IL: Merja päätti rikastua äitiyslomalla, nyt omaisuus on jo 300 000 euroa - neuvoo, miten taviskin voi vaurastua: ”Alkuun pääsee 15 eurolla”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen. 

Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.

Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.

Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran. 

Idea tuossa on se että saa asuntolainaa omaa asuntoa varten kun on ASP-tilillä se säästö minkä pankki vaatii. Se opintolaina ei haittaa asuntolainan saamista mutta jos ei ole opintolainaa eikä ASP-säästöä niin ei saa lainaa omaan asuntoon ellei esim. vanhemmat takaa. Sitten joutuu kituuttamaan vuokralla ja maksamaan vuokraa sen sijaan että samalla rahalla kerryttäisi itselleen omaisuutta eli lyhentäisi asuntolainaansa. Vuokranantaja on voinut hyvinkin ottaa lainaa sijoitusasuntoa varten ja käyttää lainan vakuutena esim. omaa asuntoaan. Yksi asuntosijoittamisen muoto on ostaa sijoitusasunto lainalla ja lyhentää sitä lainas vuokratuotolla. Oma asunto vs. vuokra-asunto voi olla tiivistettynä se ero että maksatko omaa lainaasi vai jonkun toisen lainaa siis.

Täh? Eikö pankki muka huomioi lainaa myöntäessään, että säästöjen lisäksi sinulla on lähes saman verran velkaa? Kyllä meillä ainakin lainaneuvotteluissa kaikki nämä käytiin läpi. Omituista laskentaa, jos velka lasketaankin varallisuudeksi, oli nyt sitten miten edullinen laina tahansa. 

Asuntosijoittaminen ei nyt liity tähän oikein mitenkään, kun siinä on kuitenkin olemassa se asunto velkaa vastaan eikä velka velkaa vastaan. Taidan tosiaan olla vähän yksinkertainen, kun en ymmärrä, miten lainalla hankittu omaisuus toimisi vakuutena toiselle lainalle, jos sitä alkuperäistä lainaa ei ole maksettu senttiäkään takaisin. 

Juu, tuo ASP on vähän erikoinen juttu. ASP säästön ohella voi olla opintolainaa mutta silti sinulla on se ASP säästö sitä oman asunnon ostoa varten eli voit osoittaa pankille että olet kyennyt säästämään, vaikka oletkin ottanut opintolainaa opintoja varten.

Kun se ASP antaa valtion asuntolainatakauksen, joten et välttämättä tarvitse lisävakuuksia. Samoin opintolaina on valtion / KELA:n takaamaa lainaa niin pankki saa siitä varmasti aina omansa pois ja siten se ei ole pankille riskialtista lainaa eikä pankki pidä sitä niin esteenä asuntolainan myöntämiselle kuin jotain kulutusluottoa jolla ei ole takaajaa eli vakuudetonta lainaa. Asuntolainasa vakuutena toimii siis itse asunto ja lisäksi ASP:ssa valtion takaus ja sitten ne omat säästöt kun eihän pankki anna asunnolle 100% vakuusarvoa. Opintolainoista tässä ei niin välitetä kun niillä on jo takaaja ennestään ja ASP on se tärkeä juttu valtiontakauksineen.

Valtiontakauksen ehdot ovat monilta osin edullisemmat ASP-säästäjälle. Valtion takaaman lainan osuus voi olla 90 % asunnon hankintahinnasta. ASP-ehtojen täyttyessä sinun ei tarvitse maksaa valtiontakauksen 2,5 % takausmaksua.

Eli esimerkki: ostat 150.000€ asunnon, olet säästänyt ASP-tilille opiskelujesi aikana 15.000€ eli esim. 3.000€ vuodessa ja luet 5v. maisteriksi tai vaikka diplomi-insinööriksi. Jotta saat säästettyä tuon 3.000€ vuodessa tulee sinun ottaa opintolainaa 20.000€ opintotuen ja kesätöiden ohella ja lainasta joudut maksamaan takaisin 13.000€ jos valmistut ajoissa ja saat opintolainahyvitystä 7.000€.

Sitten kun ostat asuntoa on sinulla ASP-tilillä 15.000€, valtio takaa lainasta 135.000€ ja pankki myöntää lainan ASP-ehtojen mukaisesti. Ei ketään kiinnosta silloin että sinulla on 13.000€ opintolainaa. Ilman tuota että olisit ottanut 20.000€ lainaa ei taas sinulla olisi 15.000€ säästössä ASP-tilillä.

No tämähän tässä outo kuvio onkin. Tottakai sen pitäisi kiinnostaa, koska sitä opintolainaakin pitää kuitenkin maksaa takaisin samalla kuin sitä asuntolainaa. Ja se 7 000 euron voittohan tuossa syntyi vain siitä kuviosta, että opintolaina muuttui tueksi, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja sen olisit hyötynyt joka tapauksessa, vaikkei niitä rahoja asp-tilillä olisikaan. 

Joo mutta kun on ne rahat ASP-tilillä (joille muuten saa jonkun verran korkoakin) niin pääset valmistuttuasi vuokranantajan sijoituslainan maksamisen sijaan maksamaan omaa asuntolainaasi eli "voittoa" sille opintolainapääomalle alkaa kertyä useampi tonni vuodessa.

Niin ja pääsen maksamaan takaisin myös sitä opintolainaa. Ei se mihinkään kadonnut. Sain pankista lainaa 135 000 ja minulla on opintolainaa 13 000. Miten tämä nyt eroaa siitä tilanteesta, että minulla olisi asuntolainaa 148000? Korkohyötyä on joo jonkin verran, mutta se 13 000 minulla on maksettavaa silti, vaikka sitä et laske tuohon pankkilainaan mukaan. Jostain syystä et sitä nyt laske mukaan ollenkaan. 

Koska emme selvästikään nyt puhu samasta asiasta. Minä en vertaile tuollaisia tilanteita joissa toisessa on pelkkää asuntolainaa ja toisessa sama määrä asuntolainaa ja opintolainaa yhteensä. Vertaan tilannetta jossa opintolainan avulla saa ASP-lainan vs. valmistuu velattomana mutta ASP-tilillä on 0e joten ei ole mitään mahdollisuuksia saada asuntolainaa. Eli ASP-laina + opintolaina ja oma asunto vs velattomana vuokralla. Mikäli ASP-säästöt saa raavittua kokoon ilman opintolainaa niin sillon tietysti kannattaa unohtaa se ASP-homma ja arvioida saisiko lainasta tuottoa jotenkin muuten.

