Lue keskustelun säännöt.
IL: Merja päätti rikastua äitiyslomalla, nyt omaisuus on jo 300 000 euroa - neuvoo, miten taviskin voi vaurastua: ”Alkuun pääsee 15 eurolla”
20.01.2019 |
"Sijoittaminen on nyt muotia, ja sitä markkinoidaan myös taviksille. Mutta onko pieni- tai keskituloisen, opiskelijan, keikkatyöläisen tai eläkeläisen oikeasti realistista rikastua sijoittamalla vaatimattomia rahavirtojaan?
Kyllä on, väittää tässä kuussa ilmestyvän kirjan Sijoittajaksi 7 päivässä (Alma Talent)toinen kirjoittaja Merja Mähkä, joka on itse onnistunut kerryttämään 300 000 euron sijoitusomaisuuden.
Hän on samalla elävä esimerkki siitä, ettei sijoittamiseen tarvita talousalan tutkintoa.Mähkä aloitti oman vaurastumisprojektinsa äitiyslomalla. Säännöllinen säästäminen ja sijoittaminen sekä 60 000 euron alkupääoma, jota oma isä oli kartuttanut hänelle lapsuudesta saakka, kasvattivat salkun nykymittaansa."
"7 vinkkiä pieni- ja keskituloiselle sijoittajalle
1. Lopeta ostelu. Helpointa on luopua siitä, mitä sinulla ei vielä ole, joten omaksu kriittisempi ote siihen, mitä ostat.
2. Älä ratkaise asioita hankkimalla tavaraa – eiväthän ne edes mahdu minnekään.Tarvitsetko kakkutarjotinta kerran vuodessa? Tai jotain työkalua? Lainaa se, älä osta! Jos tiedät tarvitsevasi jotain asiaa vain kerran tai pari, mieti miten sen voisi korvata.
3. Ala pitää kirjaa menoistasi. Se on kiinnostavaa ja palkitsevaa, kun siitä innostuu. Ennen kaikkea se on silmiä avaavaa.Rahaa menee yllättävän paljon kaikkeen pieneen, kuten tuoreyrtteihin, karkkeihin, pullovesiin, miniporkkanoihin ja niin edelleen.
4. Aseta tavoitteita ja säästä ensin. Kun sinulla on tavoite, johon säästät, ostoksista on henkisesti helpompi kieltäytyä.
5. Älä usko, mitä sinulle sanotaan kulutuksesta. Lehdet saattavat väittää, että jokainen nainen tarvitsee 200 euron korkokengät. Ei tarvitse. Tiedosta se, että sinulle luodaan tarpeita.
6. Mieti, mikä sinulle on tärkeää, ja käytä rahaa siihen – harkitusti. Kun itsensä kanssa tekee tiliä siitä, mikä on tärkeää, moni huomaa, että tärkeää ovat perhe, ystävät ja harrastukset. Panosta rahasi fiksusti niihin.Silloin myös lohdutusostelusta on helppo luopua.
7. Tienaa enemmän tai hanki lisätuloja. Älä jumitu ajatukseen, että palkat ovat kiinteitä.Monilla aloilla niistä voi neuvotella. Helpointa palkan nostaminen on yleensä työtehtäviä tai -paikkaa vaihdettaessa. Lisätuloja voi hankkia vaikka Airbnb:n kautta tai myymällä pois hyväkuntoiset esineet, joilla ei ole käyttöä."
https://www.iltalehti.fi/talous/a/943337d1-b9b9-486b-bc6c-05e13968fd53
Kommentit (427)
Vierailija kirjoitti:
Www.nordnet.fi
Avaa täältä tili itellesi ja sen jälkeen tutustu aiheeseen. Laita vaikka rahaa ensin Suomen ja Norjan superrahastoon (ei ylimääräisiä kuluja). Voi siirtää vain 15€ kerrallaankin. Helppo alku.
Näin pääset helposti alkuun.
Sen jälkeen tutustu vaikka etf-säästämiseen.
Etf ja superrahasto ovat passiivisia rahastoja, eli turvallisempia sijoituskohteita pitkään säästämiseen.
Tutustu osakkeisiin sen jälkeen. Ihan pienillä summilla ei kannata ostella, koska niistä menee pieni ostopalkkio. Rahaa ei kuitenkaan tarvitse olla tonneja, itse olen aloittanut noin 400-700 € ostoilla.
Muista, että pienillä sijoitussummilla ei saada isoja voittoja hetkessä. Idea on se, että se on pitkäjänteistä säästämistä.
Täällä raha pysyy myös sillä tavalla tallessa, että se ei ole tosta noin vaan hyödynnettävissä heräteostoihin.
Eli tuolla riittää se tilin avaaminen vai tarvitaanko vielä jotain muuta? Minulla on ollut pankissa jo kymmenisen vuotta rahasto, jolle en ole tehnyt yhtään mitään paitsi sinne on mennyt joka kuukausi 50 euroa. Siellä taitaa nyt olla 7000 euroa. Osakkeista minulla ei ole mitään hajua, miten niitä saan ostettua. Olen käsittänyt, että noissa pankkien valmiissa rahastoissa se tuotto on pienempi, kun niistä otetaan välistä rahaston hoitoon liittyviä provikoita. Onko siis parempi siirtyä noihin suoriin osakkeisiin vai saanko suunnilleen yhtä hyvän tuoton pankin rahastoilla? Jostain olen saanut käsityksen, että nuo pankkien rahastot ovat vain pankkien rahastuskeino.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Idea tuossa on se että saa asuntolainaa omaa asuntoa varten kun on ASP-tilillä se säästö minkä pankki vaatii. Se opintolaina ei haittaa asuntolainan saamista mutta jos ei ole opintolainaa eikä ASP-säästöä niin ei saa lainaa omaan asuntoon ellei esim. vanhemmat takaa. Sitten joutuu kituuttamaan vuokralla ja maksamaan vuokraa sen sijaan että samalla rahalla kerryttäisi itselleen omaisuutta eli lyhentäisi asuntolainaansa. Vuokranantaja on voinut hyvinkin ottaa lainaa sijoitusasuntoa varten ja käyttää lainan vakuutena esim. omaa asuntoaan. Yksi asuntosijoittamisen muoto on ostaa sijoitusasunto lainalla ja lyhentää sitä lainas vuokratuotolla. Oma asunto vs. vuokra-asunto voi olla tiivistettynä se ero että maksatko omaa lainaasi vai jonkun toisen lainaa siis.
Täh? Eikö pankki muka huomioi lainaa myöntäessään, että säästöjen lisäksi sinulla on lähes saman verran velkaa? Kyllä meillä ainakin lainaneuvotteluissa kaikki nämä käytiin läpi. Omituista laskentaa, jos velka lasketaankin varallisuudeksi, oli nyt sitten miten edullinen laina tahansa.
Asuntosijoittaminen ei nyt liity tähän oikein mitenkään, kun siinä on kuitenkin olemassa se asunto velkaa vastaan eikä velka velkaa vastaan. Taidan tosiaan olla vähän yksinkertainen, kun en ymmärrä, miten lainalla hankittu omaisuus toimisi vakuutena toiselle lainalle, jos sitä alkuperäistä lainaa ei ole maksettu senttiäkään takaisin.
Juu, tuo ASP on vähän erikoinen juttu. ASP säästön ohella voi olla opintolainaa mutta silti sinulla on se ASP säästö sitä oman asunnon ostoa varten eli voit osoittaa pankille että olet kyennyt säästämään, vaikka oletkin ottanut opintolainaa opintoja varten.
Kun se ASP antaa valtion asuntolainatakauksen, joten et välttämättä tarvitse lisävakuuksia. Samoin opintolaina on valtion / KELA:n takaamaa lainaa niin pankki saa siitä varmasti aina omansa pois ja siten se ei ole pankille riskialtista lainaa eikä pankki pidä sitä niin esteenä asuntolainan myöntämiselle kuin jotain kulutusluottoa jolla ei ole takaajaa eli vakuudetonta lainaa. Asuntolainasa vakuutena toimii siis itse asunto ja lisäksi ASP:ssa valtion takaus ja sitten ne omat säästöt kun eihän pankki anna asunnolle 100% vakuusarvoa. Opintolainoista tässä ei niin välitetä kun niillä on jo takaaja ennestään ja ASP on se tärkeä juttu valtiontakauksineen.
Valtiontakauksen ehdot ovat monilta osin edullisemmat ASP-säästäjälle. Valtion takaaman lainan osuus voi olla 90 % asunnon hankintahinnasta. ASP-ehtojen täyttyessä sinun ei tarvitse maksaa valtiontakauksen 2,5 % takausmaksua.
Eli esimerkki: ostat 150.000€ asunnon, olet säästänyt ASP-tilille opiskelujesi aikana 15.000€ eli esim. 3.000€ vuodessa ja luet 5v. maisteriksi tai vaikka diplomi-insinööriksi. Jotta saat säästettyä tuon 3.000€ vuodessa tulee sinun ottaa opintolainaa 20.000€ opintotuen ja kesätöiden ohella ja lainasta joudut maksamaan takaisin 13.000€ jos valmistut ajoissa ja saat opintolainahyvitystä 7.000€.
Sitten kun ostat asuntoa on sinulla ASP-tilillä 15.000€, valtio takaa lainasta 135.000€ ja pankki myöntää lainan ASP-ehtojen mukaisesti. Ei ketään kiinnosta silloin että sinulla on 13.000€ opintolainaa. Ilman tuota että olisit ottanut 20.000€ lainaa ei taas sinulla olisi 15.000€ säästössä ASP-tilillä.No tämähän tässä outo kuvio onkin. Tottakai sen pitäisi kiinnostaa, koska sitä opintolainaakin pitää kuitenkin maksaa takaisin samalla kuin sitä asuntolainaa. Ja se 7 000 euron voittohan tuossa syntyi vain siitä kuviosta, että opintolaina muuttui tueksi, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja sen olisit hyötynyt joka tapauksessa, vaikkei niitä rahoja asp-tilillä olisikaan.
Joo mutta kun on ne rahat ASP-tilillä (joille muuten saa jonkun verran korkoakin) niin pääset valmistuttuasi vuokranantajan sijoituslainan maksamisen sijaan maksamaan omaa asuntolainaasi eli "voittoa" sille opintolainapääomalle alkaa kertyä useampi tonni vuodessa.
Niin ja pääsen maksamaan takaisin myös sitä opintolainaa. Ei se mihinkään kadonnut. Sain pankista lainaa 135 000 ja minulla on opintolainaa 13 000. Miten tämä nyt eroaa siitä tilanteesta, että minulla olisi asuntolainaa 148000? Korkohyötyä on joo jonkin verran, mutta se 13 000 minulla on maksettavaa silti, vaikka sitä et laske tuohon pankkilainaan mukaan. Jostain syystä et sitä nyt laske mukaan ollenkaan.
Koska emme selvästikään nyt puhu samasta asiasta. Minä en vertaile tuollaisia tilanteita joissa toisessa on pelkkää asuntolainaa ja toisessa sama määrä asuntolainaa ja opintolainaa yhteensä. Vertaan tilannetta jossa opintolainan avulla saa ASP-lainan vs. valmistuu velattomana mutta ASP-tilillä on 0e joten ei ole mitään mahdollisuuksia saada asuntolainaa. Eli ASP-laina + opintolaina ja oma asunto vs velattomana vuokralla. Mikäli ASP-säästöt saa raavittua kokoon ilman opintolainaa niin sillon tietysti kannattaa unohtaa se ASP-homma ja arvioida saisiko lainasta tuottoa jotenkin muuten.
Juu, näköjään puhumme eri asioista. Minä puhun nettovarallisuudesta ja voitosta ja sinä mahdollisuudesta saada lainaa. Minä en laske lainansaantimahdollisuutta omaisuudeksi.
Ei täällä kukaan ole lainansaantimahdollisuutta laskenut omaisuudeksi, se on oma olkinukkesi. Tässä on kai keskusteltu yleisemmällä tasolla siitä että onko opintolainan ottaminen kannattavaa vai ei ja tuo ASP-esimerkki osoittaa että se voi olla hyvinkin kannattavaa. Minä taas en tarvinnut ASP-lainaa koska asunto oli jo, joten käytin opintolainan sijoituslainana. Minun opintolainani tuotti minulle opintojeni aikana n. 2000e + 3000e verovähennykset eli yhteensä 5000e. Olisi kuitenkin ollut tyhmää maksaa tuo laina heti pois, joten se on nyt 8 vuoden aikan tuottanut minulle vielä 7000e lisää. Toki tuosta yhteensä 9000e tuotosta pitää maksaa verot kun sen realisoi, joten mikäli myisin sijoitukset tänä vuonna pois niin viivan alle jäisi suurin piirten 9000e.
Pidemmällä aikavälillä päästään jo aika suuriinkin summiin ja kun nykyään lainaa vielä saa tuplaten aikaisempaan nähden niin tänä päivänä kuuden vuoden opinnoista voi netota opintolainan avulla valmistumispäivänään viitisen tonnia tuottoa sijoituksille + 6200e hyvitystä ja jos potin jättää muhimaan niin eläkkeelle jäädessä se on kasvanut pörssin keskituotolla jo jonnekin 300 000e huitteille.
No nyt tulee taas uutta asiaa. Voiko pankille vain ilmoittaa, että en maksa opintolainaa pois? Eikö pankki vaadi heti jonkin takaisinmaksusuunnitelman, kun opinnot loppuu ja siirryt työelämään?
Kyllä tuossa mielestäni tuo edellinen vastaaja nimenomaan korosti sen lainan saannin hyödyn merkitystä ja nettovarallisuuden kasvattamiseen hän ei ottanut kantaa lainkaan.
Edellinen vastaaja kirjoitti sanatarkasti " Minä puhun nettovarallisuudesta ja voitosta " ja sinun mielestäsi hän ei ottanut nettovarallisuuden kasvattamiseen kantaa lainkaan?
Minä taas kirjoitin lainan heti pois maksamisesta ja viittasin tuottoihin valmistumisen aikaan eli mitä viivan alle olisi jäänyt mikäli lainan olisi maksanut yhdessä köntissä silloin pois. Maksuohjelma toki tehdään, mahdollisimman hidas sellainen ja vasta sitten kun pankki sitä vaatii eli pari3 vuotta opintojen päättymisen jälkeen.
