Miksi jotkut haluavat näyttää niin vaatimattomilta?
Mitäänsanomaton kampaus (esim. vuodesta toiseen hiukset vedetty niskaponnarille), tyylittömät ja värittömät perusvaatteet (lue: sellaiset ettei vahingossakaan erotu massasta), ei meikkiä jne. Tyylittömyyttä kuvaa se, ettei ole ollenkaan miettinyt miten korostaa omia hyviä piirteitään.
Miksi jotkut haluavat olla vaatimattimia vuodesta toiseen? Tässä ei nyt tarkoiteta ohimenevää verkkarilookia esim. pikkulapsiajan tai sairauden takia.
Kommentit (276)
Vierailija kirjoitti:
En kauheasti välitä, mitä muut ajattelevat. Olen kuitenkin saanut hirveät määrät kehuja ihan vaan ponnarissani meikittä. En ole koskaan siis ajatellut, että minussa olisi jotain vikaa...
Kiva ajatus. Eli ei ole painetta laittautua, kun ei näe itseään jonakin kokoelmana palasia, joita pitää korjailla paremmiksi versioiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sitä nyt ykköset päällä ja täydessä tällingissä tarvitse kulkea, mutta kyllä voi kotoa lähtiessään sen verran vilkaista peiliin että näyttää siistiltä.
Harvoin itsekään meikkaan, mutta katson että hiukset on edes harjattu ja aamukuolat ja rähmät pesty pois naamalta ja vaatteet ovat siistit ennen kuin lähden ihmisten ilmoille.
Niin, mutta tuohan ei nyt kelvannut, koska silloin näyttää liian vaatimattomalta. Piti olla laittautunut, eli meikkiä, kunnon kampaus, eikä vain puhtaat hiukset (esim. ponnari jo ehdittiin haukkua), vaatteet vartaloa korostavat ja tendikkäät jne....
Ah, totta. Itselleni vaan tuli ensimmäisenä mieleen siskoni joka kulkee kylillä nuhjuisissa kotirääsyissään, hiukset takussa, naama pesemättä ja kasvoilla sellainen perusv*ttuuntunut ilme.
Jos on löytänyt sen oman tyylin, niin sehän on vain hyvä?
Sellainen trendistä toiseen hyppely ei ole ekologisesti järkevää, eikä kaikki halua kokeilla mitään "räväkkää", lue valkoroskan uusimman "sähäkän" kampausta. Meikittömyys nyt on jokaisen oma asia. Yhdellä ei iho kestä, yhtä ei kiinnosta eikä toinen jaksa.
Itse haluaisin olla "normaali"
Edes joskus.. Täysin tavallinen, huomiota herättämätön ja tasa-arvoinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
En itsekään arkena mitenkään suuresti laittaudu, mutta muakin oikeasti kiinnostaa ihmiset, jotka on todella huolittelemattomia ja vaatimattoman näköisiä. Puhun nyt terveistäm työssäkäyvistä ihmisistä.
Homssuiset hiukset, joita ei ole edes kammattu, saati leikattu. Oletettavasti marketista ostetut vaatteet, jotka lököttävät päällä. Naisilla ei meikkiä. Eihän näiden ihmisten elämä tai ulkonäkö mulle kuulu, mutta huomaan aina heidän kohdallaan ajattelevani, että hitto näyttäisit niin paljon paremmalta eri kampauksella ja istuvilla vaatteilla!
Ja miksi ihmeessä pitäisi aina näyttää hyvältä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastakysymyksenä voisin esittää, että miksi jotkut haluavat näyttää niin huomiotaherättäviltä?
Haluan huolehtia ulkonäöstäni, koska olen kokonaisuus. MInussa on sekä sisäinen että ulkoinen minäni. Jos satsaisin vain sisäiseen kauneuteen, tuntuisi että jotain jää puuttumaan. Se olisi vähän sama kuin että huippulaatuista ja ihanan tuoksuista shampoota myytäisiin sinapinruskeassa, kulahtaneessa purkissa. Tietenkin hyvä tuote pakataan houkuttelevaan ulkoasuun, ja sama koskee ihmistä. Olen myös hyvin esteettinen, tykkään kauniista asioista. Tämä heijastuu ulkönäköönikin. Lisäksi olen seksuaalinen nainen, ja kaunis ulkonäkö on osa viehättävyyttä sekä tapa ilmaista itseään. Tykkään siitä, että saan positiivista huomiota. Niin, ja töissäkin on usein tilanteita, joissa täytyy olla huoliteltu.
Tämä ei sitten tarkoita, ettenkö voi välillä olla verkkareissa ja ilman meikkiä. :)
mutta miten se on sinulta pois., jos joku muu ei tahdo tai koe itsensä pynttäystä yhtä tärkeänä? voi ihminen silti olla ihan yhtä seksuaalinen tai huomion kohteena - jokaiselle on ottajansa. Kaikki ei myöskään tykkää olla pynttääjien huomionhakijoiden kanssa. ihmisiä on erilaisia.
Eihän se minulta ole pois, mistä sellaista sait päähäsi? Vastasin vain kysymykseen omalta kannaltani.
Vierailija kirjoitti:
Jos on löytänyt sen oman tyylin, niin sehän on vain hyvä?
