Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa kuulemianne HUONOJA säästö- ja ansaintavinkkejä
Ikuinen on ainakin tuo "kerää pulloja" - todellisuudessa pulloja löytää ehkä 1 kpl/vko jos päivittäin lenkkeilee...
Kommentit (669)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lähde myymään vanhoja esineitä ja vaatteita joille ei käyttöä", kuka niitä ostaisi?
Vielä jos joku valittaa nälkäänsä. Leipä on saatava heti?
No meneehän niitä kaupaksi, FB-kirppareilla jaa tori.fissä. Suurimmalla osalla suomalaisista on ylimääräisiä tavaroita ja vaatteita, joista tosiaan voi muutamia euroja saada. Ne erittäin köyhät, joilla ei ole kerrassaan mitään ylimääräistä, ovat pieni vähemmistö.
Itsekin olen jonkin kerran myynyt Torissa esim. tarpeettomia kodintavaroita, ja antikvariaattiin kirjoja, ja kiikuttanut rahat suoraan ruokakauppaan. Jos ruokaa tosiaan pitää saada ja tilipäivään vielä muutama päivä, on vitonenkin jo hyvä raha!
Mutta onhan tuo sikäli huono neuvo, että kyllähän tuon älyää jokainen, joka pohtii mistä saisi vähän rahaa. Parempi neuvo olisi tarkentaa, millainen tavara menee helpoiten kaupaksi ja missä kannattaa myydä mitäkin tavaraa. Ja vaikka vinkata, millainen retrotavara tai mikä merkki on nyt suosiossa.
No ei mulla ainakaan ole mitään tuollaista turhaa roinaa ja krääsää mitä voisi myydä. En ole köhä, mutta en myöskään käy Indiskassa ostamassa kiinakrääsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
RoopeAnkka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja yksi vinkki on kanssa, että kun jää ylimääräistä, niin osta osakkeita. Siis mitä? Kun sitä ylimääräistä ei jää. Tonnikalapurkin hinnalla saa aika paljon pottuja eikä nälkä lähde pelkillä nuudeleilla. Kääk!
Niin, kuka jaksaa odotella tuottoja joskus pitkälle tulevaisuuteen, jos sitä odottaessa pitää kärvistellä? Hyvin toimeen tulevilla on usein vaikeuksia ymmärtää, että vähävaraiset joutuvat miettimään ensisijaisesti nykyhetkestä selviämistä. Kun sitä rahaa on, niin on helppo laskelmoida tulevaisuuteen.
Tässä kiteytyy aika moni asia.
1. Kuka jaksaa odotella tuottoja joskus pitkälle tulevaisuuteen? Mutta kun juuri se kärsivällisyys, ja aika, on vaurastumisessa kaiken perusta. Kyllä, sitä odottaessa pitää kärvistellä, mutta sitten on toivoa jostain paremmasta.
2. Pitää miettiä ensisijaisesti nykyhetkestä selviämistä. Tämä on ihan totta. Siksi sitä nykyhetkeä pitää jollain aikavälillä muuttaa. Usein sanotaan, ettei jää senttiäkään ylimääräistä vaan "kaikki menee". Entä jos tähän sitten vielä tulisi jokin yllättävä lisämeno, mistä se sitten maksetaan? Jos kassavirta on jatkuvasti +-0, eikö pieninkin ylimääräinen meno ole katastrofi? SItten vasta kärvistelläänkin. Eikö olisi parempi yrittää kärvistellä vapaaehtoisesti edes vähän enemmän - auto pois, halvempi asunto, kaikesta muusta tinkiminen vielä kerran - jotta olisi edes vähän enemmän liikkumavaraa omassa elämässä?
