Lue keskustelun säännöt.
IL: Merja päätti rikastua äitiyslomalla, nyt omaisuus on jo 300 000 euroa - neuvoo, miten taviskin voi vaurastua: ”Alkuun pääsee 15 eurolla”
20.01.2019 |
"Sijoittaminen on nyt muotia, ja sitä markkinoidaan myös taviksille. Mutta onko pieni- tai keskituloisen, opiskelijan, keikkatyöläisen tai eläkeläisen oikeasti realistista rikastua sijoittamalla vaatimattomia rahavirtojaan?
Kyllä on, väittää tässä kuussa ilmestyvän kirjan Sijoittajaksi 7 päivässä (Alma Talent)toinen kirjoittaja Merja Mähkä, joka on itse onnistunut kerryttämään 300 000 euron sijoitusomaisuuden.
Hän on samalla elävä esimerkki siitä, ettei sijoittamiseen tarvita talousalan tutkintoa.Mähkä aloitti oman vaurastumisprojektinsa äitiyslomalla. Säännöllinen säästäminen ja sijoittaminen sekä 60 000 euron alkupääoma, jota oma isä oli kartuttanut hänelle lapsuudesta saakka, kasvattivat salkun nykymittaansa."
"7 vinkkiä pieni- ja keskituloiselle sijoittajalle
1. Lopeta ostelu. Helpointa on luopua siitä, mitä sinulla ei vielä ole, joten omaksu kriittisempi ote siihen, mitä ostat.
2. Älä ratkaise asioita hankkimalla tavaraa – eiväthän ne edes mahdu minnekään.Tarvitsetko kakkutarjotinta kerran vuodessa? Tai jotain työkalua? Lainaa se, älä osta! Jos tiedät tarvitsevasi jotain asiaa vain kerran tai pari, mieti miten sen voisi korvata.
3. Ala pitää kirjaa menoistasi. Se on kiinnostavaa ja palkitsevaa, kun siitä innostuu. Ennen kaikkea se on silmiä avaavaa.Rahaa menee yllättävän paljon kaikkeen pieneen, kuten tuoreyrtteihin, karkkeihin, pullovesiin, miniporkkanoihin ja niin edelleen.
4. Aseta tavoitteita ja säästä ensin. Kun sinulla on tavoite, johon säästät, ostoksista on henkisesti helpompi kieltäytyä.
5. Älä usko, mitä sinulle sanotaan kulutuksesta. Lehdet saattavat väittää, että jokainen nainen tarvitsee 200 euron korkokengät. Ei tarvitse. Tiedosta se, että sinulle luodaan tarpeita.
6. Mieti, mikä sinulle on tärkeää, ja käytä rahaa siihen – harkitusti. Kun itsensä kanssa tekee tiliä siitä, mikä on tärkeää, moni huomaa, että tärkeää ovat perhe, ystävät ja harrastukset. Panosta rahasi fiksusti niihin.Silloin myös lohdutusostelusta on helppo luopua.
7. Tienaa enemmän tai hanki lisätuloja. Älä jumitu ajatukseen, että palkat ovat kiinteitä.Monilla aloilla niistä voi neuvotella. Helpointa palkan nostaminen on yleensä työtehtäviä tai -paikkaa vaihdettaessa. Lisätuloja voi hankkia vaikka Airbnb:n kautta tai myymällä pois hyväkuntoiset esineet, joilla ei ole käyttöä."
https://www.iltalehti.fi/talous/a/943337d1-b9b9-486b-bc6c-05e13968fd53
Kommentit (427)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Idea tuossa on se että saa asuntolainaa omaa asuntoa varten kun on ASP-tilillä se säästö minkä pankki vaatii. Se opintolaina ei haittaa asuntolainan saamista mutta jos ei ole opintolainaa eikä ASP-säästöä niin ei saa lainaa omaan asuntoon ellei esim. vanhemmat takaa. Sitten joutuu kituuttamaan vuokralla ja maksamaan vuokraa sen sijaan että samalla rahalla kerryttäisi itselleen omaisuutta eli lyhentäisi asuntolainaansa. Vuokranantaja on voinut hyvinkin ottaa lainaa sijoitusasuntoa varten ja käyttää lainan vakuutena esim. omaa asuntoaan. Yksi asuntosijoittamisen muoto on ostaa sijoitusasunto lainalla ja lyhentää sitä lainas vuokratuotolla. Oma asunto vs. vuokra-asunto voi olla tiivistettynä se ero että maksatko omaa lainaasi vai jonkun toisen lainaa siis.
Täh? Eikö pankki muka huomioi lainaa myöntäessään, että säästöjen lisäksi sinulla on lähes saman verran velkaa? Kyllä meillä ainakin lainaneuvotteluissa kaikki nämä käytiin läpi. Omituista laskentaa, jos velka lasketaankin varallisuudeksi, oli nyt sitten miten edullinen laina tahansa.
Asuntosijoittaminen ei nyt liity tähän oikein mitenkään, kun siinä on kuitenkin olemassa se asunto velkaa vastaan eikä velka velkaa vastaan. Taidan tosiaan olla vähän yksinkertainen, kun en ymmärrä, miten lainalla hankittu omaisuus toimisi vakuutena toiselle lainalle, jos sitä alkuperäistä lainaa ei ole maksettu senttiäkään takaisin.
Juu, tuo ASP on vähän erikoinen juttu. ASP säästön ohella voi olla opintolainaa mutta silti sinulla on se ASP säästö sitä oman asunnon ostoa varten eli voit osoittaa pankille että olet kyennyt säästämään, vaikka oletkin ottanut opintolainaa opintoja varten.
Kun se ASP antaa valtion asuntolainatakauksen, joten et välttämättä tarvitse lisävakuuksia. Samoin opintolaina on valtion / KELA:n takaamaa lainaa niin pankki saa siitä varmasti aina omansa pois ja siten se ei ole pankille riskialtista lainaa eikä pankki pidä sitä niin esteenä asuntolainan myöntämiselle kuin jotain kulutusluottoa jolla ei ole takaajaa eli vakuudetonta lainaa. Asuntolainasa vakuutena toimii siis itse asunto ja lisäksi ASP:ssa valtion takaus ja sitten ne omat säästöt kun eihän pankki anna asunnolle 100% vakuusarvoa. Opintolainoista tässä ei niin välitetä kun niillä on jo takaaja ennestään ja ASP on se tärkeä juttu valtiontakauksineen.
Valtiontakauksen ehdot ovat monilta osin edullisemmat ASP-säästäjälle. Valtion takaaman lainan osuus voi olla 90 % asunnon hankintahinnasta. ASP-ehtojen täyttyessä sinun ei tarvitse maksaa valtiontakauksen 2,5 % takausmaksua.
Eli esimerkki: ostat 150.000€ asunnon, olet säästänyt ASP-tilille opiskelujesi aikana 15.000€ eli esim. 3.000€ vuodessa ja luet 5v. maisteriksi tai vaikka diplomi-insinööriksi. Jotta saat säästettyä tuon 3.000€ vuodessa tulee sinun ottaa opintolainaa 20.000€ opintotuen ja kesätöiden ohella ja lainasta joudut maksamaan takaisin 13.000€ jos valmistut ajoissa ja saat opintolainahyvitystä 7.000€.
Sitten kun ostat asuntoa on sinulla ASP-tilillä 15.000€, valtio takaa lainasta 135.000€ ja pankki myöntää lainan ASP-ehtojen mukaisesti. Ei ketään kiinnosta silloin että sinulla on 13.000€ opintolainaa. Ilman tuota että olisit ottanut 20.000€ lainaa ei taas sinulla olisi 15.000€ säästössä ASP-tilillä.No tämähän tässä outo kuvio onkin. Tottakai sen pitäisi kiinnostaa, koska sitä opintolainaakin pitää kuitenkin maksaa takaisin samalla kuin sitä asuntolainaa. Ja se 7 000 euron voittohan tuossa syntyi vain siitä kuviosta, että opintolaina muuttui tueksi, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja sen olisit hyötynyt joka tapauksessa, vaikkei niitä rahoja asp-tilillä olisikaan.
