Kertokaa kuulemianne HUONOJA säästö- ja ansaintavinkkejä
Ikuinen on ainakin tuo "kerää pulloja" - todellisuudessa pulloja löytää ehkä 1 kpl/vko jos päivittäin lenkkeilee...
Kommentit (669)
"Lähde myymään vanhoja esineitä ja vaatteita joille ei käyttöä", kuka niitä ostaisi?
Vielä jos joku valittaa nälkäänsä. Leipä on saatava heti?
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku selittää tyhmälle mikä tuon kilohinnan kyttäämisen idea on?
Kilohinta kertoo sen, mitä ruoka oikeasti maksaa!
Pienempi paketti on ostoksena halvempi, mutta siinä saat tietysti vähemmän ruokaa. Ja joudut pikemmin lähtemään uudestaan kauppaan ostamaan taas uutta pakettia. Monta pientä "halpaa" pakettia kuukauden tai vuoden mittaan ei enää olekaan niin halpaa. Isoissa paketeissa yleensä on halvempi kilohinta, jolloin kannattaa ostaa se. Tietysti vain siinä tapauksessa, että se kaikki tulee käytettyä ennen sen vanhentumista.
Tämä pätee lähinnä niihin ruokiin, joita säännöllisesti ostat. Esim. suklaapatukka on sellainen ostos, ettei ole paljon väliä syökö 30 vai 40 g, eikä tarvitse yrittää maksimoida saantia. Tällöin säästeliäs ostaa sen patukan, joka on yksittäisenä halvempi.
Roope Ankka:
Olen pienipalkkaisessa työssä kiireapulaisena. Asun jo valmiiksi valmiiksi pienessä kylässä pienessä asunnossa. En saa mitään Kelan tukia. Tulisin paremmin toimeen, jos en kävisi töissä. Ei ole autoa, ei kotieläimiä. En voi muuttaa vanhempien luo hautausmaalle. Laitan itse ruokani. En juo enkä polta. Olen terve.
Tämä ei tarkoita sitä, että olisin tyytymätön elämääni. Elintaso ei päätä huimaa, mutta eipä ole velkaakaan. Ottaa vaan päähän nämä parempi osaisten säästövinkit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoissa paketeissa yleensä on halvempi kilohinta, jolloin kannattaa ostaa se. Tietysti vain siinä tapauksessa, että se kaikki tulee käytettyä ennen sen vanhentumista..
Tämä on ketjuun sopiva HUONO säästämisvinkki, koska halvin on se pakkauskoko, jota myydään eniten. Esimerkiksi pienempi makaronipussi on halvempi kuin isompi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja yksi vinkki on kanssa, että kun jää ylimääräistä, niin osta osakkeita. Siis mitä? Kun sitä ylimääräistä ei jää. Tonnikalapurkin hinnalla saa aika paljon pottuja eikä nälkä lähde pelkillä nuudeleilla. Kääk!
Niin, kuka jaksaa odotella tuottoja joskus pitkälle tulevaisuuteen, jos sitä odottaessa pitää kärvistellä? Hyvin toimeen tulevilla on usein vaikeuksia ymmärtää, että vähävaraiset joutuvat miettimään ensisijaisesti nykyhetkestä selviämistä. Kun sitä rahaa on, niin on helppo laskelmoida tulevaisuuteen.
Tässä kiteytyy aika moni asia.
1. Kuka jaksaa odotella tuottoja joskus pitkälle tulevaisuuteen? Mutta kun juuri se kärsivällisyys, ja aika, on vaurastumisessa kaiken perusta. Kyllä, sitä odottaessa pitää kärvistellä, mutta sitten on toivoa jostain paremmasta.
2. Pitää miettiä ensisijaisesti nykyhetkestä selviämistä. Tämä on ihan totta. Siksi sitä nykyhetkeä pitää jollain aikavälillä muuttaa. Usein sanotaan, ettei jää senttiäkään ylimääräistä vaan "kaikki menee". Entä jos tähän sitten vielä tulisi jokin yllättävä lisämeno, mistä se sitten maksetaan? Jos kassavirta on jatkuvasti +-0, eikö pieninkin ylimääräinen meno ole katastrofi? SItten vasta kärvistelläänkin. Eikö olisi parempi yrittää kärvistellä vapaaehtoisesti edes vähän enemmän - auto pois, halvempi asunto, kaikesta muusta tinkiminen vielä kerran - jotta olisi edes vähän enemmän liikkumavaraa omassa elämässä?
