Esimerkkejä asioista, joita yli 70-vuotiaan on vaikea ymmärtää
Ajattelin aloittaa tällaisen ketjun, kun taas kerran kävin saman keskustelun isovanhempien kanssa.
Mummo ja pappa kysyivät jälleen meinaanko joskus käydä loppuun lukion, jonka jätin kesken ollessani 19-vuotias. Olen yli kolmekymppinen, mulla on hyvä työ ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Olen selittänyt kymmeniä kertoja, ettei siinä olisi enää mitään järkeä ja joka kerta ovat yhtä pettyneitä. Seuraavalla tapaamisella asiaan taas palataan. :D Mitään muistisairautta ei heillä ole, vaan persoonaan liittyvä tapa toistaa kysymys, jos vastaus ei edellisellä kerralla miellyttänyt. Isovanhemmat eivät juuri arvosta koulutustani, heille ylioppilaaksi pääseminen on ainut kehumisen arvoinen suoritus.
Kohtaavatko muut vastaavia tilanteita, joissa maailman muutos ei vain mene vanhemman sukupolven kaaliin?
Kommentit (224)
Kirjaimellisuus. "Mene toiselle käyttäjätunnukselle". Ei ymmärretä että kyseessä on vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Hirmu rasittavia nuo tuollaiset vanhukset. Minunkin mielestäni johtuu siitä mistä tuo yksi 70 jo sanoi. Pysähtyneestä elämästä, samat tv sarjat pyörivät päivästä toiseen. Kun mikään ei vaan muutu, niin on muka turvallista. Onneksi on poikkeuksiakin.
Oma äitini juuri tuollainen, kutoo sukkaa ja katsoo kauniita ja rohkeita ym aivottomia sarjoja ja jauhaa juonenkäänteitä puhelimessa pitkään ja hartaasti. Itse en tunne roolihahmoja eikä kiinnosta kun en ole katsonut sitten 90-luvun moisia. Sitten ei ymmärrä perusasioita elämässä koska ei ole koskaan elämässään kokenut esimerkiksi työttömyyttä.
Mummoni ei koskaan tule ymmärtämään että miksi jätin vakituisen työpaikan (koska työ on tylsää eikä siinä ole mitään mahdollisuuksia kehittyä), vaan lähdin takaisin yliopistolle opiskelemaan. Eli suoritin ensin maisterin- ja sitten tohtorintutkinnon, jotka avasivat minulle aivan uusia työllistymismahdollisuuksia. Mutta ne eivät ole mummoni silmissä mitään, koska eivät ole vakituista työtä. Että typerän ratkaisun tein.
Vierailija kirjoitti:
Mummoni ei koskaan tule ymmärtämään että miksi jätin vakituisen työpaikan (koska työ on tylsää eikä siinä ole mitään mahdollisuuksia kehittyä), vaan lähdin takaisin yliopistolle opiskelemaan. Eli suoritin ensin maisterin- ja sitten tohtorintutkinnon, jotka avasivat minulle aivan uusia työllistymismahdollisuuksia. Mutta ne eivät ole mummoni silmissä mitään, koska eivät ole vakituista työtä. Että typerän ratkaisun tein.
Mummosi saattaa olla oikeassakin, tohtorit ei työllisty kovin hyvin. Olisit opiskellut työn ohella.
Vierailija kirjoitti:
Monikin asia.
Liesi pitää sammuttaa ja ruokaa valmistaessa pitää olla itse paikalla. Muovista vedenkeitintä ei saa laittaa kuumalle liedelle, kun haluaa keittää teevettä. Kahvinkeitin pitää muistaa sammuttaa. Vuorokaudenajoista pitää muistuttaa. Autolla ei saa lähteä ajamaan.
Eli vanhempieni on todella vaikea ymmärtää suurimman osan ajastaan arkisia asioita.
Oi riemua.
Nämä kuulostaa kyllä muistisaurauden oireilta
Äitini täyttää tänä vuonna 80 vuotta . Ei ole koskaan työelämässä ollessaan käyttänyt mitään tietokoneita tms. laitteita, kun on aina ollut ihan suorittavassa työssä. Netti, kännykkä ja tietokone kaikki aivan täyttä hepreaa. Lisäksi kaikkia laitteita kohtaan kauhea pelko, että jos ne hajoaa ja tulee kalliiksi. On jotenkin teknisesti aivan kädetön. Tekee käsitöitä, ratkoo ristikoita ja lukee, mutta elämänpiiri on hyvin pieni eikä mitään uusia virikkeitä ole tullut vuosikausiin. Huono kunto estää itsenäisen liikkumisen kylillä ja ystävät ovat käyneet vähiin. Tulevaisuus ei näytä yhtään valoisammalta....
