Esimerkkejä asioista, joita yli 70-vuotiaan on vaikea ymmärtää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini täyttää tänä vuonna 80 vuotta . Ei ole koskaan työelämässä ollessaan käyttänyt mitään tietokoneita tms. laitteita, kun on aina ollut ihan suorittavassa työssä. Netti, kännykkä ja tietokone kaikki aivan täyttä hepreaa. Lisäksi kaikkia laitteita kohtaan kauhea pelko, että jos ne hajoaa ja tulee kalliiksi. On jotenkin teknisesti aivan kädetön. Tekee käsitöitä, ratkoo ristikoita ja lukee, mutta elämänpiiri on hyvin pieni eikä mitään uusia virikkeitä ole tullut vuosikausiin. Huono kunto estää itsenäisen liikkumisen kylillä ja ystävät ovat käyneet vähiin. Tulevaisuus ei näytä yhtään valoisammalta....

Kyllä tietokoneita oli pankeissa ja muissa konttorihommissa,mutta ei ´´suurimmassa osaa töissä´´.Itse aloitin työurani 70-luvun puolivälissä,enkä kertaakaan työssäni tarvinnut tietokonetta 43 vuoden aikana.Useimmat tuttavanikaan eivät tarvinneet tietokonetta.Äitisi edustaa hyvin pientä ryhmää, jos hän ei ole ollut työelämässä tekemissä teknologian kanssa.

Suurimmassa osaa töissä tietokoneita ja muita käytettiin jo 60-luvulla eli 55vuotta sitten ja lähes kaikissa työpaikoissa oli tietokoneet yleisessä käytössä jo 80-luvulla eli 40v sitten.

Samoin internetyhteys ja laskutkin paksettiin nettiyhteyden kautta, tosin erillisen ohjelman kautta.

Ja itseasisssa teknologia ei ole paljon muuttunut ja kehittynyt viimeisen 20-30-vuoden aikana, paitsi että ne ovat helpompia käyttää ja nopeampia.

Ensimmäiset kännykätkin kun oli 80-luvulla ja yleisesti käytössä 90-luvun alussa.

Sadevedestä pitää maksaa hulevesimaksu.

Vierailija kirjoitti:

Äitini täyttää tänä vuonna 80 vuotta . Ei ole koskaan työelämässä ollessaan käyttänyt mitään tietokoneita tms. laitteita, kun on aina ollut ihan suorittavassa työssä. Netti, kännykkä ja tietokone kaikki aivan täyttä hepreaa. Lisäksi kaikkia laitteita kohtaan kauhea pelko, että jos ne hajoaa ja tulee kalliiksi. On jotenkin teknisesti aivan kädetön. Tekee käsitöitä, ratkoo ristikoita ja lukee, mutta elämänpiiri on hyvin pieni eikä mitään uusia virikkeitä ole tullut vuosikausiin. Huono kunto estää itsenäisen liikkumisen kylillä ja ystävät ovat käyneet vähiin. Tulevaisuus ei näytä yhtään valoisammalta....

Osaatko sinä sitten parsia villasukat, tehdä ruisleipää tai voita, valmistaa saippuaa, ommella talvitakin tai vetoketjun, käyttää faksia, lähettää sähkösanoman, kutoa lakanakangasta tai räsymaton jne. joitä 80v äitisi todennäköisesti osaa tehdä.

Sitä heidän on vaikea ymmärtää miksi nuori kaunis tyttö haluaa pukeutua kuin hut….tai no,mikäpähän lie.

Vierailija kirjoitti:

Monikin asia.

Liesi pitää sammuttaa ja ruokaa valmistaessa pitää olla itse paikalla. Muovista vedenkeitintä ei saa laittaa kuumalle liedelle, kun haluaa keittää teevettä. Kahvinkeitin pitää muistaa sammuttaa. Vuorokaudenajoista pitää muistuttaa. Autolla ei saa lähteä ajamaan.

Eli vanhempieni on todella vaikea ymmärtää suurimman osan ajastaan arkisia asioita.

Oi riemua.

