Jäätkö vai lähdetko omakotitalosta kun lapset aikuistuvat?

Vierailija kirjoitti:

Jäämme tähän, koska tarvitsemme työtilat. Tietenkin, jos työt muuttuvat vieraalla työskentelemiseen, niin asia voi olla eri. Tässä on vain se juttu, että asumme paikassa, jossa taloja ei nyt suorastaan revitä käsistä, joten ei tästä saa rahojaan pois. Meillä kuitenkin elämä tulee olemaan remonttia pitkälle eteenpäin. Talo on suunnilleen 100 neliön kokoinen, mutta tarkoitus olisi laajentaa niin, että tulisi eteinen ja yksi makuuhuone lisää. Ollaan asuttu kahdestaankin tässä, ja on kahdelle aika iso. 

Mä voin kertoa, mikä mun haave on: että voisi vanhoille päiville rakentaa semmoisen pienemmän talon johonkin tähän lähistölle, paikkaan, josta olisi järvinäkymä ja ehkä inasen lyhempi keskustaan (tai ei ainakaan pitempi matka). Mutta enpä usko, että meidän kannattaa tätä taloa myydä, ei rahat riitä uuden rakentamiseen. Tämä talohan nyt ei kallis ollut, eikä meillä ole enää paljon lainaa jäljellä, mutta joudutaan ottamaan remontteihin lisää lainaa.

Poika jäi synnyintaloonsa. On sen rotuinen ettei muu asumismuoto käy. Minä teen pihatyöt ja sisätyöt siellä, maksan sähköt, vedet ym kulut. Välillä leikin kotia jonkun naisen kanssa, mutta kyllä oikea koti on tämä talo.

Minä möin taloni 2004 kun lapset muuttivat omilleen. Olen tyytyväinen, ostin tilalle 80 neliön uuden rivarikolmion keskustasta. Minulla oli tuuria, sain talostani erittäin hyvän hinnan ja nykyinen asuntoni on rauhallisesta kuuden asunnon yhtiöstä, kaukolämmössä, huolella rakennettu. Ei tarvitse tehdä lumitöitä kuin oman ulko-oven edestä. Kesällä leikkaan nurmen vain omalta pihaltani, jolle ensi kesänä aion rakennuttaa ison terassin, vähenee nurmenleikkuu hurjasti. Nyt olen ollut velaton kohta komekymmentä vuotta. Olen kiitollinen!

Mikä hinku osalla on muuttaa kerrostaloon kun lapset ovat muuttaneet pois? Omasta isosta talosta johonkin pieneen kaksioon tai kolmioon ja vielä taloyhtiöön (eli kommuuniin 😕), oma tupa, oma lupa! Tai no jos on niin laiska tai vanha ettei enää lumitöitä jaksa tehdä tai nurmikkoa leikata niin sitten. Tosin nuokin palvelut voi ostaa helposti jos ei niitä itse jaksa tehdä, maksetaanhan niistä kerrostalossakin sitten vastikkeessa eli samalla lailla ne voi rahalla teettää. Jopa postinkantajalta voi nykyisin ostaa ruohonleikkuupalvelun samalla kun se jakaa postia. Ehkä jos ei juurikaan kotona ole vaan matkustelee jatkuvasti tai etenkin jos muuttaa talveksi johonkin etelään mutta on kesät Suomessa voisi jokin kerrostaloasunto olla parempi. Talojakin on tietysti erilaisia, jos talo on kovin lapsiperheille suunniteltu ja hankalaa keksiä käyttöä entisille makuuhuoneille / lasten huoneille niin voi muuttaa kahdelle aikuiselle suunniteltuun omakotitaloon, jossa on ehkä yksi vierashuone ja oma maakuuhuone ja sitten muita tiloja reilusti, aula, takkahuone, työhuone / kirjasto jne. Itse asun nykyään avioeron jälkeen yksin 170m2/220m2 talossa ja hyvin on käyttöä kaikille tiloille joita talossa on eli iso olohuone, erillinen musiikki/elokuvahuone, aula, makuuhuone, vierashuone, lapsen huone, oma makuuhuone, kirjasto/työhuone, kodinhoitohuone, sauna, pesuhuone, kaksi vessaa, vaatehuone, keittiö, ruokailutila / erkkeri, eteistila, autotalli, kaksi varastoa ja autokatos (kaksi autoa, joista toinen harrasteautona oleva avomersu on tallissa). Ei tulisi mielenään muuttaa johonkin taloyhtiökommuuniin jossa ei voi toteuttaa musiikki/Hi-Fi harrastusta ja soittaa viulua naapureista johtuen kunnolla tai kuunnella edes elokuvaan liittyen kovalla elokuvan ääniä ja saisi pelätä jotain kerrostalokyttääjiä ja käydä jossain taloyhtiön saunassa johon joutuisi varaamaan saunavuorot jne. ja olisi vaikka vain kaksi huonetta ja keittiö, pelkästään muutama seinä ympärillä, eikä isoissakaan kerrostaloasunnoissa ole oikein mitään tuollaisia eri tiloja kuten omakotitaloissa, vain huoneita ja keittiö lähinnä. Kesällä saa rauhassa grillata oman talon takapihan patiolla jne.

