REHELLISESTI kotitöiden teettämisestä lapsilla

Meillä lapset ovat keskittyneet kouluun ja harrastuksiin , eikä heiltä juurikaan ole vaaadittu kotitöitä. Nyt kaikki aikuisia ja omissa kodeissaan ja kaikki ovat pitäneet kotinsa siisteinä ja puhtaina ja laittavat mielellään ruokaa.

Noin kerran viikossa laitan työlista jonka tekevät porukalla, lapset 10,13 ja 15. Listalla esim kukkien kastelu, tiskikoneen tyhjennys kamariin siivous, takkapuiden haku, saunapuiden haku, tuhkat ulos pesistä, roskien vienti, lumitöitä jne.

Muutenkin siivoavat viikottain huoneensa, auttavat ruuanlaitossa jne. Lisäksi ovat välillä metsässä tekemässä polttopuita, siirtelevät autoja, auttavat auton remontissa jne.

Mä oon tosi laiska opettamaan, mutta pikku hiljaa jotain. Lapset ovat 7- ja 4-vuotiaita. Eniten pyydän heitä tekemään sellaisia pikkujuttuja, hakemaan tätä ja viemään tuota sekä yritän opettaa järjestelmällisyyttä (kalsarit ja sukat viedään pyykkikoriin ennen suihkua, kun tullaan kotiin, vaatteet pannaan paikalleen ja reput naulaan). 7-vuotias on nyt innostunut kotihommista, joten annan kaikkia pikkutöitä, esim. tiskaamista ja pöydän pyyhkimistä. Nelivuotiaskin tykkää esim. kattaa pöytää. Otan aina välillä mukaan ruuanlaittoon ja leivontaan. 7-vuotias osaa tehdä itselleen mikropuuroa, keittää kahvia, tehdä välipalaa itselleen ja pikkuveljelle sekä raastaa. Kyllä se tästä pikku hiljaa!

Molemmille tiskikoneen tyhjäys olisi hyvä, mutta kun meillä on iso osa astioista niin ylhäällä, että pitää olla tuoli (kenenkään ei tarvitse nyt ehdottaa, että siirtäkää alemmas. Ei onnistu tässä keittiössä ennen keittiöremonttia. 

Tarkoituksena on kyllä opettaa lapsille kotihommia, että on sitten helppo aloittaa oman huushollin pito. Minusta myös kotihommat kuuluvat kaikille perheenjäsenille.

Meillä ei ketään koskaan pakotettu tekemään yhtään mitään.  Eikä kukaan lapsista pyykännyt, tehnyt ruokaa, tiskannut, täyttänyt tiskikonetta tai siivonnut kodin ylesisiä/yhteisiä tiloja. Omat huoneensa pitivät jonkinlaisessa kunnossa ja siivosivat aina silloin tällöin. Nyt jo kaikki pois kotoa ja jokainen osaa pyykätä, siivota, tehdä ruokaa(ovat parempia kokkeja kuin minä ja samaten leipominen sujuu tuosta vaan) ja asunnotkin ovat ihan ok kunnossa. Eli hyvin ovat oppineet, vaikka eivät kotona mitään tehneetkään.

Helpompi oli silloin aikoinaan tehdä itse, kuin huutaa ja raivota ja yrittää saada nuoriso tekemään.

Välitkin pysyivät hyvinä.

Eivät mitään. Molemmat ovat vielä ala-asteikäisiä. Myönnän, että olen tässä epäonnustunut. Itse inoan myös kotitöitä, samoin mieheni. Ne ovat täysin pakkopullaa ja raivoissani siivoan silloin kun töiltäni ehdin. Meillä on vielä epäsäännölliset työt molemmilla, joten mitään vakio siivouspäivää ei pystytä pitämään. Arki on kyllä välillä kaaosta. Aika ja voimat eivät meinaa riittää kaikkeen. Hyvä kun selvitään kunnialla kaikesta, läksyistä, harrastukset, lapsilla on kaverisuhteet, kouku menee suht ok jne. Ehkä ne oppivat esimerkin kautta, miten ei kannata toimia ja tekevät itse aikuisena patemmin. Toivottavasti.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ketään koskaan pakotettu tekemään yhtään mitään.  Eikä kukaan lapsista pyykännyt, tehnyt ruokaa, tiskannut, täyttänyt tiskikonetta tai siivonnut kodin ylesisiä/yhteisiä tiloja. Omat huoneensa pitivät jonkinlaisessa kunnossa ja siivosivat aina silloin tällöin. Nyt jo kaikki pois kotoa ja jokainen osaa pyykätä, siivota, tehdä ruokaa(ovat parempia kokkeja kuin minä ja samaten leipominen sujuu tuosta vaan) ja asunnotkin ovat ihan ok kunnossa. Eli hyvin ovat oppineet, vaikka eivät kotona mitään tehneetkään.

