Elämäni paras päätös oli pako suhteesta, jossa kotitöiden jako ei onnistunut

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla feminististä propagandaa koko juttu. Kahden hengen taloudessa EI ole niin paljon kotitöitä, että niiden alle nääntyy. Yksittäinen ukkeli kotona EI sotke päivässä niin monta kahvikuppia ja lautasta, että tukkisivat illan suussa koko keittiön. Koira nyt tietenkin aiheuttaa omat hommansa, mutta lemmikin ottaminen on koko perheen asia. Ei siitä voi syyttää toista, että sinun toiveestasi täällä on koira ja nyt se pissaa lattialle. Koira otetaan, jos koko väki sellaisen haluaa ja on tietoinen sen aiheuttamista töistä. Ei tämä juttu nyt oikein siltä vaikuta, että asiat alunperinkään olisivat jotenkin sovinnollisesti hoidettu.

Väännetäänpäs sinulle ja kaltaisillesi vartavasten rautalangasta, kun ei tunnu menevän jakeluun. Ukkeli/akkeli ottaa vaatteet ja viskaa ne ympäri huushollia. Kummassa veikkaat menevän enemmän aikaa? Viskaamisessa vai keräämisessä? No entä kun otat joka kerta uuden lasin vaikka joisit samaa juomaa? Meneekö enemmän aikaa tiskaamiseen, kuin astioiden likaamiseen? Tai kun koira kusee lattialle. Meneekö enemmän aikaa siihen, kun se koira kusaisee vai kenties siihen, kun kyykit lattialla ensin kuivaten läikän ja sitten pesten lattian? Jos et vielä tajunnut, niin sotkeminen tapahtuu yllättävän nopeasti. Sitten jos siellä kotona on ukkeli tai akkeli koko päivän sotkemassa välittämättä siitä, että siihen menee aikaa siivota se sotku ja toinen joutuu sen siivoamaan niin meneekö ihan nallekarkit tasan? Tässä ei olla vielä lähelläkään hysteeristä siisteyttä, kun koetetaan pitää joku roti siinä kodin viihtyisyydessä.

Teille joilla on tällainen sotkija kumppanina. Koettakaa saada aikaan muutos siten, että ette pese heidän pyykkejään saati nostele heidän sotkemiaan asioita, ellei viihtyisyytenne sitä vaadi. Antakaa toiselle tulla puute puhtaista astioista ja puhtaista vaatteista. Jos kysyy missä on puhtaita, niin lyötte pesuaineen käteen merkitsevästi ja mitään sanomatta. Lakatkaa tekemästä kumppaninne eteen mitään vaikka kuukaudeksi ja jos minkäänlaista muutosta ei oikeasti tapahdu, niin haukkukaa lapsukainen pystyyn ja muuttakaa h*lvettiin sieltä yhteisestä kodista. Muutto pois itse, koska muuten joutuisitte tekemään itse poismuuttosiivouksen siihen saastaiseen luukkuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ap ikävältä, olen kaikille kumppaneilleni sanonut, että minä en aio täyttää mitään mamman roolia enkä ole kodin hengetär.

Yhtä asiaa jäin kuitenkin ihmettelemään, miksi sinun nimenomaan PITÄÄ herätä viikonloppunakin lauantaina jo seitsemältä aamulla? Miksi et saa viikonloppuna nukkua univelkoja pois?

No ei olisi ollut pakko, koiran olisi myös voinut jättää ruokkimatta ja antaa tehdä tarpeensa lattialle, mutta se ei ollut minulle vaihtoehto. Puolisoa ei olisi haitannut ilmeisesti. Ap

Sehän oli joka tapauksessa pissannut lattialle. Joka arkiaamukin niitä luuttusit. Ja olisi ehkä säilynyt hengissä pari tuntia pidempään ilman ruokaa. Mutta niinhän se on. Kaikesta saa niin vaikeaa kuin haluaa.

Meillä koira kyllä nukkuu ihan niin kauan kuin mekin... Lapsien kanssakin on noudatettu samaa. Kaikesta saa juuri niin vaikeaa kuin haluaa.

Tämä sama sopii myös esim. Kaupassakäymiseen. Tarpeeksi kerrallaan ettei tarvi jatkuvasti käydä. Työmatkalla pientä täydennystä. Pyykkiä vain viikonloppuisin. Keittiötä ei jatkuvasti kiilloteta ym.

Tssä jo nollasin luettelemasi kotityöt

Miten voi olla niin vaikea hyväksyä, että ap:n exä käyttäytyi väärin, että pitää tuoda täysin irrelevantteja juttuja omasta elämästä keskusteluun. Miten se ap:ta auttaa että teidän koira herää vasta kun tekin?? :D Ap:n pentukoira halusi pissalle klo 7, mikä on pennuilta aika normaalia, jopa myöhäistä. Ei ole pennun koulutuksen kannalta ok antaa sen vain pissata sisälle, kuten koiranomistajana.varmasti tiedät. Toisaalta en kyllä antaisi pissojen velloa lattioilla paria tuntia, se tuhoaa ainakin parketin.

Mä en halua hoitaa koiraa, joten en ota sellaista. Jos mä ottaisin koiran ja jättäisin sen hoitamatta niin mua paheksuttaisiin ja oikeutetusti. Miksi ap:n miestä ei kohtaa sama paheksunta?

Kolmanneksi, miten se, että kerrot miten ap:n pitäisi organisoida kotityönsä paremmin, auttaa siihen, että ap:n mies ei tehnyt mitään ja ap teki kaiken? Vaikka kotityöt olisivat parhaalla mahdollisella tavalla organisoitu niin eihän se silti olisi oikein että toinen tekee kaiken ja toinen ei mitään. Ja jos ajatuksesi menee niin, että mies ei tehnyt mitään koska kotityöt oli niin huonosti organisoitu, niin miksi hitossa mies ei organisoinut niitä paremmin, että olisi voinut tehdä jotain, edes siinä vaiheessa kun ap itkee? Entä jos ap ei osannut organisoida hommia paremmin, miksi se olisi ollut hänen velvollisuutensa eikä miehen?

Vierailija kirjoitti:

Tuollaista se sitten on. Lemmikkejä pitää olla, vaikka rahkeet eivät riitä. Vähän epäilen, ettei tuo viestintä kotitöiden jakamisesta ollut kovin rakentavaa. Mutta myönnän: ainoastaan epäilen. Muutoinkin epäilen, että mitään keskustelua töiden kohtuullisesta määrästä ei käyty. Piti vain saada toteuttaa omaa naistenlehtiunelmaa.