Muutamme vaikka piha on ihana ja täällä on paljon muistoja. Mutta olemme ihan valmiita aloittamaan uuden elämänvaiheen, emme halua jäädä mummoksi ja papaksi valtavaan taloon, kotityötkin vähenee huomattavasti ja aikaa jää muuhun. Meillä on neljä lasta ja lapsenlapsiakin on todennäköisesti tiedossa useampia, joten emme ole varmoja pitäisikö muuttaa kolmioon vai neliöön. Olisi ihana järjestää isoja perhejuhlia, kutsua kaikkia lapset perheineen mm. jouluna valmiiseen pöytään. Mies tarvitsee ainakin työhuoneen ja ainakin yksi vierashuone olisi ihan järkevä lastenlapsia ajatellen..... Menipä pohdinnaksi. Neljän huoneen asunto olisi siis varmaan paikallaan ja nyt uskaltaa muuttaa vähän keskeisemmällekin paikalle kun ei tarvitse itse liikkua liikenteessä pienten lasten kanssa.

Harkinnassa on muutto pienempään kaupunkiasuntoon.

Meillä on 350 m2 ja 2500 m2 pihaa ja puutarhaa, uima-allas jne. Ostimme ison talon myös Espanjasta, 560 m2, pienempi tontti ja isompi uima-allas. Siellä kuluu yhä enemmän aikaa, joten neliöitä on yhteensä aivan liikaa kahdelle, kun ei ne lapset nyt yhtenään kyläile.

Kerrostaloasunnosta olisi helpompi lähteä, kun vaan oven ja ikkunat sulkee, ei tarvitse miettiä puutarhan ja uima-altaan hoitoa jne.

Tätä on nyt harkittu n. 7 vuotta, saapi nähdä saadaanko aikaiseksi. Onhan se toisaalta ihanaa, kun lapset tulevat esim. koko jouluksi, niin on riittävästi tilaa kaikille, jokaisella omat kylpyhuoneet jne. No, ehkä joulut sitten vietetään etelässä, katsotaan, mitä aika näyttää.

Jää nähtäväksi. Piha on iso, saa nähdä miten mies sitä sitten jaksaa. Olen kyllä miettinyt kaikkia uudistuksia tänne jo sormet syyhyten. Kotona asuu vielä kaksi lasta ja talo on 220 m2.

En kyllä tiedä jäänkö vai en, meillä 4 lasta ja 330m2 talo.

Jään tietenkin. Tämä on kotini, enkä ole vaivalla tätä rempannut ja tehnyt mieleisekseni siksi, että luopuisin siitä lasten takia.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on reilu 130-neliöinen talo ja 50 neliötä varasto/autotalli tilaa. Yksi lapsi ja vielä mahtuisi toinenkin.

Eli jos joskus 20 vuoden päästä ei ole lapsia niin ihan hyvin voidaan asua viisikymppisinä siellä vielä vuosikymmenen verran. Toki katsotaan miten jaksetaan ylläpitää.

Saan varmaan alapeukkuja mutta en tajua mihin perusperhe äiti, isä ja 1,5 lasta tarvitsee yli 200-neliöisiä taloja. Eri juttu jos on vaikka suurperhe. :)

Ehkä 2 lasta on jo suurperhe, muttei 1.5 ole vielä..?