3. Ajatellaan, että hyvin toimeentulevilla rahaa vain "on", lähes rajattomasti. Ei se kuitenkaan tyhjästä ole tullut. Tietysti toisilla on käynyt parempi tuuri kuin toisilla, mutta yleensä rahat ovat tulleet korvauksena jostain työstä. -Jos työtä ei ole - minkä hyvin uskon, ettei sitä kaikille riitä - on etsittävä muita tulonlähteitä. En mitenkään sano, että tämä käy helposti. Mutta jos vähävaraisuus johtuu siitä, että saa tukia vain juuri sen verran kuin pakollisiin menoihin tulee, silloin muiden tulonlähteiden etsiminen on ainoa ulospääsykeino. Joskus asiaa auttaa, kun muuttaa toiselle paikkakunnalle ja saa sitä kautta uusia ympyröitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja yksi vinkki on kanssa, että kun jää ylimääräistä, niin osta osakkeita. Siis mitä? Kun sitä ylimääräistä ei jää. Tonnikalapurkin hinnalla saa aika paljon pottuja eikä nälkä lähde pelkillä nuudeleilla. Kääk!
Niin, kuka jaksaa odotella tuottoja joskus pitkälle tulevaisuuteen, jos sitä odottaessa pitää kärvistellä? Hyvin toimeen tulevilla on usein vaikeuksia ymmärtää, että vähävaraiset joutuvat miettimään ensisijaisesti nykyhetkestä selviämistä. Kun sitä rahaa on, niin on helppo laskelmoida tulevaisuuteen.
Aloita 10 eurolla kk. Pienituloinenkin voi tehdä näin ei tarvi mistään tinkiä.
Lähtökohta tietysti ettei tuottoja pitkään aikaan.
Sain jo hiukan yli 900 euroa, vähän miinuksella.
Ei kannata ostaa omaa asuntoa vaan asua vuokralla/ asunmisoikeusasunnossa.
Ala Konmarittamaan. Ala minimalistiksi. Arvatkaas paljonko tavaroiden poisheittäminen ja uusien tilalle ostaminen maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Tästä saattaa moni olla eri mieltä kanssani. "Osta mieluummin laadukkaita ja kalliita vaatteita, kuin perus h&m -vaatteita. Kestävät kulutusta moninkertaisesti." Mitäs sitten, kun näihin kalliisiin laatuvaatteisiin tulee lähtemättömiä tahroja tms? Mieluummin ostan edullisia vaatteita, joiden tuhoutumista ei tarvitse murehtia etukäteen, aika kauan minulla on h&m-vaatteetkin kestäneet. Jotkut arvokkaammat vaatteet sen sijaan ovat jo pesussa menneet ihan nukkaiseksi.
Lapseni sotki verrattain kalliin uuden toppapukunsa johonkin koneenrasvaan heti ensimmäisellä käyttökerralla. Koska en osannut puhdistaa tahraa millään kotoa löytyvällä aineella ja netin mukaan ne puhdistuvat pesulassa vein toppapuvun pesulaan. Puvun pesettäminen ei ollut edes kallista suhteessa puvun hintaan. Kyllä ihan helpottuneena ja kiitollisuuden kyyneleitä nieleskelin pesulalaskua maksaessa ja lapsella oli iloa puvusta sekä hänen pienemmällä sisaruksellaan myöhemminkin koska puvun muut ominaisuudet ovat erinomaiset.
Villa- ja silkkivaatteidenkin kanssa pärjää kun raskii investoida alle viisi euroa maksavaan sappisaippuaan ja käyttää sitä ohjeiden mukaan ennen pesua ainakin kaula-aukon ja kainaloiden kohdissa. Muutenhan ne puhdistautuvat ihan hajustamattattomalla shampootilkalla. Villavaatteissa tuuletus on viisautta.
Vierailija kirjoitti:
Tästä saattaa moni olla eri mieltä kanssani. "Osta mieluummin laadukkaita ja kalliita vaatteita, kuin perus h&m -vaatteita. Kestävät kulutusta moninkertaisesti." Mitäs sitten, kun näihin kalliisiin laatuvaatteisiin tulee lähtemättömiä tahroja tms? Mieluummin ostan edullisia vaatteita, joiden tuhoutumista ei tarvitse murehtia etukäteen, aika kauan minulla on h&m-vaatteetkin kestäneet. Jotkut arvokkaammat vaatteet sen sijaan ovat jo pesussa menneet ihan nukkaiseksi.