Joo mutta kun on ne rahat ASP-tilillä (joille muuten saa jonkun verran korkoakin) niin pääset valmistuttuasi vuokranantajan sijoituslainan maksamisen sijaan maksamaan omaa asuntolainaasi eli "voittoa" sille opintolainapääomalle alkaa kertyä useampi tonni vuodessa.
Niin ja pääsen maksamaan takaisin myös sitä opintolainaa. Ei se mihinkään kadonnut. Sain pankista lainaa 135 000 ja minulla on opintolainaa 13 000. Miten tämä nyt eroaa siitä tilanteesta, että minulla olisi asuntolainaa 148000? Korkohyötyä on joo jonkin verran, mutta se 13 000 minulla on maksettavaa silti, vaikka sitä et laske tuohon pankkilainaan mukaan. Jostain syystä et sitä nyt laske mukaan ollenkaan.
Koska emme selvästikään nyt puhu samasta asiasta. Minä en vertaile tuollaisia tilanteita joissa toisessa on pelkkää asuntolainaa ja toisessa sama määrä asuntolainaa ja opintolainaa yhteensä. Vertaan tilannetta jossa opintolainan avulla saa ASP-lainan vs. valmistuu velattomana mutta ASP-tilillä on 0e joten ei ole mitään mahdollisuuksia saada asuntolainaa. Eli ASP-laina + opintolaina ja oma asunto vs velattomana vuokralla. Mikäli ASP-säästöt saa raavittua kokoon ilman opintolainaa niin sillon tietysti kannattaa unohtaa se ASP-homma ja arvioida saisiko lainasta tuottoa jotenkin muuten.
Juu, näköjään puhumme eri asioista. Minä puhun nettovarallisuudesta ja voitosta ja sinä mahdollisuudesta saada lainaa. Minä en laske lainansaantimahdollisuutta omaisuudeksi.
No kyllähän tuossa minun skenaariossani saa huomattavasti voittoa/tuottoa siitä opintolainasta kun asumiskuluilla saa lyhentää omaa eikä vuokranantajan lainaa eli nettovarallisuuskin karttuu huomattavasti nopeammin kuin ilman lainaa.
No eihän se nyt mitenkään ole sidoksissa siihen opintolainaan. Kyllä aika monet lyhentävät omaa lainaa vaikkei opintolainasäästöjä olisikaan. Omaisuutta on vain sitten kerrytetty jollain muulla tavalla tai saatu esim takaaja. Me esimerkiksi saimme aikoinaan lainan, kun vanhemmat lähtivät takaajiksi. En näe kyllä, että olisin siinä takaajan saannissa mitenkään rikastunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoittaminen on sillä tavalla koukuttavaa. Että kun on ensin saanut ostettua jotain sillä että muutaman kuukauden laittoi 15€, nälkä kasvaa syödessä. Sitä alkaa miettiä että voisinko ehkä tässä kuussa laittaa vähän enemmän. Loppujen lopuksi alkaa miettiä että onko se Tallinnanreissukaan ihan niin välttämätön, vai laittaisinko ne rahat sijoitustilille... tämä on se mekanismi mikä käynnistyy.
Tämä juuri! Sijoittaminen ei ole pelkästään sitä että laittaa rahaa sivuun, vaan se on prosessi joka alkaa toimia korvien välissä. Tulee tietynlainen rahantaju ja oppii näkemään omien päivittäisten valintojen seuraukset pitkällä tähtäimellä. Esim. kahvilassa ollessaan voi miettiä, että minulta menee tähän nyt melkein 20€ ja sillä rahalla saisin yhden Fortumin osakkeen, joka nakuttaisi joka kevät vähintään euron osinkoa hautaan saakka.
Ei osakesäästäjän elämä silti tarvitse olla askeesia. Riittää, että oppii punnitsemaan kaikkia ostoksiaan tarkasti. Oppii laittamaan rahat niihin asioihin, joista itse todella nauttii. Ja jättää pois kaiken sellaisen harkitsemattoman kulutuksen joka ei paranna omaa elämänlaatua sen maksetun rahan edestä. Oppii myös ymmärtämään, että jos nyt jätän käyttämättä rahan X, minulla on tulevaisuudessa ostovoimaa rahan X+Y edestä. Kun malttaa nuorena olla kuluttamatta kaikkia rahojaan, niin vähän vanhempana voi kuluttaa enemmän. Ero on todella suuri verrattuna niihin ihmisiin, jotka sortuvat kulutusluottoihin ja/tai osamaksuihin. Jokainen voi tehdä omalla kohdallaan valinnan, onko oma ostovoima ansiotulot + sijoitustuotot vai ansiotulot - kulutusluottojen korot.
Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa.
Netti on täynnä niksejä ja kirjasto sijoitusoppaita. Kyllä se sen verran vaatii kiinnostusta, että vähän jaksaa aiheesta lukea. Ei kukaan voi ihan varmoja vinkkejä antaa ja jos joku väittää niin, niin siihen ei ainakaan kannata rahoja laittaa, kyseessä todennäköisesti joku huijaus. Mutta se on ihan kiinnostavaa ja juuri nyt on hyvä aika alkaa perehtymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmettelee, miksei sijoittamista opeteta koulussa. Varmaan siksi, ettei sitä pysty opettamaan - se on niin tuurista kiinni.
Kivahan noita hienoja tuottoja (6,5% p.a) olis ihastella, mutta harva onnistuu valitsemaan juuri oikean oikean osakkeen/rahaston.
Itsellä sama tilanne kuin yhdellä aiemmallakin vastaajalla eli tuotot ovat aika kaukana 6,5 %:sta. Alotin sijoittamisen 2002 pienellä summalla ja tässä ajassa (17 vuotta) tuotto on ollut 40 %. Tekee vuotta kohden siis noin 2 %. Ei kauheasti lämmitä mieltä.
Sijoittamisen periaatteita pystyisi opettamaan. Mitä eroa on indexirahastolla, etf:llä, suorilla osakeostoilla yms. Minkälaisia erilaisia taktiikoita on vähentää riskiä. On siinä paljon sellaista mitä voisi opettaa yleisellä tasolla, niin että se ei tuntuisi joltain utopistiselta rikkaiden harrastukselta, vaan tavallisen ihmisen tekemiseltä.
En oikein ymmärrä miksi lapsille pitäisi opettaa sijoittamista. Ei pörssi ole mikään alaikäisten leikkipaikka. Kiinnostuneet voivat ottaa selvää omalla ajallaan.
Koronkorko-laskutkin tulevat vasta lukiossa.
Lisäksi tuossa tulee vastaan eettiset kysymykset. Opetussuunnitelmaan tai opettajan metodeihin sotkeutuisi väkisinkin kaupallisuutta eikä epäsuora myyminen vajaavaltaisille ole ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo se sama Merja, joka aloitti sijoittamisen vanhemmiltaan saamillaan 60 000 eurolla? Taitaa olla.
Ärsyttävää, että rahaa ilmaiseksi saanut ei tajua, ettei kaikilla ole vanhemmilta saatuja rahoja, jotka voi laittaa osakesalkkuun.
Suurella osalla ei taida olla, mutta ei sijoittaminen sitä pois sulje. Köyhän euro on paljon suurempi kuin rikkaan euro. Jos vuositulosi on 22 000€/vuosi, ja rikkaan 88 000/ vuosi, euro on sinulle 4x suurempi raha kuin rikkaalle. Silti jokainen ostamaton mineraalivesi tai tuoreyrtti säästää teille saman summan, olet rikas tai köyhä.