Sellainen trendistä toiseen hyppely ei ole ekologisesti järkevää, eikä kaikki halua kokeilla mitään "räväkkää", lue valkoroskan uusimman "sähäkän" kampausta. Meikittömyys nyt on jokaisen oma asia. Yhdellä ei iho kestä, yhtä ei kiinnosta eikä toinen jaksa.
Plus kosmetiikka on kallista.
Ei kiinnosta näyttää millekään joulukuuselle, jolle kaikki tirskahtelee selän takana.
Mulla oli nuorempana todella huono itsetunto. Inhosin itseäni ja ajattelin että teen vaan itsestäni naurunalaisen jos yritän näyttää nätiltä.. Helpointa oli pysytellä vaan kaikesta taka-alalla harmaana hiirulaisena. Jotenkaan en pitänyt edes oikeutenani yrittää näyttää hyvältä, ja toisaalta jos olisin yrittänyt niin en olisi tietenkään onnistunut siinä.
Vuosia siinä meni ja en osaa edes oikeen sanoa miten pikkuhiljaa pääsin siitä itseinhosta.. Mutta nykyään on paljon terveempi suhtautuminen itseeni, uskallan näyttää siltä miltä oikeesti haluan ja tiedän että ansaitsen sen että panostan itseeni. Tavallaan se on joo oma valinta miltä näyttää, mutta kaikkeen syyt voi olla hyvin moniulotteiset. Ja toisaalta ei kaikkia kiinnosta edes laittautua, ja sekin on ihan ok tietysti.
Jos on fyysinen työ, jossa pitää pitää hiukset kiinni? Kauneus on katsojasta kiinni: toiset arvostavat luonnollisuutta, toiset taas kaikkea päälle liimattua. Usein ”laitettu” on suttuisen näköinen.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä AP:ta.
Vierailija kirjoitti:
Mitäänsanomaton kampaus (esim. vuodesta toiseen hiukset vedetty niskaponnarille), tyylittömät ja värittömät perusvaatteet (lue: sellaiset ettei vahingossakaan erotu massasta), ei meikkiä jne. Tyylittömyyttä kuvaa se, ettei ole ollenkaan miettinyt miten korostaa omia hyviä piirteitään.
Miksi jotkut haluavat olla vaatimattimia vuodesta toiseen? Tässä ei nyt tarkoiteta ohimenevää verkkarilookia esim. pikkulapsiajan tai sairauden takia.
Sellainen tyyppi on ankeinta katsottavaa jolla on maantienväriset hiukset ponihännälle laitettuna eikä edes hymyä irtoa.
Vierailija kirjoitti:
Mua aina sekä v*tuttaa että huvittaa ne sössötykset, kuinka esim. meikkaaminen on "kohteliaisuutta kanssaihmisiä kohtaan".
Tuokin vaatimus on vain naisille. Ei kukaan itke sitä, ettei miehillä ole meikkivoidetta finnejä peittämässä.
No esim koulussakaynti,muihin asioihin keskittymimen,sinkkuus-ei tarvetta miellyttaa muita, rahanpuute-ei rahaa tarkeimpiin esim hiukset,joten ei panosta sit mihinkaan jne.huonot mieskokemukset-haluu olla nakymaton.miettisin kans sita et miks jollain on tarve,herattaa ulkonaolal paljon huomioo:D
Ja,esim myos se paljon urheilee.jos urheilee,nii helposti sifa on meikiton koko paivan ja hiukset kii,jos urheilee joka pva niin toi voi toistua koko viikon
Nuorempana panostin ulkonäkööni kovasti. En ikinä pitänyt meikkaamisesta, vaatteiden ostosta yms. mutta minulle merkitsi niin paljon mitä muut ajattelevat. Nyt 30-vuotiaana ei voisi vähempää kiinnostaa muiden mielipiteet. Pidän hiukset, ihon ja hampaat hyvässä kunnossa ja panostan laadukkaisiin ja mukaviin, mutta en näyttäviin vaatteisiin. Ymmärrän, että jotkut pitävät meikkaamisesta ja vaatteista, joten en katso heitä mitenkään nokkavartta pitkin.
Saan usein kehuja huumorintajustani ja auttavaisuudestani. Ihmiset ylipäätänsä lähestyvät minua helposti. En kaipaa kohteliaisuuksia kauniista paidasta tai hienosta silmämeikistä.
Ja sitten on ne tyypit jotka töissä supisevat selän takana että mitähän tuokin luulee olevansa, jos meikkaa ja laittautuu. Koskaan ei voi kaikkia miellyttää, joten teen tässäkin asiassa just niinkuin itsestä tuntuu hyvältä ja muutkin saavat minun puolestani tehdä niin.
Ihminen. Ei vaate, tyyli tms. Kun elämän kokemusta tulee niin ulkoiset asiat menettävät merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten on ne tyypit jotka töissä supisevat selän takana että mitähän tuokin luulee olevansa, jos meikkaa ja laittautuu. Koskaan ei voi kaikkia miellyttää, joten teen tässäkin asiassa just niinkuin itsestä tuntuu hyvältä ja muutkin saavat minun puolestani tehdä niin.
Näin on. Koskaan et voi olla kaikille tarpeeksi tai sit olet liikaa.
En kauheasti välitä, mitä muut ajattelevat. Olen kuitenkin saanut hirveät määrät kehuja ihan vaan ponnarissani meikittä. En ole koskaan siis ajatellut, että minussa olisi jotain vikaa...