No vaikka mustat pitkät housut, näissä ei näy lika, kestäneet kauan.
Hiukan kalliimpi puuvillapaitis, surutta voi pestä koneessa, hankinta ei mennyt hukkaan.
Riisun aina kotiin päästyäni ja puen halvemmat kirpparikuteet.
Vierailija kirjoitti:
Roope Ankka:
Olen pienipalkkaisessa työssä kiireapulaisena. Asun jo valmiiksi valmiiksi pienessä kylässä pienessä asunnossa. En saa mitään Kelan tukia. Tulisin paremmin toimeen, jos en kävisi töissä. Ei ole autoa, ei kotieläimiä. En voi muuttaa vanhempien luo hautausmaalle. Laitan itse ruokani. En juo enkä polta. Olen terve.
Tämä ei tarkoita sitä, että olisin tyytymätön elämääni. Elintaso ei päätä huimaa, mutta eipä ole velkaakaan. Ottaa vaan päähän nämä parempi osaisten säästövinkit.
Mutta sittenhän tilanteesi on jo hyvä! Koska sinulla on säännölliset tulot, niistä voit säästää. Tiedän, että elintasosi laskee siitä, mutta jatkossa säästöistä on apua. Älä kadehdi niitä, jotka saavat tukia - sinulla on paljon enemmän vapautta kuin heillä.
Eikä kannata takertua siihen, että "en minä voi luopua asiasta X, koska minulla ei ole X:ää" - on hyvä, jos menosi ovat jo valmiiksi pienet!
Voitko tehdä jotain muuta kuin kiireapulaisen hommia? Onko työ kausiluonteista, jolloin työvoimaa tarvitaan vain sesonkina?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä osta take away -kahveja. No hitto vie, hyvä kun on varaa keitellä kahvia kotona.
Juu ja näissä on aina laskelmia, kuinka monta sataa säästää vuodessa, kun jättää "päivittäisen laten" ostamatta. :D
Minä en ole elämäni aikana ostanut ensimmäistäkään lattea. Olen tehnyt sitä kotona itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku selittää tyhmälle mikä tuon kilohinnan kyttäämisen idea on?
Tuotepaketeissa on usein eri sisältömäärät, joten tuotteen hinta voi johtaa harhaan halpuutta arvioitaessa. Kilohinta tai litrahinta auttaa vertailemaan niiden suhteellisia hintoja, eli paljonko sama määrä tuotetta maksaa.
Esimerkiksi maitopurkkien litrahinta kertoo, paljonko tulee yhden litran hinnaksi, vaikka pakkauksessa olisi jokin muu määrä kuin 1 litra. Joku voi kysyä: "Mutta enhän minä osta kuin puoli litraa kerrallaan, joten mitä teen sillä tiedolla, paljonko hintaa on litraa kohden?" No, jos ostaa vaikka kuukaudessa yhteensä 8 litraa, niin silloin huomaa, että litrahinta vaikuttaa siihen, paljonko siitä kaikesta maidosta (ja sama juttu kaiken muun ruoan kanssa) yhteensä maksaa.
Joissain tilanteissa kilo-tai litrahinnan tuijottelu ei välttämättä kannata. Esim. silloin, jos ei ehdi käyttämään kaikkea ennen kuin se menee vanhaksi.
Eli siis, jos katson että tuossa paketti juustoa 250g, enpäs ostakaan tuota 500g pakettia koska on kalliimpi... MUTTA siinä 500g paketissa onkin halvempi kilohinta, eli jos ostan kaksi niitä 250g pakettia, tulee se kalliimmaksi kuin ostaa se 500g paketti.
Toivottavasti tajusin tämän näin helpolla... :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Klassinen on myös tämä: kerää marjoja ja sieniä. No mistä kaupunkilainen niitä kerää, varsinkin jos ei ole autoa, ja varsinkin jos sattuu olemaan tammikuu, ja kuinka massiivisia summia sillä nyt loppujen lopuksi säästää?
Samaa sarjaa: leivo itse leipäsi. No en tasan leivo, kun halvin ruisleipä maksaa alle euron, ja ruisleivän leipominen kotona ylittää minun tietotaitoni.
