Kertokaa kuulemianne HUONOJA säästö- ja ansaintavinkkejä
Ikuinen on ainakin tuo "kerää pulloja" - todellisuudessa pulloja löytää ehkä 1 kpl/vko jos päivittäin lenkkeilee...
Kommentit (669)
Säästövinkki: Älä osta kalliita voiteita, käy säännöllisesti kaupassa ja levitä naamaan testereitä.
Pöljimpiä ovat nämä nykyajan julkiset sijoitusneuvojabloggaajanaiset.
Hehkutetaan kuinka voimaannuttavaa se oma raha on koko naissukupuolelle yms.
Kerrotaan että sijoittamalla etf rahastoihin ja osakkeisiin ja kiinteistöihin voi jo pienituloinenkin rikastua vain kympillä kuussa.
Ei kuitenkaan kerrota, mihin sijoittaa tarkalleen.
Bitcoiniin kun olis kympin kuussa laittanut joskus silloin, olisi nyt varmaan aika rikas.
Talvivaaraan jos olis laittanut, asia olis toisin.
Osta Chanelin laukku. Se kestää isoäidiltä lapsenlapselle. No ei kestä.
Ehdottelevat osakkeiden ostamista niille, joilla on tarvetta tinkiä kaikesta. Ensimmäinen asia mitä KELA vaatii toimeentulotukiasiakkaalta on osakkeiden myyminen. Tämä on todellisuutta. Minullakin oli osakkeita, kunnes ensimmäisen kerran alkoi toimeentulotuen hakeminen häämöttää. Siinä vaiheessa kaikki myyntiin ja käteiseksi.
Todellinen vinkki joka toimii: Jos koskaan jää rahaa yli niin kerää sitä käteiseksi. Mahdollinen puskuriraha pitää olla käteisenä, ei tilillä. Jos se on tilillä niin KELA:n mielestä se pitää käyttää pois. Kun on edes hieman rahaa jemmassa niin pärjää silloinkin, kun KELA ei maksa ajallaan tai joutuu tekemään kelan virheellisestä tt-päätöksestä oikaisupyynnön ja odottelemaan rahoja. Näitä kun on 80% kaikista tt-päätöksistä oman kokemuksen mukaan.
Lehtien säästövinkithän onkin tarkoitettu töissä olevalle ylemmälle keskiluokalle jolla on ongelmia luottokorttilaskujen kertymisen vuoksi. Köyhät eivät ole kiinnostavia, kuolkoon pois.
Säästäminen on kamalan henkilökohtaista eikä mitään universaaleja ohjeita voi antaa. Joissain tapauksissa se säästäminen ei vaan enää auta vaan pitäisi pyrkiä lisäämään sitä tulopuolta.
Se mitä universaalisti voi tehdä on selvittää mihin rahat menevät ja pyrkiä sieltä löytämään vielä muutama euro. Omia kuluja voi sitten benchmarkata vaikka av:lla ja miettiä onko ne linjassa muiden kanssa.
Itse lähtisin miettimään ns. piilokuluja kuten asuntolainan marginaalia (meillä 0,45 kilpailutettu 2018 lopussa, vakuutuksia, sähkölaskuja, vakuutuksia jne.). Joo ja tiedän ettei köyhillä näitä kaikkia kuluja ole.
Vierailija kirjoitti:
Säästövinkki Kelan tuilla elävälle köyhälle työttömälle (siis minulle): laita 1000 euroa kuussa sivuun ja säästä puskuria.
Tän on pakko olla Susanna K.lta :)
Vierailija kirjoitti:
Tästä saattaa moni olla eri mieltä kanssani. "Osta mieluummin laadukkaita ja kalliita vaatteita, kuin perus h&m -vaatteita. Kestävät kulutusta moninkertaisesti." Mitäs sitten, kun näihin kalliisiin laatuvaatteisiin tulee lähtemättömiä tahroja tms? Mieluummin ostan edullisia vaatteita, joiden tuhoutumista ei tarvitse murehtia etukäteen, aika kauan minulla on h&m-vaatteetkin kestäneet. Jotkut arvokkaammat vaatteet sen sijaan ovat jo pesussa menneet ihan nukkaiseksi.
Varsinkaan lasten kohdalla en ymmärrä tätä. "Köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa" sanotaan ja pistetään 150-200 euroa 4-vuotiaan haalariin joka on käytössä pari kuukautta.
Vierailija kirjoitti:
"Prepaid liittymä tulee halvemmalsi kuin tavallinen puheliittymä."
No ei tasantarkkaan nykypuhelimessa tule. Itsellä ei ole mahdollisuutta saada tavallista liittymää koska takaus vei luottotiedot ja prepaid liittymän puhrlinlasku on kuussa helposti 50-60 euroa.