Ihan totta: kahden hengen huushollin kohtuulliseen ylläpitoon ei mene monen monta tuntia joka päivä. Kyllä vika on nyt ollut siinä, että lemmikki ja jatkuva jynssääminen ja pyykkien peseminen kahden tunnin käytön jälkeen ovat olleet miestä tärkeämpiä. Ja aivan kuten naiset kokevat yhä vähemmän seksuaalista halua, mitä enemmän tuntevat painostusta, miehet kokevat mitään imurointitarvetta sitä vähemmän, mitä enemmän nainen natkuttaa ja uhriutuu. Mutta onnea seuraaviin suhteisiin - vaikka ettehän te mitään onnea koe, ellette kykene vähän kohtuullistamaan touhuanne!

Kyllä nalkuttava mies on vastenmielinen ilmiö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ap ikävältä, olen kaikille kumppaneilleni sanonut, että minä en aio täyttää mitään mamman roolia enkä ole kodin hengetär.

Yhtä asiaa jäin kuitenkin ihmettelemään, miksi sinun nimenomaan PITÄÄ herätä viikonloppunakin lauantaina jo seitsemältä aamulla? Miksi et saa viikonloppuna nukkua univelkoja pois?

No ei olisi ollut pakko, koiran olisi myös voinut jättää ruokkimatta ja antaa tehdä tarpeensa lattialle, mutta se ei ollut minulle vaihtoehto. Puolisoa ei olisi haitannut ilmeisesti. Ap

Sehän oli joka tapauksessa pissannut lattialle. Joka arkiaamukin niitä luuttusit. Ja olisi ehkä säilynyt hengissä pari tuntia pidempään ilman ruokaa. Mutta niinhän se on. Kaikesta saa niin vaikeaa kuin haluaa.

Meillä koira kyllä nukkuu ihan niin kauan kuin mekin... Lapsien kanssakin on noudatettu samaa. Kaikesta saa juuri niin vaikeaa kuin haluaa.

Tämä sama sopii myös esim. Kaupassakäymiseen. Tarpeeksi kerrallaan ettei tarvi jatkuvasti käydä. Työmatkalla pientä täydennystä. Pyykkiä vain viikonloppuisin. Keittiötä ei jatkuvasti kiilloteta ym.

Tssä jo nollasin luettelemasi kotityöt

Miten voi olla niin vaikea hyväksyä, että ap:n exä käyttäytyi väärin, että pitää tuoda täysin irrelevantteja juttuja omasta elämästä keskusteluun. Miten se ap:ta auttaa että teidän koira herää vasta kun tekin?? :D Ap:n pentukoira halusi pissalle klo 7, mikä on pennuilta aika normaalia, jopa myöhäistä. Ei ole pennun koulutuksen kannalta ok antaa sen vain pissata sisälle, kuten koiranomistajana.varmasti tiedät. Toisaalta en kyllä antaisi pissojen velloa lattioilla paria tuntia, se tuhoaa ainakin parketin.

Mä en halua hoitaa koiraa, joten en ota sellaista. Jos mä ottaisin koiran ja jättäisin sen hoitamatta niin mua paheksuttaisiin ja oikeutetusti. Miksi ap:n miestä ei kohtaa sama paheksunta?

Kolmanneksi, miten se, että kerrot miten ap:n pitäisi organisoida kotityönsä paremmin, auttaa siihen, että ap:n mies ei tehnyt mitään ja ap teki kaiken? Vaikka kotityöt olisivat parhaalla mahdollisella tavalla organisoitu niin eihän se silti olisi oikein että toinen tekee kaiken ja toinen ei mitään. Ja jos ajatuksesi menee niin, että mies ei tehnyt mitään koska kotityöt oli niin huonosti organisoitu, niin miksi hitossa mies ei organisoinut niitä paremmin, että olisi voinut tehdä jotain, edes siinä vaiheessa kun ap itkee? Entä jos ap ei osannut organisoida hommia paremmin, miksi se olisi ollut hänen velvollisuutensa eikä miehen?

Koira ei herättäñt vaan herätyskello

Toisen tekeminen ei ollut tässä se pointti. Vaan se että itse valitsee tehdä silitystä yöllä ja muuta vadtaavaa. Se on oma valinta. Ja siksi väsyttää. Se oli apn asia. Koska hän päätti toimia niin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ap ikävältä, olen kaikille kumppaneilleni sanonut, että minä en aio täyttää mitään mamman roolia enkä ole kodin hengetär.

Yhtä asiaa jäin kuitenkin ihmettelemään, miksi sinun nimenomaan PITÄÄ herätä viikonloppunakin lauantaina jo seitsemältä aamulla? Miksi et saa viikonloppuna nukkua univelkoja pois?

No ei olisi ollut pakko, koiran olisi myös voinut jättää ruokkimatta ja antaa tehdä tarpeensa lattialle, mutta se ei ollut minulle vaihtoehto. Puolisoa ei olisi haitannut ilmeisesti. Ap

Sehän oli joka tapauksessa pissannut lattialle. Joka arkiaamukin niitä luuttusit. Ja olisi ehkä säilynyt hengissä pari tuntia pidempään ilman ruokaa. Mutta niinhän se on. Kaikesta saa niin vaikeaa kuin haluaa.

Meillä koira kyllä nukkuu ihan niin kauan kuin mekin... Lapsien kanssakin on noudatettu samaa. Kaikesta saa juuri niin vaikeaa kuin haluaa.

Tämä sama sopii myös esim. Kaupassakäymiseen. Tarpeeksi kerrallaan ettei tarvi jatkuvasti käydä. Työmatkalla pientä täydennystä. Pyykkiä vain viikonloppuisin. Keittiötä ei jatkuvasti kiilloteta ym.

Tssä jo nollasin luettelemasi kotityöt

Miten voi olla niin vaikea hyväksyä, että ap:n exä käyttäytyi väärin, että pitää tuoda täysin irrelevantteja juttuja omasta elämästä keskusteluun. Miten se ap:ta auttaa että teidän koira herää vasta kun tekin?? :D Ap:n pentukoira halusi pissalle klo 7, mikä on pennuilta aika normaalia, jopa myöhäistä. Ei ole pennun koulutuksen kannalta ok antaa sen vain pissata sisälle, kuten koiranomistajana.varmasti tiedät. Toisaalta en kyllä antaisi pissojen velloa lattioilla paria tuntia, se tuhoaa ainakin parketin.

Mä en halua hoitaa koiraa, joten en ota sellaista. Jos mä ottaisin koiran ja jättäisin sen hoitamatta niin mua paheksuttaisiin ja oikeutetusti. Miksi ap:n miestä ei kohtaa sama paheksunta?