Hernekeittokin kuulemma kannattaa tehdä itse, tulee halvaksi. Tuleehan se, mutta valmishernekeitto kylläkin on yksi halvimpia kaupan ruokia, joten paljonko siinä säästää, kymmeniä senttejä? Ja vielä pitää ottaa huomioon vaivannäkö ja sähkönkulutus (pitkä keittoaika).
Sähkö kuuluu monesti vuokraan.
Onhan se itse tehty keitto ihan eri luokkaa kuin purkkikeitot. Ja kerralla tulee vaikka viisi litraa - ruokaa moneksi päiväksi.
Hernekeiton voi keittää painekattilallakin. Kirpparilla oli painekattila 5 euroa muttei tullut mieleen ostaa sitä koska meillä on jo yksi painekattila. Lapsemme ovat ilmoittaneet haluavansa ostaa itse omat keittiötavaransa eli en ostanut painekattilaa vaikka se olisi ollut kiva lykätä esikoisen muuttokormaan mukaan vuoden päästä.
Suurin osa säästövinkeistä on "huonoja", koska ne ovat turhia ihmisille, jotka ovat jo säästeliäitä. On aika vaikea enää antaa tehokkaita neuvoja, jos ihminen tekee jo paljon mitä siinä tilanteessa voi. Moni tilanne ratkeaisi aikamatkustuksella, mutta menneisyyttä ei voi kukaan muuttaa, vaikka jälkiviisaitakin neuvoja välillä tarjotaan.
Erikseen ovat sitten ihmiset jotka ovat tuhlailevia. Heitä on sekä köyhissä että rikkaissa, mutta köyhillä tuhlailun vaikutukset ovat tietenkin pahempia. Heille nämä "huonot neuvot" voisivat olla hyviäkin, mutta he varmaan tarttuvat neuvoihin huonommin. Ehkä se tuhlaaminen johtuu juuri siitä, ettei rahankäyttöään juurikaan mieti, joten ei varmaan myöskään kovin todennäköisesti "eksy" esim. säästöaiheisiin keskusteluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku selittää tyhmälle mikä tuon kilohinnan kyttäämisen idea on?
Tuotepaketeissa on usein eri sisältömäärät, joten tuotteen hinta voi johtaa harhaan halpuutta arvioitaessa. Kilohinta tai litrahinta auttaa vertailemaan niiden suhteellisia hintoja, eli paljonko sama määrä tuotetta maksaa.
Esimerkiksi maitopurkkien litrahinta kertoo, paljonko tulee yhden litran hinnaksi, vaikka pakkauksessa olisi jokin muu määrä kuin 1 litra. Joku voi kysyä: "Mutta enhän minä osta kuin puoli litraa kerrallaan, joten mitä teen sillä tiedolla, paljonko hintaa on litraa kohden?" No, jos ostaa vaikka kuukaudessa yhteensä 8 litraa, niin silloin huomaa, että litrahinta vaikuttaa siihen, paljonko siitä kaikesta maidosta (ja sama juttu kaiken muun ruoan kanssa) yhteensä maksaa.
Joissain tilanteissa kilo-tai litrahinnan tuijottelu ei välttämättä kannata. Esim. silloin, jos ei ehdi käyttämään kaikkea ennen kuin se menee vanhaksi.
Eli siis, jos katson että tuossa paketti juustoa 250g, enpäs ostakaan tuota 500g pakettia koska on kalliimpi... MUTTA siinä 500g paketissa onkin halvempi kilohinta, eli jos ostan kaksi niitä 250g pakettia, tulee se kalliimmaksi kuin ostaa se 500g paketti.
Toivottavasti tajusin tämän näin helpolla... :D
Juuri näin! Kyseessä on yksinkertaisempi asia kuin mitä ehkä selitykseni perusteella vaikutti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikuinen on ainakin tuo "kerää pulloja" - todellisuudessa pulloja löytää ehkä 1 kpl/vko jos päivittäin lenkkeilee...
Missä korvessa sä oikein sitten asut?
Täällä korvessa ihmiset osaa kerätä omat roskat talteen. Hyvä niin.
Kerro missä niin muutan sinne, olen kyllästynyt asumaan p**kan keskellä täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Prepaid liittymä tulee halvemmalsi kuin tavallinen puheliittymä."