Juu, näköjään puhumme eri asioista. Minä puhun nettovarallisuudesta ja voitosta ja sinä mahdollisuudesta saada lainaa. Minä en laske lainansaantimahdollisuutta omaisuudeksi. 

Ei täällä kukaan ole lainansaantimahdollisuutta laskenut omaisuudeksi, se on oma olkinukkesi. Tässä on kai keskusteltu yleisemmällä tasolla siitä että onko opintolainan ottaminen kannattavaa vai ei ja tuo ASP-esimerkki osoittaa että se voi olla hyvinkin kannattavaa. Minä taas en tarvinnut ASP-lainaa koska asunto oli jo, joten käytin opintolainan sijoituslainana.  Minun opintolainani tuotti minulle opintojeni aikana n. 2000e + 3000e verovähennykset eli yhteensä 5000e. Olisi kuitenkin ollut tyhmää maksaa tuo laina heti pois, joten se on nyt 8 vuoden aikan tuottanut minulle vielä 7000e lisää. Toki tuosta yhteensä 9000e tuotosta pitää maksaa verot kun sen realisoi, joten mikäli myisin sijoitukset tänä vuonna pois niin viivan alle jäisi suurin piirten 9000e. 

Pidemmällä aikavälillä päästään jo aika suuriinkin summiin ja kun nykyään lainaa vielä saa tuplaten aikaisempaan nähden niin tänä päivänä kuuden vuoden opinnoista voi netota opintolainan avulla valmistumispäivänään viitisen tonnia tuottoa sijoituksille + 6200e hyvitystä ja jos potin jättää muhimaan niin eläkkeelle jäädessä se on kasvanut pörssin keskituotolla jo jonnekin 300 000e huitteille. 

No nyt tulee taas uutta asiaa. Voiko pankille vain ilmoittaa, että en maksa opintolainaa pois? Eikö pankki vaadi heti jonkin takaisinmaksusuunnitelman, kun opinnot loppuu ja siirryt työelämään? 

Kyllä tuossa mielestäni tuo edellinen vastaaja nimenomaan korosti sen lainan saannin hyödyn merkitystä ja nettovarallisuuden kasvattamiseen hän ei ottanut kantaa lainkaan. 

Edellinen vastaaja kirjoitti sanatarkasti " Minä puhun nettovarallisuudesta ja voitosta " ja sinun mielestäsi hän ei ottanut nettovarallisuuden kasvattamiseen kantaa lainkaan?

Minä taas kirjoitin lainan heti pois maksamisesta ja viittasin tuottoihin valmistumisen aikaan eli mitä viivan alle olisi jäänyt mikäli lainan olisi maksanut yhdessä köntissä silloin pois. Maksuohjelma toki tehdään, mahdollisimman hidas sellainen ja vasta sitten kun pankki sitä vaatii eli pari3 vuotta opintojen päättymisen jälkeen. 

Tuossa oli kaksi keskustelijaa, minä ja tuo asp-kommentoija. Minä kirjoitin nettovarallisuudesta ja voitosta, tuo asp-kommentoija ei ottanut siihen kantaa. Se laina on silti olemassa, vaikka maksuaikataulu olisi minkälainen. 

Mitä sitten? Kysehän on siitä mitä jää viivan alle kun huomioideen lainan kulut vs lainapääoman tuotto. 

Niin, mutta se nostettu laina ei ole edelleenkään omaa säästöä tai tuottoa, vaikka tässä jotkut näyttävät laskevan sen omaksi omaisuudeksi. Ei voida siis puhua tuhansien eurojen voitoista, kun oikeasti puhutaan tuhansille euroille maksetuista koroista. Tämä tuntuu monella menevän railakkaasti tässä keskustelussa sekaisin tai ainakin annetaan ymmärtää, että nämä olisivat sama asia. 

Kyllä se nostettu laina ihan omaa rahaasi on ja sen voi säästää tai pistää poikimaan. Sen vastineeksi toki olet sitoutunut maksamaan vastaavan summan korkoineen jollakin aikavälillä lainan antajalle takaisin.

Niin, juuri tätä ajatustavan eroa tarkoitan. Se, että voin käyttää lainaamaani rahaa haluamallani tavalla, ei kyllä tee siitä minun omaa rahaani. Jos minä lainaan kaverin autoa, tekeekö se minusta autonomistajan? No ei tee. 

Jos lainaat kaveriltasi auton niin sovitteko myös että palautat sen hänelle yksi nippeli kerrallaan seuraavan 25 vuoden aikana ja pussillisen varaosia päälle?

Sekö sinusta määrittelee tässä nyt jotain? Ihan hyvin voi olla tilanne, että esimerkiksi saan auton lainaan täydellä tankilla ja korvaukseksi lainasta lupaan käyttää sen katsastuksessa omaan lukuuni. Olinko siis auton omistaja, kun maksoin katsastuksen ja palautin auton tyhjällä tankilla ja lupaan vielä käydä tankkaamassa sen seuraavalla viikolla? Eihän tuossa ole erona nyt mikään muu kuin se, että rahat ovat likvidimmässä muodossa kuin auto.

Tai vaihdetaanpas vertausta. Lukiolainen lainaa kaveriltaan kurssikirjoja. Hän saa 15 kirjaa kerralla itselleen lainaan ja palauttaa ne kirja kerrallaan sille kaverilleen, kun on suorittanut kurssit ja ostaa tästä hyvästä kaverille yhden uuden kurssikirjan. Oliko hän kirjojen omistaja tuona aikana, kun kirjat olivat hänellä lainassa? No ei ollut. 

Ei nämä olleet yhtään sen parempia vertauksia. Edelleenkin esineen lainaaminen poikkeaa rahan lainaamisesta siinä, että juridiselta kantilta tarkasteltuna rahan omistusoikeus liikkuu rahan mukana, esineiden taas ei. 

Näytäs nyt yksikin juridinen lähde, jossa lainaraha lasketaan omaksi rahaksi. Kyllä ihan kaikessa nettovarallisuuslaskennassa otetaan huomioon oma ja vieras pääoma. Käyttäminen ja hallintaoikeus ei ole samaa kuin omaisuus. 

Tottakai nettovarallisuuslaskennassa otetaan huomioon myös velat, mutta siitähän tässä ei ollut kyse.

Edelleenkin, kokeile myydä kaverisi auto ilman kaverin lupaa ja kokeile törsätä nostamasi pikavippi ilman pikavippiyhtiön lupaa. Kokeilun jälkeen voit kertoa meille miksi sinun mielestäsi ensimmäisessä tapauksessa syyllistyit rikoksessa ja toisessa et, vaikka lainatun hyödykkeen omistusoikeus ei  sinun teoriasi mukaan kummassakaan tapauksessa siirtynyt sinulle.