Helpompi oli silloin aikoinaan tehdä itse, kuin huutaa ja raivota ja yrittää saada nuoriso tekemään.

Välitkin pysyivät hyvinä.

Tämä on totta. Ei nykyaikainen kodinhoito ole rakettitiedettä, jota varten pitää 18 vuotta opetella, että pärjää omillaan. Minusta oli paljon tärkeämpää opettaa sähkösopimuksen tekeminen kuin jokaviikkoinen moppaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ketään koskaan pakotettu tekemään yhtään mitään.  Eikä kukaan lapsista pyykännyt, tehnyt ruokaa, tiskannut, täyttänyt tiskikonetta tai siivonnut kodin ylesisiä/yhteisiä tiloja. Omat huoneensa pitivät jonkinlaisessa kunnossa ja siivosivat aina silloin tällöin. Nyt jo kaikki pois kotoa ja jokainen osaa pyykätä, siivota, tehdä ruokaa(ovat parempia kokkeja kuin minä ja samaten leipominen sujuu tuosta vaan) ja asunnotkin ovat ihan ok kunnossa. Eli hyvin ovat oppineet, vaikka eivät kotona mitään tehneetkään.

Helpompi oli silloin aikoinaan tehdä itse, kuin huutaa ja raivota ja yrittää saada nuoriso tekemään.

Välitkin pysyivät hyvinä.

Tämä on totta. Ei nykyaikainen kodinhoito ole rakettitiedettä, jota varten pitää 18 vuotta opetella, että pärjää omillaan. Minusta oli paljon tärkeämpää opettaa sähkösopimuksen tekeminen kuin jokaviikkoinen moppaaminen.

Opetitko lapsen tekemään sähkösopimuksen? Minä taas ajattelen, että tuollaiset oppii sitten kun se tulee eteen. Ei se vaikeaa ollut ja neuvoa sai kysyä. Tuskin lapsi on kauhean motivoitunut oppimaan sähköyhtiöiden kilpailuttamista, jos se ei ole omassa elämässä vielä ajankohtaista.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ketään koskaan pakotettu tekemään yhtään mitään.  Eikä kukaan lapsista pyykännyt, tehnyt ruokaa, tiskannut, täyttänyt tiskikonetta tai siivonnut kodin ylesisiä/yhteisiä tiloja. Omat huoneensa pitivät jonkinlaisessa kunnossa ja siivosivat aina silloin tällöin. Nyt jo kaikki pois kotoa ja jokainen osaa pyykätä, siivota, tehdä ruokaa(ovat parempia kokkeja kuin minä ja samaten leipominen sujuu tuosta vaan) ja asunnotkin ovat ihan ok kunnossa. Eli hyvin ovat oppineet, vaikka eivät kotona mitään tehneetkään.

Helpompi oli silloin aikoinaan tehdä itse, kuin huutaa ja raivota ja yrittää saada nuoriso tekemään.

Välitkin pysyivät hyvinä.

Nyt en ymmärtänyt, että miksi aikuisen pitäisi huutaen ja raivoten käskeä nuoria vaikka siivoamaan?

Ei meillä ainakaan ole ikinä tarvinnut rääkyä sen takia, vaan ihan normaalisti olemme sopineet vaikka että siivoatko sinä keittiön ja sinä vessat, niin mä lähden imuroimaan takkahuoneesta sinne päin. Tai että pistätkö pyykit kuivausrumpuun kun pesukone on valmis ja muuta tällaista. Eikä asioita tarvitse välillä edes organisoida, sillä kyllä ne jokainen tajuaa ilman sitäkin tehdä, esimerkiksi tuo pyykkijuttu on ihan itsestäänselvyys. En ole mahdottomia pyytänyt ja jokainen normaali pystyy työt tekemään, siihen ei mene kuin muutama hetki ja se ei ole pois mistään.

