Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin moni kolmekymppinen mies vaihtaa meikittömään ja laittautumattomaan naiseen?
24.01.2019 |
Tää on tapahtunut useemmalle tutulle miehelle kolmenkympin molemmin puolin. Vaihdetaan näteistä, hoikista naisista, jotka meikkaa ja laittaa tukkaa kasvissyöjä-hippeihin, joilla on 5 kissaa ja jotka mieluummin lähtee Kolille tarpomaan ku vaikka Dubaihin tai Marbellaan shoppailemaan.
Mikähän juttu tää on?
Kommentit (190)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä luonnonkauniitkin naiset voivat olla introverttejä ja viihtyä enimmäkseen kotona.
Ei se mene niin, että ruma nainen = ei meikkiä eikä muutakaan ja on kotona
kaunis nainen = kaikki lisäkkeet mitä löytyy ja koko ajan menossa
niin mutta...kumpaa panisit?
luonnonkaunista kotona viihtyvää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies vaihtoi lapsettoman upeasti meikkaavan kauniin silaritissi fitnesmuijan tällaiseen pullukkaan luomuaiseen joka on kahden lapsen yh.
Mä en meikkaa ja olen pullukka, ihan taviksen näköinen. Miehen mielestä mussa on syvällisyyttä, kun taas eksässään oli pinnallisuutta. Ainiin ja olen vege joka rakastaa Suomen saaristoa, mutta vihaa ulkomaanmatkoja.
Ollaan onnellisesti oltu yhdessä nyt 4 vuotta ja meillä on yksi yhteinen lapsi. Hyvästi sujuu vaikka sun mielestä mies teki ehkä huonon vaihtokaupan, mutta miehen mielestä olin hänelle lottovoitto.
Koska luonnollisen näköinen on kauniimpi kuin meikkihirviö...
Ehkä moni ”pakkelinainen” ajattelee, että suhteeseen ei tarvitse muuten panostaa, riittää vaan, että on kaunis. Miehet yleensä aikuistuu 30vuoden jälkeen ja tajuaa, että moni muu asia on ulkonäköä tärkeämpää, eikä hyvä ulkonäkö kiinnosta, jos päästä ei löydy mitään, mm syvällisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
No jaa, vähän rankkaa yleistämistä jälleen kerran. Mä olen ollut mieheni kanssa yhdessä siitä asti kun olin 20, nyt 33. Olen meikannut aina (ei tekoripsiä tai feikkikynsiä kuitenkaan), olen hoikka, tykkään katsoa mitä päälleni laitan ainakin ihmisten ilmoille ja useille kotieläimille olen allerginen. Silti löytyy älyä päästä ihan kiitettävästi (tavattiin yliopistossa ja ei, en ole "humanistihörhö" ). Eli ulkonäköä löytyy, mutta niin älyäkin.
Silti olen kotihiiri, ei voisi vähempää kiinnostaa ostosreissu Dubaihin (öh, boikotoin monia maita jo ihmisoikeuksien takia) ja lasten kanssa rymyän siisteissä ulkovaatteissa ja lähtisin mielelläni vaikka aktiivilomalle Lappiin. Olikohan seurusteltu viikkoakaan, kun mies jo alkoi oma-aloitteisesti tiedustella, haluanko kenties joskus perheen ja lapsia, eli taisi tuo vakavissaan olla alusta saakka.
"Silti löytyy älyä päästä ihan kiitettävästi (tavattiin yliopistossa ja ei, en ole "humanistihörhö" )." Tuo toisia ihmisiä vähättelevä ja luokitteleva lause paljasti, että luulet vain olevasi älykäs. Todellisuudessa et ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En miesten mielipiteistä tiedä, mutta jos itse joutuisin näin kolmenkympin kynnyksellä valitsemaan kumppanin niin ei todellakaan kiinnostaisi joku tylsä ulkonäkökeskeinen juntti jonka harrastuksena on shoppailla turistih*lvetissä, somettaa, vaihtaa vaatteita ja sylkeä eettisten valintojen päälle. Ei kyllä kiinnostanut kaksikymppisenäkään.
Kysymys kuuluukin: kuka siinä häviää jos joku kyllästyy pinnallisuuteen ja alkaa vaalia merkityksellisiä ihmissuhteita? Tässä iässä ihmiset yleensä alkavat kyseenalaistamaan käsityksiään hyvästä elämästä, mikäli heiltä löytyy siihen henkistä kapasiteettia. Käsitys estetiikasta voi laajentua tai muuttua, ja se vaikuttaa siihen haluaako katsella puolisoaan päästä varpaisiin maalattuna ostarin sovituskopissa vai posket punaisena retkinuotiolla. Ei hätää, moni valitsee ensimmäisen vaihtoehdon.