Vierailija kirjoitti:
Monella on kyllä vanhahtava käsitys nykypäivän 70-vuotiaista.
70-vuotiaasta tuli itselleni ensimmäisenä mielikuva millaisia 70-vuotiaat olivat 15 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Räppi ei ole laulamista. Ei tartte mennä nuotilleen yhtään. M50
Kyllä on, vaikket sinä siitä perustaisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monikin asia.
Liesi pitää sammuttaa ja ruokaa valmistaessa pitää olla itse paikalla. Muovista vedenkeitintä ei saa laittaa kuumalle liedelle, kun haluaa keittää teevettä. Kahvinkeitin pitää muistaa sammuttaa. Vuorokaudenajoista pitää muistuttaa. Autolla ei saa lähteä ajamaan.
Eli vanhempieni on todella vaikea ymmärtää suurimman osan ajastaan arkisia asioita.
Oi riemua.
Nämä kuulostaa kyllä muistisaurauden oireilta
Tiedän. En ihan huvikseni ole vanhempieni omaishoitaja.
Mutta pyydettiin yli 70 vuotiaiden ihmettely esimerkkejä, niin tässä omat havaintoni aiheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa, meillä on töissä 3 kpl yli 70v ikäisiä, jotka käyttävät suvereenisti tietokoneita ja tekevät töitä täysillä.
Ei nopeasti, mutta täysillä.
Oma äitini ( nyt 71v) joutui työssään käyttämään tietokonetta päivittäin ja paljon,silti hän käy kansalaisopiston tietotekniikka kursseilla vielä eläkeläisenäkin, mutta oppii paljon uutta (!) ja saa jutella muiden ihmisten kanssa. Hän on todella aktiivinen harrastuksissa ja minusta se on hyvä asia, eipä ole juuttunut kiikkustuoliin kaunareita katsomaan.
Ainoa harmi oikeastaan on että hän ei ymmärrä ettei puhelinmyyjän kanssa tarvitse rupatella iät ja ajat (onneksi ei osta mitään) tai että kaupustelijoille (huijareille) ei tarvitse avata ovea. Hän on sitä ikäluokkaa että vielä luottaa ihmisiin, jos joku rimpauttaa ovikelloa niin ovi avataan.
Että minun pitäisi jaella rahojani lapsille ja lapsenlapsille kokoajan, kyllä minulla itsellänikin on niille käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Äitini täyttää tänä vuonna 80 vuotta . Ei ole koskaan työelämässä ollessaan käyttänyt mitään tietokoneita tms. laitteita, kun on aina ollut ihan suorittavassa työssä. Netti, kännykkä ja tietokone kaikki aivan täyttä hepreaa. Lisäksi kaikkia laitteita kohtaan kauhea pelko, että jos ne hajoaa ja tulee kalliiksi. On jotenkin teknisesti aivan kädetön. Tekee käsitöitä, ratkoo ristikoita ja lukee, mutta elämänpiiri on hyvin pieni eikä mitään uusia virikkeitä ole tullut vuosikausiin. Huono kunto estää itsenäisen liikkumisen kylillä ja ystävät ovat käyneet vähiin. Tulevaisuus ei näytä yhtään valoisammalta....
No, et varmaan ole vielä tajunnut keltanokkaana, kuinka lyhyt tämä elämä on, ei siinä kannata kauheasti itseään stressata yhtään millään, ainakaan sellaisella, miten muut haluavat sinun elävän, olevan ja aikaansaavan. Ihmisten ns. aikaansaannokset ovat kyllä varsin pieniä.
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisia muinaisjäänteitä noi. Ei se yo-tutkinto merkkaa muille yli 70-vuotiaille mitään.
Mummoni mielestä ylioppilas oli vaikskuihiano mut hän olisikin nykyään jo yli 120-vuotias jos vielä eläisi.
Nykyisin 70-vuotiaat olivat 18-vuotiaita v. 1966 ja silloin tuli ylioppilaita joka oppikoulusta ja niitä oli silloin jo pienemmissäkin kunnissa.
Koulutusta tässä maassa arvostettiin silloinkin.
Vierailija kirjoitti:
Äitini täyttää tänä vuonna 80 vuotta . Ei ole koskaan työelämässä ollessaan käyttänyt mitään tietokoneita tms. laitteita, kun on aina ollut ihan suorittavassa työssä. Netti, kännykkä ja tietokone kaikki aivan täyttä hepreaa. Lisäksi kaikkia laitteita kohtaan kauhea pelko, että jos ne hajoaa ja tulee kalliiksi. On jotenkin teknisesti aivan kädetön. Tekee käsitöitä, ratkoo ristikoita ja lukee, mutta elämänpiiri on hyvin pieni eikä mitään uusia virikkeitä ole tullut vuosikausiin. Huono kunto estää itsenäisen liikkumisen kylillä ja ystävät ovat käyneet vähiin. Tulevaisuus ei näytä yhtään valoisammalta....
