Jumissa ”liian kalliin” talon kanssa
Rakennettiin 2010-luvun alussa okt ison kaupungin vieressä olevaan pienempään kuntaan. Nyt kun lapset lähdössä omilleen, niin voitasiin siirtyä kaupunkikeskusta asujiksi. Se ei vaan onnistukaan niin helposti. Rakennuskustannukset oli jotain 470000€. Kahteen vuoteen ei paikkakunnalla ole myyty asuntoa yli 400000€:lla. Viime vuonna taisi 365000€ olla paikkakunnan kallein talokauppa. Reilu 1.5 vuotta vaihtelevasti yritetty myydä. Yksi pariskunta meinasi tehdä tarjouksen mutta eivät tehneet. Pitäisikö vaan suosiolla ottaa 100000€ takkiin ja mennä elämässä eteenpäin?
Kommentit (247)
Hienoa, että olette jo henkisesti valmistautuneet myymään talonne tappiolla. Siihen se voi valitettavasti mennä. Mutta tällaista elämä on, joskus joutuu ottamaan takkiin. Ja rahaa se vain on. Hyvä juttu, että teidän talouttanne tappiolla myyminen ei ilmeisesti kaada.
Ap ei taida olla yksin tässä tilanteessa. Ei tätä kannata hävetä, kuinka moni tätäkään olisi oikeasti osannut ajatella 10-15 vuotta sitten? Silloinhan ainakin meidän tuttavapiirissämme kaikki kynnelle kykenevät rakensivat unelmatalojaan. Me emme onneksi löytäneet kivaa tonttia, joten päädyimme paritaloon, missä asumme edelleen. Olimme onnekkaita, tämän arvo on jopa hieman noussut.
Vierailija kirjoitti:
Teidän on "vanha" talo. Uusi talo tulisi maksamaan 470 000€, käytetyn saa 360 000 eurolla. Ei kannata miettiä paljonko se on joskus tullut maksamaan. Kaikki asiat ovat uutena kalliimpia kuin käytettynä.
No ei ihan näinkään. Itsehän omaa taloa rempanneena olen upottanut/tulen upottamaan yhteensä 100k remontteihin ja muihin kunnostustöihin viimeisen kymmenen vuoden aikana (ja tänä vuonna vielä yksi isohko remppa).
Talo oli sikahalpa, tämä siksi, että viimeinen remontti oli tehty 70-luvulla. Pikku hiljaa sitten sitä laiteltu modernimpaan kuntoon, kuitenkin talon alkuperäisyys säilyttäen. (Kysessä yli 100 vuotta vanha talo.)
Ne kunnostukset ja "päivitykset" mitä taloon on tehty, ovat kohottaneet talon jälleenmyyntiarvoa huomattavasti. Ottaen vielä huomioon että talo sijaitsee luonnonsuojelualueen reunassa (ilman kaavamuutosta ei uusia rakennuksia, hyvä näköala ja naapureita harvakseen) ja isolla tontilla, niin käärinen sievoisat rahat, kun/jos joskus myyn.
Hassua, että pitäis saada omat takaisin. Tehän olette asuneet siinä ja talo on siis käytetty. Ei käytetystä autosta tai telkkaristakaan saa omiaan takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Ostakaa teille mieleinen sijoitusasunto, jonne voitte muuttaa sitten, kun joskus saatte talon myytyä.
Kyllä tosiaan tuo on ollut kallis tie rakentaa - arkkitehti ja ilmeisesti täysin ostotyöllä. Paras tili rakentamisessa tehdään siten, että on paljon omaa osaamista suunnittelussa ja toteutuksessa - lisäksi suunnitellaan neutraalilla, aikaa kestävällä maulla sopivan kokoinen ja toimiva talo.
Koska millekään näistä ette enää voi mitään ja olette rakentaneet nykyiseen ajan henkeen liian suuren talon, niin keskittyisin päivittämään taloa edullisesti nykymuotiin sopivaksi eli myyntikuntoon (karsikaa siis ne kaikki tunnusomaisuudet 15 v. sitten pois).