Meillä on koti ollut aina siisti ja kaaosta ei pääse tulemaan, sillä jokainen on oppinut pienestä pitäen laittamaan tavaransa paikoilleen. Nytkin kodin saisi ihan oikein hyvään järjestykseen hetkessä. 12 vuotiaan sänky on petaamatta, mutta poika petaa sen kyllä koulun jälkeen. Keittiössä on muutama astia pöydällä aamupalan jäljiltä ja tiskikoneessa puhtaat astiat. Likapyykkikaapissa on vain su-ti tulleet likaiset vaatteet.

Välini teineihini ovat olleet aina hyvät, luonnollisesti.

Oma huone on aina ollut velvoite, kun vaan imuri on pysynyt sen verran kädessä, että jälki on kelvollista. Joskus 7-vuotiaana alkoi astianpesukoneen täyttö. Tyhjennys ei oikein onnistunut, kun en vielä yltänyt kaikkiin kaappeihin. Joskus pyydettiin myös järjestelemään olohuoneen kahvipöytää yms. n. 8-vuotiaana alkoi se, että perjantait oli siivouspäiviä. Koulusta kotiin, läksyt ja sitten oman huoneen imurointi, moppaus ja pölyjen pyyhintä. Siihen tosiaan se astianpesukone lisänä.

Ihan järkytyin, kun kävin kaverilla ja näin siellä siivouslukujärjestyksen, joka oltiin tehty kaikille lapsille. Kaveri oli mun ikäinen ja hällä kaksi pienempää sisarusta, kuten mullakin. Kaikille oltiin laitettu aikamoinen kotitehtävien kierto. Oli pyykkäämistä yms. Ei meillä olisi vielä silloin laitettu mua pyykkäämään. Se alkoi vasta joskus teininä.

Musta tuo omasta huoneesta vastaaminen ja tosiaan likaisten astioiden laittaminen pesuun on aika hyvä. Ja pyytäessä siivota jotain muuta esim. olohuoneessa. Ja aika aikaisessa vaiheessa voi/pitää opettaa vessassa vessaharjankäyttö ja se, ettei lavuaariin jää esim. hammastahnaa omilta jäljiltä. Semmosia pieniä juttuja. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän voi alkaa odottaa ja vaatia. Kyllä mä teininä silloin tällöin imuroin tai moppasin koko huushollin (meillä kolme kerrosta silloin, oli nannaa..:D), mutta enpä siitä valittanut. Samaan joutui lopulta muutkin. Siivouspäivinä kaikki teki jotain.

10v tekee kiltisti pyydettäessä, mutta emme ole onnistuneet luomaan systeemiä jossa hän tekisi jotain ilman eri pyyntöä. Pitääkin aloittaa tämä.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa otetaan vähiten lapsia mukaan tekemään kotitöitä.

Ja ei kyllä näkyy, serkkuni 22v ei osaa tehdä perusalaattia (pilkkoa kurkkua ja salaatinlehtiä kuohoon). Ei osaa laittaa minkäänlaista yksinkertaistakaan ruokaa eikä pidä minkäänlaista järjestystä kotonaan (pölyä ja roskaa joka paikassa, lattiat tahmeat, tavarat sinssin sanssin, tunkkainen haju, sänky aina petaamatta jne)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ketään koskaan pakotettu tekemään yhtään mitään.  Eikä kukaan lapsista pyykännyt, tehnyt ruokaa, tiskannut, täyttänyt tiskikonetta tai siivonnut kodin ylesisiä/yhteisiä tiloja. Omat huoneensa pitivät jonkinlaisessa kunnossa ja siivosivat aina silloin tällöin. Nyt jo kaikki pois kotoa ja jokainen osaa pyykätä, siivota, tehdä ruokaa(ovat parempia kokkeja kuin minä ja samaten leipominen sujuu tuosta vaan) ja asunnotkin ovat ihan ok kunnossa. Eli hyvin ovat oppineet, vaikka eivät kotona mitään tehneetkään.

Helpompi oli silloin aikoinaan tehdä itse, kuin huutaa ja raivota ja yrittää saada nuoriso tekemään.

Välitkin pysyivät hyvinä.