Kolmanneksi, miten se, että kerrot miten ap:n pitäisi organisoida kotityönsä paremmin, auttaa siihen, että ap:n mies ei tehnyt mitään ja ap teki kaiken? Vaikka kotityöt olisivat parhaalla mahdollisella tavalla organisoitu niin eihän se silti olisi oikein että toinen tekee kaiken ja toinen ei mitään. Ja jos ajatuksesi menee niin, että mies ei tehnyt mitään koska kotityöt oli niin huonosti organisoitu, niin miksi hitossa mies ei organisoinut niitä paremmin, että olisi voinut tehdä jotain, edes siinä vaiheessa kun ap itkee? Entä jos ap ei osannut organisoida hommia paremmin, miksi se olisi ollut hänen velvollisuutensa eikä miehen?

Koira ei herättäñt vaan herätyskello

Toisen tekeminen ei ollut tässä se pointti. Vaan se että itse valitsee tehdä silitystä yöllä ja muuta vadtaavaa. Se on oma valinta. Ja siksi väsyttää. Se oli apn asia. Koska hän päätti toimia niin

Niin mutta jos on pakko silittää esim. paita huomiseksi töihin? Niin milloin se pitää silittää? Vai siis sen silityksen sijaan voi valita tiskaamisen ja mennä paita rypyssä kokoukseen? 

Miksi toinen ei voi silittää ja toinen tiskata? Toinen imuroi ja toinen luuttuaa? Toinen laittaa pyykit ja toinen ripustaa ne? Tällä tavalla todellakin kahden hengen taloudessa kotityöt tehdään puolessa tunnissa per päivä. 

Mutta jos toinen heittää vaatteet lattialle, käyttää 10 lasia, tiputtaa roskat tiskialtaaseen ja valittaa sohvalla että eikö me just viime kuussa imuroitu - todellakin tällaisten jälkien siivoamiseen menee helposti vaikka koko ilta.

Vierailija kirjoitti:

Jätin joitakin vuosia sitten kumppanin, joka ei osallistunut tasa-arvoisesti kotitöiden tekoon. Elämä on ollut mielettömän helppoa ja mukavaa sen jälkeen.

Kumppanini into osallistua kodin töihin hiipui pikku hiljaa yhteen muuton jälkeen. Lopulta oltiin tilanteessa, jossa minä en matkatyön, pitkien työpäivien, kotitöiden ja lemmikkien hoidon jälkeen ehtinyt enää nukkua tarpeeksi puhumattakaan siitä, että olisin ehtinyt harrastaa jotain. Meillä ei myöskään enää ollut lainkaan mukavaa yhteistä aikaa, koska kaikki se aika, jota en ollut töissä tai nukkumassa, kului kotitöiden parissa.

En ole missään tapauksessa raivosiisti, mutta tiettyjä asioita kotona nyt on vain pakko tehdä. Pyykkiä on pestävä, jotta saa puhtaita vaatteita, kaupassa on käytävä jotta saa ruokaa, eläinten vahingot pitää siivota lattialta, välillä on imuroitava. Keittiössä on pidettävä sellainen järjestys, että siellä mahtuu toimimaan. Kodin pitää olla sellaisessa kunnossa, että arkiset asiat sujuvat riittävän helposti eivätkä aiheuta ylimääräistä stressiä.

Kumppani työskenteli pääasiassa kotoa käsin vapailla aikatauluilla, mutta ei kyennyt kuitenkaan esimerkiksi käynnistämään pesukonetta päivän aikana. En sitä tosin olisi niin välttämättä edellyttänytkään, kunhan olisi sitten osallistunut toimintaan iltaisin ja viikonloppuisin. Uskon, että jos meistä kumpikin olisi esimerkiksi tehnyt 20 tai 30 minuuttia kotitöitä päivässä, plus lemmikkien hoito, kaikki olisi sujunut oikein hyvin. Kun se kaikki jäi minun vastuulleni, katastrofi oli valmis.

Käytännössä minä heräsin arkisin viideltä ja viikonloppuisin seitsemältä. Nukkumaan pääsin 23 maissa illalla. Lemmikkien hoitoon liittyvät pakolliset aamurutiinit jäivät hoitamatta, jos jätin ne kumppanin vastuulle. Hän nukkui niin kauan kuin nukutti. Viikolla soittelin joskus töistä, ja hän oli puoliltapäivin monesti vasta syömässä aamupalaa. Viikonloppuisinkaan hän ei kuitenkaan halunnut aamurutiineja hoitaa, koska ”hänelläkin on oikeus ottaa viikonloppuna rennommin”. Koskaan ei ollut minun vuoroni levätä.

Anelin apua, yritin kertoa väsymyksestäni, lopulta en jaksanut kuin itkeä. Kumppani koki käytökseni nalkuttamisena ja manipulointina ja reagoi tilanteeseen sulkeutumalla kokonaan. Käytännössä loppuaikoina minä itkin ja siivosin, hän istui jurona television edessä ja vaikeni. Useimpina arkipäivinä en ehtinyt työpäivän jälkeen istua kertaakaan alas ennen kuin oli jo aika mennä nukkumaan, ja kello oli siihenkin jo liian paljon. Lauantaiaamuna kello soi taas ennen seitsemää.

Meillä ei luojan kiitos ollut lapsia, joten lähteminen oli siinä mielessä helppoa. Olen jälkeen päin miettinyt, että tilanne vähintäänkin lähenteli henkistä väkivaltaa. En ole koskaan kokenut mitään niin syvästi loukkaavaa kuin se, että toinen katsoo vierestä ilmeettömänä kuinka minä uuvun täysin, reagoimatta asiaan mitenkään.

Kun pääsin omaan asuntooni, tuntui kuin taivas olisi auennut. Siivottavana ovat nyt vain omat ja lemmikkien sotkut, ja on paljon helpompaa olla yksin vastuussa itsestään kuin yksin vastuussa kahdesta aikuisesta, kun toinen käyttäytyy kuin pikkulapsi. En enää koskaan mistään hinnasta ryhdy suhteeseen, jossa toinen osapuoli ei osallistu tasapuolisesti kotitöihin. Kun käyn treffeillä, selvitän heti ensimmäisenä ihmisestä sen, onnistuvatko kotihommat ja mitä hän ajattelee kotitöiden jakamisesta. Jos arki muuttuu tällaiseksi kuin meillä oli, elämästä tulee aivan loputtoman kauheaa. Nuo vuodet tuntuvat nyt painajaiselta.

En puhunut tässä kirjoituksessa nyt tarkoituksella sukupuolista, koska en haluaisi, että tästä keskustelusta tulee taas sellainen ankea sukupuolien sota.

Huh. Otan osaa, ja hatunnosto että ymmärsit lähteä!