3. Ajatellaan, että hyvin toimeentulevilla rahaa vain "on", lähes rajattomasti. Ei se kuitenkaan tyhjästä ole tullut. Tietysti toisilla on käynyt parempi tuuri kuin toisilla, mutta yleensä rahat ovat tulleet korvauksena jostain työstä. -Jos työtä ei ole - minkä hyvin uskon, ettei sitä kaikille riitä - on etsittävä muita tulonlähteitä. En mitenkään sano, että tämä käy helposti. Mutta jos vähävaraisuus johtuu siitä, että saa tukia vain juuri sen verran kuin pakollisiin menoihin tulee, silloin muiden tulonlähteiden etsiminen on ainoa ulospääsykeino. Joskus asiaa auttaa, kun muuttaa toiselle paikkakunnalle ja saa sitä kautta uusia ympyröitä.
Sijoittaminen ja säästäminen ovat eri asioita, sijoittamisen tavoite on vaurastua pitkällä aikavälillä, säästämisellä on laajempi merkitys ja se voi olla myös vain lähitulevaisuudessa selviytymistä varten.
Terve ihminen voi kärvistellä lyhyen aikaa, mutta sijoittamisella tienaaminen vaatii niin pitkän ajan, että kannattaako se, jos on joka tapauksessa siinä ja siinä, että rahat riittävät tarpeelliseen?
Ymmärtääkseni kärvistely tarkoittaa tärkeästä luopumista, ei normaalia säästäväisyyttä.
Vaikka olisi sitten 10 - 40 vuoden päästä hyvät varat, voi kärvistely olla tuottanut jo peruuttamattomia vahinkoja, niin fyysisiä kuin henkisiäkin, joita rahalla ei enää korjata. Jos ei saa tarpeeksi ruokaa eikä muuta tarpeellista, kärsii siitä jo aivotoiminta ja syrjäytymisen todennäköisyyskin kasvaa. Mahdollisten lapsien pitää oppia koulussa ja kehittyä, siihen tarvitsee terveellistä ravintoa heti eikä vuosien päästä. Jokainen tarvitsee voimia terveyden ylläpitämiseen läpi elämän, siihen tarvitsee tarpeeksi kelvollista ravintoa, ja stressin vähyyskin auttaa. Ja elämässä järkeviä ja terveellisiä valintoja helpottaa suunnattomasti, kun on sopivat vaatteet joka säälle eikä tarvitse murehtia ainokaisten kenkien kulumista ovesta ulos astuessaan.
Pitää muistaa että myös terveys on resurssi kuten rahakin, eikä terveydestä kannata pihistellä.
Kärvistellen sijoittaminen (ja pitkälle säästäminen) on huono vinkki. Jos saa säästettyä luopumatta oikeasti tarpeellisesta, kyse ei silloin ole kärvistelystä. Esim. se ei ole vielä kärvistelyä, että luopuu lehtitilauksista tai syö ulkona harvoin, vaan nuo ovat säästäväiselle itsestäänselvyyksiä. Jotkin asiat ovat vähän mielipidekysymys, esim. addiktoitunut voi kokea haitallisestakin luopumisen kärvistelyksi.
Kannatan säästämistä, kun se on menetyksiä ja hyötyä punnittaessa järkevää. Ellei omaisuuden kasvattamiseksi, niin epäsäännöllisten ja yllättävien menojen varalle, ja tätä varten kaikkien kykenevien pitäisi säästää. Moni harmittelee sitä, kun säästöt menevät lopulta nollille, ja saattaa siksi kokea säästämisen epämotivoivana, mutta parempihan se nollille meneminenkin on kuin se että menisi miinukselle tai ei olisi edes varaa ostaa sitä (tarpeellista) asiaa, johon säästöt menivät.
Siitä ei ole haittaa, että aina edes yrittää säästää, koska tarvittaessa rahaa voi ottaa heti takaisin käyttöön, kunhan ei ole laittanut vähiä rahojaan kohteeseen, josta ne on hidasta saada takaisin.