Ihan selviä juttuja ainakin muistisairaalle omaiselleni. Aina muisti lieden sammuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Että räppi on laulamista, että hattu päässä saa olla sisätiloissa, että aurinkolaseja käytetään myös yöllä, että minihameiset naiset eivät ole ilotyttöjä, että lainaa voi ottaa vaikka uutta sohvaa varten, että miehet voivat meikata ja että kaikkien unelma ei ole omakotitalo ja säästötili. Noi tuli ekaksi mieleen.

Voihan sitä lainaa ottaa uuteen sohvaan. Onko viisasta, on eri asia.

70-vuotias isäni ei ymmärrä tietokoneista mitään ja kännykän on oltava jokin vanha Nokia. Muuten isäni on näppärä, osaa laittaa ruokaa, korjaa mitä vain, remontoi, jopa ompelee, mutta kaikki älylaitteet ovat ihan vieraita. Saattaa olla osaltaan asennekysymyskin. En millään jaksa uskoa etteikö hän halutessaan oppisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini täyttää tänä vuonna 80 vuotta . Ei ole koskaan työelämässä ollessaan käyttänyt mitään tietokoneita tms. laitteita, kun on aina ollut ihan suorittavassa työssä. Netti, kännykkä ja tietokone kaikki aivan täyttä hepreaa. Lisäksi kaikkia laitteita kohtaan kauhea pelko, että jos ne hajoaa ja tulee kalliiksi. On jotenkin teknisesti aivan kädetön. Tekee käsitöitä, ratkoo ristikoita ja lukee, mutta elämänpiiri on hyvin pieni eikä mitään uusia virikkeitä ole tullut vuosikausiin. Huono kunto estää itsenäisen liikkumisen kylillä ja ystävät ovat käyneet vähiin. Tulevaisuus ei näytä yhtään valoisammalta....

Äitisi edustaa hyvin pientä ryhmää, jos hän ei ole ollut työelämässä tekemissä teknologian kanssa.

Suurimmassa osaa töissä tietokoneita ja muita käytettiin jo 60-luvulla eli 55vuotta sitten ja lähes kaikissa työpaikoissa oli tietokoneet yleisessä käytössä jo 80-luvulla eli 40v sitten.

Samoin internetyhteys ja laskutkin paksettiin nettiyhteyden kautta, tosin erillisen ohjelman kautta.

Ja itseasisssa teknologia ei ole paljon muuttunut ja kehittynyt viimeisen 20-30-vuoden aikana, paitsi että ne ovat helpompia käyttää ja nopeampia.

Ensimmäiset kännykätkin kun oli 80-luvulla ja yleisesti käytössä 90-luvun alussa.

Kerrotko vielä, että missä töissä tietokoneita käytettiin 60- luvulla.

Eivät ymmärrä kun nykynuoret sanovat nuuskaksi purutupakkaa.

Vierailija kirjoitti:

Työelämä - yt:t tai niiden ainainen uhka, lomautukset, määräaikaiset työsuhteet, vakituisen työn saamisen vaikeus, irtisanotuksi joutuminen huolimatta siitä että olet hoitanut työsi hyvin, jatkuva tavoitettavissa olemisen vaatimus, korkeakoulututkinnosta huolimatta vaikeudet löytää työtä.

Tämä. 75-vuotias äitini kysyi minulta viikonloppuna, että mitä tarkoittaa yt-neuvottelut. Hän kun on aina saanut töitä joita on hakenut, eikä koskaan ole tullut potkuja. Siksi hänen kanssaan on julmetun rasittavaa keskustella työelämän vaatimuksista.

Mun vanhempani ovat 74 ja 78. Toinen sairaanhoitaja ja toinen kirvesmies ammatiltaan.

Eivät ymmärrä nykyistä työelämää eli sitä miten hyvän palkan vastineeksi on pakko olla tavoitettavissa lähes aina, tehtävä jatkuvasti ylitöitä ja avattava kannettava iltaisin ja lomilla myös. Ilmeisesti ennen pomoilla on ollut rennompaa, nyt ei ainakaan enää.

