Miksi toisten on todella helppo saada töitä ja toiset eivät saa töitä koskaan?
On ihmeellistä miten toiset saavat jo töitä opintojen aikana ja jättävät opintonsa kesken, mutta toiset eivät saa koko ikänänsä töitä vaikka opiskelisivat loppuun asti. Onko tälle olemassa joku järkevä ja tieteellinen selitys?
Kommentit (82)
8 syytä, miksi et saa töitä
" Työttömyys, tuo suoraselkäisen suomalaisen ihmisen painajainen, näyttää olevan taas kovin ajankohtainen aihe. Törmäsin netissä artikkeliin otsikolla ”Nämä vastavalmistuneet lähettävät työhakemuksia pilvin pimein – Miksei töitä löydy?”. Jutussa korkeakoulutetut Jenny ja Stina eivät saa töitä, vaikka näkevät työnsaannin eteen kovasti vaivaa.
”Kahdessa vuodessa nuorten korkeakoulutettujen työttömien määrä Helsingissä on kasvanut yli 40 prosenttia”, jutussa kerrotaan. Aihe on vanha tuttu: Töitä ei saada, koska töitä ei enää ole. Ajatus on suosittu ja varmasti monin osin totta. Töitä näyttäisi olevan todella paljon vähemmän kuin ennen.
Olen kuitenkin havainnut todella vahvan ja huomionarvoisen ilmiön: Tietyn tyyppisille ihmisille löytyy paljon töitä myös rankkoina aikoina, tietyn tyyppisille taas ei. Jotkut tuttavani saavat työtarjouksia toisensa perään, toiset eivät saa yhtään. Nallekarkit eivät mene tasan. Toisilta puuttuu, toisilla on liikaa. Se, että toisille tarjotaan yhä uusia ja uusia töitä toisensa perään, kertoo kuitenkin siitä, että töitä on – vaikka niitä onkin paljon vaikeampi saada kuin ennen. Minkä vuoksi toiset siis saavat paljon ja toiset eivät yhtään? Mikä erottaa nämä kaksi ryhmää toisistaan ja mitä juuri sinä voisit tehdä, jotta voittaisit työnhaun jumalien suosion?
Olen ehtinyt toimimaan niin työnhakukonsulttina (palvelu on sittemmin poistunut) kuin rekrytoijanakin, minkä lisäksi olen saanut olla tekemissä suuren määrän molempien ihmistyyppien edustajien kanssa: Niiden jotka saavat kaiken ja niiden jotka eivät oikein mitään. Näihin tietoihin pohjautuen kokosin seuraavat 8 äärimmäisen yleistä, mutta liian usein ylenkatsottua syytä siihen, miksi et saa töitä. Jokaisessa kohdassa esitän myös ajatuksen tai neuvon, jotka huomioonottamalla voit parantaa todennäköisyyttäsi löytää se unelmiesi työpaikka. "
1. Uskot maailman olevan reilu paikka ja toimit sen mukaan
2. Et osaa esiintyä eduksesi tai myydä itseäsi
3. Joku muu on sinua verkostoituneempi
4. Joku muu on sinua parempi
5. Hakemuksesi ei sano mitään
6. Osaamisesi ei ole uniikkia eikä siten kiinnostavaa
7. Olet panostanut ammattitaitoosi, muttet asenteeseesi
8. Et aktiivisesti tavoittele Unelmiesi Työtä
elaparemmin.fi/blogi/8-syyta-miksi-et-saa-toita/
Jotkut vääntävät jälkeläisen parin vuoden välein, että saavat olla oman itsensä herroina.
Vierailija kirjoitti:
Toiset ovat ihan luonnostaan hyviä verkostoitumaan ja loistavia työhaastatteluissa.
Tarkoitat siis että kehtaavat ylimyydä itsensä.