Kyllä sijoittamisella on mahdollisuus parantaa omaa taloudellista asemaa (vähän) jo lyhyellä tähtäimellä. Sijoittamalla oikein voi saada parhaillaan jopa samalle kuukaudelle realisoituvia osinkoja, ja jatkossa jopa kuukausittain tasaisesti pieniä osinkoja. Minulle esim tänään tupsahti 60 €, huomenna tulee toinen 60€, ja kuun lopussa vielä palkan lisäksi taas 60 €. Eli joka kuukausi sellainen mukava 180€ säännöllistä tuloa, tähän päälle vielä kvarttaali-, puolivuosi- ja vuosiosingot. Kyllä kuvittelisi että pienituloiselle tuo olisi jo ihan merkittävä lisä kuukausibudjettiin. No tällaisiin summiin ei tietenkään heti päästä, mutta nämäkin on tehty pikkuhiljaa ostoja tekemällä, ja yhtäkkiä oltiin siinä tilanteessa että jo pelkillä osingoilla voin tehdä yhden pikkuostoksen kuussa. Ja kun tuloa tulee muualtakin kuin yhdestä lähteestä, on elämä helpompaa niinä tiukimpina kuukausina. Kun jättää säästöön tällöin laittamatta niin vakiotulojen lisäksi pääomatulot helpottavat huomattavasti tilannetta.
Oletko pienituloinen?
Vierailija kirjoitti:
RoopeAnkka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja yksi vinkki on kanssa, että kun jää ylimääräistä, niin osta osakkeita. Siis mitä? Kun sitä ylimääräistä ei jää. Tonnikalapurkin hinnalla saa aika paljon pottuja eikä nälkä lähde pelkillä nuudeleilla. Kääk!
Niin, kuka jaksaa odotella tuottoja joskus pitkälle tulevaisuuteen, jos sitä odottaessa pitää kärvistellä? Hyvin toimeen tulevilla on usein vaikeuksia ymmärtää, että vähävaraiset joutuvat miettimään ensisijaisesti nykyhetkestä selviämistä. Kun sitä rahaa on, niin on helppo laskelmoida tulevaisuuteen.
Tässä kiteytyy aika moni asia.
1. Kuka jaksaa odotella tuottoja joskus pitkälle tulevaisuuteen? Mutta kun juuri se kärsivällisyys, ja aika, on vaurastumisessa kaiken perusta. Kyllä, sitä odottaessa pitää kärvistellä, mutta sitten on toivoa jostain paremmasta.
2. Pitää miettiä ensisijaisesti nykyhetkestä selviämistä. Tämä on ihan totta. Siksi sitä nykyhetkeä pitää jollain aikavälillä muuttaa. Usein sanotaan, ettei jää senttiäkään ylimääräistä vaan "kaikki menee". Entä jos tähän sitten vielä tulisi jokin yllättävä lisämeno, mistä se sitten maksetaan? Jos kassavirta on jatkuvasti +-0, eikö pieninkin ylimääräinen meno ole katastrofi? SItten vasta kärvistelläänkin. Eikö olisi parempi yrittää kärvistellä vapaaehtoisesti edes vähän enemmän - auto pois, halvempi asunto, kaikesta muusta tinkiminen vielä kerran - jotta olisi edes vähän enemmän liikkumavaraa omassa elämässä?
3. Ajatellaan, että hyvin toimeentulevilla rahaa vain "on", lähes rajattomasti. Ei se kuitenkaan tyhjästä ole tullut. Tietysti toisilla on käynyt parempi tuuri kuin toisilla, mutta yleensä rahat ovat tulleet korvauksena jostain työstä. -Jos työtä ei ole - minkä hyvin uskon, ettei sitä kaikille riitä - on etsittävä muita tulonlähteitä. En mitenkään sano, että tämä käy helposti. Mutta jos vähävaraisuus johtuu siitä, että saa tukia vain juuri sen verran kuin pakollisiin menoihin tulee, silloin muiden tulonlähteiden etsiminen on ainoa ulospääsykeino. Joskus asiaa auttaa, kun muuttaa toiselle paikkakunnalle ja saa sitä kautta uusia ympyröitä.
Sijoittaminen ja säästäminen ovat eri asioita, sijoittamisen tavoite on vaurastua pitkällä aikavälillä, säästämisellä on laajempi merkitys ja se voi olla myös vain lähitulevaisuudessa selviytymistä varten.
Terve ihminen voi kärvistellä lyhyen aikaa, mutta sijoittamisella tienaaminen vaatii niin pitkän ajan, että kannattaako se, jos on joka tapauksessa siinä ja siinä, että rahat riittävät tarpeelliseen?