Tämä on totta. Ei nykyaikainen kodinhoito ole rakettitiedettä, jota varten pitää 18 vuotta opetella, että pärjää omillaan. Minusta oli paljon tärkeämpää opettaa sähkösopimuksen tekeminen kuin jokaviikkoinen moppaaminen.

Opetitko lapsen tekemään sähkösopimuksen? Minä taas ajattelen, että tuollaiset oppii sitten kun se tulee eteen. Ei se vaikeaa ollut ja neuvoa sai kysyä. Tuskin lapsi on kauhean motivoitunut oppimaan sähköyhtiöiden kilpailuttamista, jos se ei ole omassa elämässä vielä ajankohtaista.

Minulla on 3 sijoitusasuntoa ja tavallisin vuokralaisen tekemä kysymys muuton jälkeen on, että miksi täällä ei ole sähköä. Eli on oikeasti nuoria, joilla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä he asuntoa vuokratessaan saavat. Ei se sähkösopimuksen tekeminen ja kilpailutus  vaikeaa ole, mutta muuttopäivänä ehkä vähän ikävää olla ilman valoja.

Myös moppaamisen oppii ihan kätevästi siinä vaiheessa, kun se on ajankohtaista!

Omia lapsia ei ole, mutta kerron miten tehtiin lapsuudenkodissa;

Yh-äiti ja kolme lasta. Sisko ja veli hoiti tiskaamisen ja imuroimisen sekä uunin lämmittämisen. Minä olin vastuussa tallista. Koira lenkitettiin vuorotellen. Äiti hoiti ruuan ja pyykinpesun. Vaatteet viikkasi se, joka sattui olemaan lähellä kun se tuli äidille mieleen. Isompi siivous kerran viikossa, äiti raivosi, huusi ja heilui mopin kanssa. Tähän joutui osallistumaan, jos ei kerinnyt paeta minnekään.

Pitkään inhosin siivoamista, kiitos tuon raivoamisen. Toki se ei ole kivaa, mutta siitä tehtiin erittäin negatiivista. Jotenkin sitä oppi siivoamaan samalla raivolla kuin äiti teki. Nykyisin, kun ei ole tarvinnut sitä raivosiivousta katsella 15 vuoteen, on oma asenne siivoukseen normalisoitunut. Siskoni taas on samanlainen raivosiivooja kuin äitini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa otetaan vähiten lapsia mukaan tekemään kotitöitä.

Ja ei kyllä näkyy, serkkuni 22v ei osaa tehdä perusalaattia (pilkkoa kurkkua ja salaatinlehtiä kuohoon). Ei osaa laittaa minkäänlaista yksinkertaistakaan ruokaa eikä pidä minkäänlaista järjestystä kotonaan (pölyä ja roskaa joka paikassa, lattiat tahmeat, tavarat sinssin sanssin, tunkkainen haju, sänky aina petaamatta jne)

Ja tosissasi uskot, että jos olisi kotona 18 vuotta opetettu, niin serkku toimisi toisin?

Me saatiin teininä 2 markkaa per kotityö (siivous, imurointi jne.) ja aina oli siistiä kun äiti tuli kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ketään koskaan pakotettu tekemään yhtään mitään.  Eikä kukaan lapsista pyykännyt, tehnyt ruokaa, tiskannut, täyttänyt tiskikonetta tai siivonnut kodin ylesisiä/yhteisiä tiloja. Omat huoneensa pitivät jonkinlaisessa kunnossa ja siivosivat aina silloin tällöin. Nyt jo kaikki pois kotoa ja jokainen osaa pyykätä, siivota, tehdä ruokaa(ovat parempia kokkeja kuin minä ja samaten leipominen sujuu tuosta vaan) ja asunnotkin ovat ihan ok kunnossa. Eli hyvin ovat oppineet, vaikka eivät kotona mitään tehneetkään.

Helpompi oli silloin aikoinaan tehdä itse, kuin huutaa ja raivota ja yrittää saada nuoriso tekemään.

Välitkin pysyivät hyvinä.

Tämä on totta. Ei nykyaikainen kodinhoito ole rakettitiedettä, jota varten pitää 18 vuotta opetella, että pärjää omillaan. Minusta oli paljon tärkeämpää opettaa sähkösopimuksen tekeminen kuin jokaviikkoinen moppaaminen.