Tai lukaise edes alkuun wikipediasta lainoja ja esinelainoja koskevat kappaleet, josko sitten alkaisi aueta nuo erot. 

Tästä nimenomaan oli kyse, ei siitä, mitä oikeuksia sinulla on käytön osalta. Miksi ihmeessä olisin tässä keskustelussa jankannut jostain muusta kuin siitä, mikä oikeasti on sinun varallisuuttasi? Alkuperäinen pointtini ei muutu mihinkään sillä, että saat käyttää lainarahan, miten itse haluat, vaan pointti on ollut koko ajan se, että sinulla on lainarahan verran velkaa, joten se ei lisää varallisuuttasi, vaan tilanne on +/-0.  

Kyllä lainan saaminen kasvattaa rahoitusvarallisuutta. Punaiselle puolelle tulee tietysti vastaava velka joten nettovarallisuus ei lainan saamisen hetkellä tietenkään muutu mihinkään mutta pidemmällä aikavälillä lainan ottaminen tietysti voi vaikuttaa nettovarallisuuteen kummin päin vain, riippuen siitä miten rahoitusvarallisuuttasi hoidat ja kuinka paljon velasta korkoja maksat.

Ohis.

Hmmmm kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen säästänyt ja sijoittanut koko aikuisikäni, mutta mulla ei varmaan tule koko elämäni aikana olemaan sitä 60 000 euroa ylimääräistä, jolla tuo rouva aloitti sijoittamisen. Ja jonka hän sai lahjaksi.

Kehtaakin jakaa neuvoja, että älä osta kalliita korkkareita. Enpä olekaan ikinä tajunnut!

Ärsyttää, miten vieraantuneita jotkut on muiden elämästä.

Et varmasti ole säästänyt ja sijoittanut koko aikuisikääsi jos et muka saa 60 000e kasaan. Tuon summan saa kuka tahansa yli 2000€/kk brutto tienaava ihminen kasaan 10-20v sisään helposti.

Itselläni bruttopalkka vaihtelee 2500-3500€ välillä ja olen nyt 3v aikana saanut säästettyä yli 40 000€ ja ei, tämä ei ollut leuhkimista varten vaan ihan esimerkiksi. Tottakai useilla ihmisillä on pienempi palkka tai isompi palkka, mutta säästäminen on mahdollista. 

Eli olet säästänyt joka ikinen kuukausi yli 1000 euroa. Todella hyvin, jos palkka on vain 2500 brutto tai enintään 3500. Ilmeisesti asut tosi halvalla tai jotain muuta poikkeavaa kuluissasi on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sijoittaminen on sillä tavalla koukuttavaa. Että kun on ensin saanut ostettua jotain sillä että muutaman kuukauden laittoi 15€, nälkä kasvaa syödessä. Sitä alkaa miettiä että voisinko ehkä tässä kuussa laittaa vähän enemmän. Loppujen lopuksi alkaa miettiä että onko se Tallinnanreissukaan ihan niin välttämätön, vai laittaisinko ne rahat sijoitustilille... tämä on se mekanismi mikä käynnistyy.

Tämä juuri! Sijoittaminen ei ole pelkästään sitä että laittaa rahaa sivuun, vaan se on prosessi joka alkaa toimia korvien välissä. Tulee tietynlainen rahantaju ja oppii näkemään omien päivittäisten valintojen seuraukset pitkällä tähtäimellä. Esim. kahvilassa ollessaan voi miettiä, että minulta menee tähän nyt melkein 20€ ja sillä rahalla saisin yhden Fortumin osakkeen, joka nakuttaisi joka kevät vähintään euron osinkoa hautaan saakka.

Ei osakesäästäjän elämä silti tarvitse olla askeesia. Riittää, että oppii punnitsemaan kaikkia ostoksiaan tarkasti. Oppii laittamaan rahat niihin asioihin, joista itse todella nauttii. Ja jättää pois kaiken sellaisen harkitsemattoman kulutuksen joka ei paranna omaa elämänlaatua sen maksetun rahan edestä. Oppii myös ymmärtämään, että jos nyt jätän käyttämättä rahan X, minulla on tulevaisuudessa ostovoimaa rahan X+Y edestä. Kun malttaa nuorena olla kuluttamatta kaikkia rahojaan, niin vähän vanhempana voi kuluttaa enemmän. Ero on todella suuri verrattuna niihin ihmisiin, jotka sortuvat kulutusluottoihin ja/tai osamaksuihin. Jokainen voi tehdä omalla kohdallaan valinnan, onko oma ostovoima ansiotulot + sijoitustuotot vai ansiotulot - kulutusluottojen korot.

Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa. 

Mitä järjettömiä transaktiokuluja. Nuo kulut ovat tyyliin maksimissaan 1% ostoksen hinnasta (esim nordealla) jos ostaa pieniä määriä. 1% ei missään nimessä ole säästäjälle järjetön, ja ostamalla yli 800euron ostoksia tuotakin saa pienemmäksi. Ainoastaan jos meinaat jatkuvasti vekslata lappuja salkkuun ja pois tuo olisi järjetön.

No olen käsittänyt, että tuon välityspalkkion lisäksi tulee muitakin kuluja, mitä lie salkunhoito-, avaus- ja palvelumaksuja. Näin on ollut ainakin joskus vuosia sitten, mutta ehkä näitä ei enää ole. Juuri näistähän ei missään oikein kerrota. 

Tarvitset lisäksi arvo-osuustilin. Nordeassa arvo-osuustili on maksuton, jos olet edellisen vuosineljänneksen aikana tehnyt vähintään yhden kaupan. Muussa tapauksessa joudut maksamaan arvo-osuustilistä vajaat 2 eur / kk. Muita maksuja ei ole tuon prosentin kaupankäyntipalkkion lisäksi.

Nordnetillä arvo-osuustili on maksuton, mutta kaupankäyntipalkkiot pienissä ostoksissa suuremmat.

Eli käytännössä riittää kun avaa arvo-osuustilin ja sen kauttako pystyy suoraan tekemään niitä toimeksiantoja? Muuta ei tarvita? 

Ensin pitää suorittaa palikkatesti sen instrumentin kohdalla millä haluat käydä kauppaa.