Tuossa oli kaksi keskustelijaa, minä ja tuo asp-kommentoija. Minä kirjoitin nettovarallisuudesta ja voitosta, tuo asp-kommentoija ei ottanut siihen kantaa. Se laina on silti olemassa, vaikka maksuaikataulu olisi minkälainen.
Mitä sitten? Kysehän on siitä mitä jää viivan alle kun huomioideen lainan kulut vs lainapääoman tuotto.
Niin, mutta se nostettu laina ei ole edelleenkään omaa säästöä tai tuottoa, vaikka tässä jotkut näyttävät laskevan sen omaksi omaisuudeksi. Ei voida siis puhua tuhansien eurojen voitoista, kun oikeasti puhutaan tuhansille euroille maksetuista koroista. Tämä tuntuu monella menevän railakkaasti tässä keskustelussa sekaisin tai ainakin annetaan ymmärtää, että nämä olisivat sama asia.
Kyllä se nostettu laina ihan omaa rahaasi on ja sen voi säästää tai pistää poikimaan. Sen vastineeksi toki olet sitoutunut maksamaan vastaavan summan korkoineen jollakin aikavälillä lainan antajalle takaisin.
Niin, juuri tätä ajatustavan eroa tarkoitan. Se, että voin käyttää lainaamaani rahaa haluamallani tavalla, ei kyllä tee siitä minun omaa rahaani. Jos minä lainaan kaverin autoa, tekeekö se minusta autonomistajan? No ei tee.
Jos lainaat kaveriltasi auton niin sovitteko myös että palautat sen hänelle yksi nippeli kerrallaan seuraavan 25 vuoden aikana ja pussillisen varaosia päälle?
Sekö sinusta määrittelee tässä nyt jotain? Ihan hyvin voi olla tilanne, että esimerkiksi saan auton lainaan täydellä tankilla ja korvaukseksi lainasta lupaan käyttää sen katsastuksessa omaan lukuuni. Olinko siis auton omistaja, kun maksoin katsastuksen ja palautin auton tyhjällä tankilla ja lupaan vielä käydä tankkaamassa sen seuraavalla viikolla? Eihän tuossa ole erona nyt mikään muu kuin se, että rahat ovat likvidimmässä muodossa kuin auto.
Tai vaihdetaanpas vertausta. Lukiolainen lainaa kaveriltaan kurssikirjoja. Hän saa 15 kirjaa kerralla itselleen lainaan ja palauttaa ne kirja kerrallaan sille kaverilleen, kun on suorittanut kurssit ja ostaa tästä hyvästä kaverille yhden uuden kurssikirjan. Oliko hän kirjojen omistaja tuona aikana, kun kirjat olivat hänellä lainassa? No ei ollut.
Ei nämä olleet yhtään sen parempia vertauksia. Edelleenkin esineen lainaaminen poikkeaa rahan lainaamisesta siinä, että juridiselta kantilta tarkasteltuna rahan omistusoikeus liikkuu rahan mukana, esineiden taas ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa menee tuoreyrtteihin? Oikeesti?
Hitto mä olisin varmasti miljardööri jos en ostelisi tuoreyrttejä!
Mä ostin eilen sitruunamelissan ja aiemmin viikolla basilikan, ja voin sanoa että kannatti käyttää se 3,5e. Eikä ollut pois 15e kuukausittaisesta säästämisestä.
Tai sitten olisit saanut säästöön 18.5 euroa :)
Itsekin ostan yrttejä, mutta mun mielestä tuossa olikin olennaista se että olisi hyvä miettiä mihin rahojaan käyttää. Mä muuten kasvatan sitruunamelissaa, sitä ei tarvitse ostaa. Basilikan kasvatus olisi myös paikallaan, koska käytän sitä aika paljonkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa.
Osakesijoittaja oppii ajan kanssa, sama juttu kuin muissakin harrastuksissa. Nykyisin välityspalkkiotkin ovat varsin kohtuulliset, esim. Nordeassa on pienissä kaupoissa max 1%. Eli jos ostaa yhden 20€ osakkeen, välityspalkkio on 20c. Ei ole siis siitä kiinni, etteikö jo pienellä rahalla voisi _aloittaa_. Ajan kanssa oppii säästämään enemmän ja summat kasvavat. Ajan myötä myös osingoista tulee ihan merkittävä lisä niihin palkasta säästettyihin rahoihin.
Jos haluaa tietää mikä osake varmasti maksaa osinkoja seuraavat 50 vuotta, niin kannattaa suunnata katse niihin osakkeisiin, jotka ovat maksaneet osinkoja jo 50 vuotta tai 100 vuotta. Tällaisia yrityksiä on paljon. Ja ostamalla yrityksiä eri toimialoilta, voi olla melko varma että niitä osinkoja tulee kohtalaisen tasaiseen tahtiin. Ei ole mitään rakettitiedettä tämä.
Monella tuntuu olevan turhan suuri kynnys siihen aloittamiseen. Kuvitellaan, että kaikki rahat menee tai että pienillä summilla ei ole merkitystä. Silti sanoisin, että kannattaa aloittaa. Siitä se lähtee, pikku hiljaa. Ja aika on sijoittajan puolella.
Eli jos minä nyt marssin pankin tiskille ja sanon, että haluan yhden 20 euron osakkeen, sinä lupaat, että se maksaa minulle ainoastaan 20 senttiä? :D Nyt en ihan usko tätä.
ei tietenkään pankin tiskillä tuo osakkeiden välittäminen ole noin halpaa, jos haluat henkilökohtaista palvelua pankissa niin johan 20€ laskun maksaminen maksaa pankin tiskillä 7€ plus se lasku 20€ eli 27€:lla saat maksettua sen 20€ laskun jos pankin tiskille menet. Sama se on osakkeiden kanssa, pankin tiskiltä saat sen 20€ osakkeen ostettua 27€:lla mutta netistä verkopankin avulla saat sen 20€ osakkeen ostettua 20,20€:lla eli 20 senttiä menee päälle sen osakkeen hinnan tuota välityspalkkiota. Saathan verkkopankissakin maksettua sen 20€ laskun jopa ilmaiseksi. Osakekaupoissakin välityspalkkio laskee niin että olikohan se Nordnetilla vain jotain 0,06% jos teet yli 50 kauppaa kuukaudessa. Minimi tosin aina vähintään 3€. Ei se Nordnetilla ole kuin 0,20% vaikka ei olisi tehnyt yhtään kauppaa, tosin minimi silloin aina 9€. Eli ostamalla 10.000€ arvosta osakkeita menee siitä palkkiota 6 - 20€ Nordnetia käyttäessä välittäjänä eli sinun täytyy maksaa 10.006 - 10.020.€ saadaksesi 10.000€ arvosta osakkeita. Ei niitä kukaan ilamiseksi huvikseen välitä pörssissä. Välityspalkkio riippuu esim. Nordnetilla siis aiemmasta sijoitusaktiivisuudesta ja esim. osakesäästäjien keskusliiton jäsenyydellä saa alennusta jne.
No niin, juuri tällaisista asioista pitäisikin puhua enemmän. Se, että ympäripyöreästi puhutaan, että pitää ostaa osakkeita kaikilla säästyneillä kolikoilla ja välityspalkkio on sitä ja tätä, ei tavistallaaja kyllä tiedä, mistä niitä osakkeita saisi mahdollisimman pienillä kuluilla ja siten, että ne voitot oikeasti jäisi itselle. Jos pelkkiin palvelumaksuihin menee enemmän kuin sen yhden osakkeen hinta, on todella kaukaa haettua mainostaa, miten sillä yhden ravintolalounaan hinnalla saat osakkeen, joka tuottaa ikuisesti 5 senttiä. Ei tavistallaajalle ole tuollaisesta mitään iloa. Pitäisi oikeasti tietää millaisella volyymillä pitää ostaa ja mistä, ennen kuin voi aloittaa.
Miten tuo Nordnet esimerkiksi toimii? Kai sinne joku asiakkuussysteemi pitää perustaa, ennen kuin mitään toimeksiantoja ottavat vastaan.
Nordea on kylläkin halvempi kuin nordnet, jos osakkeisiin meinaa sijoittaa. Varsinkin jos hajauttaa ulkomaillekin. Nordeassa verkkopankissa sijoittaminen maksaa 1%, jos ostaa alle 800€ osakkeita, Sen jälkeen 8 euroa 4000 euroon asti, ja sen jälkeen 0.2%. Jos tekee yhdenkin kaupan kvarttaalissa säilytys on ilmaista. Ja se kauppa voi olla vaikka yksi osake. Tämä siis VERKKOPANKISSA, ei TISKILLÄ.
Mutta kun kaikki eivät ole Nordean asiakkaita. Tuolla jo aiemmin sanoin, että minulla on tilit omasp:ssä ja s-pankissa ja ainakaan siellä omasp:n verkkopankissa en pääse kyllä mihinkään osakkeisiin käsiksi, kun pitäisi olla ilmeisesti joku erillinen sopimus olemassa. Netistä löysin jonkin hinnaston, mutta en löytänyt tietoa, mitä niistä palveluista tarvitsen, että homma toimii. Eli kai siellä tiskillä pitää käydä tai vähintäänkin soittaa, ennen kuin mitään saan ostettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoittaminen on sillä tavalla koukuttavaa. Että kun on ensin saanut ostettua jotain sillä että muutaman kuukauden laittoi 15€, nälkä kasvaa syödessä. Sitä alkaa miettiä että voisinko ehkä tässä kuussa laittaa vähän enemmän. Loppujen lopuksi alkaa miettiä että onko se Tallinnanreissukaan ihan niin välttämätön, vai laittaisinko ne rahat sijoitustilille... tämä on se mekanismi mikä käynnistyy.
Tämä juuri! Sijoittaminen ei ole pelkästään sitä että laittaa rahaa sivuun, vaan se on prosessi joka alkaa toimia korvien välissä. Tulee tietynlainen rahantaju ja oppii näkemään omien päivittäisten valintojen seuraukset pitkällä tähtäimellä. Esim. kahvilassa ollessaan voi miettiä, että minulta menee tähän nyt melkein 20€ ja sillä rahalla saisin yhden Fortumin osakkeen, joka nakuttaisi joka kevät vähintään euron osinkoa hautaan saakka.
Ei osakesäästäjän elämä silti tarvitse olla askeesia. Riittää, että oppii punnitsemaan kaikkia ostoksiaan tarkasti. Oppii laittamaan rahat niihin asioihin, joista itse todella nauttii. Ja jättää pois kaiken sellaisen harkitsemattoman kulutuksen joka ei paranna omaa elämänlaatua sen maksetun rahan edestä. Oppii myös ymmärtämään, että jos nyt jätän käyttämättä rahan X, minulla on tulevaisuudessa ostovoimaa rahan X+Y edestä. Kun malttaa nuorena olla kuluttamatta kaikkia rahojaan, niin vähän vanhempana voi kuluttaa enemmän. Ero on todella suuri verrattuna niihin ihmisiin, jotka sortuvat kulutusluottoihin ja/tai osamaksuihin. Jokainen voi tehdä omalla kohdallaan valinnan, onko oma ostovoima ansiotulot + sijoitustuotot vai ansiotulot - kulutusluottojen korot.
Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa.
Mitä järjettömiä transaktiokuluja. Nuo kulut ovat tyyliin maksimissaan 1% ostoksen hinnasta (esim nordealla) jos ostaa pieniä määriä. 1% ei missään nimessä ole säästäjälle järjetön, ja ostamalla yli 800euron ostoksia tuotakin saa pienemmäksi. Ainoastaan jos meinaat jatkuvasti vekslata lappuja salkkuun ja pois tuo olisi järjetön.
No olen käsittänyt, että tuon välityspalkkion lisäksi tulee muitakin kuluja, mitä lie salkunhoito-, avaus- ja palvelumaksuja. Näin on ollut ainakin joskus vuosia sitten, mutta ehkä näitä ei enää ole. Juuri näistähän ei missään oikein kerrota.
Tarvitset lisäksi arvo-osuustilin. Nordeassa arvo-osuustili on maksuton, jos olet edellisen vuosineljänneksen aikana tehnyt vähintään yhden kaupan. Muussa tapauksessa joudut maksamaan arvo-osuustilistä vajaat 2 eur / kk. Muita maksuja ei ole tuon prosentin kaupankäyntipalkkion lisäksi.
Nordnetillä arvo-osuustili on maksuton, mutta kaupankäyntipalkkiot pienissä ostoksissa suuremmat.
Eli käytännössä riittää kun avaa arvo-osuustilin ja sen kauttako pystyy suoraan tekemään niitä toimeksiantoja? Muuta ei tarvita?
Ensin pitää suorittaa palikkatesti sen instrumentin kohdalla millä haluat käydä kauppaa.
Niin, tätä se suuri sijoittajien viisaus sitten on. Lässytetään vain jostain 200 euron kengistä, mutta sitten kun kysytään ihan niitä käytännön tason ohjeita ja vinkkejä (huom, ei itse sijoittamiseen, vaan niiden sijoittamisessa tarvittavien välineiden hankintaan ja niiden vertailuun), näitä ei saa sitten millään.
Rautalangasta: pankki haluaa tietää että ymmärrät mitä olet ostamassa ja millä ehdoilla. Vaativampiin instrumentteihin saatetaan vaatia myös aiempaa kokemusta.
Nämä sinun pitää itse hankkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen erään lotolla rikastuneen tyypin, joka pisti kaiken haisemaan erittäin riskaabeleihin sijoituksiin. Saihan hän toki niistä aluksi järjettömät tuotot, mutta kun ahnehti liikaa, menettikin kaiken. Nyt on ihan tavispulliainen. Jos olisi sijoittanut maltilla, olisi elellyt loppuelämänsä mukavaa elämää.
