Miksi jotkut haluavat näyttää niin vaatimattomilta?
Mitäänsanomaton kampaus (esim. vuodesta toiseen hiukset vedetty niskaponnarille), tyylittömät ja värittömät perusvaatteet (lue: sellaiset ettei vahingossakaan erotu massasta), ei meikkiä jne. Tyylittömyyttä kuvaa se, ettei ole ollenkaan miettinyt miten korostaa omia hyviä piirteitään.
Miksi jotkut haluavat olla vaatimattimia vuodesta toiseen? Tässä ei nyt tarkoiteta ohimenevää verkkarilookia esim. pikkulapsiajan tai sairauden takia.
Kommentit (276)
Se, mikä sinun mielestäsi on mitäänsanomatonta/vaatimatonta/tyylitöntä jne., on monen mielestä luonnollisuutta, raikkautta, konstailematonta pukeutumista. Ei kaikkien ole pakko tällätä itseään eikä heille ole tärkeää olla ulkoisesti "parhaimmillaan" joka hetki. Koeta kestää.
Samaa ihmettelen! Usein stailaan salaa mielessäni tyylittömiä tuttujani...
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen! Usein stailaan salaa mielessäni tyylittömiä tuttujani...
Se "tyylitön" tuttusi voi varsin hyvin tietää, miten saisi halutessaan itsestään upean, mutta ei näe sitä niin tärkeäksi.
En itsekään arkena mitenkään suuresti laittaudu, mutta muakin oikeasti kiinnostaa ihmiset, jotka on todella huolittelemattomia ja vaatimattoman näköisiä. Puhun nyt terveistäm työssäkäyvistä ihmisistä.
Homssuiset hiukset, joita ei ole edes kammattu, saati leikattu. Oletettavasti marketista ostetut vaatteet, jotka lököttävät päällä. Naisilla ei meikkiä. Eihän näiden ihmisten elämä tai ulkonäkö mulle kuulu, mutta huomaan aina heidän kohdallaan ajattelevani, että hitto näyttäisit niin paljon paremmalta eri kampauksella ja istuvilla vaatteilla!
Monen elämänrytmi on sellainen, ettei siihen jokapäiväinen tyylin miettiminen sovi tai ole mitenkään merkityksellistä. Laittautumiselle on aikansa ja paikkansa. Tai sitten ei ole ollenkaan eikä sekään kuulu sinulle.
MInua ei kiinnosta laittautuminen/muoti/vaatteet tarpeeksi. Toisia kiinnostaa, ja se on ihan ok. Ihmisillä on erilaiset kiinnostuksenkohteet.
Koska sillä ei ole mitään väliä miltä näytän, elämä ei ole yhtään sen parempaa (aikoinaan laittauduin enemmän).
Koska en tee ulkonäölläni töitä.
Saa olla rauhassa miesten huomiolta. Minulla on kaunis treenattu kroppa ja tavanomaiset kasvot. Kun en meikkaa ja käytän löysiä vaatteita saan olla ihan rauhassa. Halutessani voin pukeutua näyttävästi ja meikata, välttämättä kaikki ei edes tajua että on samasta henkilöstä kyse.
Itse meikkaan ja mietin vähän, mitä päälleni lykkään ihmisten ilmoille lähtiessäni, mutta en minä mitenkään ihmettele tai häiriinny ihmisistä, jotka kulkevat naturellina verkkareissaan. Korkeintaan vähän kadehdin sitä, että heillä varmaan on parempi itsetunto ja asioiden tärkeysjärjestys hallussa.
Minusta "istuvat" vaatteet ovat jäykkiä ja epämukavia. En ole menossa esim. töihin sellaiseen paikkaan, missä pitäisi näyttää tietynlaiselta. Meikkiä tykkään käyttää arkenakin, mutta ihonhoito on paljon vähävaiheisempaa ilman meikkiä, joten mietin aina ennen naaman laittoa, että maksaako vaivaa :D on nimittäin muutaman kerran käynyt niin, että kovasti olen aikonut lähteä pesemään meikit ihan kohta, mutta nukahtanut vahingossa ja se kyllä riemastuttaa akneni.
Minua ei kiinnosta laittautua, enkä halua herättää huomiota. Päinvastoin inhoan sitä, jos minua paljon katsotaan.
Vierailija kirjoitti:
Koska sillä ei ole mitään väliä miltä näytän, elämä ei ole yhtään sen parempaa (aikoinaan laittauduin enemmän).
Sama juttu. Tyylin miettimiseen ja shoppailuun saisi käyttää todella paljon aikaa ja rahaa. Hyötyä siitä ei ole.
Kaikki ei ole kiinnostuneita ulkonäöstä, mikä siinä on niin vaikea ymmärtää. Itseäni kiinnostaa ja tykkään meikata ihan vaan meikkaamisen ilosta. Mutta esim. äitini ei ole koskaan meikannut ja käyttää ”vaatimattomia” vaatteita, joka muuten ei tarkoita epäsiisteyttä tai -hygieenisyyttä. Ihmisillä vaan on erilaiset prioriteetit ja mielenkiinnonkohteet.
En halua herättää huomiota. Kun meikkasin, jotkut kateelliset keksivät juoruja.
Mua aina sekä v*tuttaa että huvittaa ne sössötykset, kuinka esim. meikkaaminen on "kohteliaisuutta kanssaihmisiä kohtaan". Anteeksi, kuinka? Se, että ihminen on perushygieeninen ja siisti, on ihan riittävää kohteliaisuutta. Jos et kestä meikkaamattoman olemukseni epäesteettisyyttä, niin ongelma on sinun.
Te jotka puhutte tärkeysjärjestyksestä: Tarkoittaako ulkoinen vaatimattomuus, että henkilö on automaattisesti sisäisesti kaunis, tai että hän satsaa henkiseen kasvuun enemmän kuin ulkonäöstään huolehtivat ihmiset?
Ap
Kuvasit just mut niskaponnaria myöten - ei vaan kiinnosta ja lisäksi tykkään mukavuudesta.