Niin, tätä se suuri sijoittajien viisaus sitten on. Lässytetään vain jostain 200 euron kengistä, mutta sitten kun kysytään ihan niitä käytännön tason ohjeita ja vinkkejä (huom, ei itse sijoittamiseen, vaan niiden sijoittamisessa tarvittavien välineiden hankintaan ja niiden vertailuun), näitä ei saa sitten millään. 

Rautalangasta: pankki haluaa tietää että ymmärrät mitä olet ostamassa ja millä ehdoilla. Vaativampiin instrumentteihin saatetaan vaatia myös aiempaa kokemusta. 

Nämä sinun pitää itse hankkia.

En kyllä ymmärtänyt tästä mitään. Kyllä minä ymmärrän, mitä osakkeet ovat ja millä ehdoilla niitä ostan (riskit, tuotto-odotukset, erilaiset instrumentit, palkkiot jne). Mutta se, mikä minulle on hämärän peitossa on se, mitä ovat ne keinot, joilla näitä voin hankkia. Onnistuuko kaikki toimet esim verkkopankissa, millaisia sopimuksia pitää tehdä ja kenen kanssa, miten saan ulos raportteja ja millaisia jne. Jos haluan vaikka ostaa sukset ja tiedän täsmälleen minkälaiset sukset haluan ja tarvitsen ja tiedän jopa kaupan, joka sellaisia myy, mutta jos siellä kaupassa on jokin omituinen verkkokauppatilaussysteemi, miten ihmeessä se suksi/hiihtotietämykseni auttaa asiaa? Ymmärrätkö, mitä tarkoitan. 

Kaipaat siis apua kaupankäyntipalveluiden avaamiseen? Sitä saat parhaiten omasta pankistasi. Jos eivät sellaisia tarjoa, valitse toinen palveluntarjoaja.

Juuri näin! Kuten olen tässä jo useampaan kertaan sanonut, omassa pankissani näyttää nuo palvelut olevan hankalan takana, joten kaipaisin vinkkejä siitä, mitä muita vaihtoehtoja on olemassa. Ja pankin vaihto ei siis houkuta. Tuon Nordnetin moni onkin maininnut ja sitä pitänee lähteä tutkimaan. Juuri tällaisia vinkkejä siis luulisi muidenkin kaipaavan noiden säästövinkkien sijaan. Ihan siis käytäntöä eikä sitä yleisen tason liibalaabaa, joita erilaiset talousblogit ovat pullollaan. 

No niin sitten vain toimeksi vaikka Nordnetin kanssa. En halua välttämättä erityisesti mainostaa ko.yritystä mutta ns. kivijalkapankeilla voi olla suuri houkutus esittää sijoittaminen jotenkin niin hankalana, ettäs sinun kannattaa vain sijoittaa heidän kalliisiin rahastoihinsa tai muihin eksoottisiin instrumentteihin.  Siis itseasiassa päinvastoin kuin antavat ymmärtää. Nordnet tai muu vastaava on juuri sopivan konstailematon ja läpinäkyvä sijoituspalvelujen tarjoaja epävarmalle sijoittajalle ja aloittelijalle.

Vierailija kirjoitti:

Rahaa menee tuoreyrtteihin? Oikeesti?

Onneksi luin tästä! Mä nimittäin kipuilen rahojen riittämisen kanssa, ja ostan tuoreyrttejä joka viikko, ainakin 2 kpl/vk. 

Nyt jätän ne pois, yrtitön elämä täältä tullaan!! Ja rahat pelastuu!

Vierailija kirjoitti:

Eli tuolla riittää se tilin avaaminen vai tarvitaanko vielä jotain muuta? Minulla on ollut pankissa jo kymmenisen vuotta rahasto, jolle en ole tehnyt yhtään mitään paitsi sinne on mennyt joka kuukausi 50 euroa. Siellä taitaa nyt olla 7000 euroa. Osakkeista minulla ei ole mitään hajua, miten niitä saan ostettua. Olen käsittänyt, että noissa pankkien valmiissa rahastoissa se tuotto on pienempi, kun niistä otetaan välistä rahaston hoitoon liittyviä provikoita. Onko siis parempi siirtyä noihin suoriin osakkeisiin vai saanko suunnilleen yhtä hyvän tuoton pankin rahastoilla? Jostain olen saanut käsityksen, että nuo pankkien rahastot ovat vain pankkien rahastuskeino. 

Pankin rahastoissa on yleensä kuluja. Vaikka se ei olisi %-määrältään iso, tekee se ajan kuluessa ison summan menetettyä rahaa.

Selvitä oman rahastosi kulut ja laske mitä se tekee esimerkiksi kymmenessä vuodessa.

Nordnetin superrahastot ovat kuluttomat.

Hmmmm kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen säästänyt ja sijoittanut koko aikuisikäni, mutta mulla ei varmaan tule koko elämäni aikana olemaan sitä 60 000 euroa ylimääräistä, jolla tuo rouva aloitti sijoittamisen. Ja jonka hän sai lahjaksi.

Kehtaakin jakaa neuvoja, että älä osta kalliita korkkareita. Enpä olekaan ikinä tajunnut!

Ärsyttää, miten vieraantuneita jotkut on muiden elämästä.

Et varmasti ole säästänyt ja sijoittanut koko aikuisikääsi jos et muka saa 60 000e kasaan. Tuon summan saa kuka tahansa yli 2000€/kk brutto tienaava ihminen kasaan 10-20v sisään helposti.

Itselläni bruttopalkka vaihtelee 2500-3500€ välillä ja olen nyt 3v aikana saanut säästettyä yli 40 000€ ja ei, tämä ei ollut leuhkimista varten vaan ihan esimerkiksi. Tottakai useilla ihmisillä on pienempi palkka tai isompi palkka, mutta säästäminen on mahdollista. 

Ensinnäkin olet elänyt melko halvalla että pystyt säätämään lähes puolet palkastasi. Ja toiseksi tuo henkilö ei väittänyt etteikö hänellä olisi nyt koossa 60 000€ vaan ettei hänellä ole ikinä ollut tuollaista määrää ylimääräistä kerralla laittaa vain sijoitukseen. On minullakin nykyisin noin 65000€ osakesalkku, en silti lake että minulla olisi tuon verran ylimääräistä. Suurin kerralla sijoituksiin laitettava potti on ollut 15000€.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sijoittaminen on sillä tavalla koukuttavaa. Että kun on ensin saanut ostettua jotain sillä että muutaman kuukauden laittoi 15€, nälkä kasvaa syödessä. Sitä alkaa miettiä että voisinko ehkä tässä kuussa laittaa vähän enemmän. Loppujen lopuksi alkaa miettiä että onko se Tallinnanreissukaan ihan niin välttämätön, vai laittaisinko ne rahat sijoitustilille... tämä on se mekanismi mikä käynnistyy.