Tämäpä se. Siksi on tärkeä hajauttaa. Jos haluaa ottaa suuria riskejä niin ei kuitenkaan kaikkea niihin riskihommiin. Kaverisikin kun olisi pitänyt puolet matalariskisissä rahastoissa olisi varmaan vielä ihan hyvässä tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Idea tuossa on se että saa asuntolainaa omaa asuntoa varten kun on ASP-tilillä se säästö minkä pankki vaatii. Se opintolaina ei haittaa asuntolainan saamista mutta jos ei ole opintolainaa eikä ASP-säästöä niin ei saa lainaa omaan asuntoon ellei esim. vanhemmat takaa. Sitten joutuu kituuttamaan vuokralla ja maksamaan vuokraa sen sijaan että samalla rahalla kerryttäisi itselleen omaisuutta eli lyhentäisi asuntolainaansa. Vuokranantaja on voinut hyvinkin ottaa lainaa sijoitusasuntoa varten ja käyttää lainan vakuutena esim. omaa asuntoaan. Yksi asuntosijoittamisen muoto on ostaa sijoitusasunto lainalla ja lyhentää sitä lainas vuokratuotolla. Oma asunto vs. vuokra-asunto voi olla tiivistettynä se ero että maksatko omaa lainaasi vai jonkun toisen lainaa siis.
Täh? Eikö pankki muka huomioi lainaa myöntäessään, että säästöjen lisäksi sinulla on lähes saman verran velkaa? Kyllä meillä ainakin lainaneuvotteluissa kaikki nämä käytiin läpi. Omituista laskentaa, jos velka lasketaankin varallisuudeksi, oli nyt sitten miten edullinen laina tahansa.
Asuntosijoittaminen ei nyt liity tähän oikein mitenkään, kun siinä on kuitenkin olemassa se asunto velkaa vastaan eikä velka velkaa vastaan. Taidan tosiaan olla vähän yksinkertainen, kun en ymmärrä, miten lainalla hankittu omaisuus toimisi vakuutena toiselle lainalle, jos sitä alkuperäistä lainaa ei ole maksettu senttiäkään takaisin.
Juu, tuo ASP on vähän erikoinen juttu. ASP säästön ohella voi olla opintolainaa mutta silti sinulla on se ASP säästö sitä oman asunnon ostoa varten eli voit osoittaa pankille että olet kyennyt säästämään, vaikka oletkin ottanut opintolainaa opintoja varten.
Kun se ASP antaa valtion asuntolainatakauksen, joten et välttämättä tarvitse lisävakuuksia. Samoin opintolaina on valtion / KELA:n takaamaa lainaa niin pankki saa siitä varmasti aina omansa pois ja siten se ei ole pankille riskialtista lainaa eikä pankki pidä sitä niin esteenä asuntolainan myöntämiselle kuin jotain kulutusluottoa jolla ei ole takaajaa eli vakuudetonta lainaa. Asuntolainasa vakuutena toimii siis itse asunto ja lisäksi ASP:ssa valtion takaus ja sitten ne omat säästöt kun eihän pankki anna asunnolle 100% vakuusarvoa. Opintolainoista tässä ei niin välitetä kun niillä on jo takaaja ennestään ja ASP on se tärkeä juttu valtiontakauksineen.
Valtiontakauksen ehdot ovat monilta osin edullisemmat ASP-säästäjälle. Valtion takaaman lainan osuus voi olla 90 % asunnon hankintahinnasta. ASP-ehtojen täyttyessä sinun ei tarvitse maksaa valtiontakauksen 2,5 % takausmaksua.
Eli esimerkki: ostat 150.000€ asunnon, olet säästänyt ASP-tilille opiskelujesi aikana 15.000€ eli esim. 3.000€ vuodessa ja luet 5v. maisteriksi tai vaikka diplomi-insinööriksi. Jotta saat säästettyä tuon 3.000€ vuodessa tulee sinun ottaa opintolainaa 20.000€ opintotuen ja kesätöiden ohella ja lainasta joudut maksamaan takaisin 13.000€ jos valmistut ajoissa ja saat opintolainahyvitystä 7.000€.
Sitten kun ostat asuntoa on sinulla ASP-tilillä 15.000€, valtio takaa lainasta 135.000€ ja pankki myöntää lainan ASP-ehtojen mukaisesti. Ei ketään kiinnosta silloin että sinulla on 13.000€ opintolainaa. Ilman tuota että olisit ottanut 20.000€ lainaa ei taas sinulla olisi 15.000€ säästössä ASP-tilillä.No tämähän tässä outo kuvio onkin. Tottakai sen pitäisi kiinnostaa, koska sitä opintolainaakin pitää kuitenkin maksaa takaisin samalla kuin sitä asuntolainaa. Ja se 7 000 euron voittohan tuossa syntyi vain siitä kuviosta, että opintolaina muuttui tueksi, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja sen olisit hyötynyt joka tapauksessa, vaikkei niitä rahoja asp-tilillä olisikaan.
Joo mutta kun on ne rahat ASP-tilillä (joille muuten saa jonkun verran korkoakin) niin pääset valmistuttuasi vuokranantajan sijoituslainan maksamisen sijaan maksamaan omaa asuntolainaasi eli "voittoa" sille opintolainapääomalle alkaa kertyä useampi tonni vuodessa.
Niin ja pääsen maksamaan takaisin myös sitä opintolainaa. Ei se mihinkään kadonnut. Sain pankista lainaa 135 000 ja minulla on opintolainaa 13 000. Miten tämä nyt eroaa siitä tilanteesta, että minulla olisi asuntolainaa 148000? Korkohyötyä on joo jonkin verran, mutta se 13 000 minulla on maksettavaa silti, vaikka sitä et laske tuohon pankkilainaan mukaan. Jostain syystä et sitä nyt laske mukaan ollenkaan.
Koska emme selvästikään nyt puhu samasta asiasta. Minä en vertaile tuollaisia tilanteita joissa toisessa on pelkkää asuntolainaa ja toisessa sama määrä asuntolainaa ja opintolainaa yhteensä. Vertaan tilannetta jossa opintolainan avulla saa ASP-lainan vs. valmistuu velattomana mutta ASP-tilillä on 0e joten ei ole mitään mahdollisuuksia saada asuntolainaa. Eli ASP-laina + opintolaina ja oma asunto vs velattomana vuokralla. Mikäli ASP-säästöt saa raavittua kokoon ilman opintolainaa niin sillon tietysti kannattaa unohtaa se ASP-homma ja arvioida saisiko lainasta tuottoa jotenkin muuten.
Juu, näköjään puhumme eri asioista. Minä puhun nettovarallisuudesta ja voitosta ja sinä mahdollisuudesta saada lainaa. Minä en laske lainansaantimahdollisuutta omaisuudeksi.
Ei täällä kukaan ole lainansaantimahdollisuutta laskenut omaisuudeksi, se on oma olkinukkesi. Tässä on kai keskusteltu yleisemmällä tasolla siitä että onko opintolainan ottaminen kannattavaa vai ei ja tuo ASP-esimerkki osoittaa että se voi olla hyvinkin kannattavaa. Minä taas en tarvinnut ASP-lainaa koska asunto oli jo, joten käytin opintolainan sijoituslainana. Minun opintolainani tuotti minulle opintojeni aikana n. 2000e + 3000e verovähennykset eli yhteensä 5000e. Olisi kuitenkin ollut tyhmää maksaa tuo laina heti pois, joten se on nyt 8 vuoden aikan tuottanut minulle vielä 7000e lisää. Toki tuosta yhteensä 9000e tuotosta pitää maksaa verot kun sen realisoi, joten mikäli myisin sijoitukset tänä vuonna pois niin viivan alle jäisi suurin piirten 9000e.
Pidemmällä aikavälillä päästään jo aika suuriinkin summiin ja kun nykyään lainaa vielä saa tuplaten aikaisempaan nähden niin tänä päivänä kuuden vuoden opinnoista voi netota opintolainan avulla valmistumispäivänään viitisen tonnia tuottoa sijoituksille + 6200e hyvitystä ja jos potin jättää muhimaan niin eläkkeelle jäädessä se on kasvanut pörssin keskituotolla jo jonnekin 300 000e huitteille.
No nyt tulee taas uutta asiaa. Voiko pankille vain ilmoittaa, että en maksa opintolainaa pois? Eikö pankki vaadi heti jonkin takaisinmaksusuunnitelman, kun opinnot loppuu ja siirryt työelämään?
Kyllä tuossa mielestäni tuo edellinen vastaaja nimenomaan korosti sen lainan saannin hyödyn merkitystä ja nettovarallisuuden kasvattamiseen hän ei ottanut kantaa lainkaan.
Edellinen vastaaja kirjoitti sanatarkasti " Minä puhun nettovarallisuudesta ja voitosta " ja sinun mielestäsi hän ei ottanut nettovarallisuuden kasvattamiseen kantaa lainkaan?
Minä taas kirjoitin lainan heti pois maksamisesta ja viittasin tuottoihin valmistumisen aikaan eli mitä viivan alle olisi jäänyt mikäli lainan olisi maksanut yhdessä köntissä silloin pois. Maksuohjelma toki tehdään, mahdollisimman hidas sellainen ja vasta sitten kun pankki sitä vaatii eli pari3 vuotta opintojen päättymisen jälkeen.
Tuossa oli kaksi keskustelijaa, minä ja tuo asp-kommentoija. Minä kirjoitin nettovarallisuudesta ja voitosta, tuo asp-kommentoija ei ottanut siihen kantaa. Se laina on silti olemassa, vaikka maksuaikataulu olisi minkälainen.
Mitä sitten? Kysehän on siitä mitä jää viivan alle kun huomioideen lainan kulut vs lainapääoman tuotto.
Niin, mutta se nostettu laina ei ole edelleenkään omaa säästöä tai tuottoa, vaikka tässä jotkut näyttävät laskevan sen omaksi omaisuudeksi. Ei voida siis puhua tuhansien eurojen voitoista, kun oikeasti puhutaan tuhansille euroille maksetuista koroista. Tämä tuntuu monella menevän railakkaasti tässä keskustelussa sekaisin tai ainakin annetaan ymmärtää, että nämä olisivat sama asia.
Kyllä se nostettu laina ihan omaa rahaasi on ja sen voi säästää tai pistää poikimaan. Sen vastineeksi toki olet sitoutunut maksamaan vastaavan summan korkoineen jollakin aikavälillä lainan antajalle takaisin.
Niin, juuri tätä ajatustavan eroa tarkoitan. Se, että voin käyttää lainaamaani rahaa haluamallani tavalla, ei kyllä tee siitä minun omaa rahaani. Jos minä lainaan kaverin autoa, tekeekö se minusta autonomistajan? No ei tee.
Jos lainaat kaveriltasi auton niin sovitteko myös että palautat sen hänelle yksi nippeli kerrallaan seuraavan 25 vuoden aikana ja pussillisen varaosia päälle?
Sekö sinusta määrittelee tässä nyt jotain? Ihan hyvin voi olla tilanne, että esimerkiksi saan auton lainaan täydellä tankilla ja korvaukseksi lainasta lupaan käyttää sen katsastuksessa omaan lukuuni. Olinko siis auton omistaja, kun maksoin katsastuksen ja palautin auton tyhjällä tankilla ja lupaan vielä käydä tankkaamassa sen seuraavalla viikolla? Eihän tuossa ole erona nyt mikään muu kuin se, että rahat ovat likvidimmässä muodossa kuin auto.
Tai vaihdetaanpas vertausta. Lukiolainen lainaa kaveriltaan kurssikirjoja. Hän saa 15 kirjaa kerralla itselleen lainaan ja palauttaa ne kirja kerrallaan sille kaverilleen, kun on suorittanut kurssit ja ostaa tästä hyvästä kaverille yhden uuden kurssikirjan. Oliko hän kirjojen omistaja tuona aikana, kun kirjat olivat hänellä lainassa? No ei ollut.
Ei nämä olleet yhtään sen parempia vertauksia. Edelleenkin esineen lainaaminen poikkeaa rahan lainaamisesta siinä, että juridiselta kantilta tarkasteltuna rahan omistusoikeus liikkuu rahan mukana, esineiden taas ei.
Näytäs nyt yksikin juridinen lähde, jossa lainaraha lasketaan omaksi rahaksi. Kyllä ihan kaikessa nettovarallisuuslaskennassa otetaan huomioon oma ja vieras pääoma. Käyttäminen ja hallintaoikeus ei ole samaa kuin omaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Www.nordnet.fi
Avaa täältä tili itellesi ja sen jälkeen tutustu aiheeseen. Laita vaikka rahaa ensin Suomen ja Norjan superrahastoon (ei ylimääräisiä kuluja). Voi siirtää vain 15€ kerrallaankin. Helppo alku.
Näin pääset helposti alkuun.
Sen jälkeen tutustu vaikka etf-säästämiseen.
Etf ja superrahasto ovat passiivisia rahastoja, eli turvallisempia sijoituskohteita pitkään säästämiseen.
Tutustu osakkeisiin sen jälkeen. Ihan pienillä summilla ei kannata ostella, koska niistä menee pieni ostopalkkio. Rahaa ei kuitenkaan tarvitse olla tonneja, itse olen aloittanut noin 400-700 € ostoilla.
Muista, että pienillä sijoitussummilla ei saada isoja voittoja hetkessä. Idea on se, että se on pitkäjänteistä säästämistä.
Täällä raha pysyy myös sillä tavalla tallessa, että se ei ole tosta noin vaan hyödynnettävissä heräteostoihin.
Eli tuolla riittää se tilin avaaminen vai tarvitaanko vielä jotain muuta? Minulla on ollut pankissa jo kymmenisen vuotta rahasto, jolle en ole tehnyt yhtään mitään paitsi sinne on mennyt joka kuukausi 50 euroa. Siellä taitaa nyt olla 7000 euroa. Osakkeista minulla ei ole mitään hajua, miten niitä saan ostettua. Olen käsittänyt, että noissa pankkien valmiissa rahastoissa se tuotto on pienempi, kun niistä otetaan välistä rahaston hoitoon liittyviä provikoita. Onko siis parempi siirtyä noihin suoriin osakkeisiin vai saanko suunnilleen yhtä hyvän tuoton pankin rahastoilla? Jostain olen saanut käsityksen, että nuo pankkien rahastot ovat vain pankkien rahastuskeino.
Rahastojen etu on se, että niissä saa hajautuksen tosi helposti. Hajautus lisää turvallisuutta (et menetä sijoittamiasi rahoja yhtä helposti kuin ostamalla suoraan yhden tai kahden firman osakkeita). Jos sijoittaa rahastoon, kannattaa valita indeksirahasto, jossa kulut ovat selvästi pienempiä kuin pankkien aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa.