Ymmärtääkseni kärvistely tarkoittaa tärkeästä luopumista, ei normaalia säästäväisyyttä.
Vaikka olisi sitten 10 - 40 vuoden päästä hyvät varat, voi kärvistely olla tuottanut jo peruuttamattomia vahinkoja, niin fyysisiä kuin henkisiäkin, joita rahalla ei enää korjata. Jos ei saa tarpeeksi ruokaa eikä muuta tarpeellista, kärsii siitä jo aivotoiminta ja syrjäytymisen todennäköisyyskin kasvaa. Mahdollisten lapsien pitää oppia koulussa ja kehittyä, siihen tarvitsee terveellistä ravintoa heti eikä vuosien päästä. Jokainen tarvitsee voimia terveyden ylläpitämiseen läpi elämän, siihen tarvitsee tarpeeksi kelvollista ravintoa, ja stressin vähyyskin auttaa. Ja elämässä järkeviä ja terveellisiä valintoja helpottaa suunnattomasti, kun on sopivat vaatteet joka säälle eikä tarvitse murehtia ainokaisten kenkien kulumista ovesta ulos astuessaan.
Pitää muistaa että myös terveys on resurssi kuten rahakin, eikä terveydestä kannata pihistellä.
Kärvistellen sijoittaminen (ja pitkälle säästäminen) on huono vinkki. Jos saa säästettyä luopumatta oikeasti tarpeellisesta, kyse ei silloin ole kärvistelystä. Esim. se ei ole vielä kärvistelyä, että luopuu lehtitilauksista tai syö ulkona harvoin, vaan nuo ovat säästäväiselle itsestäänselvyyksiä. Jotkin asiat ovat vähän mielipidekysymys, esim. addiktoitunut voi kokea haitallisestakin luopumisen kärvistelyksi.
Kannatan säästämistä, kun se on menetyksiä ja hyötyä punnittaessa järkevää. Ellei omaisuuden kasvattamiseksi, niin epäsäännöllisten ja yllättävien menojen varalle, ja tätä varten kaikkien kykenevien pitäisi säästää. Moni harmittelee sitä, kun säästöt menevät lopulta nollille, ja saattaa siksi kokea säästämisen epämotivoivana, mutta parempihan se nollille meneminenkin on kuin se että menisi miinukselle tai ei olisi edes varaa ostaa sitä (tarpeellista) asiaa, johon säästöt menivät.
Siitä ei ole haittaa, että aina edes yrittää säästää, koska tarvittaessa rahaa voi ottaa heti takaisin käyttöön, kunhan ei ole laittanut vähiä rahojaan kohteeseen, josta ne on hidasta saada takaisin.
Se nyt pitäisi jokaiselle olla selvää, että terveydestään ja työkyvystään huoltapitäminen on paras sijoitus mitä itselleen voi tehdä. Toisaalta, tasapainoinen kuukausibudjetti ja riittävä puskurirahasto huolehtivat usein mielenterveydestä pitkällä tähtäimellä paremmin kuin lainalla ostettu etelänloma tai uusi auto.
Pitkälle säästäminen on siinä mielessä hyvä vinkki, että silloin pienelläkin kuukausisäästöllä saa eläkepäiviksi kunnon pääoman. On toki selvää, että säästäminen ei onnistu jos elää lähinnä yhteiskunnan tuen varassa, mutta jos nyt on pieni- tai keskituloinen palkansaaja, niin varmasti pystyy säästämään 30-150 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa elämänlaatuun millään tavalla, puhumattakaan, että joutuisi luopumaan jostain välttämättömästä, eli juurikin sillä normaalilla säästäväisyydellä.