Tämä juuri! Sijoittaminen ei ole pelkästään sitä että laittaa rahaa sivuun, vaan se on prosessi joka alkaa toimia korvien välissä. Tulee tietynlainen rahantaju ja oppii näkemään omien päivittäisten valintojen seuraukset pitkällä tähtäimellä. Esim. kahvilassa ollessaan voi miettiä, että minulta menee tähän nyt melkein 20€ ja sillä rahalla saisin yhden Fortumin osakkeen, joka nakuttaisi joka kevät vähintään euron osinkoa hautaan saakka.

Ei osakesäästäjän elämä silti tarvitse olla askeesia. Riittää, että oppii punnitsemaan kaikkia ostoksiaan tarkasti. Oppii laittamaan rahat niihin asioihin, joista itse todella nauttii. Ja jättää pois kaiken sellaisen harkitsemattoman kulutuksen joka ei paranna omaa elämänlaatua sen maksetun rahan edestä. Oppii myös ymmärtämään, että jos nyt jätän käyttämättä rahan X, minulla on tulevaisuudessa ostovoimaa rahan X+Y edestä. Kun malttaa nuorena olla kuluttamatta kaikkia rahojaan, niin vähän vanhempana voi kuluttaa enemmän. Ero on todella suuri verrattuna niihin ihmisiin, jotka sortuvat kulutusluottoihin ja/tai osamaksuihin. Jokainen voi tehdä omalla kohdallaan valinnan, onko oma ostovoima ansiotulot + sijoitustuotot vai ansiotulot - kulutusluottojen korot.

Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa. 

Mitä järjettömiä transaktiokuluja. Nuo kulut ovat tyyliin maksimissaan 1% ostoksen hinnasta (esim nordealla) jos ostaa pieniä määriä. 1% ei missään nimessä ole säästäjälle järjetön, ja ostamalla yli 800euron ostoksia tuotakin saa pienemmäksi. Ainoastaan jos meinaat jatkuvasti vekslata lappuja salkkuun ja pois tuo olisi järjetön.

No olen käsittänyt, että tuon välityspalkkion lisäksi tulee muitakin kuluja, mitä lie salkunhoito-, avaus- ja palvelumaksuja. Näin on ollut ainakin joskus vuosia sitten, mutta ehkä näitä ei enää ole. Juuri näistähän ei missään oikein kerrota. 

Tarvitset lisäksi arvo-osuustilin. Nordeassa arvo-osuustili on maksuton, jos olet edellisen vuosineljänneksen aikana tehnyt vähintään yhden kaupan. Muussa tapauksessa joudut maksamaan arvo-osuustilistä vajaat 2 eur / kk. Muita maksuja ei ole tuon prosentin kaupankäyntipalkkion lisäksi.

Nordnetillä arvo-osuustili on maksuton, mutta kaupankäyntipalkkiot pienissä ostoksissa suuremmat.

Eli käytännössä riittää kun avaa arvo-osuustilin ja sen kauttako pystyy suoraan tekemään niitä toimeksiantoja? Muuta ei tarvita? 

Ensin pitää suorittaa palikkatesti sen instrumentin kohdalla millä haluat käydä kauppaa.

Niin, tätä se suuri sijoittajien viisaus sitten on. Lässytetään vain jostain 200 euron kengistä, mutta sitten kun kysytään ihan niitä käytännön tason ohjeita ja vinkkejä (huom, ei itse sijoittamiseen, vaan niiden sijoittamisessa tarvittavien välineiden hankintaan ja niiden vertailuun), näitä ei saa sitten millään. 

Rautalangasta: pankki haluaa tietää että ymmärrät mitä olet ostamassa ja millä ehdoilla. Vaativampiin instrumentteihin saatetaan vaatia myös aiempaa kokemusta. 

Nämä sinun pitää itse hankkia.

En kyllä ymmärtänyt tästä mitään. Kyllä minä ymmärrän, mitä osakkeet ovat ja millä ehdoilla niitä ostan (riskit, tuotto-odotukset, erilaiset instrumentit, palkkiot jne). Mutta se, mikä minulle on hämärän peitossa on se, mitä ovat ne keinot, joilla näitä voin hankkia. Onnistuuko kaikki toimet esim verkkopankissa, millaisia sopimuksia pitää tehdä ja kenen kanssa, miten saan ulos raportteja ja millaisia jne. Jos haluan vaikka ostaa sukset ja tiedän täsmälleen minkälaiset sukset haluan ja tarvitsen ja tiedän jopa kaupan, joka sellaisia myy, mutta jos siellä kaupassa on jokin omituinen verkkokauppatilaussysteemi, miten ihmeessä se suksi/hiihtotietämykseni auttaa asiaa? Ymmärrätkö, mitä tarkoitan. 

Kaipaat siis apua kaupankäyntipalveluiden avaamiseen? Sitä saat parhaiten omasta pankistasi. Jos eivät sellaisia tarjoa, valitse toinen palveluntarjoaja.

Juuri näin! Kuten olen tässä jo useampaan kertaan sanonut, omassa pankissani näyttää nuo palvelut olevan hankalan takana, joten kaipaisin vinkkejä siitä, mitä muita vaihtoehtoja on olemassa. Ja pankin vaihto ei siis houkuta. Tuon Nordnetin moni onkin maininnut ja sitä pitänee lähteä tutkimaan. Juuri tällaisia vinkkejä siis luulisi muidenkin kaipaavan noiden säästövinkkien sijaan. Ihan siis käytäntöä eikä sitä yleisen tason liibalaabaa, joita erilaiset talousblogit ovat pullollaan. 

Näitä käytännön ohjeita löydät jokaisen pankin ja sijoituspalveluja tarjoavan yrityksen sivuilta. Mutta koska joka pankilla ja palveluntarjoajalla on vähän omat systeeminsä, ei joku bloginkirjoittaja voi antaa yleispäteviä ohjeita.

No onhan tässkin ketjussa jo näitä annettu. On kerrottu tuosta nordean systeemistä ja nordnetistä ja jokin muukin vielä taidettiin mainita. Eihän nordea esimerkiksi kerro omilla sivuillaan, että jos ei ole tiliä heidän pankissaan, nordnetinkin kautta on helppo sijoittaa. 