Voit ostaa osakkeita myös suoraan, mutta tällöin kannattaa ostaa (vähintään) noin kymmenen eri firman osakkeita, jotta yhden tai kahden firman kaatuminen ei vaikuta liikaa sijoitustesi arvoon. Ja niiden firmojen on syytä olla eri toimialoilta, sillä jos jollain toimialalla menee huonosti, niin lähes kaikkien sen toimialan firmojen osakkeiden hinnat laskevat.
Mitään näyttöä ei ole siitä, että firmojen osakkeita itse ostamalla saisi pitkällä tähtäimellä paremman tuoton kuin ostamalla osakeindeksirahastoa. Toki aina voi käydä tuuria ja on onnistunut ostamaan jotain firmaa, jonka osake nousee moninkertaiseksi (esim. 1990-luvun alussa Nokian osakkeita ostaneet saattoivat saada sijoituksensa takaisin yli 200-kertaisena, jos osasivat myydä oikeaan aikaan), mutta nämä ovat lottovoittoon verrattavissa olevia onnenpotkuja, joita ei pysty mitenkään ennustamaan etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoittaminen on sillä tavalla koukuttavaa. Että kun on ensin saanut ostettua jotain sillä että muutaman kuukauden laittoi 15€, nälkä kasvaa syödessä. Sitä alkaa miettiä että voisinko ehkä tässä kuussa laittaa vähän enemmän. Loppujen lopuksi alkaa miettiä että onko se Tallinnanreissukaan ihan niin välttämätön, vai laittaisinko ne rahat sijoitustilille... tämä on se mekanismi mikä käynnistyy.
Tämä juuri! Sijoittaminen ei ole pelkästään sitä että laittaa rahaa sivuun, vaan se on prosessi joka alkaa toimia korvien välissä. Tulee tietynlainen rahantaju ja oppii näkemään omien päivittäisten valintojen seuraukset pitkällä tähtäimellä. Esim. kahvilassa ollessaan voi miettiä, että minulta menee tähän nyt melkein 20€ ja sillä rahalla saisin yhden Fortumin osakkeen, joka nakuttaisi joka kevät vähintään euron osinkoa hautaan saakka.
Ei osakesäästäjän elämä silti tarvitse olla askeesia. Riittää, että oppii punnitsemaan kaikkia ostoksiaan tarkasti. Oppii laittamaan rahat niihin asioihin, joista itse todella nauttii. Ja jättää pois kaiken sellaisen harkitsemattoman kulutuksen joka ei paranna omaa elämänlaatua sen maksetun rahan edestä. Oppii myös ymmärtämään, että jos nyt jätän käyttämättä rahan X, minulla on tulevaisuudessa ostovoimaa rahan X+Y edestä. Kun malttaa nuorena olla kuluttamatta kaikkia rahojaan, niin vähän vanhempana voi kuluttaa enemmän. Ero on todella suuri verrattuna niihin ihmisiin, jotka sortuvat kulutusluottoihin ja/tai osamaksuihin. Jokainen voi tehdä omalla kohdallaan valinnan, onko oma ostovoima ansiotulot + sijoitustuotot vai ansiotulot - kulutusluottojen korot.
Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa.
Mitä järjettömiä transaktiokuluja. Nuo kulut ovat tyyliin maksimissaan 1% ostoksen hinnasta (esim nordealla) jos ostaa pieniä määriä. 1% ei missään nimessä ole säästäjälle järjetön, ja ostamalla yli 800euron ostoksia tuotakin saa pienemmäksi. Ainoastaan jos meinaat jatkuvasti vekslata lappuja salkkuun ja pois tuo olisi järjetön.
No olen käsittänyt, että tuon välityspalkkion lisäksi tulee muitakin kuluja, mitä lie salkunhoito-, avaus- ja palvelumaksuja. Näin on ollut ainakin joskus vuosia sitten, mutta ehkä näitä ei enää ole. Juuri näistähän ei missään oikein kerrota.
Tarvitset lisäksi arvo-osuustilin. Nordeassa arvo-osuustili on maksuton, jos olet edellisen vuosineljänneksen aikana tehnyt vähintään yhden kaupan. Muussa tapauksessa joudut maksamaan arvo-osuustilistä vajaat 2 eur / kk. Muita maksuja ei ole tuon prosentin kaupankäyntipalkkion lisäksi.
Nordnetillä arvo-osuustili on maksuton, mutta kaupankäyntipalkkiot pienissä ostoksissa suuremmat.
Eli käytännössä riittää kun avaa arvo-osuustilin ja sen kauttako pystyy suoraan tekemään niitä toimeksiantoja? Muuta ei tarvita?
Ensin pitää suorittaa palikkatesti sen instrumentin kohdalla millä haluat käydä kauppaa.
Niin, tätä se suuri sijoittajien viisaus sitten on. Lässytetään vain jostain 200 euron kengistä, mutta sitten kun kysytään ihan niitä käytännön tason ohjeita ja vinkkejä (huom, ei itse sijoittamiseen, vaan niiden sijoittamisessa tarvittavien välineiden hankintaan ja niiden vertailuun), näitä ei saa sitten millään.
Rautalangasta: pankki haluaa tietää että ymmärrät mitä olet ostamassa ja millä ehdoilla. Vaativampiin instrumentteihin saatetaan vaatia myös aiempaa kokemusta.
Nämä sinun pitää itse hankkia.
En kyllä ymmärtänyt tästä mitään. Kyllä minä ymmärrän, mitä osakkeet ovat ja millä ehdoilla niitä ostan (riskit, tuotto-odotukset, erilaiset instrumentit, palkkiot jne). Mutta se, mikä minulle on hämärän peitossa on se, mitä ovat ne keinot, joilla näitä voin hankkia. Onnistuuko kaikki toimet esim verkkopankissa, millaisia sopimuksia pitää tehdä ja kenen kanssa, miten saan ulos raportteja ja millaisia jne. Jos haluan vaikka ostaa sukset ja tiedän täsmälleen minkälaiset sukset haluan ja tarvitsen ja tiedän jopa kaupan, joka sellaisia myy, mutta jos siellä kaupassa on jokin omituinen verkkokauppatilaussysteemi, miten ihmeessä se suksi/hiihtotietämykseni auttaa asiaa? Ymmärrätkö, mitä tarkoitan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Www.nordnet.fi
Avaa täältä tili itellesi ja sen jälkeen tutustu aiheeseen. Laita vaikka rahaa ensin Suomen ja Norjan superrahastoon (ei ylimääräisiä kuluja). Voi siirtää vain 15€ kerrallaankin. Helppo alku.
Näin pääset helposti alkuun.
Sen jälkeen tutustu vaikka etf-säästämiseen.
Etf ja superrahasto ovat passiivisia rahastoja, eli turvallisempia sijoituskohteita pitkään säästämiseen.
Tutustu osakkeisiin sen jälkeen. Ihan pienillä summilla ei kannata ostella, koska niistä menee pieni ostopalkkio. Rahaa ei kuitenkaan tarvitse olla tonneja, itse olen aloittanut noin 400-700 € ostoilla.
Muista, että pienillä sijoitussummilla ei saada isoja voittoja hetkessä. Idea on se, että se on pitkäjänteistä säästämistä.
Täällä raha pysyy myös sillä tavalla tallessa, että se ei ole tosta noin vaan hyödynnettävissä heräteostoihin.
Eli tuolla riittää se tilin avaaminen vai tarvitaanko vielä jotain muuta? Minulla on ollut pankissa jo kymmenisen vuotta rahasto, jolle en ole tehnyt yhtään mitään paitsi sinne on mennyt joka kuukausi 50 euroa. Siellä taitaa nyt olla 7000 euroa. Osakkeista minulla ei ole mitään hajua, miten niitä saan ostettua. Olen käsittänyt, että noissa pankkien valmiissa rahastoissa se tuotto on pienempi, kun niistä otetaan välistä rahaston hoitoon liittyviä provikoita. Onko siis parempi siirtyä noihin suoriin osakkeisiin vai saanko suunnilleen yhtä hyvän tuoton pankin rahastoilla? Jostain olen saanut käsityksen, että nuo pankkien rahastot ovat vain pankkien rahastuskeino.
Rahastojen etu on se, että niissä saa hajautuksen tosi helposti. Hajautus lisää turvallisuutta (et menetä sijoittamiasi rahoja yhtä helposti kuin ostamalla suoraan yhden tai kahden firman osakkeita). Jos sijoittaa rahastoon, kannattaa valita indeksirahasto, jossa kulut ovat selvästi pienempiä kuin pankkien aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa.
Voit ostaa osakkeita myös suoraan, mutta tällöin kannattaa ostaa (vähintään) noin kymmenen eri firman osakkeita, jotta yhden tai kahden firman kaatuminen ei vaikuta liikaa sijoitustesi arvoon. Ja niiden firmojen on syytä olla eri toimialoilta, sillä jos jollain toimialalla menee huonosti, niin lähes kaikkien sen toimialan firmojen osakkeiden hinnat laskevat.
Mitään näyttöä ei ole siitä, että firmojen osakkeita itse ostamalla saisi pitkällä tähtäimellä paremman tuoton kuin ostamalla osakeindeksirahastoa. Toki aina voi käydä tuuria ja on onnistunut ostamaan jotain firmaa, jonka osake nousee moninkertaiseksi (esim. 1990-luvun alussa Nokian osakkeita ostaneet saattoivat saada sijoituksensa takaisin yli 200-kertaisena, jos osasivat myydä oikeaan aikaan), mutta nämä ovat lottovoittoon verrattavissa olevia onnenpotkuja, joita ei pysty mitenkään ennustamaan etukäteen.
Tämä oli itse asiassa se pointtini. Eli haluaisin toisaalta säilyttää sen hajautuksen helppouden, mutta kokeilla myös pienillä pääomilla osakkeidenkin ostoa. Mutta tuo pankin oma rahasto pitäisi siis ainakin vaihtaa indeksirahastoihin, jos haluaisi parempaa tuottoa ja sitten katsoa sitä osakepuolta erikseen ajan kanssa.
Jos minulla jäisi se 15 euroa tilille ennen kun eläke tulee, niin pitäisine visusti siellä. Ihan silkasta ilosta. OlisItse mukavaa kun on 15 euroa ensi kuussa enemmän.
Yleensä tili nollila, nytkin on 17,50 euroa ja eläke tulee ensi kuun 1 päivä.
Ne jotka kirjoittavat todellisten köyhien sijoittamisesta ja antavat ohjeita eivät todellakaan ymmärrä mitä se köyhyys on.
Siinä elämäntilanteessa ei jää energiaa miettiä ja vatvoa jotain 15 euroa rahastoihin, osakkeisiin tai ihan mihin tahansa. Tai availla jotain Nodrnetteja tai muita tuntemattomania käsitteitä, varsinkaan jos ei yhtään niistä ennestään mitään tiedä. Ja kun yleensä sitä 15 euroa ei ole edes, mitä sijoittaa.
Koska jos se 15 euroa jää jossain kuussa yli niin seuraavassa kuussa sille tasan tarkkaan löytyy tarvetta.
Köyhän elämä on niin tiukkaa kitkuttamista, että ei enempää kitkuttamista enää halua, hermot eivät sitä kestä.
Jos minulla olisi erilainen elämäntilanne voisin harkita, mutta nyt ei kiitos.
Ei riitä voimat venkslaamiseen. Enempää, kun koko elämä on nytkin venkslaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoittaminen on sillä tavalla koukuttavaa. Että kun on ensin saanut ostettua jotain sillä että muutaman kuukauden laittoi 15€, nälkä kasvaa syödessä. Sitä alkaa miettiä että voisinko ehkä tässä kuussa laittaa vähän enemmän. Loppujen lopuksi alkaa miettiä että onko se Tallinnanreissukaan ihan niin välttämätön, vai laittaisinko ne rahat sijoitustilille... tämä on se mekanismi mikä käynnistyy.
Tämä juuri! Sijoittaminen ei ole pelkästään sitä että laittaa rahaa sivuun, vaan se on prosessi joka alkaa toimia korvien välissä. Tulee tietynlainen rahantaju ja oppii näkemään omien päivittäisten valintojen seuraukset pitkällä tähtäimellä. Esim. kahvilassa ollessaan voi miettiä, että minulta menee tähän nyt melkein 20€ ja sillä rahalla saisin yhden Fortumin osakkeen, joka nakuttaisi joka kevät vähintään euron osinkoa hautaan saakka.
Ei osakesäästäjän elämä silti tarvitse olla askeesia. Riittää, että oppii punnitsemaan kaikkia ostoksiaan tarkasti. Oppii laittamaan rahat niihin asioihin, joista itse todella nauttii. Ja jättää pois kaiken sellaisen harkitsemattoman kulutuksen joka ei paranna omaa elämänlaatua sen maksetun rahan edestä. Oppii myös ymmärtämään, että jos nyt jätän käyttämättä rahan X, minulla on tulevaisuudessa ostovoimaa rahan X+Y edestä. Kun malttaa nuorena olla kuluttamatta kaikkia rahojaan, niin vähän vanhempana voi kuluttaa enemmän. Ero on todella suuri verrattuna niihin ihmisiin, jotka sortuvat kulutusluottoihin ja/tai osamaksuihin. Jokainen voi tehdä omalla kohdallaan valinnan, onko oma ostovoima ansiotulot + sijoitustuotot vai ansiotulot - kulutusluottojen korot.
Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa.
Mitä järjettömiä transaktiokuluja. Nuo kulut ovat tyyliin maksimissaan 1% ostoksen hinnasta (esim nordealla) jos ostaa pieniä määriä. 1% ei missään nimessä ole säästäjälle järjetön, ja ostamalla yli 800euron ostoksia tuotakin saa pienemmäksi. Ainoastaan jos meinaat jatkuvasti vekslata lappuja salkkuun ja pois tuo olisi järjetön.
No olen käsittänyt, että tuon välityspalkkion lisäksi tulee muitakin kuluja, mitä lie salkunhoito-, avaus- ja palvelumaksuja. Näin on ollut ainakin joskus vuosia sitten, mutta ehkä näitä ei enää ole. Juuri näistähän ei missään oikein kerrota.