En tiedä voisiko liittyä aikuistumiseen?
Näin naisena, parikymppisenä meikkasin varmaan monen mielestä liikaakin (tosin ei mitään villejä kulmakarvoja tms.), käytin lähes aina korkkareita ja muutenkin elämä pyöri enemmän (muttei pelkästään) ulkonäön parissa. Kauneusleikkauksissa en (onneksi) sentään käynyt. Olin kyllä kaunis. Tyhjäpää en mielestäni ollut, epävarma ennemminkin. Mieheni tapasin noihin aikoihin.
Ajan kanssa sitä jotenkin aikuistui ja itsetunto nousi. Myös yliopistoon pääsy vaikutti. Identiteettini alkoi liittyä ennemmin luontoon, eläimiin, hyväntekeväisyyteen ja toki myös työpaikkaan, kuin kauneuteen. Vietämme nykyään aika yksinkertaista elämää maaseudulla kolmen koiran kanssa, tosin töissä käydään kaupungissa.
Meikkaan nykyään vähän, töihin toki ripsiväriä ja ihon tasoittamista. Ennemmin parhaiden kohtien korostamista.
Veikkaan, että vastasin tavatessamme miehen ulkonäkötoiveita naisella, veikkaan että nyt vastaan edelleen niitä. Hänellä kun tuntuu olevan maku ajan mittaan myös muuttunut ja ylipäätään hänen oma identiteetti. Nyt jos jostain syystä tulisi ero (ei ole tulossa, mutta ajatusleikkinä) niin mies ottaisi satavarmasti jonkun vähän meikkaavan, iloisen luonnossa viihtyvän naisen rinnalleen, jolla on jalat maassa.
Mies myös tavatessamme käytti ennemmin merkkivaatteita jne. Nykyään pukeutuu aika perusvaatteisiin ja on maanläheisempi muutenkin.
Olen mielestäni kaunis edelleen, mutta luonnollisena.
Yllättävän moni on itseasiassa sanonut, että olen kaunistunut vuosien varrella ja uskon sen liittyvän juuri luonnollisempaan ulkonäköön. Paino on pysynyt samana, joten siitä en osaa sanoa mitään, en tosin usko että miestä edes kiinnostaisi pari lisäkiloa. Kovin hän minua kehuu edelleen. Hänkin sen kun komistuu vaan.
Eli jotenkin näen tämän aloittajan kommentin myös omassa elämässä, vaikkei puoliso ole vaihtunut - ennemminkin kasvanut aikuiseksi.
N33
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä moni ”pakkelinainen” ajattelee, että suhteeseen ei tarvitse muuten panostaa, riittää vaan, että on kaunis. Miehet yleensä aikuistuu 30vuoden jälkeen ja tajuaa, että moni muu asia on ulkonäköä tärkeämpää, eikä hyvä ulkonäkö kiinnosta, jos päästä ei löydy mitään, mm syvällisyyttä.
Ei pelkästään "pakkelinaiset" vaan myös hyvin moni nuori aikuinen ulkonäöstä riippumatta. Viimeksi oli kauheat ihmettelyt miten rikas mies otti eronneen vaimonsa tilalle samanikäisen naisen eikä parikymppistä kaunotarta. Saattaisi olla puheenaiheet vähissä kun toinen on puolet nuorempi.
Halutaan vaihtaa teennäinen ulkonäkö- ja kulutuskeskeinen elämä ”aidompaan” sellaiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Halutaan vaihtaa teennäinen ulkonäkö- ja kulutuskeskeinen elämä ”aidompaan” sellaiseen.
Halutaan myös eroon itsekkäistä lompakkoloisesta.
Vierailija kirjoitti:
Älä ole huolissasi, sitten kun se on viidenkymmenen, se haluaa taas meikatun , irtoripsillä ja botox huulilla varustetun eukon .
Mutta kuitenkin samanikäisen naisen kuin hänellä oli pari-kolmikymppisenä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää on tapahtunut useemmalle tutulle miehelle kolmenkympin molemmin puolin. Vaihdetaan näteistä, hoikista naisista, jotka meikkaa ja laittaa tukkaa kasvissyöjä-hippeihin, joilla on 5 kissaa ja jotka mieluummin lähtee Kolille tarpomaan ku vaikka Dubaihin tai Marbellaan shoppailemaan.
Mikähän juttu tää on?
Mikähän juttu se on, että white trash -lomakohteet, kuten Dubai ja Marbella kiinnostavat yhtikäs ketään?