Nordnet kk säästö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sijoittaminen on sillä tavalla koukuttavaa. Että kun on ensin saanut ostettua jotain sillä että muutaman kuukauden laittoi 15€, nälkä kasvaa syödessä. Sitä alkaa miettiä että voisinko ehkä tässä kuussa laittaa vähän enemmän. Loppujen lopuksi alkaa miettiä että onko se Tallinnanreissukaan ihan niin välttämätön, vai laittaisinko ne rahat sijoitustilille... tämä on se mekanismi mikä käynnistyy.

Tämä juuri! Sijoittaminen ei ole pelkästään sitä että laittaa rahaa sivuun, vaan se on prosessi joka alkaa toimia korvien välissä. Tulee tietynlainen rahantaju ja oppii näkemään omien päivittäisten valintojen seuraukset pitkällä tähtäimellä. Esim. kahvilassa ollessaan voi miettiä, että minulta menee tähän nyt melkein 20€ ja sillä rahalla saisin yhden Fortumin osakkeen, joka nakuttaisi joka kevät vähintään euron osinkoa hautaan saakka.

Ei osakesäästäjän elämä silti tarvitse olla askeesia. Riittää, että oppii punnitsemaan kaikkia ostoksiaan tarkasti. Oppii laittamaan rahat niihin asioihin, joista itse todella nauttii. Ja jättää pois kaiken sellaisen harkitsemattoman kulutuksen joka ei paranna omaa elämänlaatua sen maksetun rahan edestä. Oppii myös ymmärtämään, että jos nyt jätän käyttämättä rahan X, minulla on tulevaisuudessa ostovoimaa rahan X+Y edestä. Kun malttaa nuorena olla kuluttamatta kaikkia rahojaan, niin vähän vanhempana voi kuluttaa enemmän. Ero on todella suuri verrattuna niihin ihmisiin, jotka sortuvat kulutusluottoihin ja/tai osamaksuihin. Jokainen voi tehdä omalla kohdallaan valinnan, onko oma ostovoima ansiotulot + sijoitustuotot vai ansiotulot - kulutusluottojen korot.

Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa. 

Mitä järjettömiä transaktiokuluja. Nuo kulut ovat tyyliin maksimissaan 1% ostoksen hinnasta (esim nordealla) jos ostaa pieniä määriä. 1% ei missään nimessä ole säästäjälle järjetön, ja ostamalla yli 800euron ostoksia tuotakin saa pienemmäksi. Ainoastaan jos meinaat jatkuvasti vekslata lappuja salkkuun ja pois tuo olisi järjetön.

No olen käsittänyt, että tuon välityspalkkion lisäksi tulee muitakin kuluja, mitä lie salkunhoito-, avaus- ja palvelumaksuja. Näin on ollut ainakin joskus vuosia sitten, mutta ehkä näitä ei enää ole. Juuri näistähän ei missään oikein kerrota. 

Tavallisilla pankeilla tulee, esim nordnetissä ei.

Oli näin ehkä historiassa. Nordealla ja OP:lla nykyään jopa halvempaa kuin nordnetillä pieniä sijoituksia tehdässä. Ulkomaille sijoittaessa Nordea ylivoimainen verrattuna OP:iin.

Vierailija kirjoitti:

Lisätuloja airbnb:llä? Mihis minä muutan sitten?

Kakkos tai kolmosasunnollesi tietysi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa. 

Osakesijoittaja oppii ajan kanssa, sama juttu kuin muissakin harrastuksissa. Nykyisin välityspalkkiotkin ovat varsin kohtuulliset, esim. Nordeassa on pienissä kaupoissa max 1%. Eli jos ostaa yhden 20€ osakkeen, välityspalkkio on 20c. Ei ole siis siitä kiinni, etteikö jo pienellä rahalla voisi _aloittaa_. Ajan kanssa oppii säästämään enemmän ja summat kasvavat. Ajan myötä myös osingoista tulee ihan merkittävä lisä niihin palkasta säästettyihin rahoihin. 

Jos haluaa tietää mikä osake varmasti maksaa osinkoja seuraavat 50 vuotta, niin kannattaa suunnata katse niihin osakkeisiin, jotka ovat maksaneet osinkoja jo 50 vuotta tai 100 vuotta. Tällaisia yrityksiä on paljon. Ja ostamalla yrityksiä eri toimialoilta, voi olla melko varma että niitä osinkoja tulee kohtalaisen tasaiseen tahtiin. Ei ole mitään rakettitiedettä tämä.

Monella tuntuu olevan turhan suuri kynnys siihen aloittamiseen. Kuvitellaan, että kaikki rahat menee tai että pienillä summilla ei ole merkitystä. Silti sanoisin, että kannattaa aloittaa. Siitä se lähtee, pikku hiljaa. Ja aika on sijoittajan puolella.

Eli jos minä nyt marssin pankin tiskille ja sanon, että haluan yhden 20 euron osakkeen, sinä lupaat, että se maksaa minulle ainoastaan 20 senttiä? :D Nyt en ihan usko tätä. 

Ei, et saa PANKIN TISKILTÄ. sieltä se maksaa paljon enemmän. Nykyään on keksitty sellainen kuin Internetti, jota sinäkin käytät. Siellä on myös pankeilla palveluita. Tuttavallisemmin kutsutaan ihan verkkopankiksi. Verkkopankista voit tehdä tuohon hintaan ostoksen halutessasi.

Hiljattain tällaista omassa verkkopankissani kurkkasin, mutta siellä tuli ilmoitus, että minulla ei ole oikeuksia tai toimeksiantosopimusta tms ja käskettiin ottamaan yhteys konttoriin tai asiakaspalveluun. En tutkinut asiaa sen tarkemmin. Minulla siis on jokin rahastosopimus tehty aikoja sitten, mutta kun yritin avata sitä osinkopuolta verkkopankissa, ei onnistunut. 

Et ole tehnyt sitä testiä että ymmärrät mitä olet tekemässä. Kauppaa voit käydä sitten kun olet sen testin tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Hmmmm kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen säästänyt ja sijoittanut koko aikuisikäni, mutta mulla ei varmaan tule koko elämäni aikana olemaan sitä 60 000 euroa ylimääräistä, jolla tuo rouva aloitti sijoittamisen. Ja jonka hän sai lahjaksi.

Kehtaakin jakaa neuvoja, että älä osta kalliita korkkareita. Enpä olekaan ikinä tajunnut!

Ärsyttää, miten vieraantuneita jotkut on muiden elämästä.

Et varmasti ole säästänyt ja sijoittanut koko aikuisikääsi jos et muka saa 60 000e kasaan. Tuon summan saa kuka tahansa yli 2000€/kk brutto tienaava ihminen kasaan 10-20v sisään helposti.

