Miksi toisten on todella helppo saada töitä ja toiset eivät saa töitä koskaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutuksesta viis, työkokemus (mikä tahansa) on oleellinen juttu. Ja sehän on kuin lumipalloefekti eli kun teininä teet jotain pilipalihommia, niin työllistyt helpommin täysi-ikäistyttyäsi. Siinä vaiheessa parinkympin tienoilla on jo hienosti muutama työpaikka CV:ssä.

Toista se on meillä, jotka eivät tuota tajunneet. Minun ei ollut pakko mennä kesätöihin ikinä, joten en mennyt. En ymmärtänyt, että raha ei ole se ainoa juttu, mitä siitä saa. (Tosin nykyään en muita syitä keksi.) Valmistuin ammattiin 19-vuotiaana ja ainoa kokemukseni silloin oli työharjoittelut ja osa-aikainen siivoustyö.

Sain työpaikan vasta 21-vuotiaana, kun työnantaja hyötyi pitkäaikaistyöttömän palkkaamisesta. Lyhyen pestin jälkeen sain toisen paikan, mutta se oli määräaikainen. Putosin taas tyhjän päälle, koska työttömän leima istui tiukassa.

Olen siistin -ja jopa nätinnäköinen, omaan kohteliaat käytöstavat ja asiakirjat teen täsmälleen asettelujen mukaan. Haastatteluissa vaikein kohta ei ole se, kun minun pitäisi kysyä jotain, vaan tyhjän CV:n selittäminen.

Nyt ikää on 38v. ja tutkintoja vähän vajaa kolme. En tiedä miten käy. Alan olla kehäraakkikin kohtapuoliin.

Mitä tarkoitit että työttömän leima istuu tiukasti?

Suomessa on aika karut nämä naisten kohtalot. On jo enemmän sääntö kuin poikkeus nähdä naisia 20-50v jotka ovat koko elämänsä elänneet tukien varassa.

Tuntui että hyvät käytöstavat, fiksu asenne ha ahkeruus ovat inhottuja piirteitä.

Nuoret naiset ovat syrjäytynein ja vihatuin ryhmä.

Olen kolmekymppinen ja huomannut kyllä, että fiksu ja motivoitunut työtön herättää monissa ärtymystä ja halua lytätä. Ilmeisesti työttömän, etenkin naisen, pitäisi vain luovuttaa, alkaa häpeilemään itseään ja nöyrästi mennä mihin tahansa puuhapajaan askartelemaan tonttuja vessapaperirullista.

Noista aukoista CV:ssä: jos työhakemus ja ansioluettelo ovat siististi, selkeästi ja asiallisesti laadittuja, niin pitäisi kyllä työnantajan siinä vaiheessa ymmärtää, että niitä aukkoja ei ole siksi, että hakija olisi jotenkin vajaa tai ilmaisukyvyiltään puutteellinen. Moni ei halua palkata hedelmällisessä iässä olevaa naista siksi, että "kohta se kumminkin jää äitiyslomalle". Toisaalta jos nainen mainitsee työhaastattelussa, etteivät lapset ole suunnitelmissa ja on muutenkin työorientoitunut ihminen, niin silloinkin paikka voi jäädä saamatta sen vuoksi, että "varmaan jotenkin hankala tyyppi, kun työ menee lapsenteon edelle". Työnantajilla itsellään on paljon luutuneita asenteita ja verrattain vähän ymmärrystä siitä, millaiset seikat voivat vaikuttaa negatiivisesti työllistymiseen. Heidän päästään sen muutoksen tulisi lähteä.

Työhaastatteluun ei kuulu perheasiat. Ehkä tämäkin on ollut yksi esteistä minun tielläni; minä en yksityiselämästäni puhu. Ei miehiltäkään lapsista kysytä tai ei ainakaan pitäisi.

No ei kuulukaan mutta kyllä niitä silti usein kysytään. Ja ikinä et voi vastata oikein. Edes ja etenkin silloin, kun jätät vastaamatta. Tai huomautat, että kys. asiaa ei saisi tiedustella työpaikkahaastattelussa. Nimenomaan työnantajien pitäisi tässä katsoa peiliin.

Vierailija kirjoitti:

Työpaikan saanti antaa työkokemusta ja työkokemus parantaa mahdollisuuksia saada töitä jatkossakin. Siksi ne jotka ovat saanet töitä jo nuorena tulevat saamaan aina jatkossakin töitä, kun taas ne jotka eivät saa töitä ja päättävät siksi opiskella enemmän eivät tule jatkossakaan saamaan töitä kun ei ole työkokemusta. 

Haloo Sherlock. Luuletko, että tässä ketjussa kukaan ei käsitä sitä, että työpaikoista saa työkokemusta ja kokemuksen myötä tulee helpommin palkatuksi? Nuorena ei sitä paitsi ole helppo edes saada töitä, varsinkaan alle 18-vuotiaana tai pikkupaikkakunnalla, jossa paikat menevät suhteilla sisäpiirin vaikuttajien jälkikasvulle. Omaa kioskiakaan tms. kaikki eivät kykene laittamaan pystyyn, koska asianmukaiset luvat puuttuvat eikä niitä aina edes myönnetä. Kumpi sinusta sitä paitsi on parempi vaihtoehto: jäädä kituuttamaan työttömänä vaiko opiskella siinä välissä lisää?