Kärvistelyllä ymmärrän sitä, että lyhyessä ajassa (max 4kk) yritetään saada sivuun hieman isompi summa kuukausituloihin nähden. Esim. jos vaikka puskurirahasto on äkisti huvennut. Tuon pidemmän tähtäimen säästösummaan tai varsinkaan pääomaan ei kosketa, ennen kuin äärimmäisessä hädässä (=tulojen romahtaminen pidemmäksi aikaa)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä on kai postattu jo, mutta toiston uhalla mainitsen vielä leivän leipomisen. Leipä on kuitenkin se about halvin elintarvike, mitä on yleisimmin tarjouksessa, ja säästö on joitain euroja viikossa, ellet ole valtava leivän suurkuluttaja. Siihen aikaan ja vaivaan nähden, mikä leivän leipomiseen kuluu, en näe tuota kyllä juuri minään säästönä. Aika on rahaa ja leivän leipomista paremman tuntituoton saat vaikka ottamalla pullokassin mukaan iltakävelylle.
Yksi vahingollisimmista säästövinkeistä nykyajan yhteiskunnassa on hokema "aika on rahaa". Se voi olla sitä joissakin hyvin harvoissa tapauksissa, mutta työttömällä tai säännöllistä viikkotyöaikaa tekevällä aika ei ole rahaa.
Sanomalla aika on rahaa, annetaan itselle lupa mennä taksilla kun joutuisi odottamaan bussia tai kävelemään, tai ei viitsitä itse tehdä ruokaa, kun jotain kakkaeinestä ja höttöleipää saa kaupasta niin halvalla.
"Aika on rahaa" on sopiva selitys taksiin silloin, kun sillä saa lisää tienaamisaikaa, mutta tavallinen ihminen harvoin menettää rahaa bussia odottaessaan. Kuitenkin vapaa-aika voi olla (ei-rahallisesti) arvokkaampaa, jos sitä on vain vähän, ja silloin aikaa säästääkseen voi vähän maksaakin. Mutta en itsekään tajua, miten "aika on rahaa" sopii tilanteeseen, jos tarkoitus on vain saada lisää vapaa-aikaa, vaikka se olisikin tärkeää (muttei rahallisesti).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tee lapsia, kyllä valtio pitää huolta omistaan."
Valitettavan moni taitaa oikeasti uskoa tuohon ohjeeseen.
RoopeAnkka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvähän se on antaa halpoja matkavinkkejä, jos asuu Helsingissä, mutta ei täältä Lapin perukoilta kyllä euron hintaisen laivamatkan takia kannata vaivautua.
"Kun meillä oli tosi tiukkaa, mies alkoi silti sijoittamaan. Ihan pieniä summia, mutta säännöllisesti." Etkö pöllö tajua, että on aivan eri asia, jos on tiukkaa tai jos sitä rahaa ei nyt vaan kerta kaikkiaan ole senttiäkään ylimääräistä. Teitä oli kaksi, minä olen yksin. Minä kirjoitan tämän vielä oikein hitaasti, että ymmärtäisit: kun ei sitä ylimääräistä rahaa kerta kaikkiaan ole, kun joutuu syömään kaurapuuroa päiväkausia, että edes jotain saisi syödä.
Tässä on ratkaisukaavio. Tämä toimii, kun kerran olet yksin.
1. Jos olet työtön eikä ole edes näköpiirissä, että saisit töitä mistään, minimoi heti kaikki asumiskustannuksesi. Muuta mahdollisimman halvalle paikkakunnalle ja halvalle alueelle. Suomi on täynnä pikkukaupunkeja, joissa asuntoja on tyhjillään ja vuokrat laskevat. Koeta neuvotella niin pieni vuokra kuin mahdollista. Vuokrat eivät ole kiinteitä vaan aina (ainakin yksityisen sijoittajan kanssa) ne ovat neuvottelukysymyksiä.
2. Jos elät lähinnä tukien varassa, tuet on aina mitoitettu jotenkin menojen mukaan. Niistä ei tosiaan jää ylimääräistä. Koeta keksiä, miten pääsisit tukien tarpeesta eroon, vaikkapa pienentämällä elinkustannuksiasi vielä enemmän, että saisit jotain säästöön, koska vain sillä pääset omaan alkuun. Kuluta siis vähemmän kuin sinulle annetaan tukia. Luovu kaikista lemmikeistä (jos niitä on) ja autosta.
Veljeni on tälläinen ”elintasopakolainen”.