Tarvitset lisäksi arvo-osuustilin. Nordeassa arvo-osuustili on maksuton, jos olet edellisen vuosineljänneksen aikana tehnyt vähintään yhden kaupan. Muussa tapauksessa joudut maksamaan arvo-osuustilistä vajaat 2 eur / kk. Muita maksuja ei ole tuon prosentin kaupankäyntipalkkion lisäksi.
Nordnetillä arvo-osuustili on maksuton, mutta kaupankäyntipalkkiot pienissä ostoksissa suuremmat.
Eli käytännössä riittää kun avaa arvo-osuustilin ja sen kauttako pystyy suoraan tekemään niitä toimeksiantoja? Muuta ei tarvita?
Ensin pitää suorittaa palikkatesti sen instrumentin kohdalla millä haluat käydä kauppaa.
Niin, tätä se suuri sijoittajien viisaus sitten on. Lässytetään vain jostain 200 euron kengistä, mutta sitten kun kysytään ihan niitä käytännön tason ohjeita ja vinkkejä (huom, ei itse sijoittamiseen, vaan niiden sijoittamisessa tarvittavien välineiden hankintaan ja niiden vertailuun), näitä ei saa sitten millään.
Rautalangasta: pankki haluaa tietää että ymmärrät mitä olet ostamassa ja millä ehdoilla. Vaativampiin instrumentteihin saatetaan vaatia myös aiempaa kokemusta.
Nämä sinun pitää itse hankkia.
En kyllä ymmärtänyt tästä mitään. Kyllä minä ymmärrän, mitä osakkeet ovat ja millä ehdoilla niitä ostan (riskit, tuotto-odotukset, erilaiset instrumentit, palkkiot jne). Mutta se, mikä minulle on hämärän peitossa on se, mitä ovat ne keinot, joilla näitä voin hankkia. Onnistuuko kaikki toimet esim verkkopankissa, millaisia sopimuksia pitää tehdä ja kenen kanssa, miten saan ulos raportteja ja millaisia jne. Jos haluan vaikka ostaa sukset ja tiedän täsmälleen minkälaiset sukset haluan ja tarvitsen ja tiedän jopa kaupan, joka sellaisia myy, mutta jos siellä kaupassa on jokin omituinen verkkokauppatilaussysteemi, miten ihmeessä se suksi/hiihtotietämykseni auttaa asiaa? Ymmärrätkö, mitä tarkoitan.
Kaipaat siis apua kaupankäyntipalveluiden avaamiseen? Sitä saat parhaiten omasta pankistasi. Jos eivät sellaisia tarjoa, valitse toinen palveluntarjoaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Idea tuossa on se että saa asuntolainaa omaa asuntoa varten kun on ASP-tilillä se säästö minkä pankki vaatii. Se opintolaina ei haittaa asuntolainan saamista mutta jos ei ole opintolainaa eikä ASP-säästöä niin ei saa lainaa omaan asuntoon ellei esim. vanhemmat takaa. Sitten joutuu kituuttamaan vuokralla ja maksamaan vuokraa sen sijaan että samalla rahalla kerryttäisi itselleen omaisuutta eli lyhentäisi asuntolainaansa. Vuokranantaja on voinut hyvinkin ottaa lainaa sijoitusasuntoa varten ja käyttää lainan vakuutena esim. omaa asuntoaan. Yksi asuntosijoittamisen muoto on ostaa sijoitusasunto lainalla ja lyhentää sitä lainas vuokratuotolla. Oma asunto vs. vuokra-asunto voi olla tiivistettynä se ero että maksatko omaa lainaasi vai jonkun toisen lainaa siis.
Täh? Eikö pankki muka huomioi lainaa myöntäessään, että säästöjen lisäksi sinulla on lähes saman verran velkaa? Kyllä meillä ainakin lainaneuvotteluissa kaikki nämä käytiin läpi. Omituista laskentaa, jos velka lasketaankin varallisuudeksi, oli nyt sitten miten edullinen laina tahansa.
Asuntosijoittaminen ei nyt liity tähän oikein mitenkään, kun siinä on kuitenkin olemassa se asunto velkaa vastaan eikä velka velkaa vastaan. Taidan tosiaan olla vähän yksinkertainen, kun en ymmärrä, miten lainalla hankittu omaisuus toimisi vakuutena toiselle lainalle, jos sitä alkuperäistä lainaa ei ole maksettu senttiäkään takaisin.
Juu, tuo ASP on vähän erikoinen juttu. ASP säästön ohella voi olla opintolainaa mutta silti sinulla on se ASP säästö sitä oman asunnon ostoa varten eli voit osoittaa pankille että olet kyennyt säästämään, vaikka oletkin ottanut opintolainaa opintoja varten.
Kun se ASP antaa valtion asuntolainatakauksen, joten et välttämättä tarvitse lisävakuuksia. Samoin opintolaina on valtion / KELA:n takaamaa lainaa niin pankki saa siitä varmasti aina omansa pois ja siten se ei ole pankille riskialtista lainaa eikä pankki pidä sitä niin esteenä asuntolainan myöntämiselle kuin jotain kulutusluottoa jolla ei ole takaajaa eli vakuudetonta lainaa. Asuntolainasa vakuutena toimii siis itse asunto ja lisäksi ASP:ssa valtion takaus ja sitten ne omat säästöt kun eihän pankki anna asunnolle 100% vakuusarvoa. Opintolainoista tässä ei niin välitetä kun niillä on jo takaaja ennestään ja ASP on se tärkeä juttu valtiontakauksineen.
Valtiontakauksen ehdot ovat monilta osin edullisemmat ASP-säästäjälle. Valtion takaaman lainan osuus voi olla 90 % asunnon hankintahinnasta. ASP-ehtojen täyttyessä sinun ei tarvitse maksaa valtiontakauksen 2,5 % takausmaksua.
Eli esimerkki: ostat 150.000€ asunnon, olet säästänyt ASP-tilille opiskelujesi aikana 15.000€ eli esim. 3.000€ vuodessa ja luet 5v. maisteriksi tai vaikka diplomi-insinööriksi. Jotta saat säästettyä tuon 3.000€ vuodessa tulee sinun ottaa opintolainaa 20.000€ opintotuen ja kesätöiden ohella ja lainasta joudut maksamaan takaisin 13.000€ jos valmistut ajoissa ja saat opintolainahyvitystä 7.000€.
Sitten kun ostat asuntoa on sinulla ASP-tilillä 15.000€, valtio takaa lainasta 135.000€ ja pankki myöntää lainan ASP-ehtojen mukaisesti. Ei ketään kiinnosta silloin että sinulla on 13.000€ opintolainaa. Ilman tuota että olisit ottanut 20.000€ lainaa ei taas sinulla olisi 15.000€ säästössä ASP-tilillä.No tämähän tässä outo kuvio onkin. Tottakai sen pitäisi kiinnostaa, koska sitä opintolainaakin pitää kuitenkin maksaa takaisin samalla kuin sitä asuntolainaa. Ja se 7 000 euron voittohan tuossa syntyi vain siitä kuviosta, että opintolaina muuttui tueksi, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja sen olisit hyötynyt joka tapauksessa, vaikkei niitä rahoja asp-tilillä olisikaan.
Joo mutta kun on ne rahat ASP-tilillä (joille muuten saa jonkun verran korkoakin) niin pääset valmistuttuasi vuokranantajan sijoituslainan maksamisen sijaan maksamaan omaa asuntolainaasi eli "voittoa" sille opintolainapääomalle alkaa kertyä useampi tonni vuodessa.
Niin ja pääsen maksamaan takaisin myös sitä opintolainaa. Ei se mihinkään kadonnut. Sain pankista lainaa 135 000 ja minulla on opintolainaa 13 000. Miten tämä nyt eroaa siitä tilanteesta, että minulla olisi asuntolainaa 148000? Korkohyötyä on joo jonkin verran, mutta se 13 000 minulla on maksettavaa silti, vaikka sitä et laske tuohon pankkilainaan mukaan. Jostain syystä et sitä nyt laske mukaan ollenkaan.
Koska emme selvästikään nyt puhu samasta asiasta. Minä en vertaile tuollaisia tilanteita joissa toisessa on pelkkää asuntolainaa ja toisessa sama määrä asuntolainaa ja opintolainaa yhteensä. Vertaan tilannetta jossa opintolainan avulla saa ASP-lainan vs. valmistuu velattomana mutta ASP-tilillä on 0e joten ei ole mitään mahdollisuuksia saada asuntolainaa. Eli ASP-laina + opintolaina ja oma asunto vs velattomana vuokralla. Mikäli ASP-säästöt saa raavittua kokoon ilman opintolainaa niin sillon tietysti kannattaa unohtaa se ASP-homma ja arvioida saisiko lainasta tuottoa jotenkin muuten.
Juu, näköjään puhumme eri asioista. Minä puhun nettovarallisuudesta ja voitosta ja sinä mahdollisuudesta saada lainaa. Minä en laske lainansaantimahdollisuutta omaisuudeksi.
Ei täällä kukaan ole lainansaantimahdollisuutta laskenut omaisuudeksi, se on oma olkinukkesi. Tässä on kai keskusteltu yleisemmällä tasolla siitä että onko opintolainan ottaminen kannattavaa vai ei ja tuo ASP-esimerkki osoittaa että se voi olla hyvinkin kannattavaa. Minä taas en tarvinnut ASP-lainaa koska asunto oli jo, joten käytin opintolainan sijoituslainana. Minun opintolainani tuotti minulle opintojeni aikana n. 2000e + 3000e verovähennykset eli yhteensä 5000e. Olisi kuitenkin ollut tyhmää maksaa tuo laina heti pois, joten se on nyt 8 vuoden aikan tuottanut minulle vielä 7000e lisää. Toki tuosta yhteensä 9000e tuotosta pitää maksaa verot kun sen realisoi, joten mikäli myisin sijoitukset tänä vuonna pois niin viivan alle jäisi suurin piirten 9000e.
Pidemmällä aikavälillä päästään jo aika suuriinkin summiin ja kun nykyään lainaa vielä saa tuplaten aikaisempaan nähden niin tänä päivänä kuuden vuoden opinnoista voi netota opintolainan avulla valmistumispäivänään viitisen tonnia tuottoa sijoituksille + 6200e hyvitystä ja jos potin jättää muhimaan niin eläkkeelle jäädessä se on kasvanut pörssin keskituotolla jo jonnekin 300 000e huitteille.
No nyt tulee taas uutta asiaa. Voiko pankille vain ilmoittaa, että en maksa opintolainaa pois? Eikö pankki vaadi heti jonkin takaisinmaksusuunnitelman, kun opinnot loppuu ja siirryt työelämään?
Kyllä tuossa mielestäni tuo edellinen vastaaja nimenomaan korosti sen lainan saannin hyödyn merkitystä ja nettovarallisuuden kasvattamiseen hän ei ottanut kantaa lainkaan.
Edellinen vastaaja kirjoitti sanatarkasti " Minä puhun nettovarallisuudesta ja voitosta " ja sinun mielestäsi hän ei ottanut nettovarallisuuden kasvattamiseen kantaa lainkaan?
Minä taas kirjoitin lainan heti pois maksamisesta ja viittasin tuottoihin valmistumisen aikaan eli mitä viivan alle olisi jäänyt mikäli lainan olisi maksanut yhdessä köntissä silloin pois. Maksuohjelma toki tehdään, mahdollisimman hidas sellainen ja vasta sitten kun pankki sitä vaatii eli pari3 vuotta opintojen päättymisen jälkeen.
Tuossa oli kaksi keskustelijaa, minä ja tuo asp-kommentoija. Minä kirjoitin nettovarallisuudesta ja voitosta, tuo asp-kommentoija ei ottanut siihen kantaa. Se laina on silti olemassa, vaikka maksuaikataulu olisi minkälainen.
Mitä sitten? Kysehän on siitä mitä jää viivan alle kun huomioideen lainan kulut vs lainapääoman tuotto.
Niin, mutta se nostettu laina ei ole edelleenkään omaa säästöä tai tuottoa, vaikka tässä jotkut näyttävät laskevan sen omaksi omaisuudeksi. Ei voida siis puhua tuhansien eurojen voitoista, kun oikeasti puhutaan tuhansille euroille maksetuista koroista. Tämä tuntuu monella menevän railakkaasti tässä keskustelussa sekaisin tai ainakin annetaan ymmärtää, että nämä olisivat sama asia.
Kyllä se nostettu laina ihan omaa rahaasi on ja sen voi säästää tai pistää poikimaan. Sen vastineeksi toki olet sitoutunut maksamaan vastaavan summan korkoineen jollakin aikavälillä lainan antajalle takaisin.
Niin, juuri tätä ajatustavan eroa tarkoitan. Se, että voin käyttää lainaamaani rahaa haluamallani tavalla, ei kyllä tee siitä minun omaa rahaani. Jos minä lainaan kaverin autoa, tekeekö se minusta autonomistajan? No ei tee.
Jos lainaat kaveriltasi auton niin sovitteko myös että palautat sen hänelle yksi nippeli kerrallaan seuraavan 25 vuoden aikana ja pussillisen varaosia päälle?
Sekö sinusta määrittelee tässä nyt jotain? Ihan hyvin voi olla tilanne, että esimerkiksi saan auton lainaan täydellä tankilla ja korvaukseksi lainasta lupaan käyttää sen katsastuksessa omaan lukuuni. Olinko siis auton omistaja, kun maksoin katsastuksen ja palautin auton tyhjällä tankilla ja lupaan vielä käydä tankkaamassa sen seuraavalla viikolla? Eihän tuossa ole erona nyt mikään muu kuin se, että rahat ovat likvidimmässä muodossa kuin auto.
Tai vaihdetaanpas vertausta. Lukiolainen lainaa kaveriltaan kurssikirjoja. Hän saa 15 kirjaa kerralla itselleen lainaan ja palauttaa ne kirja kerrallaan sille kaverilleen, kun on suorittanut kurssit ja ostaa tästä hyvästä kaverille yhden uuden kurssikirjan. Oliko hän kirjojen omistaja tuona aikana, kun kirjat olivat hänellä lainassa? No ei ollut.
Ei nämä olleet yhtään sen parempia vertauksia. Edelleenkin esineen lainaaminen poikkeaa rahan lainaamisesta siinä, että juridiselta kantilta tarkasteltuna rahan omistusoikeus liikkuu rahan mukana, esineiden taas ei.