Vierailija kirjoitti:
Siksi koska niiden vaeltajamimmien kanssa on hemmetisti hauskempaa. Ei tarvitse koko ajan miettiä onko saavutettu elintaso ja uratavoitteet nyt sellaisia että meikkaava (lähinnä omasta mielestään) tasokas nainen pysyy tyytyväisenä eikä yritä upgreidata korkeammassa asemassa olevaan mieheen. Ei myöskään tarvitse koko ajan miettiä sitä mitä puuttuu, oli kyse sitten materiasta tai suuremmasta määrästä ulkomaanmatkoja per vuosi.
Ehkä myös siksi että kun miehet tulevat vanhemmiksi ja viisaammiksi, he pitävät nolona sitä kun keskiluokka yrittää leikkiä yläluokkaa matkustamalla Dubain tai Marbellan kaltaiseen WT-kohteeseen.
Vai on WT:läiset päässeet jo siihen pisteeseen, että on varaa ja taitoja matkustaa Dubaihin tai Marbellaan siinä määrin, että noista on tullut white trash kohteita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kanssa yksi klisee, mies on 30 ja mulla on 2 kissaa, en meikkaa enkä käytä kuin jotain luonnonkosmetiikkaa, ja kuljen norjalaisvillapaidoissa ja vanhoissa farkuissa ympäriinsä. Tykkään yli kaiken lenkkeillä luonnossa, hiihtää ja poimia marjoja ja sieniä metsässä. :D Kasvissyöjä en tosin ole, mutta tykkään tehdä kasvisruokaa muuten vain. En lentomatkaile. Miehen ex on lävistetty värjättytukkainen yliurbaani mimmi, joka matkailee paljon Euroopassa. Kaiken lisäksi tartutin "hippiyden" mieheen, ja sille kasvoi poninhäntä.
Heh, tulee mieleen yksi miehen kaveri. Se teki juuri tuollaisen vaihdon. Kertoi miten eksänsä makasi viikonloppuna puoleen päivään, maalasi naamaansa pari tuntia, meni kavereiden kanssa shoppailemaan ja kahviloihin, sitten taas maalattiin naamaa ja mentiin baariin.
Tuore nyksä taas nousee aikaisin, syön reilun aamupalan ja lähtee koiransa kanssa pitkälle juoksulenkille. Eikä taida naamaansa maalata. Mies ihan hekumoilla sillä ajatuksella, että "tämä lähtee ehkä retkellekin kanssani!"
Valtaosa miehistä tykkää viettää enemmän tai vähemmän ulkoilmaelämää. On ikävää, jos puoliso ei sovi sellaiseen. Tarkoitan siis parisuhdekelpoisista miehistä, onhan sitä sitten kaikenlaista kitaranrämpyttäjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on tapahtunut useemmalle tutulle miehelle kolmenkympin molemmin puolin. Vaihdetaan näteistä, hoikista naisista, jotka meikkaa ja laittaa tukkaa kasvissyöjä-hippeihin, joilla on 5 kissaa ja jotka mieluummin lähtee Kolille tarpomaan ku vaikka Dubaihin tai Marbellaan shoppailemaan.
Mikähän juttu tää on?
Ne Kolilla tarpovat neidot pysyvät hyvännäköisinä ja timmeinä ihan luontojaan.
ai kun käy kerran pari vuodessa kolilla on parepi ku käydä 4-6 kertaa viikossa salilla ja pari kertaa lenkillä? enpä usko, tyypillistä läskin puhetta.
Jos lähdet kiertämään Suomen kansallispuistoja, voin vannoa että törmäät nuotiopaikoilla harvempaan läskiin kuin salilla, ja nekin harvat ovat miehiä.
Katsos me ulkoilijanaiset ulkoilemme ihan koko ajan, joka päivä, vaikka pääsisimmekin "Kolille" vain pari kertaa vuodessa. Saatamme jopa käydä siellä salilla. Ei sitä rinkkaa jaksa kantaa ellei ole kunnossa.
Missä mun kumppani sitten viipyy? Olen 25-vuotias, ainakin semi-nätti vaikken meikkaa, hoikka ja harrastan vaellusta ja metsästystä. Hirvi- ja lintukoiratkin löytyy ja oma hirsitalo?? Eipä näy ottajia vaikka sellainen kelpaisi.
Ajan- ja rahankäyttö kertoo arvot. Siksi.
Vaeltajakin voi olla arkielämässään siisti ja huoliteltu, kuten joku jo yllä totesi. Itsekin olen. Mutta se minun siisti ja huoliteltu on kyllä aika kaukana fitness-beiben siististä ja huolitellusta. Itse asiassa olen siistimpi ja huolitellumpi, koska yletön määrä meikkiä ja tekokarvoja ja -kynsiä näyttää ainakin minusta todella epäsiistiltä.
P.S. Hauskaa, että palstalla on monta Norjan-kävijää. Siitä ei maa enää parane.
Ei kukaan mies edes huomaa, meikkaako nainen vai ei.
kuolen nauruunnn....