Itselläni bruttopalkka vaihtelee 2500-3500€ välillä ja olen nyt 3v aikana saanut säästettyä yli 40 000€ ja ei, tämä ei ollut leuhkimista varten vaan ihan esimerkiksi. Tottakai useilla ihmisillä on pienempi palkka tai isompi palkka, mutta säästäminen on mahdollista. 

Ensinnäkin olet elänyt melko halvalla että pystyt säätämään lähes puolet palkastasi. Ja toiseksi tuo henkilö ei väittänyt etteikö hänellä olisi nyt koossa 60 000€ vaan ettei hänellä ole ikinä ollut tuollaista määrää ylimääräistä kerralla laittaa vain sijoitukseen. On minullakin nykyisin noin 65000€ osakesalkku, en silti lake että minulla olisi tuon verran ylimääräistä. Suurin kerralla sijoituksiin laitettava potti on ollut 15000€.

Ööh, saan säästettyä 3200 nettotuloista 2000 e / kk. Minulla on muutaman vuoden päästä 96 000 e kasassa ;)

Vierailija kirjoitti:

Hyvä nyt alkaa keuhkoamaan sijoittamisesta kun on ennustettu bear markettia. Kokeneet sijoittajat järjestelvät parhaillaan salkkujaan laskusuhdanteen varalle. Tuntuu hieman siltä että välittäjät yrittävät paikkailla tuloaukkoja markkinoimalla palveluja "pienille" asiakkaille.

Toisaalta kohta on hyvä hetki alkaa sijoittaa kun osakkeet halpenevat.

Ei laskumarkkinat tarkoita sitä että ei osteta mitään, jos ollaan kartuttamassa omaisuutta. Silloin ostetaan eri yhtiöitä, eli sellaisia joilla on vakaa tuotto, eivätkä kärsi niin paljoa kulutuksen laskusta. kyllä minulla nyt on ostot keskittynyt jo puoli vuotta defensiivisiin "tylsiin" yhtiöihin, juurikin uuden kassavirran saamisen vuoksi.  Summatkin ovat hiukan pienempiä kun samalla kerätään sotakassaa. Mutta ei se sijoittaminen lopu ja jäädä paikalleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä nyt alkaa keuhkoamaan sijoittamisesta kun on ennustettu bear markettia. Kokeneet sijoittajat järjestelvät parhaillaan salkkujaan laskusuhdanteen varalle. Tuntuu hieman siltä että välittäjät yrittävät paikkailla tuloaukkoja markkinoimalla palveluja "pienille" asiakkaille.

Toisaalta kohta on hyvä hetki alkaa sijoittaa kun osakkeet halpenevat.

Ei laskumarkkinat tarkoita sitä että ei osteta mitään, jos ollaan kartuttamassa omaisuutta. Silloin ostetaan eri yhtiöitä, eli sellaisia joilla on vakaa tuotto, eivätkä kärsi niin paljoa kulutuksen laskusta. kyllä minulla nyt on ostot keskittynyt jo puoli vuotta defensiivisiin "tylsiin" yhtiöihin, juurikin uuden kassavirran saamisen vuoksi.  Summatkin ovat hiukan pienempiä kun samalla kerätään sotakassaa. Mutta ei se sijoittaminen lopu ja jäädä paikalleen.

Asia on juuri näin. Itsellä salkun veivaaminen defensiiviseen suuntaan oli vielä pidempi projekti, yli vuoden. Kesti se aika hyvin laskussa, vaikka vähän miinukselle menikin siinä kohdin. 

Ja yo. lainaukseen liittymättömänä kommenttina pitää todeta, että ei se 60000€ muuttaminen viisinkertaiseksi summaksi nyt ihan niin helppoa ole kuin moni kuvittelee eli pitää siinä jo aika paljon oikeita valintoja tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sijoittaminen on sillä tavalla koukuttavaa. Että kun on ensin saanut ostettua jotain sillä että muutaman kuukauden laittoi 15€, nälkä kasvaa syödessä. Sitä alkaa miettiä että voisinko ehkä tässä kuussa laittaa vähän enemmän. Loppujen lopuksi alkaa miettiä että onko se Tallinnanreissukaan ihan niin välttämätön, vai laittaisinko ne rahat sijoitustilille... tämä on se mekanismi mikä käynnistyy.

Tämä juuri! Sijoittaminen ei ole pelkästään sitä että laittaa rahaa sivuun, vaan se on prosessi joka alkaa toimia korvien välissä. Tulee tietynlainen rahantaju ja oppii näkemään omien päivittäisten valintojen seuraukset pitkällä tähtäimellä. Esim. kahvilassa ollessaan voi miettiä, että minulta menee tähän nyt melkein 20€ ja sillä rahalla saisin yhden Fortumin osakkeen, joka nakuttaisi joka kevät vähintään euron osinkoa hautaan saakka.

Ei osakesäästäjän elämä silti tarvitse olla askeesia. Riittää, että oppii punnitsemaan kaikkia ostoksiaan tarkasti. Oppii laittamaan rahat niihin asioihin, joista itse todella nauttii. Ja jättää pois kaiken sellaisen harkitsemattoman kulutuksen joka ei paranna omaa elämänlaatua sen maksetun rahan edestä. Oppii myös ymmärtämään, että jos nyt jätän käyttämättä rahan X, minulla on tulevaisuudessa ostovoimaa rahan X+Y edestä. Kun malttaa nuorena olla kuluttamatta kaikkia rahojaan, niin vähän vanhempana voi kuluttaa enemmän. Ero on todella suuri verrattuna niihin ihmisiin, jotka sortuvat kulutusluottoihin ja/tai osamaksuihin. Jokainen voi tehdä omalla kohdallaan valinnan, onko oma ostovoima ansiotulot + sijoitustuotot vai ansiotulot - kulutusluottojen korot.

Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa. 

Siis mitä ihmettä? Kaikki osinkotiedot on julkisia. Sijoittamalla vakavaraisiin yhtiöihin, jotka ovat aikaisemmin maksaneet hyvin osinkoa todennäköisesti pääsee pitkälle. Äkkirikastumisen voi toki unohtaa, mutta riskit on pienet ja tuotto melko varma. Kustannukset taas löytyy ihan avoimesti vaikka omasta nettipankista tai esim. Nordnetistä. (Esim. Nordealla on ostokulut 1% ja säilyttäminen ilmaista, jos tekee n. neljä kauppaa vuodessa eli oikeasti alkuun pääsee todella pienillä rahoilla). KIvasti pääsee alkuun, kun alkaa ostaa esim 5-7 suomalaista yritystä pikku hiljaa itselle sopivilla summilla. Myöhemmin voi nälkä kasvaa syödessä ja sitten voi alkaa katsoa ulkomaisia yrityksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa. 