No ei tasantarkkaan nykypuhelimessa tule. Itsellä ei ole mahdollisuutta saada tavallista liittymää koska takaus vei luottotiedot ja prepaid liittymän puhrlinlasku on kuussa helposti 50-60 euroa.
Mulla on prepaid-liittymä. Tähän saa 24,90 eurolla kuussa rajattomasti puheluja, tekstareita ja nettiä. Tavallista "saldoa" kuluu joskus harvoin virastopuheluihin, kuten terveysaseman puhelinpalveluun jonottaessa. Netti-ja puhepaketteja on vaikka mitä erilaisia prepaid-liittymissäkin, joten miten ihmeessä saat kulumaan 60e kuussa puhumiseen?
Työttömänä ollessa tämä liittymä tuli oikeasti vieläkin edullisemmaksi, kun saatoin pärjätä ilman mitään paketteja viikkokausia. Nykyään kun joka paikassa on ilmaiset wifit ja kaikki käyttävät watsappeja sun muita. Taloyhtiössäkin on ilmainen netti.
Tämä on kyllä typerin säästövinkki ikinä. Itsekkin asun kaupungin vuokra-asunnossa jossa pitäisi olla tälläinen "ilmainen netti," mutta se "ilmainen nettiyhteys" tarkoittaakin ylläpylläri ilmaista kaapelia. Reititin ja liittymä pitää hommata itse.
Reitittimen saa n. 40 eurolla, jonka sijoittamisen jälkeen netti on ilmaista. Monissa vuokra-asunnoissa on tämä ilmainen netti, jonka liittymän saa siis ilmaiseksi avattua, vaikkei olisi esimerkiksi edes luottotietoja. Eikä se siis maksa _mitään_, joten mielestäni ei yhtään huono säästövinkki kyllä.
Puhelinliittymään kuuluu nykyään aina nettipaketti joten erillinen nettiliittymä on turha. Yleensä kehotetaankin ennemmin karsimaan tämä erillinen nettiliittymä kuin sulkemaan puhelinliittymää.
Osa niistä puhelimen neteistä on tosi hitaita esimerkiksi minulla 0,256 M joten erillinen nettiliittymä ei todellakaan ole turha.
Ja tuo puhelimen hidas netti riittää kyllä puhelinkäyttöön, joten en siirry siksi nopeampaan ja kalliimpaan nettiin puhelimessa.
Ja minun kohdallani tämä puhelin hitaan nettinsä kanssa ja erillinen netti asuntoon on yhdessä halvempi kuin nopeampi netti puhelimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä saattaa moni olla eri mieltä kanssani. "Osta mieluummin laadukkaita ja kalliita vaatteita, kuin perus h&m -vaatteita. Kestävät kulutusta moninkertaisesti." Mitäs sitten, kun näihin kalliisiin laatuvaatteisiin tulee lähtemättömiä tahroja tms? Mieluummin ostan edullisia vaatteita, joiden tuhoutumista ei tarvitse murehtia etukäteen, aika kauan minulla on h&m-vaatteetkin kestäneet. Jotkut arvokkaammat vaatteet sen sijaan ovat jo pesussa menneet ihan nukkaiseksi.
No vaikka mustat pitkät housut, näissä ei näy lika, kestäneet kauan.
Hiukan kalliimpi puuvillapaitis, surutta voi pestä koneessa, hankinta ei mennyt hukkaan.
Riisun aina kotiin päästyäni ja puen halvemmat kirpparikuteet.
Tietokirja Hyvän mielen vaatekaappi löytyy monesta kirjastostakin lainattavaksi. Tarkoituksena ei ole ostaa kerralla koko puvustoa uusiksi vaan korvata ne laaduttomat vaatekappaleet laadukkailla. Kannattaa ihan oikeasti myös vaikka pitää päiväkirjaa vaatteidensa käyttökerroista koska todellinen hinta muodostuu siten, että jakaa vaatteen käyttökertojen määrän ja vaatteen hinnan. Moni maksaa liian vähän arkivaatteistaan ja liikaa juhlavaatteistaan. Kuka edes muista suoralta kädeltä toisten juhlavaatteita jälkikäteen?
Aika kiva jos asuu suht lähellä festaripaikkaa.
Itse haaveilen että asuisin jonkin sellaisen kaupan lähellä, jossa saa roskisdyykata. Siinä säästäisi ruoassa (eli vuokran jälkeen isoimmassa menossa) varmaan ihan sikana.