Itselle jo 30 000€ säästetty/sijoitettu omaisuus olisi valtava. Minun ei edes tarvitse haaveilla 300 000€ sijoitussalkusta, olisin väljempäänkin tyytyväinen.
En silti allekirjoita tuota sijoittamisen kannattavuutta juuri nyt. Itse en uskaltaisi sijoittaa kun ei ole vara menettää. Ei mun hermot kestäisi katsoa kun 10 000€ salkun arvo laskee 44%.
Kyse on siitä että sijoittaa tarpeeksi pitkäksi aikaa, ja toki edes vähän varmoihin kohteisiin. Pitkällä aikajänteellä pörssikurssit kuitenkin aina nousee. Huom. yksittäinen osake ei, mutta pörssi yleisesti. Jotkut suosittelee indexirahastoja, ne seuraa pörssin yleistä kehitystä, joten pitkällä ajalla kaiken järjen mukaan ne voittaisivat aina. Korjatkaa jos olen väärässä.
Olet oikeassa, mutta vielä fiksumpaa on etf, joissa kulut ovat pienemmät kuin rahastoissa.
ETF on RAHASTO pahvi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%B6rssinoteerattu_rahasto
Aika noloa.
Vierailija kirjoitti:
Siis säästän 60 vuotta elääkseni herroiksi 5 vuotta?
Mieluummin minä elän tässä ja nyt ja pistän rahat tuulemaan. Tietekin pieni pesämuna on aina hyvä olla.
Koskaan kun ei voi olla varma koska potkaisee tyhjää.
Kyllä niitä tuottoja alkaa saamaan ihan heti niin halutessaan. Jo seuraavassa kuussa voi olla edellistä kuukautta parempi kassavirta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoittaminen on sillä tavalla koukuttavaa. Että kun on ensin saanut ostettua jotain sillä että muutaman kuukauden laittoi 15€, nälkä kasvaa syödessä. Sitä alkaa miettiä että voisinko ehkä tässä kuussa laittaa vähän enemmän. Loppujen lopuksi alkaa miettiä että onko se Tallinnanreissukaan ihan niin välttämätön, vai laittaisinko ne rahat sijoitustilille... tämä on se mekanismi mikä käynnistyy.
Tämä juuri! Sijoittaminen ei ole pelkästään sitä että laittaa rahaa sivuun, vaan se on prosessi joka alkaa toimia korvien välissä. Tulee tietynlainen rahantaju ja oppii näkemään omien päivittäisten valintojen seuraukset pitkällä tähtäimellä. Esim. kahvilassa ollessaan voi miettiä, että minulta menee tähän nyt melkein 20€ ja sillä rahalla saisin yhden Fortumin osakkeen, joka nakuttaisi joka kevät vähintään euron osinkoa hautaan saakka.
Ei osakesäästäjän elämä silti tarvitse olla askeesia. Riittää, että oppii punnitsemaan kaikkia ostoksiaan tarkasti. Oppii laittamaan rahat niihin asioihin, joista itse todella nauttii. Ja jättää pois kaiken sellaisen harkitsemattoman kulutuksen joka ei paranna omaa elämänlaatua sen maksetun rahan edestä. Oppii myös ymmärtämään, että jos nyt jätän käyttämättä rahan X, minulla on tulevaisuudessa ostovoimaa rahan X+Y edestä. Kun malttaa nuorena olla kuluttamatta kaikkia rahojaan, niin vähän vanhempana voi kuluttaa enemmän. Ero on todella suuri verrattuna niihin ihmisiin, jotka sortuvat kulutusluottoihin ja/tai osamaksuihin. Jokainen voi tehdä omalla kohdallaan valinnan, onko oma ostovoima ansiotulot + sijoitustuotot vai ansiotulot - kulutusluottojen korot.
Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa.
Netti on täynnä niksejä ja kirjasto sijoitusoppaita. Kyllä se sen verran vaatii kiinnostusta, että vähän jaksaa aiheesta lukea. Ei kukaan voi ihan varmoja vinkkejä antaa ja jos joku väittää niin, niin siihen ei ainakaan kannata rahoja laittaa, kyseessä todennäköisesti joku huijaus. Mutta se on ihan kiinnostavaa ja juuri nyt on hyvä aika alkaa perehtymään.
Niin on, tämähän se pointtini juuri olikin. Siksi on naurettavaa, kun nämä sijoittajagurut tulevat selittämään, miten helppoa se sijoittaminen on ja puhutaan ihan jostain muusta kuin siitä itse sijoittamisesta. Minäkin voisin kertoa, miten kenestä vain voi tulla menestyvä laulaja ja sitten suurena viisautena luetella kappaleita, joita kuka tahansa voi laulaa. Ja näin kaikista tuli menestyviä laulajia, eikös?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säästän vuodessa n. 1000 euroa rahastoihin. Minulla on koossa n. 25 000 euroa. Pystyisin säästämään n. 4000-5000 euroa vuodessa mutta en halua. Olen keski-ikäinen ja ostan tuolla summalla elämyksiä ja kokemuksia koko perheelle, siis käytännössä matkailemme. En halua elää sitku -elämää ja säästää hirmusummia eläkepäiviä varten sillä koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Haluan myös elää, tässä ja nyt. Henkinen pääoma jota yhteisistä kokemuksista saa, on ainakin yhtä tärkeää kuin rahallinen, jos ei tärkeämpää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmettelee, miksei sijoittamista opeteta koulussa. Varmaan siksi, ettei sitä pysty opettamaan - se on niin tuurista kiinni.
Kivahan noita hienoja tuottoja (6,5% p.a) olis ihastella, mutta harva onnistuu valitsemaan juuri oikean oikean osakkeen/rahaston.
Itsellä sama tilanne kuin yhdellä aiemmallakin vastaajalla eli tuotot ovat aika kaukana 6,5 %:sta. Alotin sijoittamisen 2002 pienellä summalla ja tässä ajassa (17 vuotta) tuotto on ollut 40 %. Tekee vuotta kohden siis noin 2 %. Ei kauheasti lämmitä mieltä.
Sijoittamisen periaatteita pystyisi opettamaan. Mitä eroa on indexirahastolla, etf:llä, suorilla osakeostoilla yms. Minkälaisia erilaisia taktiikoita on vähentää riskiä. On siinä paljon sellaista mitä voisi opettaa yleisellä tasolla, niin että se ei tuntuisi joltain utopistiselta rikkaiden harrastukselta, vaan tavallisen ihmisen tekemiseltä.
En oikein ymmärrä miksi lapsille pitäisi opettaa sijoittamista. Ei pörssi ole mikään alaikäisten leikkipaikka. Kiinnostuneet voivat ottaa selvää omalla ajallaan.
Koronkorko-laskutkin tulevat vasta lukiossa.
Siksi että tästä tulisi arkista jokamiehen ja naisen touhua. Ruotsalaiset sijoittaa paljon yleisemmin kuin suomalaiset. Suomalaiset luulee että tämä on jotain eliitin touhua, kun se ei sitä oikeasti ole. Kynnystä pitäisi saada matalammaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Ahaa, tuo on joku uusi systeemi eikä ollut kyllä tuollaista käsittääkseni käytössä silloin kun minä opiskelin. Tuohan kannattaa sitten vaikka ei säästäisikään. Tavallaan kyseessä on vain lainan muuttuminen suoraksi tueksi. Sijoittamiseenhan tuo ei vaikuta. Luulin, että tässä tarkoitettiin jotain merkittäviä etuja rahoitusmarkkinoilla tai verotuksessa.