Näytäs nyt yksikin juridinen lähde, jossa lainaraha lasketaan omaksi rahaksi. Kyllä ihan kaikessa nettovarallisuuslaskennassa otetaan huomioon oma ja vieras pääoma. Käyttäminen ja hallintaoikeus ei ole samaa kuin omaisuus.
Tottakai nettovarallisuuslaskennassa otetaan huomioon myös velat, mutta siitähän tässä ei ollut kyse.
Edelleenkin, kokeile myydä kaverisi auto ilman kaverin lupaa ja kokeile törsätä nostamasi pikavippi ilman pikavippiyhtiön lupaa. Kokeilun jälkeen voit kertoa meille miksi sinun mielestäsi ensimmäisessä tapauksessa syyllistyit rikoksessa ja toisessa et, vaikka lainatun hyödykkeen omistusoikeus ei sinun teoriasi mukaan kummassakaan tapauksessa siirtynyt sinulle.
Tai lukaise edes alkuun wikipediasta lainoja ja esinelainoja koskevat kappaleet, josko sitten alkaisi aueta nuo erot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoittaminen on sillä tavalla koukuttavaa. Että kun on ensin saanut ostettua jotain sillä että muutaman kuukauden laittoi 15€, nälkä kasvaa syödessä. Sitä alkaa miettiä että voisinko ehkä tässä kuussa laittaa vähän enemmän. Loppujen lopuksi alkaa miettiä että onko se Tallinnanreissukaan ihan niin välttämätön, vai laittaisinko ne rahat sijoitustilille... tämä on se mekanismi mikä käynnistyy.
Tämä juuri! Sijoittaminen ei ole pelkästään sitä että laittaa rahaa sivuun, vaan se on prosessi joka alkaa toimia korvien välissä. Tulee tietynlainen rahantaju ja oppii näkemään omien päivittäisten valintojen seuraukset pitkällä tähtäimellä. Esim. kahvilassa ollessaan voi miettiä, että minulta menee tähän nyt melkein 20€ ja sillä rahalla saisin yhden Fortumin osakkeen, joka nakuttaisi joka kevät vähintään euron osinkoa hautaan saakka.
Ei osakesäästäjän elämä silti tarvitse olla askeesia. Riittää, että oppii punnitsemaan kaikkia ostoksiaan tarkasti. Oppii laittamaan rahat niihin asioihin, joista itse todella nauttii. Ja jättää pois kaiken sellaisen harkitsemattoman kulutuksen joka ei paranna omaa elämänlaatua sen maksetun rahan edestä. Oppii myös ymmärtämään, että jos nyt jätän käyttämättä rahan X, minulla on tulevaisuudessa ostovoimaa rahan X+Y edestä. Kun malttaa nuorena olla kuluttamatta kaikkia rahojaan, niin vähän vanhempana voi kuluttaa enemmän. Ero on todella suuri verrattuna niihin ihmisiin, jotka sortuvat kulutusluottoihin ja/tai osamaksuihin. Jokainen voi tehdä omalla kohdallaan valinnan, onko oma ostovoima ansiotulot + sijoitustuotot vai ansiotulot - kulutusluottojen korot.
Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa.
Mitä järjettömiä transaktiokuluja. Nuo kulut ovat tyyliin maksimissaan 1% ostoksen hinnasta (esim nordealla) jos ostaa pieniä määriä. 1% ei missään nimessä ole säästäjälle järjetön, ja ostamalla yli 800euron ostoksia tuotakin saa pienemmäksi. Ainoastaan jos meinaat jatkuvasti vekslata lappuja salkkuun ja pois tuo olisi järjetön.
No olen käsittänyt, että tuon välityspalkkion lisäksi tulee muitakin kuluja, mitä lie salkunhoito-, avaus- ja palvelumaksuja. Näin on ollut ainakin joskus vuosia sitten, mutta ehkä näitä ei enää ole. Juuri näistähän ei missään oikein kerrota.
Tarvitset lisäksi arvo-osuustilin. Nordeassa arvo-osuustili on maksuton, jos olet edellisen vuosineljänneksen aikana tehnyt vähintään yhden kaupan. Muussa tapauksessa joudut maksamaan arvo-osuustilistä vajaat 2 eur / kk. Muita maksuja ei ole tuon prosentin kaupankäyntipalkkion lisäksi.
Nordnetillä arvo-osuustili on maksuton, mutta kaupankäyntipalkkiot pienissä ostoksissa suuremmat.
Eli käytännössä riittää kun avaa arvo-osuustilin ja sen kauttako pystyy suoraan tekemään niitä toimeksiantoja? Muuta ei tarvita?
Ensin pitää suorittaa palikkatesti sen instrumentin kohdalla millä haluat käydä kauppaa.
Niin, tätä se suuri sijoittajien viisaus sitten on. Lässytetään vain jostain 200 euron kengistä, mutta sitten kun kysytään ihan niitä käytännön tason ohjeita ja vinkkejä (huom, ei itse sijoittamiseen, vaan niiden sijoittamisessa tarvittavien välineiden hankintaan ja niiden vertailuun), näitä ei saa sitten millään.
Rautalangasta: pankki haluaa tietää että ymmärrät mitä olet ostamassa ja millä ehdoilla. Vaativampiin instrumentteihin saatetaan vaatia myös aiempaa kokemusta.
Nämä sinun pitää itse hankkia.
En kyllä ymmärtänyt tästä mitään. Kyllä minä ymmärrän, mitä osakkeet ovat ja millä ehdoilla niitä ostan (riskit, tuotto-odotukset, erilaiset instrumentit, palkkiot jne). Mutta se, mikä minulle on hämärän peitossa on se, mitä ovat ne keinot, joilla näitä voin hankkia. Onnistuuko kaikki toimet esim verkkopankissa, millaisia sopimuksia pitää tehdä ja kenen kanssa, miten saan ulos raportteja ja millaisia jne. Jos haluan vaikka ostaa sukset ja tiedän täsmälleen minkälaiset sukset haluan ja tarvitsen ja tiedän jopa kaupan, joka sellaisia myy, mutta jos siellä kaupassa on jokin omituinen verkkokauppatilaussysteemi, miten ihmeessä se suksi/hiihtotietämykseni auttaa asiaa? Ymmärrätkö, mitä tarkoitan.
Kaipaat siis apua kaupankäyntipalveluiden avaamiseen? Sitä saat parhaiten omasta pankistasi. Jos eivät sellaisia tarjoa, valitse toinen palveluntarjoaja.
Juuri näin! Kuten olen tässä jo useampaan kertaan sanonut, omassa pankissani näyttää nuo palvelut olevan hankalan takana, joten kaipaisin vinkkejä siitä, mitä muita vaihtoehtoja on olemassa. Ja pankin vaihto ei siis houkuta. Tuon Nordnetin moni onkin maininnut ja sitä pitänee lähteä tutkimaan. Juuri tällaisia vinkkejä siis luulisi muidenkin kaipaavan noiden säästövinkkien sijaan. Ihan siis käytäntöä eikä sitä yleisen tason liibalaabaa, joita erilaiset talousblogit ovat pullollaan.
Luin tuota huvittuneena.. mulla ei ole mitään lehtitilauksia tai salijäsenyyttä, ei syödä ulkona (joskus tilataan pitsaa), ostetaan -30 % tuotteita ja hyödynnetään alet.. ja ennen seuraavaa palkkaa tilillä 0 e. Ei paljoon ole mistä säästää.. ehkä jätetään pitsa tilaamatta 😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Idea tuossa on se että saa asuntolainaa omaa asuntoa varten kun on ASP-tilillä se säästö minkä pankki vaatii. Se opintolaina ei haittaa asuntolainan saamista mutta jos ei ole opintolainaa eikä ASP-säästöä niin ei saa lainaa omaan asuntoon ellei esim. vanhemmat takaa. Sitten joutuu kituuttamaan vuokralla ja maksamaan vuokraa sen sijaan että samalla rahalla kerryttäisi itselleen omaisuutta eli lyhentäisi asuntolainaansa. Vuokranantaja on voinut hyvinkin ottaa lainaa sijoitusasuntoa varten ja käyttää lainan vakuutena esim. omaa asuntoaan. Yksi asuntosijoittamisen muoto on ostaa sijoitusasunto lainalla ja lyhentää sitä lainas vuokratuotolla. Oma asunto vs. vuokra-asunto voi olla tiivistettynä se ero että maksatko omaa lainaasi vai jonkun toisen lainaa siis.
Täh? Eikö pankki muka huomioi lainaa myöntäessään, että säästöjen lisäksi sinulla on lähes saman verran velkaa? Kyllä meillä ainakin lainaneuvotteluissa kaikki nämä käytiin läpi. Omituista laskentaa, jos velka lasketaankin varallisuudeksi, oli nyt sitten miten edullinen laina tahansa.
Asuntosijoittaminen ei nyt liity tähän oikein mitenkään, kun siinä on kuitenkin olemassa se asunto velkaa vastaan eikä velka velkaa vastaan. Taidan tosiaan olla vähän yksinkertainen, kun en ymmärrä, miten lainalla hankittu omaisuus toimisi vakuutena toiselle lainalle, jos sitä alkuperäistä lainaa ei ole maksettu senttiäkään takaisin.
Juu, tuo ASP on vähän erikoinen juttu. ASP säästön ohella voi olla opintolainaa mutta silti sinulla on se ASP säästö sitä oman asunnon ostoa varten eli voit osoittaa pankille että olet kyennyt säästämään, vaikka oletkin ottanut opintolainaa opintoja varten.
Kun se ASP antaa valtion asuntolainatakauksen, joten et välttämättä tarvitse lisävakuuksia. Samoin opintolaina on valtion / KELA:n takaamaa lainaa niin pankki saa siitä varmasti aina omansa pois ja siten se ei ole pankille riskialtista lainaa eikä pankki pidä sitä niin esteenä asuntolainan myöntämiselle kuin jotain kulutusluottoa jolla ei ole takaajaa eli vakuudetonta lainaa. Asuntolainasa vakuutena toimii siis itse asunto ja lisäksi ASP:ssa valtion takaus ja sitten ne omat säästöt kun eihän pankki anna asunnolle 100% vakuusarvoa. Opintolainoista tässä ei niin välitetä kun niillä on jo takaaja ennestään ja ASP on se tärkeä juttu valtiontakauksineen.
Valtiontakauksen ehdot ovat monilta osin edullisemmat ASP-säästäjälle. Valtion takaaman lainan osuus voi olla 90 % asunnon hankintahinnasta. ASP-ehtojen täyttyessä sinun ei tarvitse maksaa valtiontakauksen 2,5 % takausmaksua.
Eli esimerkki: ostat 150.000€ asunnon, olet säästänyt ASP-tilille opiskelujesi aikana 15.000€ eli esim. 3.000€ vuodessa ja luet 5v. maisteriksi tai vaikka diplomi-insinööriksi. Jotta saat säästettyä tuon 3.000€ vuodessa tulee sinun ottaa opintolainaa 20.000€ opintotuen ja kesätöiden ohella ja lainasta joudut maksamaan takaisin 13.000€ jos valmistut ajoissa ja saat opintolainahyvitystä 7.000€.
Sitten kun ostat asuntoa on sinulla ASP-tilillä 15.000€, valtio takaa lainasta 135.000€ ja pankki myöntää lainan ASP-ehtojen mukaisesti. Ei ketään kiinnosta silloin että sinulla on 13.000€ opintolainaa. Ilman tuota että olisit ottanut 20.000€ lainaa ei taas sinulla olisi 15.000€ säästössä ASP-tilillä.No tämähän tässä outo kuvio onkin. Tottakai sen pitäisi kiinnostaa, koska sitä opintolainaakin pitää kuitenkin maksaa takaisin samalla kuin sitä asuntolainaa. Ja se 7 000 euron voittohan tuossa syntyi vain siitä kuviosta, että opintolaina muuttui tueksi, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja sen olisit hyötynyt joka tapauksessa, vaikkei niitä rahoja asp-tilillä olisikaan.
Joo mutta kun on ne rahat ASP-tilillä (joille muuten saa jonkun verran korkoakin) niin pääset valmistuttuasi vuokranantajan sijoituslainan maksamisen sijaan maksamaan omaa asuntolainaasi eli "voittoa" sille opintolainapääomalle alkaa kertyä useampi tonni vuodessa.
Niin ja pääsen maksamaan takaisin myös sitä opintolainaa. Ei se mihinkään kadonnut. Sain pankista lainaa 135 000 ja minulla on opintolainaa 13 000. Miten tämä nyt eroaa siitä tilanteesta, että minulla olisi asuntolainaa 148000? Korkohyötyä on joo jonkin verran, mutta se 13 000 minulla on maksettavaa silti, vaikka sitä et laske tuohon pankkilainaan mukaan. Jostain syystä et sitä nyt laske mukaan ollenkaan.
Koska emme selvästikään nyt puhu samasta asiasta. Minä en vertaile tuollaisia tilanteita joissa toisessa on pelkkää asuntolainaa ja toisessa sama määrä asuntolainaa ja opintolainaa yhteensä. Vertaan tilannetta jossa opintolainan avulla saa ASP-lainan vs. valmistuu velattomana mutta ASP-tilillä on 0e joten ei ole mitään mahdollisuuksia saada asuntolainaa. Eli ASP-laina + opintolaina ja oma asunto vs velattomana vuokralla. Mikäli ASP-säästöt saa raavittua kokoon ilman opintolainaa niin sillon tietysti kannattaa unohtaa se ASP-homma ja arvioida saisiko lainasta tuottoa jotenkin muuten.
Juu, näköjään puhumme eri asioista. Minä puhun nettovarallisuudesta ja voitosta ja sinä mahdollisuudesta saada lainaa. Minä en laske lainansaantimahdollisuutta omaisuudeksi.