Tätä lukiessani tulin ihan älyttömän kiitolliseksi omasta miesystävästäni. Ei edes asuta (vielä) yhdessä, mutta hän pyysi minua että en rasittaisi itseäni turhaan siivoamalla päivää ennen hänen tuloaan raskaan työpäivän päälle (asun isossa ok-talossa), vaan että siivotaan sitten yhdessä kun hän tulee viikonlopuksi. 

Käytännössä tämä menee niin että hän imuroi, moppaa ja puistelee matot ("raskaat" työt), minä siivoan vessan ja suihkun ja vaihdan lakanat sekä pyyhin pölyt. 

Mulla meni yksin kaikkeen yllämainittuun yli kaksi tuntia, nykyään ollaan n. tunnissa valmiita. :) 

Pesen kyllä viikolla pyykkiä ja jos on hänen vaatteita mun luona niin pesen tietysti nekin. Ja laitan suurimman osan ruuasta, mutta tykkään laittaa ruokaa. Kyllä hänkin välillä laittaa :) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ap ikävältä, olen kaikille kumppaneilleni sanonut, että minä en aio täyttää mitään mamman roolia enkä ole kodin hengetär.

Yhtä asiaa jäin kuitenkin ihmettelemään, miksi sinun nimenomaan PITÄÄ herätä viikonloppunakin lauantaina jo seitsemältä aamulla? Miksi et saa viikonloppuna nukkua univelkoja pois?

No ei olisi ollut pakko, koiran olisi myös voinut jättää ruokkimatta ja antaa tehdä tarpeensa lattialle, mutta se ei ollut minulle vaihtoehto. Puolisoa ei olisi haitannut ilmeisesti. Ap

Sehän oli joka tapauksessa pissannut lattialle. Joka arkiaamukin niitä luuttusit. Ja olisi ehkä säilynyt hengissä pari tuntia pidempään ilman ruokaa. Mutta niinhän se on. Kaikesta saa niin vaikeaa kuin haluaa.

Meillä koira kyllä nukkuu ihan niin kauan kuin mekin... Lapsien kanssakin on noudatettu samaa. Kaikesta saa juuri niin vaikeaa kuin haluaa.

Tämä sama sopii myös esim. Kaupassakäymiseen. Tarpeeksi kerrallaan ettei tarvi jatkuvasti käydä. Työmatkalla pientä täydennystä. Pyykkiä vain viikonloppuisin. Keittiötä ei jatkuvasti kiilloteta ym.

Tssä jo nollasin luettelemasi kotityöt

Miten voi olla niin vaikea hyväksyä, että ap:n exä käyttäytyi väärin, että pitää tuoda täysin irrelevantteja juttuja omasta elämästä keskusteluun. Miten se ap:ta auttaa että teidän koira herää vasta kun tekin?? :D Ap:n pentukoira halusi pissalle klo 7, mikä on pennuilta aika normaalia, jopa myöhäistä. Ei ole pennun koulutuksen kannalta ok antaa sen vain pissata sisälle, kuten koiranomistajana.varmasti tiedät. Toisaalta en kyllä antaisi pissojen velloa lattioilla paria tuntia, se tuhoaa ainakin parketin.

Mä en halua hoitaa koiraa, joten en ota sellaista. Jos mä ottaisin koiran ja jättäisin sen hoitamatta niin mua paheksuttaisiin ja oikeutetusti. Miksi ap:n miestä ei kohtaa sama paheksunta?

Kolmanneksi, miten se, että kerrot miten ap:n pitäisi organisoida kotityönsä paremmin, auttaa siihen, että ap:n mies ei tehnyt mitään ja ap teki kaiken? Vaikka kotityöt olisivat parhaalla mahdollisella tavalla organisoitu niin eihän se silti olisi oikein että toinen tekee kaiken ja toinen ei mitään. Ja jos ajatuksesi menee niin, että mies ei tehnyt mitään koska kotityöt oli niin huonosti organisoitu, niin miksi hitossa mies ei organisoinut niitä paremmin, että olisi voinut tehdä jotain, edes siinä vaiheessa kun ap itkee? Entä jos ap ei osannut organisoida hommia paremmin, miksi se olisi ollut hänen velvollisuutensa eikä miehen?

Koira ei herättäñt vaan herätyskello

Toisen tekeminen ei ollut tässä se pointti. Vaan se että itse valitsee tehdä silitystä yöllä ja muuta vadtaavaa. Se on oma valinta. Ja siksi väsyttää. Se oli apn asia. Koska hän päätti toimia niin

Niin mutta jos on pakko silittää esim. paita huomiseksi töihin? Niin milloin se pitää silittää? Vai siis sen silityksen sijaan voi valita tiskaamisen ja mennä paita rypyssä kokoukseen? 

Miksi toinen ei voi silittää ja toinen tiskata? Toinen imuroi ja toinen luuttuaa? Toinen laittaa pyykit ja toinen ripustaa ne? Tällä tavalla todellakin kahden hengen taloudessa kotityöt tehdään puolessa tunnissa per päivä. 

Mutta jos toinen heittää vaatteet lattialle, käyttää 10 lasia, tiputtaa roskat tiskialtaaseen ja valittaa sohvalla että eikö me just viime kuussa imuroitu - todellakin tällaisten jälkien siivoamiseen menee helposti vaikka koko ilta.

Aika paljon taas maalailua. Ihan vaan siksi silittää se paita että ei osaa organisoida. Pakko pestä pyykkiä ja silittää päivittäin. Jotenkin toisinkin tämän voi miettiä ja suunnitella

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En silti keksi yhtä ainutta syytä, miksi tekisin yhtään enempää kuin puolet työstä kahden aikuisen taloudessa.

Ihminen, joka sanoo näin, ei ole valmis olemaan parisuhteessa.

Pitkässä suhteessa tulee tilanteita, jolloin joutuu tekemään enemmän kuin "oman" osuutensa. Jos kaikki asiat mitataan viivottimella, että meneekö nyt varmasti puoliksi kaikki, niin tämä alkaa jo muistuttaa lasten touhuja. Kolmevuotiaat tappelevat siitä, kumpi sai isomman palan jäätelöpaketista. Aikuisten toimintaa tuo ei ole. Pyyhittekö te kotona puolet pöydästä, ja sitten odotatte naama norsun v*tulla, että se toinen tulee pyyhkimään toisen puolikkaan?

En keksi yhtään syytä, miksi tekisin enemmän kuin puolet... no minäpä keksin. Vaikkapa se, että sitten se koti on siisti! Pissaatte omille jaloillenne, jos jätätte omat sotkunne siivomatta.

Moni täällä ulisee, että mies vaan odottaa, että palvelija tulee siivoamaan tajuamatta, että oma asenne on ihan sama. Ei se puoliso ole teudän palvelija eikä se ole tulossa siivoamaan. Siivotkaapa vaan kiltisti itse, tai eläkää sotkussa. Your choice. Ottakaa vastuuta sen sijaan, että syy pahaan oloonne löytyy aina siitä toisesta.