Mutta tuo ei nyt vastannut vielä kysymykseen, miksi nostettu laina lasketaan säästöiksi, jos sitä ei ole maksettu takaisin.
Aiemmin sai vähentää suurinpiirtein vastaavan osan opintolainasta verotuksessa, joten kyllä ajoissa valmistuvalle se laina oli erityisen hyvä diili ennenkin. Ja vaikkei valmistuisikaaan ajoissa niin ohan tuo halpa velkavipu jolla pääsee vähän nopeammin kartuttamaan omaisuuttaan kuin ilman.
Täh? Ei ainakaan minun opiskeluaikanani tietääkseni saanut. Olen valmistunut 2004 enkä kyllä muista, että silloin olisi puhuttu tällaisesta, että kun valmistuu määräajassa, saisi lainasta jotain hyvitystä. Korot toki on saanut vähentää, mutta lainasta ei ole tietääkseni koskaan vähennetty mitään (toki minulla ei ollutkaan lainaa kuin pari tonnia).
Ei lainasta vähennetty mitään vaan maksamistasi veroista tehtiin automaattinen vähennys.
No kyllä minä nyt tuon tajusin, mutta mielestäni/ muistaakseni mitään tällaista ei ole kyllä koskaan tehty muun kuin koron osalta.
Kyllä 2004 valmistuneelle olisi pitänyt tehdä. Käytännössä siis joka vuoden veroista vähennettiin maksamiasi opintolainan lyhennyksiä vastaava määrä kunnes tuo vähennys oli kokonaan käytetty. Muistaakseni siinä oli joku parin tonnin "omavastuu" ja lopun lainan osuudesta sai vähennyksiä kolmasosan tms.
Ei, kun vasta v. 2005 ja sen jälkeen aloitettujen tutkintojen osalta ensin sai verovähennyksen myös lainan lyhennyksistä ja sitten se muuttui vielä niin että ei saanutkaan enää verovähennystä vaan opintolainahyvityksen, joka tarkoittaa sitä että KELA maksaa osan opintolainastasi pankille eikä verottajaa tarvitse enää sotkea mukaan. Ennen 2005 aloitettujen tutkintojen osalta saa vain opintolainan koroista verovähennystä mikä on hyvin pientä verrattuna uuteen nykysysteemiin. Itse opiskelin vuisina 1999-2006 ja sain vain korkojen osalta verovähennystä. vuosina 2005-2009 opiskellut veljeni sai taas tuhansia euroja verovähennystä lainanlyhennyksistä. Nyt kun aloittaa opinnot ja ottaa lainaa ja valmistuu ajoissa niin saa opintolainahyvitystä Kelalta, esim. 20.000€ lainasta kela maksaa pois 7000 euroa. Löytyy kelan sivuilta tästä tietoa. Kolmea eri järjestelmää on ollut vuosina 2004-2019 nyt käytössä. Nykysysteemissä katsotaan opintolainan olevan entistä selvemmin osa opintotukea ja kannustetaan ottamaan lainaa ja valmistumaan ajoissa, mikä helpottaa kestävyysvajettakin kun opiskelijat valmistuvat nopeammin.
Voisiko joku osaava nyt kertoa ihan yksinkertaisesti ja selkeästi, mitä minun pitää tehdä, jos minulla on vaikka 5000 euroa nyt pääomaa, jonka voisin sijoittaa. Olen säästänyt johonkin pankin omaan rahastoon jo pidemmän aikaa, mutta tuotot tuntuvat olevan ihan onnettomia verrattuna näihin kertomuksiin, joissa se tuotto olisi 5 prosentin luokkaa.
Eli mihin minun pitää ottaa yhteyttä ja millaiset tilit ja järjestemät tarvitsen sijoittamista varten. Ja miten usein niitä kauppoja kannattaa tehdä? Riittääkö, että hajautan tarpeeksi ja annan vain olla vain pitääkö säännöllisesti tarkkailla tilannetta? En tarvitse nyt vinkkejä, mihin pitää sijoittaa, vaan ihan näitä käytännön toimia kyselen. Näistä ei kukaan koskaan puhu mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Idea tuossa on se että saa asuntolainaa omaa asuntoa varten kun on ASP-tilillä se säästö minkä pankki vaatii. Se opintolaina ei haittaa asuntolainan saamista mutta jos ei ole opintolainaa eikä ASP-säästöä niin ei saa lainaa omaan asuntoon ellei esim. vanhemmat takaa. Sitten joutuu kituuttamaan vuokralla ja maksamaan vuokraa sen sijaan että samalla rahalla kerryttäisi itselleen omaisuutta eli lyhentäisi asuntolainaansa. Vuokranantaja on voinut hyvinkin ottaa lainaa sijoitusasuntoa varten ja käyttää lainan vakuutena esim. omaa asuntoaan. Yksi asuntosijoittamisen muoto on ostaa sijoitusasunto lainalla ja lyhentää sitä lainas vuokratuotolla. Oma asunto vs. vuokra-asunto voi olla tiivistettynä se ero että maksatko omaa lainaasi vai jonkun toisen lainaa siis.
Täh? Eikö pankki muka huomioi lainaa myöntäessään, että säästöjen lisäksi sinulla on lähes saman verran velkaa? Kyllä meillä ainakin lainaneuvotteluissa kaikki nämä käytiin läpi. Omituista laskentaa, jos velka lasketaankin varallisuudeksi, oli nyt sitten miten edullinen laina tahansa.
Asuntosijoittaminen ei nyt liity tähän oikein mitenkään, kun siinä on kuitenkin olemassa se asunto velkaa vastaan eikä velka velkaa vastaan. Taidan tosiaan olla vähän yksinkertainen, kun en ymmärrä, miten lainalla hankittu omaisuus toimisi vakuutena toiselle lainalle, jos sitä alkuperäistä lainaa ei ole maksettu senttiäkään takaisin.
Juu, tuo ASP on vähän erikoinen juttu. ASP säästön ohella voi olla opintolainaa mutta silti sinulla on se ASP säästö sitä oman asunnon ostoa varten eli voit osoittaa pankille että olet kyennyt säästämään, vaikka oletkin ottanut opintolainaa opintoja varten.
Kun se ASP antaa valtion asuntolainatakauksen, joten et välttämättä tarvitse lisävakuuksia. Samoin opintolaina on valtion / KELA:n takaamaa lainaa niin pankki saa siitä varmasti aina omansa pois ja siten se ei ole pankille riskialtista lainaa eikä pankki pidä sitä niin esteenä asuntolainan myöntämiselle kuin jotain kulutusluottoa jolla ei ole takaajaa eli vakuudetonta lainaa. Asuntolainasa vakuutena toimii siis itse asunto ja lisäksi ASP:ssa valtion takaus ja sitten ne omat säästöt kun eihän pankki anna asunnolle 100% vakuusarvoa. Opintolainoista tässä ei niin välitetä kun niillä on jo takaaja ennestään ja ASP on se tärkeä juttu valtiontakauksineen.
Valtiontakauksen ehdot ovat monilta osin edullisemmat ASP-säästäjälle. Valtion takaaman lainan osuus voi olla 90 % asunnon hankintahinnasta. ASP-ehtojen täyttyessä sinun ei tarvitse maksaa valtiontakauksen 2,5 % takausmaksua.
Eli esimerkki: ostat 150.000€ asunnon, olet säästänyt ASP-tilille opiskelujesi aikana 15.000€ eli esim. 3.000€ vuodessa ja luet 5v. maisteriksi tai vaikka diplomi-insinööriksi. Jotta saat säästettyä tuon 3.000€ vuodessa tulee sinun ottaa opintolainaa 20.000€ opintotuen ja kesätöiden ohella ja lainasta joudut maksamaan takaisin 13.000€ jos valmistut ajoissa ja saat opintolainahyvitystä 7.000€.