Lisäksi kauppa vaatii vain yhden sopivan asiakkaan eli otatte talon nyt välissä pois myynnistä - päivitätte hieman taloa esim. maalilla, stailaten ja sitten takaisin myyntiin paremmilla kuvilla. Jos hieman teillä on viitseliäisyyttä, niin myytte ilman välittäjää, joka parantaa kaupan toteutumista huomattavasti, kun ei tarvitse maksella välityspalkkiota.
Ja tosiaan jos löydätte sopivan asunnon, niin ostatte sen ja haette vuokralaisen niin pitkäksi aikaa, kun kauppa toteutuu tai muutatte sinne ja vuokraatte talonne (mutta ainakin 2000 €/kk, jos Uusimaan alueella).
Näin ostajan näkökulmasta vierastan yksityisiä myyjiä, sen verran omituista hiihtäjää tullut tavattua että jos ei ole aivan unelmakohde niin skippaan yksityiset myyjät. Välittäjiä on myös joka lähtöön, mutta heillä on yleensä kuitenkin ammattitaitoa. Välittäjä on kertonut rehellisesti ikäviäkin asioita myyntikohteesta mitä omistaja ei ole kertonut. Yleensä yksityiset myyjät myös hinnoittelevat asuntonsa yläkanttiin eivätkä suostu laskemaan hintaa.
Suomessa puolet omakotitaloista sijaitsee alueilla, joissa väestökehityksen ja sijaintinsa perusteella asunnon arvoksi voi määritellä nollan. Kukaan ei halua niihin muuttaa. Ei vaikka saisi halvalla. Eli purkufirmoille ja VPK:n paloharjoittelulle sopivia kohteita tulee riittämään. Jos arvonsa säilyttävän asunnon haluaa hankkia, niin kasvavien kaupunkien keskustat tarjoaa siihen oivan mahdollisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuopion tai Jyväskylän lähellä tämä? Etelässä ei voi olla noin halpa tontti ison kaupungin lähellä.
Toinen näistä.
ap
Jos on Kuopio niin valiettavasti voin sano että hyvin epätodennäköistä on saada asunto kaupaksi tuolla hinnalla. Me ollaan katseltu asuntoa nyt Kuopiosta noin kolmisen vuotta koska tämän kevään muutto on ollut tiedossa jo sen aikaa, ja kyllä siellä pyörii samat yli 400 000€ asunnot kuin 2016. Justiinsa puolison kanssa kauhisteltiin että miten ihmiset kuvittelevat saavansa rahansa takaisin, ei Kuopiossa kuitenkaan niille 400 000-600 000€ hintaisille taloille ostajia löydy hirveästi. Meilläkin hintakatto 390 000€ ja siihen hintaan löytyy uusia ja hyviä taloja (2010
Kahdessa vuosikymmenessä on ihmisten asumistoiveissa tapahtunut iso muutos. 2000-alussa täällä Turunkin seudulla rakennettiin isoja omakotitaloja syrjäisemmille alueille. Paljon tilaa mutta palvelut kaukana ja perheeseen tarvittiin ainakin se kaksi autoa ja ehkä vielä mopoauto päälle.
Nyt vastaavanlaiset perheet kun aikoinaan halusivat omakotitaloon ovat luopuneet autoista kokonaan, ja koti halutaan joko Turun keskusta-alueelta tai ainakin hyvien liikenneyhteyksien päästä. Ajatus isosta talosta metsänreunassa saa puistatuksia aikaan.
Turun, Tampereen ja ison osan pääkaupunkiseutua onni on se, että ne ovat muuttovoittoaluetta, ja kysyntää isoille syrjäisille taloillekin vielä on, varsinkin kun ne sijaitsevat hyvien palveluiden kaupungeissa tai kunnissa (Turun alueella esim. Kaarina, Naantali, Lieto). Mutta isossa osassa Suomea ei näin ole.