Oletko oikeasti näin imbesilli vai esitätkö vain? Aloittajan tapauksessa ei ollut tarvetta viivottimella mittamiseen, kun kerran toinen osapuoli ei tehnyt mitään, eikä tekemättömyys ollut satunnaista, vaan jatkuvaa. Toinen osapuoliha tuossa juuri pissasi omille jaloilleen, kun jätti omat sotkunsa siivoamatta. Kukaan ei ole ketjussa peräänkuuluttanut, että puolison pitäisi siivota toisenkin sotkut (paria miespuolista ja sinua lukuunottamatta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ap ikävältä, olen kaikille kumppaneilleni sanonut, että minä en aio täyttää mitään mamman roolia enkä ole kodin hengetär.

Yhtä asiaa jäin kuitenkin ihmettelemään, miksi sinun nimenomaan PITÄÄ herätä viikonloppunakin lauantaina jo seitsemältä aamulla? Miksi et saa viikonloppuna nukkua univelkoja pois?

No ei olisi ollut pakko, koiran olisi myös voinut jättää ruokkimatta ja antaa tehdä tarpeensa lattialle, mutta se ei ollut minulle vaihtoehto. Puolisoa ei olisi haitannut ilmeisesti. Ap

Sehän oli joka tapauksessa pissannut lattialle. Joka arkiaamukin niitä luuttusit. Ja olisi ehkä säilynyt hengissä pari tuntia pidempään ilman ruokaa. Mutta niinhän se on. Kaikesta saa niin vaikeaa kuin haluaa.

Meillä koira kyllä nukkuu ihan niin kauan kuin mekin... Lapsien kanssakin on noudatettu samaa. Kaikesta saa juuri niin vaikeaa kuin haluaa.

Tämä sama sopii myös esim. Kaupassakäymiseen. Tarpeeksi kerrallaan ettei tarvi jatkuvasti käydä. Työmatkalla pientä täydennystä. Pyykkiä vain viikonloppuisin. Keittiötä ei jatkuvasti kiilloteta ym.

Tssä jo nollasin luettelemasi kotityöt

Miten voi olla niin vaikea hyväksyä, että ap:n exä käyttäytyi väärin, että pitää tuoda täysin irrelevantteja juttuja omasta elämästä keskusteluun. Miten se ap:ta auttaa että teidän koira herää vasta kun tekin?? :D Ap:n pentukoira halusi pissalle klo 7, mikä on pennuilta aika normaalia, jopa myöhäistä. Ei ole pennun koulutuksen kannalta ok antaa sen vain pissata sisälle, kuten koiranomistajana.varmasti tiedät. Toisaalta en kyllä antaisi pissojen velloa lattioilla paria tuntia, se tuhoaa ainakin parketin.

Mä en halua hoitaa koiraa, joten en ota sellaista. Jos mä ottaisin koiran ja jättäisin sen hoitamatta niin mua paheksuttaisiin ja oikeutetusti. Miksi ap:n miestä ei kohtaa sama paheksunta?

Kolmanneksi, miten se, että kerrot miten ap:n pitäisi organisoida kotityönsä paremmin, auttaa siihen, että ap:n mies ei tehnyt mitään ja ap teki kaiken? Vaikka kotityöt olisivat parhaalla mahdollisella tavalla organisoitu niin eihän se silti olisi oikein että toinen tekee kaiken ja toinen ei mitään. Ja jos ajatuksesi menee niin, että mies ei tehnyt mitään koska kotityöt oli niin huonosti organisoitu, niin miksi hitossa mies ei organisoinut niitä paremmin, että olisi voinut tehdä jotain, edes siinä vaiheessa kun ap itkee? Entä jos ap ei osannut organisoida hommia paremmin, miksi se olisi ollut hänen velvollisuutensa eikä miehen?

Koira ei herättäñt vaan herätyskello

Toisen tekeminen ei ollut tässä se pointti. Vaan se että itse valitsee tehdä silitystä yöllä ja muuta vadtaavaa. Se on oma valinta. Ja siksi väsyttää. Se oli apn asia. Koska hän päätti toimia niin

Niin mutta jos on pakko silittää esim. paita huomiseksi töihin? Niin milloin se pitää silittää? Vai siis sen silityksen sijaan voi valita tiskaamisen ja mennä paita rypyssä kokoukseen? 

Miksi toinen ei voi silittää ja toinen tiskata? Toinen imuroi ja toinen luuttuaa? Toinen laittaa pyykit ja toinen ripustaa ne? Tällä tavalla todellakin kahden hengen taloudessa kotityöt tehdään puolessa tunnissa per päivä. 

Mutta jos toinen heittää vaatteet lattialle, käyttää 10 lasia, tiputtaa roskat tiskialtaaseen ja valittaa sohvalla että eikö me just viime kuussa imuroitu - todellakin tällaisten jälkien siivoamiseen menee helposti vaikka koko ilta.

Aika paljon taas maalailua. Ihan vaan siksi silittää se paita että ei osaa organisoida. Pakko pestä pyykkiä ja silittää päivittäin. Jotenkin toisinkin tämän voi miettiä ja suunnitella

Siis onko tämä parodiaa?

Eihän ap väittänyt silittävänsä pakosta joka päivä.

Miten voi organisoida niin taitavasti, että ei esim. tarvitse pestä pyykkiä lainkaan? (Paitsi jos on ap:n exä, tietty - tosin hänenkin systeeminsä kesti vain pari vuotta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ap ikävältä, olen kaikille kumppaneilleni sanonut, että minä en aio täyttää mitään mamman roolia enkä ole kodin hengetär.

Yhtä asiaa jäin kuitenkin ihmettelemään, miksi sinun nimenomaan PITÄÄ herätä viikonloppunakin lauantaina jo seitsemältä aamulla? Miksi et saa viikonloppuna nukkua univelkoja pois?

No ei olisi ollut pakko, koiran olisi myös voinut jättää ruokkimatta ja antaa tehdä tarpeensa lattialle, mutta se ei ollut minulle vaihtoehto. Puolisoa ei olisi haitannut ilmeisesti. Ap

Sehän oli joka tapauksessa pissannut lattialle. Joka arkiaamukin niitä luuttusit. Ja olisi ehkä säilynyt hengissä pari tuntia pidempään ilman ruokaa. Mutta niinhän se on. Kaikesta saa niin vaikeaa kuin haluaa.

Meillä koira kyllä nukkuu ihan niin kauan kuin mekin... Lapsien kanssakin on noudatettu samaa. Kaikesta saa juuri niin vaikeaa kuin haluaa.