Sitten kun ostat asuntoa on sinulla ASP-tilillä 15.000€, valtio takaa lainasta 135.000€ ja pankki myöntää lainan ASP-ehtojen mukaisesti. Ei ketään kiinnosta silloin että sinulla on 13.000€ opintolainaa. Ilman tuota että olisit ottanut 20.000€ lainaa ei taas sinulla olisi 15.000€ säästössä ASP-tilillä.No tämähän tässä outo kuvio onkin. Tottakai sen pitäisi kiinnostaa, koska sitä opintolainaakin pitää kuitenkin maksaa takaisin samalla kuin sitä asuntolainaa. Ja se 7 000 euron voittohan tuossa syntyi vain siitä kuviosta, että opintolaina muuttui tueksi, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja sen olisit hyötynyt joka tapauksessa, vaikkei niitä rahoja asp-tilillä olisikaan.
Joo mutta kun on ne rahat ASP-tilillä (joille muuten saa jonkun verran korkoakin) niin pääset valmistuttuasi vuokranantajan sijoituslainan maksamisen sijaan maksamaan omaa asuntolainaasi eli "voittoa" sille opintolainapääomalle alkaa kertyä useampi tonni vuodessa.
Niin ja pääsen maksamaan takaisin myös sitä opintolainaa. Ei se mihinkään kadonnut. Sain pankista lainaa 135 000 ja minulla on opintolainaa 13 000. Miten tämä nyt eroaa siitä tilanteesta, että minulla olisi asuntolainaa 148000? Korkohyötyä on joo jonkin verran, mutta se 13 000 minulla on maksettavaa silti, vaikka sitä et laske tuohon pankkilainaan mukaan. Jostain syystä et sitä nyt laske mukaan ollenkaan.
Koska emme selvästikään nyt puhu samasta asiasta. Minä en vertaile tuollaisia tilanteita joissa toisessa on pelkkää asuntolainaa ja toisessa sama määrä asuntolainaa ja opintolainaa yhteensä. Vertaan tilannetta jossa opintolainan avulla saa ASP-lainan vs. valmistuu velattomana mutta ASP-tilillä on 0e joten ei ole mitään mahdollisuuksia saada asuntolainaa. Eli ASP-laina + opintolaina ja oma asunto vs velattomana vuokralla. Mikäli ASP-säästöt saa raavittua kokoon ilman opintolainaa niin sillon tietysti kannattaa unohtaa se ASP-homma ja arvioida saisiko lainasta tuottoa jotenkin muuten.
Juu, näköjään puhumme eri asioista. Minä puhun nettovarallisuudesta ja voitosta ja sinä mahdollisuudesta saada lainaa. Minä en laske lainansaantimahdollisuutta omaisuudeksi.
Ei täällä kukaan ole lainansaantimahdollisuutta laskenut omaisuudeksi, se on oma olkinukkesi. Tässä on kai keskusteltu yleisemmällä tasolla siitä että onko opintolainan ottaminen kannattavaa vai ei ja tuo ASP-esimerkki osoittaa että se voi olla hyvinkin kannattavaa. Minä taas en tarvinnut ASP-lainaa koska asunto oli jo, joten käytin opintolainan sijoituslainana. Minun opintolainani tuotti minulle opintojeni aikana n. 2000e + 3000e verovähennykset eli yhteensä 5000e. Olisi kuitenkin ollut tyhmää maksaa tuo laina heti pois, joten se on nyt 8 vuoden aikan tuottanut minulle vielä 7000e lisää. Toki tuosta yhteensä 9000e tuotosta pitää maksaa verot kun sen realisoi, joten mikäli myisin sijoitukset tänä vuonna pois niin viivan alle jäisi suurin piirten 9000e.
Pidemmällä aikavälillä päästään jo aika suuriinkin summiin ja kun nykyään lainaa vielä saa tuplaten aikaisempaan nähden niin tänä päivänä kuuden vuoden opinnoista voi netota opintolainan avulla valmistumispäivänään viitisen tonnia tuottoa sijoituksille + 6200e hyvitystä ja jos potin jättää muhimaan niin eläkkeelle jäädessä se on kasvanut pörssin keskituotolla jo jonnekin 300 000e huitteille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoittaminen on sillä tavalla koukuttavaa. Että kun on ensin saanut ostettua jotain sillä että muutaman kuukauden laittoi 15€, nälkä kasvaa syödessä. Sitä alkaa miettiä että voisinko ehkä tässä kuussa laittaa vähän enemmän. Loppujen lopuksi alkaa miettiä että onko se Tallinnanreissukaan ihan niin välttämätön, vai laittaisinko ne rahat sijoitustilille... tämä on se mekanismi mikä käynnistyy.
Tämä juuri! Sijoittaminen ei ole pelkästään sitä että laittaa rahaa sivuun, vaan se on prosessi joka alkaa toimia korvien välissä. Tulee tietynlainen rahantaju ja oppii näkemään omien päivittäisten valintojen seuraukset pitkällä tähtäimellä. Esim. kahvilassa ollessaan voi miettiä, että minulta menee tähän nyt melkein 20€ ja sillä rahalla saisin yhden Fortumin osakkeen, joka nakuttaisi joka kevät vähintään euron osinkoa hautaan saakka.
Ei osakesäästäjän elämä silti tarvitse olla askeesia. Riittää, että oppii punnitsemaan kaikkia ostoksiaan tarkasti. Oppii laittamaan rahat niihin asioihin, joista itse todella nauttii. Ja jättää pois kaiken sellaisen harkitsemattoman kulutuksen joka ei paranna omaa elämänlaatua sen maksetun rahan edestä. Oppii myös ymmärtämään, että jos nyt jätän käyttämättä rahan X, minulla on tulevaisuudessa ostovoimaa rahan X+Y edestä. Kun malttaa nuorena olla kuluttamatta kaikkia rahojaan, niin vähän vanhempana voi kuluttaa enemmän. Ero on todella suuri verrattuna niihin ihmisiin, jotka sortuvat kulutusluottoihin ja/tai osamaksuihin. Jokainen voi tehdä omalla kohdallaan valinnan, onko oma ostovoima ansiotulot + sijoitustuotot vai ansiotulot - kulutusluottojen korot.
Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa.
Netti on täynnä niksejä ja kirjasto sijoitusoppaita. Kyllä se sen verran vaatii kiinnostusta, että vähän jaksaa aiheesta lukea. Ei kukaan voi ihan varmoja vinkkejä antaa ja jos joku väittää niin, niin siihen ei ainakaan kannata rahoja laittaa, kyseessä todennäköisesti joku huijaus. Mutta se on ihan kiinnostavaa ja juuri nyt on hyvä aika alkaa perehtymään.
Niin on, tämähän se pointtini juuri olikin. Siksi on naurettavaa, kun nämä sijoittajagurut tulevat selittämään, miten helppoa se sijoittaminen on ja puhutaan ihan jostain muusta kuin siitä itse sijoittamisesta. Minäkin voisin kertoa, miten kenestä vain voi tulla menestyvä laulaja ja sitten suurena viisautena luetella kappaleita, joita kuka tahansa voi laulaa. Ja näin kaikista tuli menestyviä laulajia, eikös?
Kyllä esimerkiksi rahastoihin sijoittaminen on helppoa ja pesee helposti pankkitilille säästämisen. Osakkeisiin sijoittamisessa täytyy olla vähän enemmän kiinnostusta. Täytyy olla kiinnostunut niistä yhtiöistä joihin sijoittaa, niin että pystyy edes vähän arvioimaan onko koko alalla mitään tulevaisuutta muuttuvassa maailmassa. Tätä kiinnostusta ei valitettavasti voi kukaan toiselle antaa vaan se pitää tulla itsestä. Ilman omaa kiinnostusta et pysty arvioimaan minkään vinkin pätevyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmettelee, miksei sijoittamista opeteta koulussa. Varmaan siksi, ettei sitä pysty opettamaan - se on niin tuurista kiinni.