Jos olisin ap, niin myisin kämpän pois ja muuttaisin sinne minne haluan (ja rahat riittää). Hyvin epätodennäköistä on se, että asunnon arvo ja kysyntä yhtäkkiä nousisikin.
Vierailija kirjoitti:
Hassua, että pitäis saada omat takaisin. Tehän olette asuneet siinä ja talo on siis käytetty. Ei käytetystä autosta tai telkkaristakaan saa omiaan takaisin.
OT. Onkohan mun Helsingin keskustassa oleva 1920-luvulla rakennettu asunto siis menettänyt arvoaan vai miten hinta määräytyy, kun sata vuotta vanha "käytetty" asunto kyseessä? Naapurista myytiin 85m2 kolmio just hintaan 640000€. Paljonkohan nämä maksoi 100 vuotta sitten ja paljonko hinta on tuossa ajassa tippunut kun "käytetty asunto"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette suunnitelleet tuota pitkälle eteenpäin? Rakensitte talon ja ette ole asuneet siinä edes kymmentä vuotta.
Tämä, miten ihmeessä ihminen voi olla noin hölmö ettei ajattele tulevaisuutta yhtään eteenpäin..
Luulen, että kovin harvalla ihmisellä on täysin selvä suunnitelma elämänkulustaan 10-20-30 vuotta eteenpäin. Emme myöskään ole missään pakkotilanteessa. Voimme aivan hyvin jatkaa asumista tässäkin. Varallisuus toisaalta antaa myöden esim keskustakaksion tai kolmion hankkimisesta niin halutessamme. Toki emme vajaa kymmenen vuotta sitten osanneet ajatella, että tämän tyyppisten perheasuntojen kysyntä sakkaa vaikka etäisyyttä yli 100000 asukkaan kaupungin keskustaan on alle 15km.
Näitä vastaavia taloja on alueella rivissä satoja.
Harva tietää toki mitä elämä tuo, mutta tuo teidän kuvionne vaikuttaa kyllä niin helposti pääteltävissä olevalta. Jos mun lapset olisi alakoulussa niin ei todellakaan rakennutettaisi 200 neliön kämppää hulppealla hinnalla halvalle tontille, koska ihan kristallipalloon katsomatta on helppo miettiä että kun lapset lähtee kotoa ei tarvita miehen kanssa 200 neliön kämppää. Eri asia jos lapset on taaperoita, silloin ajatus on jo lähtökohtaisesti parempi kun asunnossa asutaan 20 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua, että pitäis saada omat takaisin. Tehän olette asuneet siinä ja talo on siis käytetty. Ei käytetystä autosta tai telkkaristakaan saa omiaan takaisin.
OT. Onkohan mun Helsingin keskustassa oleva 1920-luvulla rakennettu asunto siis menettänyt arvoaan vai miten hinta määräytyy, kun sata vuotta vanha "käytetty" asunto kyseessä? Naapurista myytiin 85m2 kolmio just hintaan 640000€. Paljonkohan nämä maksoi 100 vuotta sitten ja paljonko hinta on tuossa ajassa tippunut kun "käytetty asunto"?
Ha-ha-ha kylläpä olitkin ovela ja nokkela!
Vierailija kirjoitti:
Rakennettiin 2010-luvun alussa okt ison kaupungin vieressä olevaan pienempään kuntaan. Nyt kun lapset lähdössä omilleen, niin voitasiin siirtyä kaupunkikeskusta asujiksi. Se ei vaan onnistukaan niin helposti. Rakennuskustannukset oli jotain 470000€. Kahteen vuoteen ei paikkakunnalla ole myyty asuntoa yli 400000€:lla. Viime vuonna taisi 365000€ olla paikkakunnan kallein talokauppa. Reilu 1.5 vuotta vaihtelevasti yritetty myydä. Yksi pariskunta meinasi tehdä tarjouksen mutta eivät tehneet. Pitäisikö vaan suosiolla ottaa 100000€ takkiin ja mennä elämässä eteenpäin?