Isä ei ymmärrä lasten kasvatuksesta mitään. Jätti isänä ollessaan lasten kasvatuksen täysin äidin vastuulle. Nyt isoisänä lapsenlapset kiinnostavat mutta ei tiedä mistään mitään.

Mieheni koti-isyys on heille jotain poikkeuksellista. Isälleni negatiivisella tavalla ja äidilleni mieheni taas on joku jumalasta seuraava josta kerrotaan kaikille tutuille ja tuntemattomille.

Netti ja tietokoneet on äidilleni ok, käyttää uutisten lukemiseen, pankkiasiointiin ja harrastussivustojem seuraamiseen. Isä ei osaa edes tekstiviestiä avata ja lukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelin aloittaa tällaisen ketjun, kun taas kerran kävin saman keskustelun isovanhempien kanssa.

Mummo ja pappa kysyivät jälleen meinaanko joskus käydä loppuun lukion, jonka jätin kesken ollessani 19-vuotias. Olen yli kolmekymppinen, mulla on hyvä työ ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Olen selittänyt kymmeniä kertoja, ettei siinä olisi enää mitään järkeä ja joka kerta ovat yhtä pettyneitä. Seuraavalla tapaamisella asiaan taas palataan. :D Mitään muistisairautta ei heillä ole, vaan persoonaan liittyvä tapa toistaa kysymys, jos vastaus ei edellisellä kerralla miellyttänyt. Isovanhemmat eivät juuri arvosta koulutustani, heille ylioppilaaksi pääseminen on ainut kehumisen arvoinen suoritus.

Kohtaavatko muut vastaavia tilanteita, joissa maailman muutos ei vain mene vanhemman sukupolven kaaliin?

Joka ei ole mitään verrattuna siihen että olisit käynyt sen lukion loppuun ja sen jälkeen oikeasti lukenut maisteriksi. Palkkakin olisi varmaan ihan eri tasolla vaikka "hyvä työ" on nytkin.

Ai niin, lukion jälkeenhän mennään aina ilman muuta yliopistoon ja sieltä huippuvirkoihin. Minkäs ikäiselle pitää selittää, että yliopistoonkin pääsee ilman lukiota? 85 vee?

Meillä 80-vuotias mummi ei ymmärrä, että nykypäivän "nuorista", eli sanotaan alle 30-vuotiaista käytännössä kaikki puhuvat englantia ja osaavat käyttää tietokonetta. Toki jotkut paremmin kuin toiset, mutta jollain asteella kaikki osaavat noista molempia.

Aina välillä tulee hassuja tilanteita, kun vaikka mummi ostaa hyttyskarkoittimen jossa on vain englanninkieliset ohjeet. "Voi voi, mitenhän tämän nyt saa päälle. Pitää varmaan odottaa Marjaa, kun se osaa sitä englantia". :D Eiku mummi anna se kenelle meistä lapsenlapsista vaan, kyllä mekin osataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini täyttää tänä vuonna 80 vuotta . Ei ole koskaan työelämässä ollessaan käyttänyt mitään tietokoneita tms. laitteita, kun on aina ollut ihan suorittavassa työssä. Netti, kännykkä ja tietokone kaikki aivan täyttä hepreaa. Lisäksi kaikkia laitteita kohtaan kauhea pelko, että jos ne hajoaa ja tulee kalliiksi. On jotenkin teknisesti aivan kädetön. Tekee käsitöitä, ratkoo ristikoita ja lukee, mutta elämänpiiri on hyvin pieni eikä mitään uusia virikkeitä ole tullut vuosikausiin. Huono kunto estää itsenäisen liikkumisen kylillä ja ystävät ovat käyneet vähiin. Tulevaisuus ei näytä yhtään valoisammalta....

Äitisi edustaa hyvin pientä ryhmää, jos hän ei ole ollut työelämässä tekemissä teknologian kanssa.