Mulla on prepaid 23,90. Netti, puhelut ja viestit. Mikä ihmeen prepaid-liittymä sulla on?
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku selittää tyhmälle mikä tuon kilohinnan kyttäämisen idea on?
Pakko kysyä:
Miksi siinä mielestäsi eibolisi ideaa säästämisen suhteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja yksi vinkki on kanssa, että kun jää ylimääräistä, niin osta osakkeita. Siis mitä? Kun sitä ylimääräistä ei jää. Tonnikalapurkin hinnalla saa aika paljon pottuja eikä nälkä lähde pelkillä nuudeleilla. Kääk!
Niin, kuka jaksaa odotella tuottoja joskus pitkälle tulevaisuuteen, jos sitä odottaessa pitää kärvistellä? Hyvin toimeen tulevilla on usein vaikeuksia ymmärtää, että vähävaraiset joutuvat miettimään ensisijaisesti nykyhetkestä selviämistä. Kun sitä rahaa on, niin on helppo laskelmoida tulevaisuuteen.
Ostamalla osakkeita parhaillaan saa jatkossa kuukausittain juurikin sitä kassavirtaa lisää. Ja siihen ei hirveitä summia tarvitse. Ainoastaan toimeentulotuella elävillä tätä mahdollisuutta ei ola. Viimeisin ostoni tuottaa minulle jatkossa euron kuussa lisää kassavirtaa, ja tämä ostos tehtiin juurikin pienistä asioista säästämällä. Mutta nyt sanotte tietysti että "ei euro paljoa lämmitä". No sitten varmaan ei ole köyhä...
"Tee viikon ruokalista etukäteen ja tee ostokset tiukasti sen mukaan", varmaan sopii joillekin, mutta minulla lisäisi kauppalaskua. Menen kauppaan, katson mitä siellä on juuri silloin tarjouksessa ja päiväysalessa, ja teen ruokaa sen perusteella. Suurin osa ostamistani lihoista on päiväysalesta, ja hevit tarjouksista ja sesongin halvimmista. Onko noiden listojen ainoa tarkoitus ehkäistä heräteostoksia?
"Hanki termosmuki ja osta take away -kahvisi siihen!"
Esimerkiksi R-kioskilla kahvi omaan mukiin säästää 20 senttiä per kahvi. Toisin sanoen kahveja tulisi ostaa kymmeniä, ennen kuin muki edes maksaisi itsensä takaisin, saati että alkaisi tuottaa voittoa.
Tavaroiden myynti kirppiksellä ei ole mielestäni huono vinkki, jos ylimääräistä tavaraa on. Mutta se on tyhmää, miten siitä puhutaan: "Tienasin kirppiksellä 100 e." "Ansaitsin kirppiksellä 200 e - ai niin, ja tuosta vielä miinus pöytävuokra." Iltapäivälehti: "Näin kotiäiti tienasi jopa 400 e kuukaudessa (myymällä merkkilastenvaatteita kirppiksellä)"
Ei se ole ansaitsemista, jos ei ota huomioon tavaroiden ostohintaa. Lähes aina siinä häviää.
Jotkut myös ostavat uutta tavaraa herkemmin, kun ajattelevat, että voihan sen myydä sitten eteenpäin. Mutta ei siitä koskaan samaa hintaa saa takaisin, joten jos vaihtoehtona on jättää kokonaan ostamatta, niin mieluummin se!
Yhden kerran elämässäni olen nähnyt lehtijutun, jossa joku ihan oikeasti tienasi kirppismyynnillä: siis onnistui myymään kalliimmalla kuin mitä oli itse maksanut. Ja liikaa olen nähnyt lehtijuttuja, joissa hehkutetaan miten paljon on saatu rahaa - niin, kun lähtötilanne on kaapit täynnä kalliita vaatteita, jotka ovat uusina maksaneet 10 krt enemmän.
Vierailija kirjoitti:
No esimerkiksi Viroon saa laivamatkoja tarjouksesta eurolla, Viron sisäisiä bussimatkoja samoin. Tallinnasta ja etenkin muista kaupungeista majoitusta saa helposti parilla kympillä yö. Eikö ole varaa edes viikonloppumatkaan?
Matka kotikylästä Ylivieskaan ja Helsinkiin maksaa sen verran paljon, että ei ole varaa edes noin edulliseen matkaan ulkomailla. Katsos kun kaikki ei asu vieläkään siellä Hellsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Tavaroiden myynti kirppiksellä ei ole mielestäni huono vinkki, jos ylimääräistä tavaraa on. Mutta se on tyhmää, miten siitä puhutaan: "Tienasin kirppiksellä 100 e." "Ansaitsin kirppiksellä 200 e - ai niin, ja tuosta vielä miinus pöytävuokra." Iltapäivälehti: "Näin kotiäiti tienasi jopa 400 e kuukaudessa (myymällä merkkilastenvaatteita kirppiksellä)"
Ei se ole ansaitsemista, jos ei ota huomioon tavaroiden ostohintaa. Lähes aina siinä häviää.