Mitä kauemmin odotatte, sitä enemmän otatte takkiin. Isojen perheasuntojen kysyntä kasvukeskuksien ulkopuolella hiipuu koko ajan ja näiden arvo laskee todella rajusti lähivuosina, eikä tule koskaan nousemaan takaisin.
Näin ostajan näkökulmasta vierastan yksityisiä myyjiä, sen verran omituista hiihtäjää tullut tavattua että jos ei ole aivan unelmakohde niin skippaan yksityiset myyjät. Välittäjiä on myös joka lähtöön, mutta heillä on yleensä kuitenkin ammattitaitoa. Välittäjä on kertonut rehellisesti ikäviäkin asioita myyntikohteesta mitä omistaja ei ole kertonut. Yleensä yksityiset myyjät myös hinnoittelevat asuntonsa yläkanttiin eivätkä suostu laskemaan hintaa.[/quote]
Etenkin, kun talo on itse rakennettu, on MYYJILLÄ paras tieto talosta. Välittäjä kertoo näytöllä ne asiat, mitkä lukevat esitteessä (myyjien antamat ja vastuulla) ja mitä sattuu muistamaan. Alueesta harvoin tietää juurikaan mm. koulut jne. On tullut kaikenlaista vastaan välittäjien kanssa asioidessa ja vastuu loppuu täysin siihen, kun palkkio on tilillä. Pankki osaa kyllä auttaa kaupan toteutuksessa.
Eli ostajana asioin mieluiten myyjän kanssa, niin saan heti kysymyksiini vastaukset.
Onko vuokraus vaihtoehto lainoituksen ja muun puolesta? Voisin kuvitella, että moni hyväpalkkainen perheellinen voisi olla kiinnostunut, jos muuttaa alueelle työn perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette suunnitelleet tuota pitkälle eteenpäin? Rakensitte talon ja ette ole asuneet siinä edes kymmentä vuotta.
Tämä, miten ihmeessä ihminen voi olla noin hölmö ettei ajattele tulevaisuutta yhtään eteenpäin..
Luulen, että kovin harvalla ihmisellä on täysin selvä suunnitelma elämänkulustaan 10-20-30 vuotta eteenpäin. Emme myöskään ole missään pakkotilanteessa. Voimme aivan hyvin jatkaa asumista tässäkin. Varallisuus toisaalta antaa myöden esim keskustakaksion tai kolmion hankkimisesta niin halutessamme. Toki emme vajaa kymmenen vuotta sitten osanneet ajatella, että tämän tyyppisten perheasuntojen kysyntä sakkaa vaikka etäisyyttä yli 100000 asukkaan kaupungin keskustaan on alle 15km.
Näitä vastaavia taloja on alueella rivissä satoja.
Eihän teidän tapauksessanne ole kyse siitä, että alueelta ei menisi asuntoja kaupaksi. Kyse on siitä, että oma näkemyksenne talonne arvosta on jotain muuta kuin käypä markkina-arvo.
Vastaus aloituksen kysymykseesi on siis, että jos haluatte talonne kaupaksi ja mennä elämässä eteenpäin, pudotatte hintaa. Te myytte käytettyä taloa, joka on räätälöity teidän 10 vuoden takaisten mieltymystenne mukaan. Ei siitä kukaan ole valmis maksamaan markkinahintaa enempää. Vielä olette myyneet sitä pidemmän aikaa, joten mahdollisilla ostajillakin on jo selvä käsitys, että hintapyyntönne on selvästi liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viidentoista vuoden jälkeen ei saa uuden hintaa
Yleensähän asuntojen ja kiinteistöjen hinnat nousevat suht tasaisesti. Tämä kämppä on ilmeisesti huonolla alueella, jonne kukaan ei halua muuttaa. Eihän tuossa tilanteessa oikein muuta voi kun joko hyväksyä tietty tappio ja päästä kämpästä eroon tai sitten tyytyä siinä edelleen asumaan.