Ei täällä kukaan ole lainansaantimahdollisuutta laskenut omaisuudeksi, se on oma olkinukkesi. Tässä on kai keskusteltu yleisemmällä tasolla siitä että onko opintolainan ottaminen kannattavaa vai ei ja tuo ASP-esimerkki osoittaa että se voi olla hyvinkin kannattavaa. Minä taas en tarvinnut ASP-lainaa koska asunto oli jo, joten käytin opintolainan sijoituslainana. Minun opintolainani tuotti minulle opintojeni aikana n. 2000e + 3000e verovähennykset eli yhteensä 5000e. Olisi kuitenkin ollut tyhmää maksaa tuo laina heti pois, joten se on nyt 8 vuoden aikan tuottanut minulle vielä 7000e lisää. Toki tuosta yhteensä 9000e tuotosta pitää maksaa verot kun sen realisoi, joten mikäli myisin sijoitukset tänä vuonna pois niin viivan alle jäisi suurin piirten 9000e.
Pidemmällä aikavälillä päästään jo aika suuriinkin summiin ja kun nykyään lainaa vielä saa tuplaten aikaisempaan nähden niin tänä päivänä kuuden vuoden opinnoista voi netota opintolainan avulla valmistumispäivänään viitisen tonnia tuottoa sijoituksille + 6200e hyvitystä ja jos potin jättää muhimaan niin eläkkeelle jäädessä se on kasvanut pörssin keskituotolla jo jonnekin 300 000e huitteille.
No nyt tulee taas uutta asiaa. Voiko pankille vain ilmoittaa, että en maksa opintolainaa pois? Eikö pankki vaadi heti jonkin takaisinmaksusuunnitelman, kun opinnot loppuu ja siirryt työelämään?
Kyllä tuossa mielestäni tuo edellinen vastaaja nimenomaan korosti sen lainan saannin hyödyn merkitystä ja nettovarallisuuden kasvattamiseen hän ei ottanut kantaa lainkaan.
Edellinen vastaaja kirjoitti sanatarkasti " Minä puhun nettovarallisuudesta ja voitosta " ja sinun mielestäsi hän ei ottanut nettovarallisuuden kasvattamiseen kantaa lainkaan?
Minä taas kirjoitin lainan heti pois maksamisesta ja viittasin tuottoihin valmistumisen aikaan eli mitä viivan alle olisi jäänyt mikäli lainan olisi maksanut yhdessä köntissä silloin pois. Maksuohjelma toki tehdään, mahdollisimman hidas sellainen ja vasta sitten kun pankki sitä vaatii eli pari3 vuotta opintojen päättymisen jälkeen.
Tuossa oli kaksi keskustelijaa, minä ja tuo asp-kommentoija. Minä kirjoitin nettovarallisuudesta ja voitosta, tuo asp-kommentoija ei ottanut siihen kantaa. Se laina on silti olemassa, vaikka maksuaikataulu olisi minkälainen.
Mitä sitten? Kysehän on siitä mitä jää viivan alle kun huomioideen lainan kulut vs lainapääoman tuotto.
Niin, mutta se nostettu laina ei ole edelleenkään omaa säästöä tai tuottoa, vaikka tässä jotkut näyttävät laskevan sen omaksi omaisuudeksi. Ei voida siis puhua tuhansien eurojen voitoista, kun oikeasti puhutaan tuhansille euroille maksetuista koroista. Tämä tuntuu monella menevän railakkaasti tässä keskustelussa sekaisin tai ainakin annetaan ymmärtää, että nämä olisivat sama asia.
Kyllä se nostettu laina ihan omaa rahaasi on ja sen voi säästää tai pistää poikimaan. Sen vastineeksi toki olet sitoutunut maksamaan vastaavan summan korkoineen jollakin aikavälillä lainan antajalle takaisin.
Niin, juuri tätä ajatustavan eroa tarkoitan. Se, että voin käyttää lainaamaani rahaa haluamallani tavalla, ei kyllä tee siitä minun omaa rahaani. Jos minä lainaan kaverin autoa, tekeekö se minusta autonomistajan? No ei tee.
Jos lainaat kaveriltasi auton niin sovitteko myös että palautat sen hänelle yksi nippeli kerrallaan seuraavan 25 vuoden aikana ja pussillisen varaosia päälle?
Sekö sinusta määrittelee tässä nyt jotain? Ihan hyvin voi olla tilanne, että esimerkiksi saan auton lainaan täydellä tankilla ja korvaukseksi lainasta lupaan käyttää sen katsastuksessa omaan lukuuni. Olinko siis auton omistaja, kun maksoin katsastuksen ja palautin auton tyhjällä tankilla ja lupaan vielä käydä tankkaamassa sen seuraavalla viikolla? Eihän tuossa ole erona nyt mikään muu kuin se, että rahat ovat likvidimmässä muodossa kuin auto.
Tai vaihdetaanpas vertausta. Lukiolainen lainaa kaveriltaan kurssikirjoja. Hän saa 15 kirjaa kerralla itselleen lainaan ja palauttaa ne kirja kerrallaan sille kaverilleen, kun on suorittanut kurssit ja ostaa tästä hyvästä kaverille yhden uuden kurssikirjan. Oliko hän kirjojen omistaja tuona aikana, kun kirjat olivat hänellä lainassa? No ei ollut.
Ei nämä olleet yhtään sen parempia vertauksia. Edelleenkin esineen lainaaminen poikkeaa rahan lainaamisesta siinä, että juridiselta kantilta tarkasteltuna rahan omistusoikeus liikkuu rahan mukana, esineiden taas ei.
Näytäs nyt yksikin juridinen lähde, jossa lainaraha lasketaan omaksi rahaksi. Kyllä ihan kaikessa nettovarallisuuslaskennassa otetaan huomioon oma ja vieras pääoma. Käyttäminen ja hallintaoikeus ei ole samaa kuin omaisuus.
Tottakai nettovarallisuuslaskennassa otetaan huomioon myös velat, mutta siitähän tässä ei ollut kyse.
Edelleenkin, kokeile myydä kaverisi auto ilman kaverin lupaa ja kokeile törsätä nostamasi pikavippi ilman pikavippiyhtiön lupaa. Kokeilun jälkeen voit kertoa meille miksi sinun mielestäsi ensimmäisessä tapauksessa syyllistyit rikoksessa ja toisessa et, vaikka lainatun hyödykkeen omistusoikeus ei sinun teoriasi mukaan kummassakaan tapauksessa siirtynyt sinulle.
Tai lukaise edes alkuun wikipediasta lainoja ja esinelainoja koskevat kappaleet, josko sitten alkaisi aueta nuo erot.
Tästä nimenomaan oli kyse, ei siitä, mitä oikeuksia sinulla on käytön osalta. Miksi ihmeessä olisin tässä keskustelussa jankannut jostain muusta kuin siitä, mikä oikeasti on sinun varallisuuttasi? Alkuperäinen pointtini ei muutu mihinkään sillä, että saat käyttää lainarahan, miten itse haluat, vaan pointti on ollut koko ajan se, että sinulla on lainarahan verran velkaa, joten se ei lisää varallisuuttasi, vaan tilanne on +/-0.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoittaminen on sillä tavalla koukuttavaa. Että kun on ensin saanut ostettua jotain sillä että muutaman kuukauden laittoi 15€, nälkä kasvaa syödessä. Sitä alkaa miettiä että voisinko ehkä tässä kuussa laittaa vähän enemmän. Loppujen lopuksi alkaa miettiä että onko se Tallinnanreissukaan ihan niin välttämätön, vai laittaisinko ne rahat sijoitustilille... tämä on se mekanismi mikä käynnistyy.
Tämä juuri! Sijoittaminen ei ole pelkästään sitä että laittaa rahaa sivuun, vaan se on prosessi joka alkaa toimia korvien välissä. Tulee tietynlainen rahantaju ja oppii näkemään omien päivittäisten valintojen seuraukset pitkällä tähtäimellä. Esim. kahvilassa ollessaan voi miettiä, että minulta menee tähän nyt melkein 20€ ja sillä rahalla saisin yhden Fortumin osakkeen, joka nakuttaisi joka kevät vähintään euron osinkoa hautaan saakka.
Ei osakesäästäjän elämä silti tarvitse olla askeesia. Riittää, että oppii punnitsemaan kaikkia ostoksiaan tarkasti. Oppii laittamaan rahat niihin asioihin, joista itse todella nauttii. Ja jättää pois kaiken sellaisen harkitsemattoman kulutuksen joka ei paranna omaa elämänlaatua sen maksetun rahan edestä. Oppii myös ymmärtämään, että jos nyt jätän käyttämättä rahan X, minulla on tulevaisuudessa ostovoimaa rahan X+Y edestä. Kun malttaa nuorena olla kuluttamatta kaikkia rahojaan, niin vähän vanhempana voi kuluttaa enemmän. Ero on todella suuri verrattuna niihin ihmisiin, jotka sortuvat kulutusluottoihin ja/tai osamaksuihin. Jokainen voi tehdä omalla kohdallaan valinnan, onko oma ostovoima ansiotulot + sijoitustuotot vai ansiotulot - kulutusluottojen korot.
Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa.
Mitä järjettömiä transaktiokuluja. Nuo kulut ovat tyyliin maksimissaan 1% ostoksen hinnasta (esim nordealla) jos ostaa pieniä määriä. 1% ei missään nimessä ole säästäjälle järjetön, ja ostamalla yli 800euron ostoksia tuotakin saa pienemmäksi. Ainoastaan jos meinaat jatkuvasti vekslata lappuja salkkuun ja pois tuo olisi järjetön.
No olen käsittänyt, että tuon välityspalkkion lisäksi tulee muitakin kuluja, mitä lie salkunhoito-, avaus- ja palvelumaksuja. Näin on ollut ainakin joskus vuosia sitten, mutta ehkä näitä ei enää ole. Juuri näistähän ei missään oikein kerrota.
Tarvitset lisäksi arvo-osuustilin. Nordeassa arvo-osuustili on maksuton, jos olet edellisen vuosineljänneksen aikana tehnyt vähintään yhden kaupan. Muussa tapauksessa joudut maksamaan arvo-osuustilistä vajaat 2 eur / kk. Muita maksuja ei ole tuon prosentin kaupankäyntipalkkion lisäksi.
Nordnetillä arvo-osuustili on maksuton, mutta kaupankäyntipalkkiot pienissä ostoksissa suuremmat.
Eli käytännössä riittää kun avaa arvo-osuustilin ja sen kauttako pystyy suoraan tekemään niitä toimeksiantoja? Muuta ei tarvita?
Ensin pitää suorittaa palikkatesti sen instrumentin kohdalla millä haluat käydä kauppaa.
Niin, tätä se suuri sijoittajien viisaus sitten on. Lässytetään vain jostain 200 euron kengistä, mutta sitten kun kysytään ihan niitä käytännön tason ohjeita ja vinkkejä (huom, ei itse sijoittamiseen, vaan niiden sijoittamisessa tarvittavien välineiden hankintaan ja niiden vertailuun), näitä ei saa sitten millään.
Rautalangasta: pankki haluaa tietää että ymmärrät mitä olet ostamassa ja millä ehdoilla. Vaativampiin instrumentteihin saatetaan vaatia myös aiempaa kokemusta.
Nämä sinun pitää itse hankkia.
En kyllä ymmärtänyt tästä mitään. Kyllä minä ymmärrän, mitä osakkeet ovat ja millä ehdoilla niitä ostan (riskit, tuotto-odotukset, erilaiset instrumentit, palkkiot jne). Mutta se, mikä minulle on hämärän peitossa on se, mitä ovat ne keinot, joilla näitä voin hankkia. Onnistuuko kaikki toimet esim verkkopankissa, millaisia sopimuksia pitää tehdä ja kenen kanssa, miten saan ulos raportteja ja millaisia jne. Jos haluan vaikka ostaa sukset ja tiedän täsmälleen minkälaiset sukset haluan ja tarvitsen ja tiedän jopa kaupan, joka sellaisia myy, mutta jos siellä kaupassa on jokin omituinen verkkokauppatilaussysteemi, miten ihmeessä se suksi/hiihtotietämykseni auttaa asiaa? Ymmärrätkö, mitä tarkoitan.
Kaipaat siis apua kaupankäyntipalveluiden avaamiseen? Sitä saat parhaiten omasta pankistasi. Jos eivät sellaisia tarjoa, valitse toinen palveluntarjoaja.
Juuri näin! Kuten olen tässä jo useampaan kertaan sanonut, omassa pankissani näyttää nuo palvelut olevan hankalan takana, joten kaipaisin vinkkejä siitä, mitä muita vaihtoehtoja on olemassa. Ja pankin vaihto ei siis houkuta. Tuon Nordnetin moni onkin maininnut ja sitä pitänee lähteä tutkimaan. Juuri tällaisia vinkkejä siis luulisi muidenkin kaipaavan noiden säästövinkkien sijaan. Ihan siis käytäntöä eikä sitä yleisen tason liibalaabaa, joita erilaiset talousblogit ovat pullollaan.
Näitä käytännön ohjeita löydät jokaisen pankin ja sijoituspalveluja tarjoavan yrityksen sivuilta. Mutta koska joka pankilla ja palveluntarjoajalla on vähän omat systeeminsä, ei joku bloginkirjoittaja voi antaa yleispäteviä ohjeita.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen säästänyt ja sijoittanut koko aikuisikäni, mutta mulla ei varmaan tule koko elämäni aikana olemaan sitä 60 000 euroa ylimääräistä, jolla tuo rouva aloitti sijoittamisen. Ja jonka hän sai lahjaksi.
Kehtaakin jakaa neuvoja, että älä osta kalliita korkkareita. Enpä olekaan ikinä tajunnut!
Ärsyttää, miten vieraantuneita jotkut on muiden elämästä.
Et varmasti ole säästänyt ja sijoittanut koko aikuisikääsi jos et muka saa 60 000e kasaan. Tuon summan saa kuka tahansa yli 2000€/kk brutto tienaava ihminen kasaan 10-20v sisään helposti.