Vierailija kirjoitti:
En ole erityisen hyvä verkostoitumaan mutta olen sellainen jota on aina "pyydetty töihin". Olen hyvä siinä mitä teen mutta en mikään supersuorittaja kuitenkaan ja uralla on pari kupruakin, siis elämä ei ole mennyt mitenkään täysin putkeen kaiken suhteen. En itsekään oikein ymmärrä miksi kuulun tuohon porukkaan. Eli olen "aika hyvä" ja ehkä vaikutan mutkattomalta tyypiltä, olisiko siinä selitys. Ja sattumalla ehkä osuus.
Alalla ja paikkakunnalla on paljon merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin sama, että työpanos kelpaa yleensä kyllä mutta kaikkiin paikkoihin haetaan multitaskajaa eli pitää hallita kaikki työtehtävät heti. Ei riitä että on avuksi jossain vaan pitää tehdä yksin kaikki.
Jep. Toinen asia, johon olen törmännyt on se, että työtunteja ei ole riittävästi ja/tai siitä ei makseta kunnon palkkaa. Nykyään on hirveän yleistä se, että työnantajat etsivät paineensietokykyistä multitaskaajaa, jonka tehtävänimike on "harjoittelija", jotta hänelle ei tarvitse maksaa kunnon palkkaa. Ei siihen kukaan itseään kunnioittava ihminen halua tarttua.
ja vaikkei itseään kunnioittaisikaan, tarvis maksaa laskut jotenkin
Vierailija kirjoitti:
On ihmeellistä miten toiset saavat jo töitä opintojen aikana ja jättävät opintonsa kesken, mutta toiset eivät saa koko ikänänsä töitä vaikka opiskelisivat loppuun asti. Onko tälle olemassa joku järkevä ja tieteellinen selitys?
Ihmiset palkkaa ihmisiä. Toise vaan ovat vakuuttavampia ja heihin luotetaan että pystyvät hoitamaan työnsä.
Olin nuorempana vuosikausia työttömänä, kouluttauduin ihan väärälle alalle ja en vain päässyt mihinkään.
Opiskelin itselleni vajaa 3-kymppisenä uuden korkeakoulututkinnon, tällä kertaa oikeasti mieleiseltä alalta, suoritin samalla lisäopintoja muissa oppilaitoksissa ja pääsin kaiken tämän lisäksi vielä töihinkin, jotka hyväksiluin harjoitteluksi ja valmistuin etuajassa. Kirjaimellisesti on soitettu kotoa töihin kun yritin vähän downshiftata ja hoitaa opinnot kunnialla loppuun. Luokkakavereiden tuskailut työllistymisestä valmistumisen jälkeen tuntuivat absurdilta kun itsellä oli koko ajan useampi paikka odottamassa.
Mitä olen kysynyt hr:n ihmisiltä, niin intoni ja osaamiseni, jo opiskelijana, tekivät suuren vaikutuksen. Olen kuulemma myös kohtuullisen hyvä puhumaan ja rakastan esiintymistä, sekä olen luontainen johtaja.
Silti ihmisenä olen aivan sama kuin se pitkäaikaistyötön ressukka, joka ei kelvannut mihinkään. Eli osaaminen ja etenkin (iän myötä tullut) itsevarmuus omista taidoista ja kyvyistä taitaa ratkaista kohdallani?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hyvä ettei laiskoja elämäntapatyöttömiä palkata. Tälläisen ihmisen tunnistaa helpoiten siitä että CV:ssä on yli vuoden mittainen työttömyysjakso. Työhakemus le tää samantien roskikseen.
Älä sitten valita kun elän tuilla.
Mene töihin.
Eikö juuri todettu että sinne ei pääse jos riittävän pitkä tauko CV:ssä? Koittakaa nyt saa tana päättää mitä haluatte; molempia ette voi saada.
Oma on ollut valintasi jättää CV:n vuosien mittainen aukko.
Niinkö?
Mistäs asti kaikki Suomessa työttömät ovat olleet sitä omasta tahdostaan?
Kun esim 80-luvulla oli autokuskin apuria ja talkkaria yms.