Asuntojen ja kiinteistöjen hinnat laskevat suht tasaisesti. Paitsi hyvillä alueilla kasvukeskuksissa ja hyvien liikenneyhteyksien ääressä. Eli juuri AP:n kaltaiset, kasvukeskuksien ulkopuolelle ison talon rakentaneet ovat häviäjiä tässä pelissä.
Vierailija kirjoitti:
Näin ostajan näkökulmasta vierastan yksityisiä myyjiä, sen verran omituista hiihtäjää tullut tavattua että jos ei ole aivan unelmakohde niin skippaan yksityiset myyjät. Välittäjiä on myös joka lähtöön, mutta heillä on yleensä kuitenkin ammattitaitoa. Välittäjä on kertonut rehellisesti ikäviäkin asioita myyntikohteesta mitä omistaja ei ole kertonut. Yleensä yksityiset myyjät myös hinnoittelevat asuntonsa yläkanttiin eivätkä suostu laskemaan hintaa.
Etenkin, kun talo on itse rakennettu, on MYYJILLÄ paras tieto talosta. Välittäjä kertoo näytöllä ne asiat, mitkä lukevat esitteessä (myyjien antamat ja vastuulla) ja mitä sattuu muistamaan. Alueesta harvoin tietää juurikaan mm. koulut jne. On tullut kaikenlaista vastaan välittäjien kanssa asioidessa ja vastuu loppuu täysin siihen, kun palkkio on tilillä. Pankki osaa kyllä auttaa kaupan toteutuksessa.
Eli ostajana asioin mieluiten myyjän kanssa, niin saan heti kysymyksiini vastaukset.
Miksi joku tarvitsisi jonkun myyjän tai välittäjän kertomaan alueesta? Ne voi ihan itse selvittää googlella...
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua, että pitäis saada omat takaisin. Tehän olette asuneet siinä ja talo on siis käytetty. Ei käytetystä autosta tai telkkaristakaan saa omiaan takaisin.
OT. Onkohan mun Helsingin keskustassa oleva 1920-luvulla rakennettu asunto siis menettänyt arvoaan vai miten hinta määräytyy, kun sata vuotta vanha "käytetty" asunto kyseessä? Naapurista myytiin 85m2 kolmio just hintaan 640000€. Paljonkohan nämä maksoi 100 vuotta sitten ja paljonko hinta on tuossa ajassa tippunut kun "käytetty asunto"?
Helsingin keskustassa hinta määräytyy sijainnin mukaan.
Olet joko täysin pihalla kun vertaat jotain Kuopion naapurikunnan omakotitalojen markkinatilannetta Helsinfin keskustan kerrostaloasuntoihin. Tai sitten trollaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viidentoista vuoden jälkeen ei saa uuden hintaa
Yleensähän asuntojen ja kiinteistöjen hinnat nousevat suht tasaisesti. Tämä kämppä on ilmeisesti huonolla alueella, jonne kukaan ei halua muuttaa. Eihän tuossa tilanteessa oikein muuta voi kun joko hyväksyä tietty tappio ja päästä kämpästä eroon tai sitten tyytyä siinä edelleen asumaan.
Asuntojen ja kiinteistöjen hinnat laskevat suht tasaisesti. Paitsi hyvillä alueilla kasvukeskuksissa ja hyvien liikenneyhteyksien ääressä. Eli juuri AP:n kaltaiset, kasvukeskuksien ulkopuolelle ison talon rakentaneet ovat häviäjiä tässä pelissä.
En sanoisi että häviäjiä, koska ovathan he kuitenkin asuneet haluamassaan asunnossa vuosikausia. Maksajia he kyllä ovat, mutta unelmat aina maksavat.
Vierailija kirjoitti:
Viidentoista vuoden jälkeen ei saa uuden hintaa
Totta, saa hieman enemmän. Ne talo oli vain noin 10 vuotta vanha, mutta rakennuskustannukset olivat 250k€ ja myyntihinta oli 350k€. Olin oikein tyytyväinen kauppoihin.
Toinen näistä.
ap