Tämä sama sopii myös esim. Kaupassakäymiseen. Tarpeeksi kerrallaan ettei tarvi jatkuvasti käydä. Työmatkalla pientä täydennystä. Pyykkiä vain viikonloppuisin. Keittiötä ei jatkuvasti kiilloteta ym.

Tssä jo nollasin luettelemasi kotityöt

Miten voi olla niin vaikea hyväksyä, että ap:n exä käyttäytyi väärin, että pitää tuoda täysin irrelevantteja juttuja omasta elämästä keskusteluun. Miten se ap:ta auttaa että teidän koira herää vasta kun tekin?? :D Ap:n pentukoira halusi pissalle klo 7, mikä on pennuilta aika normaalia, jopa myöhäistä. Ei ole pennun koulutuksen kannalta ok antaa sen vain pissata sisälle, kuten koiranomistajana.varmasti tiedät. Toisaalta en kyllä antaisi pissojen velloa lattioilla paria tuntia, se tuhoaa ainakin parketin.

Mä en halua hoitaa koiraa, joten en ota sellaista. Jos mä ottaisin koiran ja jättäisin sen hoitamatta niin mua paheksuttaisiin ja oikeutetusti. Miksi ap:n miestä ei kohtaa sama paheksunta?

Kolmanneksi, miten se, että kerrot miten ap:n pitäisi organisoida kotityönsä paremmin, auttaa siihen, että ap:n mies ei tehnyt mitään ja ap teki kaiken? Vaikka kotityöt olisivat parhaalla mahdollisella tavalla organisoitu niin eihän se silti olisi oikein että toinen tekee kaiken ja toinen ei mitään. Ja jos ajatuksesi menee niin, että mies ei tehnyt mitään koska kotityöt oli niin huonosti organisoitu, niin miksi hitossa mies ei organisoinut niitä paremmin, että olisi voinut tehdä jotain, edes siinä vaiheessa kun ap itkee? Entä jos ap ei osannut organisoida hommia paremmin, miksi se olisi ollut hänen velvollisuutensa eikä miehen?

Koira ei herättäñt vaan herätyskello

Toisen tekeminen ei ollut tässä se pointti. Vaan se että itse valitsee tehdä silitystä yöllä ja muuta vadtaavaa. Se on oma valinta. Ja siksi väsyttää. Se oli apn asia. Koska hän päätti toimia niin

Niin se herätyskello varmaan soi siksi, että koira ei pissaisi lattialle. Minä en ole kasvattanut pentua, mutta olen ymmärtänyt että sisäsiisteyskasvatuksessa yksi olennainen pointti on että koira viedään ulos aina kun sillä on pissahätä.

Vierailija kirjoitti:

Tuollaista se sitten on. Lemmikkejä pitää olla, vaikka rahkeet eivät riitä. Vähän epäilen, ettei tuo viestintä kotitöiden jakamisesta ollut kovin rakentavaa. Mutta myönnän: ainoastaan epäilen. Muutoinkin epäilen, että mitään keskustelua töiden kohtuullisesta määrästä ei käyty. Piti vain saada toteuttaa omaa naistenlehtiunelmaa.

Ihan totta: kahden hengen huushollin kohtuulliseen ylläpitoon ei mene monen monta tuntia joka päivä. Kyllä vika on nyt ollut siinä, että lemmikki ja jatkuva jynssääminen ja pyykkien peseminen kahden tunnin käytön jälkeen ovat olleet miestä tärkeämpiä. Ja aivan kuten naiset kokevat yhä vähemmän seksuaalista halua, mitä enemmän tuntevat painostusta, miehet kokevat mitään imurointitarvetta sitä vähemmän, mitä enemmän nainen natkuttaa ja uhriutuu. Mutta onnea seuraaviin suhteisiin - vaikka ettehän te mitään onnea koe, ellette kykene vähän kohtuullistamaan touhuanne!

Olet ilmeisesti  kirjoittanut miesnäkökulmasta asian? Naisena kyllä yhdyn tuohon. Tavallisen huushollin siivoamiseen ei mene montaa tuntia viikossa. Pikkulapsiaika on asia erikseen, silloin ei 24h päivässä riitä mihinkään. Mutta muuten kyllä ihmettelen myös, että miten ihmeessä tulee niin paljon ongelmia jostain kotitöistä?? Mitä te siellä kotona oikein siivoatte kaiket päivät? Itse käyn töissä, opiskelen toista maisterin tutkintoa samalla, kaksi alakouluikäistä lasta ja koira. Mies töissä siis myös. Aikaa jää kaikkeen, eikä edes tule stressiä. Miksi ihmeessä riidellä jostain kotitöistä??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaista se sitten on. Lemmikkejä pitää olla, vaikka rahkeet eivät riitä. Vähän epäilen, ettei tuo viestintä kotitöiden jakamisesta ollut kovin rakentavaa. Mutta myönnän: ainoastaan epäilen. Muutoinkin epäilen, että mitään keskustelua töiden kohtuullisesta määrästä ei käyty. Piti vain saada toteuttaa omaa naistenlehtiunelmaa.

Ihan totta: kahden hengen huushollin kohtuulliseen ylläpitoon ei mene monen monta tuntia joka päivä. Kyllä vika on nyt ollut siinä, että lemmikki ja jatkuva jynssääminen ja pyykkien peseminen kahden tunnin käytön jälkeen ovat olleet miestä tärkeämpiä. Ja aivan kuten naiset kokevat yhä vähemmän seksuaalista halua, mitä enemmän tuntevat painostusta, miehet kokevat mitään imurointitarvetta sitä vähemmän, mitä enemmän nainen natkuttaa ja uhriutuu. Mutta onnea seuraaviin suhteisiin - vaikka ettehän te mitään onnea koe, ellette kykene vähän kohtuullistamaan touhuanne!

Olet ilmeisesti  kirjoittanut miesnäkökulmasta asian? Naisena kyllä yhdyn tuohon. Tavallisen huushollin siivoamiseen ei mene montaa tuntia viikossa. Pikkulapsiaika on asia erikseen, silloin ei 24h päivässä riitä mihinkään. Mutta muuten kyllä ihmettelen myös, että miten ihmeessä tulee niin paljon ongelmia jostain kotitöistä?? Mitä te siellä kotona oikein siivoatte kaiket päivät? Itse käyn töissä, opiskelen toista maisterin tutkintoa samalla, kaksi alakouluikäistä lasta ja koira. Mies töissä siis myös. Aikaa jää kaikkeen, eikä edes tule stressiä. Miksi ihmeessä riidellä jostain kotitöistä??

No, tekeekö miehesi kotona jotain, vai teetkö kaiken yksin kuten ap? Tosiaan stressi johtuu vitutuksesta, joka on helppo poistaa laiskurektomialla.