Jotkut myös ostavat uutta tavaraa herkemmin, kun ajattelevat, että voihan sen myydä sitten eteenpäin. Mutta ei siitä koskaan samaa hintaa saa takaisin, joten jos vaihtoehtona on jättää kokonaan ostamatta, niin mieluummin se!
Yhden kerran elämässäni olen nähnyt lehtijutun, jossa joku ihan oikeasti tienasi kirppismyynnillä: siis onnistui myymään kalliimmalla kuin mitä oli itse maksanut. Ja liikaa olen nähnyt lehtijuttuja, joissa hehkutetaan miten paljon on saatu rahaa - niin, kun lähtötilanne on kaapit täynnä kalliita vaatteita, jotka ovat uusina maksaneet 10 krt enemmän.
Kyllä jollain Tori.fi/facebook kirppis-trokauksella varmaan muutaman satkun kuukaudessa tekisi. Vaatii toki jonkun verran aikaa, pääomaa ja pitäisi asua pk-seudulla jossa on tarjontaa ja kysyntää.
Vierailija kirjoitti:
Köyhän ei kannata ostaa halpaa. No kun ei ole varaa kalliiseen.
Itse tunnen sanonnan muodossa "Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa". Ja se on mielestäni hyvä viisaus, kun ajattelee mitä sillä perimmältään tarkoitetaan. Nimittäin sitä, että halpa tavara tulee pitkällä aikavälillä kalliimmaksi, kun pitää useammin ostaa uusi.
Esim. ostan halvat kengät 20 e, ja joudun joka vuosi ostamaan uudet, koska halvat kengät eivät kestä pidempään. Vs. ostan laadukkaat kengät 70 e, ja ne kestävät 10 seuraavaa vuotta. Halpaa ostaessani menetin 10 v:ssa 200 e, kallista ostaessani 70 e.
Totta kai ymmärrän, että usein köyhällä ei vain ole rahaa. Ei minullakaan ole. Joskus joutuu ostamaan huonoa. Mutta noudatan tätä periaatetta mahdollisuuksien rajoissa: jos suinkin pystyn ostamaan parempaa laatua, vaikka sitten heti tilipäivän jälkeen, vaikka se tietääkin vyönkiristystä loppukuusta, niin panostan. Jos siitä yhdestä panostuksesta pääsen räpistelemäån yli, hyödyn siitä pitkään ja se aiheuttaa säästöä myöhemmin.
Niinpä olen esim. talvivaatteita esille ottaessa huokaillut helpotuksesta, että onneksi ei tänäkään talvena tarvitse ostaa uutta takkia, kun vanha on vielä niin hyvä. Onneksi sain silloin kerran ostettua laadukkaan takin kohtuuhintaan kirppikseltä. Vaikka maksoinkin hieman enemmän kuin kirppisvaatteista yleensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No esimerkiksi Viroon saa laivamatkoja tarjouksesta eurolla, Viron sisäisiä bussimatkoja samoin. Tallinnasta ja etenkin muista kaupungeista majoitusta saa helposti parilla kympillä yö. Eikö ole varaa edes viikonloppumatkaan?
Matka kotikylästä Ylivieskaan ja Helsinkiin maksaa sen verran paljon, että ei ole varaa edes noin edulliseen matkaan ulkomailla. Katsos kun kaikki ei asu vieläkään siellä Hellsingissä.
Tämä. Varsinkin ns. naistenlehtivinkit on aina suunnattu pääkaupunkiseudulla asuvalle sinkulle, joka säästää tonneja vuodessa kun lopettaa holtittoman tuhlaamisen. Köyhälle matkustaminen ei ole mikään säästövinkki, kun siihen edullisimpaankaan matkaan ei ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Näistä tulee aina mieleen se naistenlehden toimittaja, joka eli viikon "minimaalisella" ruokabudjetilla eli käytti 50e rahaa, puolet ruuista löytyi jo valmiiksi kotoa ja muutaman syömisen kustansi joku muu.
Niin tai se yksi, joka muutti mummonsa luokse asumaan ilmaiseksi ja mummu maksoi ruuatkin.
Opiskelijana huvittaa aina ne "opiskelijat saa kortilla halvemmalla!" kun kyseessä juuri joku ravintolaillallinen tai keilaaminen. Eipä tule käytyä kun ei ole varaa edes sen mahtavan 10% alennuksen kanssa.
Se on juuri noin helppoa.