Mut sitten porukka vaan päätti et "nääh, ollaan mielummin työttömiä", eikä suinkaan niin että kaikki "tarpeettomat" työt lopetettiin ja ulkoistettiin maailmalle.
Vierailija kirjoitti:
Jos haastatteluun asti pääsee, niin varmasti todella suuri merkitys on sosiaalisilla taidoilla ja sillä miten haastattelijan kanssa ”kemiat kohtaa”. Ikävä kyllä on myös niin että on helpompi saada uusi työ jos on jo jossain muualla työssä, siis vaihtaa paikasta toiseen. Kunhan ei tee tätä jatkuvasti, joka helposti antaa vaikutelman kyvyttömyydestä sitoutua työhön. Pitkän työttömyyden jälkeen on vaikeampaa ja varmasti joutuu paljon perustelemaan miksi on ollut pitkään poissa työelämästä ja vakuuttamaan että ammattitaito on tallella. Varmaan ei olisi pahitteeksi työttömyyden aikana jotenkin päivittää ammattitaitoaan tai hankkia lisäkoulutusta, niin on sitten työtä hakiessa jotain millä osoittaa että kiinnostus työtä kohtaan on kyllä ollut olemassa koko ajan ja on tehnyt jotain ammattitaitonsa ylläpitämisen eteen.
Miten ihmeessä kouluttaudut ja pidät ammattitaitoa yllä työttömänä kun rahat riittää juuri ja juuri elämiseen? Itse olen säästänyt jo kuusi vuotta "salaa" päästäkseni edes kansalaisopistoon englannin kertauskurssille sillä olen jo unohtanut kaiken mitä koulussa aikoinaan opetettiin ja kielitaitoni on lähes nolla. Aina kuitenkin tulee yllättäviä menoja jotka tyhjentävät kassan.
Vierailija kirjoitti:
On ihmeellistä miten toiset saavat jo töitä opintojen aikana ja jättävät opintonsa kesken, mutta toiset eivät saa koko ikänänsä töitä vaikka opiskelisivat loppuun asti. Onko tälle olemassa joku järkevä ja tieteellinen selitys?
Kysymyksen asettelu on jotenkin perverssi. Eiköhän se ole yllensä niin päin, että toiset eivät saa käytyä kouluja loppuun, eivätkä myöskään työllisty hyviin työpaikkoihin. Toiset taas opiskelee kunnolla ja luovat hyvän uran myös työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihmeellistä miten toiset saavat jo töitä opintojen aikana ja jättävät opintonsa kesken, mutta toiset eivät saa koko ikänänsä töitä vaikka opiskelisivat loppuun asti. Onko tälle olemassa joku järkevä ja tieteellinen selitys?
Ihmiset palkkaa ihmisiä. Toise vaan ovat vakuuttavampia ja heihin luotetaan että pystyvät hoitamaan työnsä.
Tajuatko ettei ne rekrytyypit tajua yhtään mitään ihmisistä?
Kunhan ottavat samanoloisia toopeja töihin.
Siksi Suomi on tässä jamassa.
Jep, on ihan loistava juttu.
Jos joskus jostain syystä joutuu olemaan vuoden työttömänä, niin siitä kannattaa yhteiskunnan tasolla rangaista niin, ettei ikinä enää työllisty. Terveessä maailmassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hyvä ettei laiskoja elämäntapatyöttömiä palkata. Tälläisen ihmisen tunnistaa helpoiten siitä että CV:ssä on yli vuoden mittainen työttömyysjakso. Työhakemus le tää samantien roskikseen.
Älä sitten valita kun elän tuilla.
Voit uskoa että ei käy kateeksi :) Tulevaisuudessa vielä vähemmän kun porvarit heikentää sosiaaliturvaa kaiken aikaa.