Kivahan noita hienoja tuottoja (6,5% p.a) olis ihastella, mutta harva onnistuu valitsemaan juuri oikean oikean osakkeen/rahaston.
Itsellä sama tilanne kuin yhdellä aiemmallakin vastaajalla eli tuotot ovat aika kaukana 6,5 %:sta. Alotin sijoittamisen 2002 pienellä summalla ja tässä ajassa (17 vuotta) tuotto on ollut 40 %. Tekee vuotta kohden siis noin 2 %. Ei kauheasti lämmitä mieltä.
Sijoittamisen periaatteita pystyisi opettamaan. Mitä eroa on indexirahastolla, etf:llä, suorilla osakeostoilla yms. Minkälaisia erilaisia taktiikoita on vähentää riskiä. On siinä paljon sellaista mitä voisi opettaa yleisellä tasolla, niin että se ei tuntuisi joltain utopistiselta rikkaiden harrastukselta, vaan tavallisen ihmisen tekemiseltä.
Jos ymmärtää sijoittamisesta, sijoitusinstrumenteista ja verotuksesta, pystyy myös vaatimaan ja valvomaan sitä, että verotus ei kohtuuttomasti suosi suursijoittajia tavallisten kotitalouksien kustannuksella niin kuin nyt on. Nyt kaavailtu sijoitustili olisi pieni askel kohti tasa-arvoisempia mahdollisuuksia. Valitettavasti poliittinen kateuspopulismi tulee vesittämään sijoitustilin. Miten mahtaa käydä sijoituskuorille, joista "pääomaa" voi nostaa verottomasti ja jättää vain tuoton veroilta suojaan lisää tuottoa kasvamaan? Kukaan ei välitä, koska kansa ei edes ymmärrä ja on niin paljon helpompi kadehtia ja kampittaa naapurin "rikasta" Mirkkua jolla on jopa kymppitonneja säästössä.
Vierailija kirjoitti:
Säästän vuodessa n. 1000 euroa rahastoihin. Minulla on koossa n. 25 000 euroa. Pystyisin säästämään n. 4000-5000 euroa vuodessa mutta en halua. Olen keski-ikäinen ja ostan tuolla summalla elämyksiä ja kokemuksia koko perheelle, siis käytännössä matkailemme. En halua elää sitku -elämää ja säästää hirmusummia eläkepäiviä varten sillä koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Haluan myös elää, tässä ja nyt. Henkinen pääoma jota yhteisistä kokemuksista saa, on ainakin yhtä tärkeää kuin rahallinen, jos ei tärkeämpää.
Olen lähempänä kuuttakymmentä ja eipä ole pahemmin sijoituksia. Jonkun verran toki on säästössä ja eläkeikää varten vähän ylimääräistä.
Mutta syyt tähän ovat ihan lähipiirissä näkemäni tapaukset. Esim. naapurini. Kieltäytyivät kaikeasta mahdollisesta ja säästivät. En tiedä summia, mutta taisi olla melko hyvät rahat jossain sijoitustileillä. Eläkkeelle pääsi 62 vuotiaana. Ehti nauttia eläkkeestä puoli vuotta, kun alzheimer iski. Ja kunto huononi todella nopeaa. Joutuikin sitten laitoshoitoon ja hups. ne hoitomaksut ovat melkoisia, koska hänellä on säästöjä.
Vaimolle jäi vanha talo ja pieni eläkkeensä ja ne heidän sitkusäästönsä hupenevat miehen hoitoon. Kun ei ollut laitospaikkaa, vaan yksityinen, mihin maksoit jokaisen jalkahoidonkin itse ja kaikki palvelut. Koska laitospaikkaa eivät tietenkään saaneet, koska tileillä oli paljon rahaa.
Niin ja se, että se sitku ei sitten koskaan tullutkaan tälle parille, kun olivat ajatelleet matkustella ja nauttia elämästä eläkkeellä. Sinne menee Attendon osakkeenomistajille heidänkin rahansa.
Eli minä olen sijoittanut lapsiin ja heidän tulevaisuuttaan helpottamaan nyt, enkä tileille odottelemaan minun vanhuutta tai sitä, että lapset saa 30 vuoden päästä ne perintönä, ellei Attendo tai Esperi vie niitä.
Mä pystyn säästämään 600e vuodessa. xD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Idea tuossa on se että saa asuntolainaa omaa asuntoa varten kun on ASP-tilillä se säästö minkä pankki vaatii. Se opintolaina ei haittaa asuntolainan saamista mutta jos ei ole opintolainaa eikä ASP-säästöä niin ei saa lainaa omaan asuntoon ellei esim. vanhemmat takaa. Sitten joutuu kituuttamaan vuokralla ja maksamaan vuokraa sen sijaan että samalla rahalla kerryttäisi itselleen omaisuutta eli lyhentäisi asuntolainaansa. Vuokranantaja on voinut hyvinkin ottaa lainaa sijoitusasuntoa varten ja käyttää lainan vakuutena esim. omaa asuntoaan. Yksi asuntosijoittamisen muoto on ostaa sijoitusasunto lainalla ja lyhentää sitä lainas vuokratuotolla. Oma asunto vs. vuokra-asunto voi olla tiivistettynä se ero että maksatko omaa lainaasi vai jonkun toisen lainaa siis.
Täh? Eikö pankki muka huomioi lainaa myöntäessään, että säästöjen lisäksi sinulla on lähes saman verran velkaa? Kyllä meillä ainakin lainaneuvotteluissa kaikki nämä käytiin läpi. Omituista laskentaa, jos velka lasketaankin varallisuudeksi, oli nyt sitten miten edullinen laina tahansa.
Asuntosijoittaminen ei nyt liity tähän oikein mitenkään, kun siinä on kuitenkin olemassa se asunto velkaa vastaan eikä velka velkaa vastaan. Taidan tosiaan olla vähän yksinkertainen, kun en ymmärrä, miten lainalla hankittu omaisuus toimisi vakuutena toiselle lainalle, jos sitä alkuperäistä lainaa ei ole maksettu senttiäkään takaisin.
Juu, tuo ASP on vähän erikoinen juttu. ASP säästön ohella voi olla opintolainaa mutta silti sinulla on se ASP säästö sitä oman asunnon ostoa varten eli voit osoittaa pankille että olet kyennyt säästämään, vaikka oletkin ottanut opintolainaa opintoja varten.
Kun se ASP antaa valtion asuntolainatakauksen, joten et välttämättä tarvitse lisävakuuksia. Samoin opintolaina on valtion / KELA:n takaamaa lainaa niin pankki saa siitä varmasti aina omansa pois ja siten se ei ole pankille riskialtista lainaa eikä pankki pidä sitä niin esteenä asuntolainan myöntämiselle kuin jotain kulutusluottoa jolla ei ole takaajaa eli vakuudetonta lainaa. Asuntolainasa vakuutena toimii siis itse asunto ja lisäksi ASP:ssa valtion takaus ja sitten ne omat säästöt kun eihän pankki anna asunnolle 100% vakuusarvoa. Opintolainoista tässä ei niin välitetä kun niillä on jo takaaja ennestään ja ASP on se tärkeä juttu valtiontakauksineen.
Valtiontakauksen ehdot ovat monilta osin edullisemmat ASP-säästäjälle. Valtion takaaman lainan osuus voi olla 90 % asunnon hankintahinnasta. ASP-ehtojen täyttyessä sinun ei tarvitse maksaa valtiontakauksen 2,5 % takausmaksua.