Opetitko lapsen tekemään sähkösopimuksen? Minä taas ajattelen, että tuollaiset oppii sitten kun se tulee eteen. Ei se vaikeaa ollut ja neuvoa sai kysyä. Tuskin lapsi on kauhean motivoitunut oppimaan sähköyhtiöiden kilpailuttamista, jos se ei ole omassa elämässä vielä ajankohtaista.

Minulla on 3 sijoitusasuntoa ja tavallisin vuokralaisen tekemä kysymys muuton jälkeen on, että miksi täällä ei ole sähköä. Eli on oikeasti nuoria, joilla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä he asuntoa vuokratessaan saavat. Ei se sähkösopimuksen tekeminen ja kilpailutus  vaikeaa ole, mutta muuttopäivänä ehkä vähän ikävää olla ilman valoja.

Myös moppaamisen oppii ihan kätevästi siinä vaiheessa, kun se on ajankohtaista!

Eiköhän lähes kaikki vanhemmat sitten opeta nuo asiat, kun se on ajankohtaista. Ja noissahan muutenkin käytännöt saattavat vaihdella. Esim jotkut nettisysteemit ovat muuttuneet ajan myötä ja eri paikoissa eri käytännöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ketään koskaan pakotettu tekemään yhtään mitään.  Eikä kukaan lapsista pyykännyt, tehnyt ruokaa, tiskannut, täyttänyt tiskikonetta tai siivonnut kodin ylesisiä/yhteisiä tiloja. Omat huoneensa pitivät jonkinlaisessa kunnossa ja siivosivat aina silloin tällöin. Nyt jo kaikki pois kotoa ja jokainen osaa pyykätä, siivota, tehdä ruokaa(ovat parempia kokkeja kuin minä ja samaten leipominen sujuu tuosta vaan) ja asunnotkin ovat ihan ok kunnossa. Eli hyvin ovat oppineet, vaikka eivät kotona mitään tehneetkään.

Helpompi oli silloin aikoinaan tehdä itse, kuin huutaa ja raivota ja yrittää saada nuoriso tekemään.

Välitkin pysyivät hyvinä.

Tämä on totta. Ei nykyaikainen kodinhoito ole rakettitiedettä, jota varten pitää 18 vuotta opetella, että pärjää omillaan. Minusta oli paljon tärkeämpää opettaa sähkösopimuksen tekeminen kuin jokaviikkoinen moppaaminen.

Se opeteltava asia ei ole se moppaaminen, vaan se, että elämään kuuluu niitä tylsiä rutiineja, jotka on pakko tehdä vaikkei huvittaisikaan. Muistan kuinka kavereiden opiskelijakämpissä oli hirveä vuori tiskiä, kattiloita kuivuneilla ruoantähteillä jne., koska ei ollut pakko tiskata ennen kuin astiat loppuvat. Hyi olkoon! Vessanpesu on kyllä sellainen asia, että se pitääkin opetella. Ja pyykinpesu.

Meillä riitti, että omat huoneet pidettiin kunnossa ja siivottiin ja vietiin likapyykit pyykkikoriiin. Joskus oli lyhyen aikaa tiskikoneen tyhjennystä ja vessan siivousta ja ajoittain muuta siivousta ohjelmassa. Hyvin ovat kaikki kolme oppineet pitämään oman asuntonsa siistinä, hoitamaan pyyykkinsä ja laittamaan ruokansa nyt omillaan asuessaan.

Ala-asteikäset osallistuu keittiön siivoukseen esim. pyyhkimällä pöytää ja lakasemalla lattiaa ruokailujen jälkeen. Vievät roskia. Yläasteikänen lisäks tyhjentää/täyttää tiskikonetta, tiskaa. Joskus on myös pyykkii ripustanu, mut sitä ei ny ehkä säännöllisesti.

Kaikki siivoo (imuroi + pyyhkii pölyt) omista huoneista ja vie omat puhtaat vaatteet kaappeihin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei tarvitse tehdä. Minulle riittää että hoitavat koulunsa, kaverinsa ja harrastuksensa mallikkaasti. Kyllä he tyttöinä saavat kotitöistä oman osansa tässä elämässä vielä.

Aamen. T. tyttö, jonka äiti nillitti lapsena ja nuorena aina tekemään kotitöitä samalla kun veli tai isä eivät tehneet mitään