Suurimmassa osaa töissä tietokoneita ja muita käytettiin jo 60-luvulla eli 55vuotta sitten ja lähes kaikissa työpaikoissa oli tietokoneet yleisessä käytössä jo 80-luvulla eli 40v sitten.

Samoin internetyhteys ja laskutkin paksettiin nettiyhteyden kautta, tosin erillisen ohjelman kautta.

Ja itseasisssa teknologia ei ole paljon muuttunut ja kehittynyt viimeisen 20-30-vuoden aikana, paitsi että ne ovat helpompia käyttää ja nopeampia.

Ensimmäiset kännykätkin kun oli 80-luvulla ja yleisesti käytössä 90-luvun alussa.

Kerrotko vielä, että missä töissä tietokoneita käytettiin 60- luvulla.

Laskutus, tilastointi, varastovalvonta, tilausten käsittely, myynnin seuranta jne.

Tiedot käsiteltiin reikäkorteilla ja siirrettiin sitten atk:lle.

Ja joskus 70-luvun alussa reikäkorteista luovuttiin ja tiedot tallennettiin lerpuille, jonka jälkeen tuli korput ja disketit.

Vierailija kirjoitti:

Oho... melko lailla pihalla ovat ihmiset 70-vuotiaiden ajatusmaailmasta.

Sitä se tekee, kun ihmiset ylipäätänsä eivät juuri puhu toisilleen. 

Omien kuvien julkaiseminen netissä on vanhempien ihmisten mielessä narsismin ilmentymä. (Pätee tosin tähän nelikymppiseenkin.)

Vierailija kirjoitti:

Meillä 80-vuotias mummi ei ymmärrä, että nykypäivän "nuorista", eli sanotaan alle 30-vuotiaista käytännössä kaikki puhuvat englantia ja osaavat käyttää tietokonetta. Toki jotkut paremmin kuin toiset, mutta jollain asteella kaikki osaavat noista molempia.

Aina välillä tulee hassuja tilanteita, kun vaikka mummi ostaa hyttyskarkoittimen jossa on vain englanninkieliset ohjeet. "Voi voi, mitenhän tämän nyt saa päälle. Pitää varmaan odottaa Marjaa, kun se osaa sitä englantia". :D Eiku mummi anna se kenelle meistä lapsenlapsista vaan, kyllä mekin osataan.

Jos mummisi on käynyt kansa- ja kansalaiskoulun, sekä alemman ammattitutkinnon, hän ei koskaan ole välttämättä opiskellut englantia.

Vieraan kielen opetus tuli joskus 60-luvulla kansalaiskouluun, ellei ollut oppikoulussa. Ja englantti ei ennen ollut mitenkään suosittu, vaan opiskeltiin saksaa.

Nykyään jossakin peruskoulussa vieraan kielen opetus aloitetaan jo ekaluokalla, näin oli lapsellani jo 10v sitten.

Vaikka osaan ainakin viittä kieltä, haluan ja minulla on oikeus saada laitteiden käyttöohjeet omalla kielellä.

Se on jo turvallisuussyistä tärkeää. Että on mummo 80-vuotiaalla oikeus, jos haluaisi itsenäisesti toimia oikeus omalla kielellään ohjeet. Ja näin on.

Vierailija kirjoitti:

Mitään ei voi hoitaa kätevästi ja nopeasti netissä, vaan täytyy itse mennä sinne pankkiin, postiin, kelaan, sähköyhtiölle, isännöitsijän toimistoon, virastoon ja varastoon.

Tuohan on vain hyva asia, saa hyotyliikuntaa ja kontaktia muihin ihmisiin sen sijaan etta istuisi koko paivan tietokonetta tuijottamassa.

t.80-vuotias mummo joka juuri suoritti ajokokeen puhtain paperein.

Nuorempana itseäni harmitti miten nyt 90-vuotias isoäiti luuli ihan tosissaan että nykyään vielä tehtaalle vain marssitaan ja kysytään työpaikkaa ja kaikki saavat sen. Olin kuulema vain saamaton ja laiska kun en ollut kesätöissä. Todellisuudessa olin hakenut kymmeniin paikkoihin.