Oi hyvää päivää. "Miksi riidellä jostain kotitöistä?" Niin, en mäkään tajua että miksi riidellä rahankäytöstä, alkoholinkäytöstä, vieraille flirttailusta, pettämisestä, ruokavalioista, sukulaisista, kavereista.... Että ihan vaan kun on riitelemättä niin on kivempi silleen! Voi pyhä yksinkertaisuus. Ei nyt ehkä ihan loistavin vinkki tommonen "ootte vaan riitelemättä!" Miten ihmiset onnistuu ohittamaan tän homman pointin niin totaalisesti? Kyseessä ei ole riitely, kotitöiden määrä, työn organisointi yms yms yms vaan kotitöiden epätasa-arvoinen jakautuminen.

Vierailija kirjoitti:

Oi hyvää päivää. "Miksi riidellä jostain kotitöistä?" Niin, en mäkään tajua että miksi riidellä rahankäytöstä, alkoholinkäytöstä, vieraille flirttailusta, pettämisestä, ruokavalioista, sukulaisista, kavereista.... Että ihan vaan kun on riitelemättä niin on kivempi silleen! Voi pyhä yksinkertaisuus. Ei nyt ehkä ihan loistavin vinkki tommonen "ootte vaan riitelemättä!" Miten ihmiset onnistuu ohittamaan tän homman pointin niin totaalisesti? Kyseessä ei ole riitely, kotitöiden määrä, työn organisointi yms yms yms vaan kotitöiden epätasa-arvoinen jakautuminen.

Noilla on imodiumratkaisu. Hoitaa oireet, ei syytä.

Kuinka moni näistä vänkääjistä on niitä, jotka töissä jättävät taukotilan huoltamisen toisten niskoille? Ihan jokaisessa työpaikassa, jossa olen ollut, on jossain vaiheessa tullut ohjeita, mitä itse kunkin pitää tehdä. Ei vaan mene perille, asiaa käsitellään palavereissa säännöllisen väliajoin, kun yhdet ja samat joutuvat hoitamaan tiskit ja jääkaapin raivauksen. Jotkut jättävät likaiset astiat tiskialtaaseen, kun puhtaita ei viitsitä nostaa kaappiin ja eväitä jätetään homehtumaan jääkaappiin. Sitten ne ihmettelee, että mitä, enhän minä ole mitään tehnyt. Et niin, sama meno jatkuu varmaan kotonakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaista se sitten on. Lemmikkejä pitää olla, vaikka rahkeet eivät riitä. Vähän epäilen, ettei tuo viestintä kotitöiden jakamisesta ollut kovin rakentavaa. Mutta myönnän: ainoastaan epäilen. Muutoinkin epäilen, että mitään keskustelua töiden kohtuullisesta määrästä ei käyty. Piti vain saada toteuttaa omaa naistenlehtiunelmaa.

Ihan totta: kahden hengen huushollin kohtuulliseen ylläpitoon ei mene monen monta tuntia joka päivä. Kyllä vika on nyt ollut siinä, että lemmikki ja jatkuva jynssääminen ja pyykkien peseminen kahden tunnin käytön jälkeen ovat olleet miestä tärkeämpiä. Ja aivan kuten naiset kokevat yhä vähemmän seksuaalista halua, mitä enemmän tuntevat painostusta, miehet kokevat mitään imurointitarvetta sitä vähemmän, mitä enemmän nainen natkuttaa ja uhriutuu. Mutta onnea seuraaviin suhteisiin - vaikka ettehän te mitään onnea koe, ellette kykene vähän kohtuullistamaan touhuanne!

Olet ilmeisesti  kirjoittanut miesnäkökulmasta asian? Naisena kyllä yhdyn tuohon. Tavallisen huushollin siivoamiseen ei mene montaa tuntia viikossa. Pikkulapsiaika on asia erikseen, silloin ei 24h päivässä riitä mihinkään. Mutta muuten kyllä ihmettelen myös, että miten ihmeessä tulee niin paljon ongelmia jostain kotitöistä?? Mitä te siellä kotona oikein siivoatte kaiket päivät? Itse käyn töissä, opiskelen toista maisterin tutkintoa samalla, kaksi alakouluikäistä lasta ja koira. Mies töissä siis myös. Aikaa jää kaikkeen, eikä edes tule stressiä. Miksi ihmeessä riidellä jostain kotitöistä??

Istuuko sunkin mies sohvalla kaikki päivät, eikä osallistu lainkaan kotitöihin ja lastenhoitoon?

Kaffepulla kirjoitti:

Mistä näkee, osaako uusi kumppani tehdä kotitöitä ja kannattaako hänen kanssaan muuttaa yhteen? Helposti. Mene potentiaalisen kumppanin luokse treffeille. Katso, miten hän hoitaa hommat.

Onko hän osannut varautua vierailuusi, onko siistiä ja ruuat valmistettu ajatuksella? Vai odottaako eteisessä pino mainoksia lattialla, tiskit keittiössä, ruuaksi Lidlin pakastepizza puoliksi ja lämmintä kaljaa? Pienistä asioista on helpöpo vetää oikeat johtopäätökset.

Nyrkkisääntö on se, että jos ihminen ei selviä omasta arjestaan yksin kunnialla, ei hän selviä siitä parisuhteessakaan. Ja nykyään näitä on yhä enemmän myös nuorissa naisissa. Vaatteet heitellään lattialle, astiat jätetään just siihen missä ne ovat, kaappien päällä sentti pölyä.

Minun nuoruudessa äidit sentään vielä yrittivät koulia tyttäristään tällaiset huonot tavat pois. Nykyään taitaa tytöt olla yhtä turhia ja saamattomia kuin pojatkin. 

Mulla on usein vaatteet lattialle ja teekuppeja missä sattuu, pölyjäkään en pyyhi. En silti ole turha ja saamaton. Sinun nuoruudessa tyttöjen elämä kuulostaa aika ankealta, jos tuolla mittaat ihmisen "turhuutta". Miehetkin tykkää, että olen ihanan rento. ;)

Olin kerran pitkään poissa kotoa, melkein 2kk. Sillä välin mies oli oikeasti paskonut kämpän siihen kuntoon, että sain kotiin palatessani vaikean allergisen reaktion ja astmakohtauksen (tiesi home- ja pölyallergiastani, silti mm.tiskit olivat umpihomeessa altaassa, hän oli elänyt kertakäyttöastioilla). Tästä säikähtäneenä hän on alkanut oma-alotteisesti pitämään yllä terveyden vaatimaa peruspuhtautta. En olisi uskonut että muuttuu ja oltiin ihan eron partaalla jo.