Eli esimerkki: ostat 150.000€ asunnon, olet säästänyt ASP-tilille opiskelujesi aikana 15.000€ eli esim. 3.000€ vuodessa ja luet 5v. maisteriksi tai vaikka diplomi-insinööriksi. Jotta saat säästettyä tuon 3.000€ vuodessa tulee sinun ottaa opintolainaa 20.000€ opintotuen ja kesätöiden ohella ja lainasta joudut maksamaan takaisin 13.000€ jos valmistut ajoissa ja saat opintolainahyvitystä 7.000€.
Sitten kun ostat asuntoa on sinulla ASP-tilillä 15.000€, valtio takaa lainasta 135.000€ ja pankki myöntää lainan ASP-ehtojen mukaisesti. Ei ketään kiinnosta silloin että sinulla on 13.000€ opintolainaa. Ilman tuota että olisit ottanut 20.000€ lainaa ei taas sinulla olisi 15.000€ säästössä ASP-tilillä.No tämähän tässä outo kuvio onkin. Tottakai sen pitäisi kiinnostaa, koska sitä opintolainaakin pitää kuitenkin maksaa takaisin samalla kuin sitä asuntolainaa. Ja se 7 000 euron voittohan tuossa syntyi vain siitä kuviosta, että opintolaina muuttui tueksi, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja sen olisit hyötynyt joka tapauksessa, vaikkei niitä rahoja asp-tilillä olisikaan.
Joo mutta kun on ne rahat ASP-tilillä (joille muuten saa jonkun verran korkoakin) niin pääset valmistuttuasi vuokranantajan sijoituslainan maksamisen sijaan maksamaan omaa asuntolainaasi eli "voittoa" sille opintolainapääomalle alkaa kertyä useampi tonni vuodessa.
Niin ja pääsen maksamaan takaisin myös sitä opintolainaa. Ei se mihinkään kadonnut. Sain pankista lainaa 135 000 ja minulla on opintolainaa 13 000. Miten tämä nyt eroaa siitä tilanteesta, että minulla olisi asuntolainaa 148000? Korkohyötyä on joo jonkin verran, mutta se 13 000 minulla on maksettavaa silti, vaikka sitä et laske tuohon pankkilainaan mukaan. Jostain syystä et sitä nyt laske mukaan ollenkaan.
Koska emme selvästikään nyt puhu samasta asiasta. Minä en vertaile tuollaisia tilanteita joissa toisessa on pelkkää asuntolainaa ja toisessa sama määrä asuntolainaa ja opintolainaa yhteensä. Vertaan tilannetta jossa opintolainan avulla saa ASP-lainan vs. valmistuu velattomana mutta ASP-tilillä on 0e joten ei ole mitään mahdollisuuksia saada asuntolainaa. Eli ASP-laina + opintolaina ja oma asunto vs velattomana vuokralla. Mikäli ASP-säästöt saa raavittua kokoon ilman opintolainaa niin sillon tietysti kannattaa unohtaa se ASP-homma ja arvioida saisiko lainasta tuottoa jotenkin muuten.
Juu, näköjään puhumme eri asioista. Minä puhun nettovarallisuudesta ja voitosta ja sinä mahdollisuudesta saada lainaa. Minä en laske lainansaantimahdollisuutta omaisuudeksi.
No kyllähän tuossa minun skenaariossani saa huomattavasti voittoa/tuottoa siitä opintolainasta kun asumiskuluilla saa lyhentää omaa eikä vuokranantajan lainaa eli nettovarallisuuskin karttuu huomattavasti nopeammin kuin ilman lainaa.
No eihän se nyt mitenkään ole sidoksissa siihen opintolainaan. Kyllä aika monet lyhentävät omaa lainaa vaikkei opintolainasäästöjä olisikaan. Omaisuutta on vain sitten kerrytetty jollain muulla tavalla tai saatu esim takaaja. Me esimerkiksi saimme aikoinaan lainan, kun vanhemmat lähtivät takaajiksi. En näe kyllä, että olisin siinä takaajan saannissa mitenkään rikastunut.
No jos et olisi takaajia saanut etkä siten lainaa, olisit joutunut asumaan pidempään vuokralla ja nettovarallisuutesi olisi nyt olennaisesti pienempi kuin on, eikö niin?
Monelle se opintolaina nyt vain on nopein konsti päästä omaan asuntoon ja sitä hyödyntämällä nettovarallisuuden kehitys on huomattavasti parempi kuin ilman. Miksi tämä on sinulle niin vaikea asia myöntää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Idea tuossa on se että saa asuntolainaa omaa asuntoa varten kun on ASP-tilillä se säästö minkä pankki vaatii. Se opintolaina ei haittaa asuntolainan saamista mutta jos ei ole opintolainaa eikä ASP-säästöä niin ei saa lainaa omaan asuntoon ellei esim. vanhemmat takaa. Sitten joutuu kituuttamaan vuokralla ja maksamaan vuokraa sen sijaan että samalla rahalla kerryttäisi itselleen omaisuutta eli lyhentäisi asuntolainaansa. Vuokranantaja on voinut hyvinkin ottaa lainaa sijoitusasuntoa varten ja käyttää lainan vakuutena esim. omaa asuntoaan. Yksi asuntosijoittamisen muoto on ostaa sijoitusasunto lainalla ja lyhentää sitä lainas vuokratuotolla. Oma asunto vs. vuokra-asunto voi olla tiivistettynä se ero että maksatko omaa lainaasi vai jonkun toisen lainaa siis.
Täh? Eikö pankki muka huomioi lainaa myöntäessään, että säästöjen lisäksi sinulla on lähes saman verran velkaa? Kyllä meillä ainakin lainaneuvotteluissa kaikki nämä käytiin läpi. Omituista laskentaa, jos velka lasketaankin varallisuudeksi, oli nyt sitten miten edullinen laina tahansa.
Asuntosijoittaminen ei nyt liity tähän oikein mitenkään, kun siinä on kuitenkin olemassa se asunto velkaa vastaan eikä velka velkaa vastaan. Taidan tosiaan olla vähän yksinkertainen, kun en ymmärrä, miten lainalla hankittu omaisuus toimisi vakuutena toiselle lainalle, jos sitä alkuperäistä lainaa ei ole maksettu senttiäkään takaisin.
Juu, tuo ASP on vähän erikoinen juttu. ASP säästön ohella voi olla opintolainaa mutta silti sinulla on se ASP säästö sitä oman asunnon ostoa varten eli voit osoittaa pankille että olet kyennyt säästämään, vaikka oletkin ottanut opintolainaa opintoja varten.
Kun se ASP antaa valtion asuntolainatakauksen, joten et välttämättä tarvitse lisävakuuksia. Samoin opintolaina on valtion / KELA:n takaamaa lainaa niin pankki saa siitä varmasti aina omansa pois ja siten se ei ole pankille riskialtista lainaa eikä pankki pidä sitä niin esteenä asuntolainan myöntämiselle kuin jotain kulutusluottoa jolla ei ole takaajaa eli vakuudetonta lainaa. Asuntolainasa vakuutena toimii siis itse asunto ja lisäksi ASP:ssa valtion takaus ja sitten ne omat säästöt kun eihän pankki anna asunnolle 100% vakuusarvoa. Opintolainoista tässä ei niin välitetä kun niillä on jo takaaja ennestään ja ASP on se tärkeä juttu valtiontakauksineen.
Valtiontakauksen ehdot ovat monilta osin edullisemmat ASP-säästäjälle. Valtion takaaman lainan osuus voi olla 90 % asunnon hankintahinnasta. ASP-ehtojen täyttyessä sinun ei tarvitse maksaa valtiontakauksen 2,5 % takausmaksua.