Näin ihmiset/vanhukset ovst erilaisia.
Mun äiti on 75v ja hän jaksaa ihmetellä miten nykytekniikka on helppoa ja yksinkertaista. Rakentelee excel-taulukoilla ohjelmia ja yhdistelee ja rakentelee itse koneita, on perillä kaikesta mahdollisesta älylaitteista, toisin kuin minä tai veljeni. Tehnyt pitkän työuran teknologian suunnittelussa ja aloittanut tietokoneiden käytön yli 50 vuotta sitten eli 60-luvulta alkaen. Ja nähnyt ja kokenut teknologian kehityksen alkujuurilta alkaen. Ja mun äiti ei ole missään asiassa kädetön, neuvoo meitä nuorempia, erityisesti veljeäni, jota ei vempeleet kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Siis olit 19v, kun jätit lukion kesken ja menit sitten ammattikouluun? Saatuasi sieltä todistuksen 22v iässä menit ammattikorkeaan ja edelleen suoritit ylemmän AMK-tutkinnon.
Miksi ihmeessä näin? Mikset ottanut lukion päättötodistusta?
Onko kyse junttiudesta tai ehkä impulssikontrollin puutteesta kun joka h-tin ketjussa joku alkaa vääntää asian vierestä mulla-on-oikeus-tietää -sävyyn. Oikeasti asia ei sinulle kuulu, koska AP ei tuonut asiaa keskustelun aiheeksi. Juntti.
Vierailija kirjoitti:
Äitini täyttää tänä vuonna 80 vuotta . Ei ole koskaan työelämässä ollessaan käyttänyt mitään tietokoneita tms. laitteita, kun on aina ollut ihan suorittavassa työssä. Netti, kännykkä ja tietokone kaikki aivan täyttä hepreaa. Lisäksi kaikkia laitteita kohtaan kauhea pelko, että jos ne hajoaa ja tulee kalliiksi. On jotenkin teknisesti aivan kädetön. Tekee käsitöitä, ratkoo ristikoita ja lukee, mutta elämänpiiri on hyvin pieni eikä mitään uusia virikkeitä ole tullut vuosikausiin. Huono kunto estää itsenäisen liikkumisen kylillä ja ystävät ovat käyneet vähiin. Tulevaisuus ei näytä yhtään valoisammalta....
Äitisi edustaa hyvin pientä ryhmää, jos hän ei ole ollut työelämässä tekemissä teknologian kanssa.
Suurimmassa osaa töissä tietokoneita ja muita käytettiin jo 60-luvulla eli 55vuotta sitten ja lähes kaikissa työpaikoissa oli tietokoneet yleisessä käytössä jo 80-luvulla eli 40v sitten.
Samoin internetyhteys ja laskutkin paksettiin nettiyhteyden kautta, tosin erillisen ohjelman kautta.
Ja itseasisssa teknologia ei ole paljon muuttunut ja kehittynyt viimeisen 20-30-vuoden aikana, paitsi että ne ovat helpompia käyttää ja nopeampia.
Ensimmäiset kännykätkin kun oli 80-luvulla ja yleisesti käytössä 90-luvun alussa.
Kyllä se ´´narsistinen sukupolvi´´ on näiden vanhusten lapset jalasten lapset.Sota ajan lapset ovat tämän maan rakentaneet ja heidän ansiostaan meillä on kaikki hyvä,vaan sekään ei ahneille riitä.
Vierailija kirjoitti:
Narsistinen sukupolvi täynbä ylemmyydentuntoa.. saivat sotalapsina paljon huomiota ja anteeksi kohdellen pmia lapsiäan ja vanhuksiaan huonosti. Itsekeskeisiä paskiasia. Moni. Ei kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Että räppi on laulamista, että hattu päässä saa olla sisätiloissa, että aurinkolaseja käytetään myös yöllä, että minihameiset naiset eivät ole ilotyttöjä, että lainaa voi ottaa vaikka uutta sohvaa varten, että miehet voivat meikata ja että kaikkien unelma ei ole omakotitalo ja säästötili. Noi tuli ekaksi mieleen.
Eikös minihameet ollu muotia 60-luvulla, jolloin nykyiset 7-kymppiset olivat nuoria.
Tästäpä tuli mieleen: netin ja tietokonemaailman huijausyritykset. Ainakin oman äitini silmissä räikeinkin "klikkaa tätä niin saat takuulla viruksen koneellesi" -linkki näyttää aivan yhtä uskottavalta kuin koneen muutkin ilmoitukset. Ja tämä sama ihminen opetti minulle lapsuusaikanani tv-draaman ja faktaohjelmien eron.