Jo sinkkuna ollessa ostin omakotitalon, joten miksi mä pois haluisin kun lapset muuttaa pois? Taloa voi toki vaihtaa tarpeen mukaan isompaan/pienempään, mutta okt:ssa pysyn.

Jäädään tähän. Talo on sen verran syrjässä, että ei taitaisi saada myytyä. Ei sen puoleen, ei tästä paljoa maksettukkaan. Ostimme asumista varten, ei sijoituskodiksi. Joten asumme varmaan niin pitkään, kuin pystymme. En halua kaupunkiin asumaan, kun olen vähän erakkoluonne. 

Paras päätös ikinä oli talon myynti. Ostettiin tilalle ihan uusi 82 neliön kolmio. Kaikki on lähellä, autoa tarvitaan vain mökkimatkoilla.

Vierailija kirjoitti:

Paras päätös ikinä oli talon myynti. Ostettiin tilalle ihan uusi 82 neliön kolmio. Kaikki on lähellä, autoa tarvitaan vain mökkimatkoilla.

En ole ikinä tajunnut sitä, että mihin okt-asuja tarvitsee mökkiä... Tai miksi myydä okt pois ja muuttaa "helpompaan" mutta kuitenkin pitää pitää okt:n veroinen työleiri.

En ehkä jää. Vihaan tätä taloa. Mutta tiedän, ettei myynti helpolla onnistu.

Me rakennettiin tämä talo (160 m2) ennen kuin oli lapsia. Kun he joskus lähtevät kotoa, niin tuskin ihan heti ollaan myymässä.

Haaveilen kyllä, että joskus mulla olisi kesämökki jossain hienolla paikalla ja sitten kaupunkiasunto (kerros- tai rivitalossa). Jos joskus pääsen eläkkeelle, niin ehkä sitten.

Ilman muuta jäädään.Meillä pieni 120 neliön kivitalo isolla tontilla ja hyvin mahduttu.Nyt ollaan kaksin,kun nuorempi kahdesta pojasta lähti armeijaan.

Rakastan puutarhahommia,omakotitalon touhuja ja omaa rauhaa.Minua ei ikinä saisi rivariin/kerrostaloon.

Tosin haaveilemme toisesta/pienestä talosta ihan maaseudulla tai metsässä.Niin ettei naapureita olisi näköpiirissä:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras päätös ikinä oli talon myynti. Ostettiin tilalle ihan uusi 82 neliön kolmio. Kaikki on lähellä, autoa tarvitaan vain mökkimatkoilla.

En ole ikinä tajunnut sitä, että mihin okt-asuja tarvitsee mökkiä... Tai miksi myydä okt pois ja muuttaa "helpompaan" mutta kuitenkin pitää pitää okt:n veroinen työleiri.

Kyllä minusta on kiva omistaa mökki, vaikka on omakotitalo. Kaksi ihan erilaista maailmaa. Koti ja lomapaikka. Ja lasten kasvettua talo vaihtuu keskustaasuntoon, jolloin talvella voi olla pitkiä aikoja etelässä ja vaikka koko kesä mökillä Kemiönsaaressa.

Muutimme muutama viikko sitten kehyskunnan isosta ok-talosta kolmioon kaupungin keskustaan, kun lapset olivat aikuistuneet. Elämä on nyt ihanan helppoa ja vaivatonta, kaikki palvelut, työ ja tarvittavat lähellä. Uusi elämänvaihe ja elämäntapa alkanut, kaikki tekemätön työ ja kuorma on poissa. Ei enää ikinä takaisin minkäänkokoiseen ok-taloon.

Harkinnassa. Epäilyttää kuinka jaksamme tehdä lumityöt. Nyt tulee seurattua vanhoja naapureita, joilla käyttää kolaaminen hitaasti tai pelkkä kapea kulkuväylä avattu. Talon maalauskin oli viimeksi raskasta joten tuskinpa seuraavalla kerralla jaksamme sitä itse tehdä. eläkkeelle päästessä talosta voisi vielä saada kohtuu hyvän hinnan kun vasta 20 vuotta vanha ja suurimmat remontit vielä edessä. Jos odottelee seitsemänkymppiseksi asti, mietityttää jaksammeko siinä vaiheessa aloittaa isot rempat. Kannattaisiko muuttaa siinä vaiheessa kun vielä itse jaksaa raivata omaisuutta ettei jäisi sitten lasten tehtäväksi.