Näköjään ne laiskamadot oikeasti joskus muuttuu, vaatii vaan jonkun shokkireaktion. Toisaalta miehen ei tarvinnut kotona asuessa tehdä ikinä mitään, joten ei ollut koskaan tullut tilaisuutta ymmärtää miksi pitää siivota. Miehen vanhempien koti on edelleen ihan kamalan näköinen kun eivät siivoa koskaan. En ymmärrä miten pystyvät hengittämään siellä sankassa pölyssä vaikka ei astmaa olekaan.

Tietysti järkyttää että vaati näin vaarallisen tilanteen että meni perille. Nyt onneksi asiat ovat ihan toisin ja mies on jopa siistimpi kuin minä.

Vierailija kirjoitti:

Olin kerran pitkään poissa kotoa, melkein 2kk. Sillä välin mies oli oikeasti paskonut kämpän siihen kuntoon, että sain kotiin palatessani vaikean allergisen reaktion ja astmakohtauksen (tiesi home- ja pölyallergiastani, silti mm.tiskit olivat umpihomeessa altaassa, hän oli elänyt kertakäyttöastioilla). Tästä säikähtäneenä hän on alkanut oma-alotteisesti pitämään yllä terveyden vaatimaa peruspuhtautta. En olisi uskonut että muuttuu ja oltiin ihan eron partaalla jo.

Näköjään ne laiskamadot oikeasti joskus muuttuu, vaatii vaan jonkun shokkireaktion. Toisaalta miehen ei tarvinnut kotona asuessa tehdä ikinä mitään, joten ei ollut koskaan tullut tilaisuutta ymmärtää miksi pitää siivota. Miehen vanhempien koti on edelleen ihan kamalan näköinen kun eivät siivoa koskaan. En ymmärrä miten pystyvät hengittämään siellä sankassa pölyssä vaikka ei astmaa olekaan.

Tietysti järkyttää että vaati näin vaarallisen tilanteen että meni perille. Nyt onneksi asiat ovat ihan toisin ja mies on jopa siistimpi kuin minä.

Jotenkin luulisi että se olisi  ihmisillä suunnilleen dna:ssa, että hengissä selviytymisen kannalta on välttämätöntä pitää yllä sellaista elinympäristöä, jossa mikrobit eivät uhkaa henkeä. Mun oma exä oli myös täysin ok, vaikka toissa viikolla tiskialtaaseen unohdetut murokulhot kasvoivat jo uusia karvaisia murokulhoja ja asunnossa haisi kuolema. On monen tasoista sotkuisuutta, sellaista että jätetään teekuppi huolettomasti jonnekin ja sitten sellaista, joka on jo ihan oikeasti terveysriski.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ap ikävältä, olen kaikille kumppaneilleni sanonut, että minä en aio täyttää mitään mamman roolia enkä ole kodin hengetär.

Yhtä asiaa jäin kuitenkin ihmettelemään, miksi sinun nimenomaan PITÄÄ herätä viikonloppunakin lauantaina jo seitsemältä aamulla? Miksi et saa viikonloppuna nukkua univelkoja pois?

No ei olisi ollut pakko, koiran olisi myös voinut jättää ruokkimatta ja antaa tehdä tarpeensa lattialle, mutta se ei ollut minulle vaihtoehto. Puolisoa ei olisi haitannut ilmeisesti. Ap

Sehän oli joka tapauksessa pissannut lattialle. Joka arkiaamukin niitä luuttusit. Ja olisi ehkä säilynyt hengissä pari tuntia pidempään ilman ruokaa. Mutta niinhän se on. Kaikesta saa niin vaikeaa kuin haluaa.

Meillä koira kyllä nukkuu ihan niin kauan kuin mekin... Lapsien kanssakin on noudatettu samaa. Kaikesta saa juuri niin vaikeaa kuin haluaa.

Tämä sama sopii myös esim. Kaupassakäymiseen. Tarpeeksi kerrallaan ettei tarvi jatkuvasti käydä. Työmatkalla pientä täydennystä. Pyykkiä vain viikonloppuisin. Keittiötä ei jatkuvasti kiilloteta ym.

Tssä jo nollasin luettelemasi kotityöt

Miten voi olla niin vaikea hyväksyä, että ap:n exä käyttäytyi väärin, että pitää tuoda täysin irrelevantteja juttuja omasta elämästä keskusteluun. Miten se ap:ta auttaa että teidän koira herää vasta kun tekin?? :D Ap:n pentukoira halusi pissalle klo 7, mikä on pennuilta aika normaalia, jopa myöhäistä. Ei ole pennun koulutuksen kannalta ok antaa sen vain pissata sisälle, kuten koiranomistajana.varmasti tiedät. Toisaalta en kyllä antaisi pissojen velloa lattioilla paria tuntia, se tuhoaa ainakin parketin.

Mä en halua hoitaa koiraa, joten en ota sellaista. Jos mä ottaisin koiran ja jättäisin sen hoitamatta niin mua paheksuttaisiin ja oikeutetusti. Miksi ap:n miestä ei kohtaa sama paheksunta?

Kolmanneksi, miten se, että kerrot miten ap:n pitäisi organisoida kotityönsä paremmin, auttaa siihen, että ap:n mies ei tehnyt mitään ja ap teki kaiken? Vaikka kotityöt olisivat parhaalla mahdollisella tavalla organisoitu niin eihän se silti olisi oikein että toinen tekee kaiken ja toinen ei mitään. Ja jos ajatuksesi menee niin, että mies ei tehnyt mitään koska kotityöt oli niin huonosti organisoitu, niin miksi hitossa mies ei organisoinut niitä paremmin, että olisi voinut tehdä jotain, edes siinä vaiheessa kun ap itkee? Entä jos ap ei osannut organisoida hommia paremmin, miksi se olisi ollut hänen velvollisuutensa eikä miehen?

Koira ei herättäñt vaan herätyskello

Toisen tekeminen ei ollut tässä se pointti. Vaan se että itse valitsee tehdä silitystä yöllä ja muuta vadtaavaa. Se on oma valinta. Ja siksi väsyttää. Se oli apn asia. Koska hän päätti toimia niin

Niin se herätyskello varmaan soi siksi, että koira ei pissaisi lattialle. Minä en ole kasvattanut pentua, mutta olen ymmärtänyt että sisäsiisteyskasvatuksessa yksi olennainen pointti on että koira viedään ulos aina kun sillä on pissahätä.

Arkiaamu alkoi klo 5 pissan siivoamisella...

Viikonlopun klo 7 herätyskellon soitto tuskin auttoi tähän asiaan. Aivan itse määritetty pakko tämä on.

Ja olen kasvattanut pennun. Nykyään voi käyttää hyviä pissa-alustoja ja voi huoleti nukkua kunnes se pentu herättää. Yleensä herätyskelloja ei tähän tarvita