Itselläni bruttopalkka vaihtelee 2500-3500€ välillä ja olen nyt 3v aikana saanut säästettyä yli 40 000€ ja ei, tämä ei ollut leuhkimista varten vaan ihan esimerkiksi. Tottakai useilla ihmisillä on pienempi palkka tai isompi palkka, mutta säästäminen on mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Idea tuossa on se että saa asuntolainaa omaa asuntoa varten kun on ASP-tilillä se säästö minkä pankki vaatii. Se opintolaina ei haittaa asuntolainan saamista mutta jos ei ole opintolainaa eikä ASP-säästöä niin ei saa lainaa omaan asuntoon ellei esim. vanhemmat takaa. Sitten joutuu kituuttamaan vuokralla ja maksamaan vuokraa sen sijaan että samalla rahalla kerryttäisi itselleen omaisuutta eli lyhentäisi asuntolainaansa. Vuokranantaja on voinut hyvinkin ottaa lainaa sijoitusasuntoa varten ja käyttää lainan vakuutena esim. omaa asuntoaan. Yksi asuntosijoittamisen muoto on ostaa sijoitusasunto lainalla ja lyhentää sitä lainas vuokratuotolla. Oma asunto vs. vuokra-asunto voi olla tiivistettynä se ero että maksatko omaa lainaasi vai jonkun toisen lainaa siis.
Täh? Eikö pankki muka huomioi lainaa myöntäessään, että säästöjen lisäksi sinulla on lähes saman verran velkaa? Kyllä meillä ainakin lainaneuvotteluissa kaikki nämä käytiin läpi. Omituista laskentaa, jos velka lasketaankin varallisuudeksi, oli nyt sitten miten edullinen laina tahansa.
Asuntosijoittaminen ei nyt liity tähän oikein mitenkään, kun siinä on kuitenkin olemassa se asunto velkaa vastaan eikä velka velkaa vastaan. Taidan tosiaan olla vähän yksinkertainen, kun en ymmärrä, miten lainalla hankittu omaisuus toimisi vakuutena toiselle lainalle, jos sitä alkuperäistä lainaa ei ole maksettu senttiäkään takaisin.
Juu, tuo ASP on vähän erikoinen juttu. ASP säästön ohella voi olla opintolainaa mutta silti sinulla on se ASP säästö sitä oman asunnon ostoa varten eli voit osoittaa pankille että olet kyennyt säästämään, vaikka oletkin ottanut opintolainaa opintoja varten.
Kun se ASP antaa valtion asuntolainatakauksen, joten et välttämättä tarvitse lisävakuuksia. Samoin opintolaina on valtion / KELA:n takaamaa lainaa niin pankki saa siitä varmasti aina omansa pois ja siten se ei ole pankille riskialtista lainaa eikä pankki pidä sitä niin esteenä asuntolainan myöntämiselle kuin jotain kulutusluottoa jolla ei ole takaajaa eli vakuudetonta lainaa. Asuntolainasa vakuutena toimii siis itse asunto ja lisäksi ASP:ssa valtion takaus ja sitten ne omat säästöt kun eihän pankki anna asunnolle 100% vakuusarvoa. Opintolainoista tässä ei niin välitetä kun niillä on jo takaaja ennestään ja ASP on se tärkeä juttu valtiontakauksineen.
Valtiontakauksen ehdot ovat monilta osin edullisemmat ASP-säästäjälle. Valtion takaaman lainan osuus voi olla 90 % asunnon hankintahinnasta. ASP-ehtojen täyttyessä sinun ei tarvitse maksaa valtiontakauksen 2,5 % takausmaksua.
Eli esimerkki: ostat 150.000€ asunnon, olet säästänyt ASP-tilille opiskelujesi aikana 15.000€ eli esim. 3.000€ vuodessa ja luet 5v. maisteriksi tai vaikka diplomi-insinööriksi. Jotta saat säästettyä tuon 3.000€ vuodessa tulee sinun ottaa opintolainaa 20.000€ opintotuen ja kesätöiden ohella ja lainasta joudut maksamaan takaisin 13.000€ jos valmistut ajoissa ja saat opintolainahyvitystä 7.000€.
Sitten kun ostat asuntoa on sinulla ASP-tilillä 15.000€, valtio takaa lainasta 135.000€ ja pankki myöntää lainan ASP-ehtojen mukaisesti. Ei ketään kiinnosta silloin että sinulla on 13.000€ opintolainaa. Ilman tuota että olisit ottanut 20.000€ lainaa ei taas sinulla olisi 15.000€ säästössä ASP-tilillä.No tämähän tässä outo kuvio onkin. Tottakai sen pitäisi kiinnostaa, koska sitä opintolainaakin pitää kuitenkin maksaa takaisin samalla kuin sitä asuntolainaa. Ja se 7 000 euron voittohan tuossa syntyi vain siitä kuviosta, että opintolaina muuttui tueksi, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja sen olisit hyötynyt joka tapauksessa, vaikkei niitä rahoja asp-tilillä olisikaan.
Joo mutta kun on ne rahat ASP-tilillä (joille muuten saa jonkun verran korkoakin) niin pääset valmistuttuasi vuokranantajan sijoituslainan maksamisen sijaan maksamaan omaa asuntolainaasi eli "voittoa" sille opintolainapääomalle alkaa kertyä useampi tonni vuodessa.
Niin ja pääsen maksamaan takaisin myös sitä opintolainaa. Ei se mihinkään kadonnut. Sain pankista lainaa 135 000 ja minulla on opintolainaa 13 000. Miten tämä nyt eroaa siitä tilanteesta, että minulla olisi asuntolainaa 148000? Korkohyötyä on joo jonkin verran, mutta se 13 000 minulla on maksettavaa silti, vaikka sitä et laske tuohon pankkilainaan mukaan. Jostain syystä et sitä nyt laske mukaan ollenkaan.
Koska emme selvästikään nyt puhu samasta asiasta. Minä en vertaile tuollaisia tilanteita joissa toisessa on pelkkää asuntolainaa ja toisessa sama määrä asuntolainaa ja opintolainaa yhteensä. Vertaan tilannetta jossa opintolainan avulla saa ASP-lainan vs. valmistuu velattomana mutta ASP-tilillä on 0e joten ei ole mitään mahdollisuuksia saada asuntolainaa. Eli ASP-laina + opintolaina ja oma asunto vs velattomana vuokralla. Mikäli ASP-säästöt saa raavittua kokoon ilman opintolainaa niin sillon tietysti kannattaa unohtaa se ASP-homma ja arvioida saisiko lainasta tuottoa jotenkin muuten.
Juu, näköjään puhumme eri asioista. Minä puhun nettovarallisuudesta ja voitosta ja sinä mahdollisuudesta saada lainaa. Minä en laske lainansaantimahdollisuutta omaisuudeksi.
Ei täällä kukaan ole lainansaantimahdollisuutta laskenut omaisuudeksi, se on oma olkinukkesi. Tässä on kai keskusteltu yleisemmällä tasolla siitä että onko opintolainan ottaminen kannattavaa vai ei ja tuo ASP-esimerkki osoittaa että se voi olla hyvinkin kannattavaa. Minä taas en tarvinnut ASP-lainaa koska asunto oli jo, joten käytin opintolainan sijoituslainana. Minun opintolainani tuotti minulle opintojeni aikana n. 2000e + 3000e verovähennykset eli yhteensä 5000e. Olisi kuitenkin ollut tyhmää maksaa tuo laina heti pois, joten se on nyt 8 vuoden aikan tuottanut minulle vielä 7000e lisää. Toki tuosta yhteensä 9000e tuotosta pitää maksaa verot kun sen realisoi, joten mikäli myisin sijoitukset tänä vuonna pois niin viivan alle jäisi suurin piirten 9000e.
Pidemmällä aikavälillä päästään jo aika suuriinkin summiin ja kun nykyään lainaa vielä saa tuplaten aikaisempaan nähden niin tänä päivänä kuuden vuoden opinnoista voi netota opintolainan avulla valmistumispäivänään viitisen tonnia tuottoa sijoituksille + 6200e hyvitystä ja jos potin jättää muhimaan niin eläkkeelle jäädessä se on kasvanut pörssin keskituotolla jo jonnekin 300 000e huitteille.
No nyt tulee taas uutta asiaa. Voiko pankille vain ilmoittaa, että en maksa opintolainaa pois? Eikö pankki vaadi heti jonkin takaisinmaksusuunnitelman, kun opinnot loppuu ja siirryt työelämään?
Kyllä tuossa mielestäni tuo edellinen vastaaja nimenomaan korosti sen lainan saannin hyödyn merkitystä ja nettovarallisuuden kasvattamiseen hän ei ottanut kantaa lainkaan.
Edellinen vastaaja kirjoitti sanatarkasti " Minä puhun nettovarallisuudesta ja voitosta " ja sinun mielestäsi hän ei ottanut nettovarallisuuden kasvattamiseen kantaa lainkaan?
Minä taas kirjoitin lainan heti pois maksamisesta ja viittasin tuottoihin valmistumisen aikaan eli mitä viivan alle olisi jäänyt mikäli lainan olisi maksanut yhdessä köntissä silloin pois. Maksuohjelma toki tehdään, mahdollisimman hidas sellainen ja vasta sitten kun pankki sitä vaatii eli pari3 vuotta opintojen päättymisen jälkeen.
Tuossa oli kaksi keskustelijaa, minä ja tuo asp-kommentoija. Minä kirjoitin nettovarallisuudesta ja voitosta, tuo asp-kommentoija ei ottanut siihen kantaa. Se laina on silti olemassa, vaikka maksuaikataulu olisi minkälainen.
Mitä sitten? Kysehän on siitä mitä jää viivan alle kun huomioideen lainan kulut vs lainapääoman tuotto.
Niin, mutta se nostettu laina ei ole edelleenkään omaa säästöä tai tuottoa, vaikka tässä jotkut näyttävät laskevan sen omaksi omaisuudeksi. Ei voida siis puhua tuhansien eurojen voitoista, kun oikeasti puhutaan tuhansille euroille maksetuista koroista. Tämä tuntuu monella menevän railakkaasti tässä keskustelussa sekaisin tai ainakin annetaan ymmärtää, että nämä olisivat sama asia.
Kyllä se nostettu laina ihan omaa rahaasi on ja sen voi säästää tai pistää poikimaan. Sen vastineeksi toki olet sitoutunut maksamaan vastaavan summan korkoineen jollakin aikavälillä lainan antajalle takaisin.
Niin, juuri tätä ajatustavan eroa tarkoitan. Se, että voin käyttää lainaamaani rahaa haluamallani tavalla, ei kyllä tee siitä minun omaa rahaani. Jos minä lainaan kaverin autoa, tekeekö se minusta autonomistajan? No ei tee.
Jos lainaat kaveriltasi auton niin sovitteko myös että palautat sen hänelle yksi nippeli kerrallaan seuraavan 25 vuoden aikana ja pussillisen varaosia päälle?
Sekö sinusta määrittelee tässä nyt jotain? Ihan hyvin voi olla tilanne, että esimerkiksi saan auton lainaan täydellä tankilla ja korvaukseksi lainasta lupaan käyttää sen katsastuksessa omaan lukuuni. Olinko siis auton omistaja, kun maksoin katsastuksen ja palautin auton tyhjällä tankilla ja lupaan vielä käydä tankkaamassa sen seuraavalla viikolla? Eihän tuossa ole erona nyt mikään muu kuin se, että rahat ovat likvidimmässä muodossa kuin auto.
Tai vaihdetaanpas vertausta. Lukiolainen lainaa kaveriltaan kurssikirjoja. Hän saa 15 kirjaa kerralla itselleen lainaan ja palauttaa ne kirja kerrallaan sille kaverilleen, kun on suorittanut kurssit ja ostaa tästä hyvästä kaverille yhden uuden kurssikirjan. Oliko hän kirjojen omistaja tuona aikana, kun kirjat olivat hänellä lainassa? No ei ollut.
Ei nämä olleet yhtään sen parempia vertauksia. Edelleenkin esineen lainaaminen poikkeaa rahan lainaamisesta siinä, että juridiselta kantilta tarkasteltuna rahan omistusoikeus liikkuu rahan mukana, esineiden taas ei.
Näytäs nyt yksikin juridinen lähde, jossa lainaraha lasketaan omaksi rahaksi. Kyllä ihan kaikessa nettovarallisuuslaskennassa otetaan huomioon oma ja vieras pääoma. Käyttäminen ja hallintaoikeus ei ole samaa kuin omaisuus.
Tottakai nettovarallisuuslaskennassa otetaan huomioon myös velat, mutta siitähän tässä ei ollut kyse.
Edelleenkin, kokeile myydä kaverisi auto ilman kaverin lupaa ja kokeile törsätä nostamasi pikavippi ilman pikavippiyhtiön lupaa. Kokeilun jälkeen voit kertoa meille miksi sinun mielestäsi ensimmäisessä tapauksessa syyllistyit rikoksessa ja toisessa et, vaikka lainatun hyödykkeen omistusoikeus ei sinun teoriasi mukaan kummassakaan tapauksessa siirtynyt sinulle.
Tai lukaise edes alkuun wikipediasta lainoja ja esinelainoja koskevat kappaleet, josko sitten alkaisi aueta nuo erot.
Tästä nimenomaan oli kyse, ei siitä, mitä oikeuksia sinulla on käytön osalta. Miksi ihmeessä olisin tässä keskustelussa jankannut jostain muusta kuin siitä, mikä oikeasti on sinun varallisuuttasi? Alkuperäinen pointtini ei muutu mihinkään sillä, että saat käyttää lainarahan, miten itse haluat, vaan pointti on ollut koko ajan se, että sinulla on lainarahan verran velkaa, joten se ei lisää varallisuuttasi, vaan tilanne on +/-0.
Viestitolkulla jankkaat kuinka lainaraha ei ole omaa rahaa ja nyt sitten siitä ei ollutkaan kyse?
Hohhoijaa.
Toisakseen, kukaan ei ole kai ketjussa edes väittänyt että lainan ottaminen lisäisi suoraan nettovarallisuutta eli olet nyt ilmeisesti lähes koko päivän taistellut omaa olkinukkeasi vastaan. Onko voittajaolo? :-)
Nordea on kylläkin halvempi kuin nordnet, jos osakkeisiin meinaa sijoittaa. Varsinkin jos hajauttaa ulkomaillekin. Nordeassa verkkopankissa sijoittaminen maksaa 1%, jos ostaa alle 800€ osakkeita, Sen jälkeen 8 euroa 4000 euroon asti, ja sen jälkeen 0.2%. Jos tekee yhdenkin kaupan kvarttaalissa säilytys on ilmaista. Ja se kauppa voi olla vaikka yksi osake. Tämä siis VERKKOPANKISSA, ei TISKILLÄ.