Eli esimerkki: ostat 150.000€ asunnon, olet säästänyt ASP-tilille opiskelujesi aikana 15.000€ eli esim. 3.000€ vuodessa ja luet 5v. maisteriksi tai vaikka diplomi-insinööriksi. Jotta saat säästettyä tuon 3.000€ vuodessa tulee sinun ottaa opintolainaa 20.000€ opintotuen ja kesätöiden ohella ja lainasta joudut maksamaan takaisin 13.000€ jos valmistut ajoissa ja saat opintolainahyvitystä 7.000€.
Sitten kun ostat asuntoa on sinulla ASP-tilillä 15.000€, valtio takaa lainasta 135.000€ ja pankki myöntää lainan ASP-ehtojen mukaisesti. Ei ketään kiinnosta silloin että sinulla on 13.000€ opintolainaa. Ilman tuota että olisit ottanut 20.000€ lainaa ei taas sinulla olisi 15.000€ säästössä ASP-tilillä.No tämähän tässä outo kuvio onkin. Tottakai sen pitäisi kiinnostaa, koska sitä opintolainaakin pitää kuitenkin maksaa takaisin samalla kuin sitä asuntolainaa. Ja se 7 000 euron voittohan tuossa syntyi vain siitä kuviosta, että opintolaina muuttui tueksi, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja sen olisit hyötynyt joka tapauksessa, vaikkei niitä rahoja asp-tilillä olisikaan.
Joo mutta kun on ne rahat ASP-tilillä (joille muuten saa jonkun verran korkoakin) niin pääset valmistuttuasi vuokranantajan sijoituslainan maksamisen sijaan maksamaan omaa asuntolainaasi eli "voittoa" sille opintolainapääomalle alkaa kertyä useampi tonni vuodessa.
Niin ja pääsen maksamaan takaisin myös sitä opintolainaa. Ei se mihinkään kadonnut. Sain pankista lainaa 135 000 ja minulla on opintolainaa 13 000. Miten tämä nyt eroaa siitä tilanteesta, että minulla olisi asuntolainaa 148000? Korkohyötyä on joo jonkin verran, mutta se 13 000 minulla on maksettavaa silti, vaikka sitä et laske tuohon pankkilainaan mukaan. Jostain syystä et sitä nyt laske mukaan ollenkaan.
Koska emme selvästikään nyt puhu samasta asiasta. Minä en vertaile tuollaisia tilanteita joissa toisessa on pelkkää asuntolainaa ja toisessa sama määrä asuntolainaa ja opintolainaa yhteensä. Vertaan tilannetta jossa opintolainan avulla saa ASP-lainan vs. valmistuu velattomana mutta ASP-tilillä on 0e joten ei ole mitään mahdollisuuksia saada asuntolainaa. Eli ASP-laina + opintolaina ja oma asunto vs velattomana vuokralla. Mikäli ASP-säästöt saa raavittua kokoon ilman opintolainaa niin sillon tietysti kannattaa unohtaa se ASP-homma ja arvioida saisiko lainasta tuottoa jotenkin muuten.
Juu, näköjään puhumme eri asioista. Minä puhun nettovarallisuudesta ja voitosta ja sinä mahdollisuudesta saada lainaa. Minä en laske lainansaantimahdollisuutta omaisuudeksi.
Ei täällä kukaan ole lainansaantimahdollisuutta laskenut omaisuudeksi, se on oma olkinukkesi. Tässä on kai keskusteltu yleisemmällä tasolla siitä että onko opintolainan ottaminen kannattavaa vai ei ja tuo ASP-esimerkki osoittaa että se voi olla hyvinkin kannattavaa. Minä taas en tarvinnut ASP-lainaa koska asunto oli jo, joten käytin opintolainan sijoituslainana. Minun opintolainani tuotti minulle opintojeni aikana n. 2000e + 3000e verovähennykset eli yhteensä 5000e. Olisi kuitenkin ollut tyhmää maksaa tuo laina heti pois, joten se on nyt 8 vuoden aikan tuottanut minulle vielä 7000e lisää. Toki tuosta yhteensä 9000e tuotosta pitää maksaa verot kun sen realisoi, joten mikäli myisin sijoitukset tänä vuonna pois niin viivan alle jäisi suurin piirten 9000e.
Pidemmällä aikavälillä päästään jo aika suuriinkin summiin ja kun nykyään lainaa vielä saa tuplaten aikaisempaan nähden niin tänä päivänä kuuden vuoden opinnoista voi netota opintolainan avulla valmistumispäivänään viitisen tonnia tuottoa sijoituksille + 6200e hyvitystä ja jos potin jättää muhimaan niin eläkkeelle jäädessä se on kasvanut pörssin keskituotolla jo jonnekin 300 000e huitteille.
No nyt tulee taas uutta asiaa. Voiko pankille vain ilmoittaa, että en maksa opintolainaa pois? Eikö pankki vaadi heti jonkin takaisinmaksusuunnitelman, kun opinnot loppuu ja siirryt työelämään?
Kyllä tuossa mielestäni tuo edellinen vastaaja nimenomaan korosti sen lainan saannin hyödyn merkitystä ja nettovarallisuuden kasvattamiseen hän ei ottanut kantaa lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku osaava nyt kertoa ihan yksinkertaisesti ja selkeästi, mitä minun pitää tehdä, jos minulla on vaikka 5000 euroa nyt pääomaa, jonka voisin sijoittaa. Olen säästänyt johonkin pankin omaan rahastoon jo pidemmän aikaa, mutta tuotot tuntuvat olevan ihan onnettomia verrattuna näihin kertomuksiin, joissa se tuotto olisi 5 prosentin luokkaa.
Eli mihin minun pitää ottaa yhteyttä ja millaiset tilit ja järjestemät tarvitsen sijoittamista varten. Ja miten usein niitä kauppoja kannattaa tehdä? Riittääkö, että hajautan tarpeeksi ja annan vain olla vain pitääkö säännöllisesti tarkkailla tilannetta? En tarvitse nyt vinkkejä, mihin pitää sijoittaa, vaan ihan näitä käytännön toimia kyselen. Näistä ei kukaan koskaan puhu mitään.
Tee ensimmäiseksi vaikka tili Nordnetiin. Voit tehdä sen heti, ei maksa mitään. Siellä on erilaisia oppaita ja pääset myös mukaan keskusteluihin Sharevilleen.
Kaikki ei hoi työskennellä esimerkiksi opiskelujen ohella niin että siitä kerkeäisi merkittävästi tienata. Meillä yliopistossa (lääketieteellinen ala) lukujärjestykset joiden mukaan mentiin, lähes joka päivä pakollista koulua, tähän päälle sitten tietenkin tentit, esitelmät sekä jo opiskeluaikana päivystäminen. Kesätyörahat helpottivat toki hieman.
Itseäni tuossa jutussa häiritsee todella paljon tuo perinteinen että 60 000€ vanhemmiltaan saanut ihminen kertoo muille kuinka kannattaa lopettaa Netflix ja olla ostamatta vaikkapa kakkulautasta tai tuoreita yrttejä. Oikeasti. Itse säästän ja sijoitan nyt työelämässä, mutta ei siinä ole mitäön järkeä että elää elämää kurjasti kaikesta säästäen vain jotta 20-30 vuoden päästä on kiva potti. Mistä sitä tietää vaikka sairastuisi parantumattomaan syöpään ensi vuonna. Minusta järkevimmän sijoitusvinkit ovat sellaisia joilla ihminen voi elää edelleen ihan mukavaa elämää mutta säästää silti. Noissa turhissa ”älä tuhlaa, säästä kaikessa, lainaa työkalut” vinkeissä ei ole mitään järkevää ja konkreettista.