Tuo linkitetty elaparemmin.fi -sivusto on tyypillistä kokoomushenkisten latteuksien ja joka paikassa miljoonaan kertaan kelattujen elämän"ohjeiden" pakkosyöttöä. Sivuston ylläpitäjä vaikuttaa itse kovin pinnalliselta ja keskenkasvuiselta, joten sinänsä ei ole ihme, että postaukset siellä ovat juuri tuollaisia "8 syytä miksi et saa töitä" -tyylin "tee näin" -luetteloita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos osaaminen ja sosiaaliset taidot on kunnossa kyllä silloin töitä saa. t: n45 eikä päivääkään työttömänä
Eli jos jompikumpi puuttuu, voi hyvillä mielin jäädä kotiin.
Ja silloinkin voi jäädä kotiin, mikäli molemmat osa-alueet ovat kunnossa. Suomalaiset työpaikat ja työnantajat ovat keskimäärin hyvin sisäänpäinlämpiäviä ja suhtautuvat nuivasti sen oman piirin ulkopuolelta tuleviin osaajiin. Moneen paikkaan ei myöskään kutsuta edes haastatteluun, jollei kyseessä ole juuri tietyn tutkinnon tietyllä suuntautumisvaihtoehdolla tietyn ajan sisään suorittanut Ja mitä noihin sosiaalisiin taitoihin erityisesti tulee, niin hyvin monella työelämässä mukana olevalla on kaikkea muuta kuin hyvät sosiaaliset taidot. Ironisen yleinen ilmiö sote- ja kasvatusaloilla.
Äärimmäisen osuvasti haasteltu! Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hyvä ettei laiskoja elämäntapatyöttömiä palkata. Tälläisen ihmisen tunnistaa helpoiten siitä että CV:ssä on yli vuoden mittainen työttömyysjakso. Työhakemus le tää samantien roskikseen.
Älä sitten valita kun elän tuilla.
Voit uskoa että ei käy kateeksi :) Tulevaisuudessa vielä vähemmän kun porvarit heikentää sosiaaliturvaa kaiken aikaa.
Eivät voi.
Kaupat tarvii liikevaihtonsa ja asunto"sijoittajat" asumistuet.
Ei porvari porvarilta leikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Minun oli vaikea saada töitä koska en ole reipas, sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut. Olen hyvä siinä mitä teen, mutta olen ihan surkea verkostoitumisessa.
Näen ristiriidan siinä että koet olevasi sosiaalinen mutta surkea verkostoitumisessa.
Ettet vaan sittenkin olisi epäsosiaalien extrovertti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihmeellistä miten toiset saavat jo töitä opintojen aikana ja jättävät opintonsa kesken, mutta toiset eivät saa koko ikänänsä töitä vaikka opiskelisivat loppuun asti. Onko tälle olemassa joku järkevä ja tieteellinen selitys?
Ihmiset palkkaa ihmisiä. Toise vaan ovat vakuuttavampia ja heihin luotetaan että pystyvät hoitamaan työnsä.
Tajuatko ettei ne rekrytyypit tajua yhtään mitään ihmisistä?
Kunhan ottavat samanoloisia toopeja töihin.
Siksi Suomi on tässä jamassa.
Olet vain kateellinen ja katkeroitunut. Kyllä se on pohjasakka joka jää makaamaan tukien varaan.
Pohjasakka on kunnilla suojatöissä.
Miksi firmat itkee ettei osaavaa työvoimaa löydy?
Johtuu juuri siitä etteivät osaa rekrytoida, nähty vierestä miten huonoja päätöksiä tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Toiset ovat ihan luonnostaan hyviä verkostoitumaan ja loistavia työhaastatteluissa.
= hyvät vuorovaikutustaidot
Arvokas taito myös työyhteisössä pärjäämisessä.
Taidat olla itse mukana jossain työhaluttomien puuhastelupajassa, kun sinulla on noin kapea käsitys työttömistä ja työttömyydestä. Totta kai se alkaa vääristää käsityksiä, jos ja kun et ikinä tapaa muita työttömiä kuin näitä perinteisiä näköalattomia lusmuja.