Osakesijoittaja oppii ajan kanssa, sama juttu kuin muissakin harrastuksissa. Nykyisin välityspalkkiotkin ovat varsin kohtuulliset, esim. Nordeassa on pienissä kaupoissa max 1%. Eli jos ostaa yhden 20€ osakkeen, välityspalkkio on 20c. Ei ole siis siitä kiinni, etteikö jo pienellä rahalla voisi _aloittaa_. Ajan kanssa oppii säästämään enemmän ja summat kasvavat. Ajan myötä myös osingoista tulee ihan merkittävä lisä niihin palkasta säästettyihin rahoihin. 

Jos haluaa tietää mikä osake varmasti maksaa osinkoja seuraavat 50 vuotta, niin kannattaa suunnata katse niihin osakkeisiin, jotka ovat maksaneet osinkoja jo 50 vuotta tai 100 vuotta. Tällaisia yrityksiä on paljon. Ja ostamalla yrityksiä eri toimialoilta, voi olla melko varma että niitä osinkoja tulee kohtalaisen tasaiseen tahtiin. Ei ole mitään rakettitiedettä tämä.

Monella tuntuu olevan turhan suuri kynnys siihen aloittamiseen. Kuvitellaan, että kaikki rahat menee tai että pienillä summilla ei ole merkitystä. Silti sanoisin, että kannattaa aloittaa. Siitä se lähtee, pikku hiljaa. Ja aika on sijoittajan puolella.

Eli jos minä nyt marssin pankin tiskille ja sanon, että haluan yhden 20 euron osakkeen, sinä lupaat, että se maksaa minulle ainoastaan 20 senttiä? :D Nyt en ihan usko tätä. 

Ei vaan menet nettipankkiin ja avaat siellä arvo-osuustilin (ilmaista ainakin Nordeassa). Sen jälkeen teet toimeksiannon, jolla ostat sen yhden osakkeen ja kyllä se maksaa sen 20,20 eur :). Sen jälkeen omista yhden osakkeen.

Vierailija kirjoitti:

Luin tuota huvittuneena.. mulla ei ole mitään lehtitilauksia tai salijäsenyyttä, ei syödä ulkona (joskus tilataan pitsaa), ostetaan -30 % tuotteita ja hyödynnetään alet.. ja ennen seuraavaa palkkaa tilillä 0 e. Ei paljoon ole mistä säästää.. ehkä jätetään pitsa tilaamatta 😀

Jokainen pystyy jostain nipistämään, jos haluaa. Ei pidä takertua salijäsenyyksiin ja latteihin, vaan miettiä omasta elämästä asioita. Toki jos kokee, että kaikesta mihin rahaa laittaa saa niin paljon käyttöarvoa tai iloa, ettei halua tinkiä, sekin on valinta.

Tiedän Merjan FB:n kautta ja kirjoituksissaan vaikuttaa hyvinkin järkevältä eikä ollenkaan siltä, miksi yritätte häntä maalata. Minusta on erittäin hyvä, että taviksia yritetään saada sijoittamaan. Kansakunnan vaurastuminen on ihan kaikkien etu, vrt ruotsalaiset, joille sijoittaminen on ihan kansanhupia.

Pankkien rahastoihin ei välttämättä kannata koskea. Nordnetin kuluttomat indeksit tai ihan osakepoiminta vaikkapa Nordean arvo-osuustilin kautta. Ehkä sitä ei yhden ihmisen elinaikana mitään miljoonia kasaan saa, jos nollasta lähtee ja 15e/kk sijoittaa, mutta esim eläkkeelle mukavasti useita satasia nettotuottoa kuukaudessa voi hyvinkin hankkia. Tai vaikka tehdä kevyempää työviikkoa työuran loppupäässä.

Ja ideahan on sijoittaa enemmän, jos suinkin jonain kuukautena pystyy.

Eli alkuun pääsee 60 015 eurolla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa. 

Osakesijoittaja oppii ajan kanssa, sama juttu kuin muissakin harrastuksissa. Nykyisin välityspalkkiotkin ovat varsin kohtuulliset, esim. Nordeassa on pienissä kaupoissa max 1%. Eli jos ostaa yhden 20€ osakkeen, välityspalkkio on 20c. Ei ole siis siitä kiinni, etteikö jo pienellä rahalla voisi _aloittaa_. Ajan kanssa oppii säästämään enemmän ja summat kasvavat. Ajan myötä myös osingoista tulee ihan merkittävä lisä niihin palkasta säästettyihin rahoihin. 

Jos haluaa tietää mikä osake varmasti maksaa osinkoja seuraavat 50 vuotta, niin kannattaa suunnata katse niihin osakkeisiin, jotka ovat maksaneet osinkoja jo 50 vuotta tai 100 vuotta. Tällaisia yrityksiä on paljon. Ja ostamalla yrityksiä eri toimialoilta, voi olla melko varma että niitä osinkoja tulee kohtalaisen tasaiseen tahtiin. Ei ole mitään rakettitiedettä tämä.

Monella tuntuu olevan turhan suuri kynnys siihen aloittamiseen. Kuvitellaan, että kaikki rahat menee tai että pienillä summilla ei ole merkitystä. Silti sanoisin, että kannattaa aloittaa. Siitä se lähtee, pikku hiljaa. Ja aika on sijoittajan puolella.

Onko sulla kokemusta näistä 20e/1 osake kaupoista Nordeassa? Mulla on. Ei nimittäin mene toimeksiannot tuollaisilla pikkusummilla/määrillä läpi. Tarkemmin sanottuna 3x40e ei onnistunut. Karkkirahakaupat käydään halvemmilla osakkeilla.

Miksei menisi läpi. Minulla on tosin pienin ostos 130 euroa ja jenkkipörssistä 10 osaketta. Ja hyvin meni läpi.

No johan mä sanoin, että ei mene läpi. Nordeassa on lapsilukko pörssissä. Varmaan itse testaat tuon heti maanantaina, jos yhä väität, että olen väärässä.

Oliko sulla liian matala rajahinta? Mun pienin Nordean kautta tehty kauppa oli 120 eur (Helsingin pörssiin) ja hyvin meni läpi. Muutenkin sijoitan kerralla 120-300 eur eli Nordealle ihan nappikauppaa, mutta aina on läpi mennyt.