Hän tekee töitä etänä, riittää, että käy Helsingissä 2 x vuodessa.
Pari v sitten kesälomalla kävi Itä-Suomessa ja törmäsi bensa-asemalla entisen opiskelijakaverin.
Hänen vanhempien omistama asunto on tyhjillään, kun ei saa vuokralaista millään. Veljeni muutti sinne ekana vuodeksi, nyt on toinen tai kolmas vuosi menossa .
Maksaa yhtiövastikkeen päälle 50 euroa vuokraa, asunto on myynnissä ja on luvannut muuttaa heti, kun asunto menee kaupaksi. Maksaakohan 300 e vuokraa tosi kivasta asunnosta. Taloyhtiössä keski-ikä asukkailla on korkea, naapurin mummoilla on kaikilla kuulolaitteet, ei haittaa vaikka televisio pauhaa kovempaa.
Veljeni on muutenkin erakkoluonne, tämä tekee hyvää kaikille. Mm kunnanjohtaja tuli kiittämään veljeäni. Kuntaan kun tuli kertaheitolla kunnon veronmaksaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalliisiin juoksukenkiin ei kannata sijoittaa, juosta voi vaikka halvoissa sandaaleissa. Niin juu, eikä terveyteenkään.
Juoksemiseen kyllä tarvitsee kunnon kengät,muistan kun huippulenkkareilla ei kertaakaan kipeytynyt jalat.
Itse juoksen tuhansia kilometrejä vuodessa ja voin sanoa, että kunnon juoksulenkkarit on a ja o. Voit kipeyttää ja rikkoa itsesi helposti väärillä lenlkareilla jopa pysyvästi.
Huonoja säästövinkkejä: Leivo itse, sijoita rahaa, rahastosäästöt, älä juo äläkä polta.
Mulla oli 10 vuotta rahastosäästätili. Sinne meni rahaa 10000, sain takaisin huomattavasti vähemmän. Täyttä kusetusta. Oli miinuksella aina, 10 vuotta jaksoin odottaa, sitten lopetin humputuksen. En syö leipää, en polta enkä juo. Minulle siis huonoja vinkkejä.
Onneksi olen töissä, säästän rahaa paljon sillä, että en käy kampaajalla, en omista ripsipidennyksiä ja vaatteet ostan kerralla hyvää ja ajatonta, vaatteita ostan ehkä kerran viiteen vuoteen. Tarvittaessa korjaan lempifarkkujani, jotka ovat olleet mulla jo 20 vuotta.
Vähän off-topic, mutta tuo 10 vuoden säännöllinen säästäminen rahastoon ja koko ajan tappiolla... kuulostaa kyllä todella oudolta. Mikä rahasto on lasketellut kymmenen vuotta putkeen, eikä sitä ole lakkautette tai sulautettu mihinkään toiseen rahastoon sinä aikana? Jos sijoittaa nyt vähänkin laajemmin hajautettuun osakeindeksiin kymmenen vuoden ajan toisen maailmansodan jälkeen, ei ole voinut olla kymmentä vuotta koko aikaa tappiolla. 10 vuotta on kyllä sen verran lyhyt aika talouden sykleissä, että toki pari ajankohtaa tappiolliselle myynnille tuosta lähihistoriasta löytyy, 1965-1975 (70-luvun lama) ja 1999-2009 (finanssikriisi), mutta molemmissa tapauksissa yhden vuoden lisäsäästäminen olisi vienyt säästöt takaisin plussalle. Pankit kyllä tarjoavat kaikenlaisia "humputuksia", mutta pitkäjänteinen osakesäästäminen ei sitä ole.
Tätä minäkin ihmettelen. Tämän täytyy olla jotain kusetusta. Ehkä jos nuo kaikki rahat on sijoittanut kerralla juuri sellaiseen aikaan, kun kurssit olivat korkealla.
SIjoittaminen ei ole mahdottoman vaikeaa. Kulut alas, ei mitään pikavoittoja, riittävästi hajautusta sekä ajallisesti että muuten. Joo ja tiedän, ettei sovi sellaiselle, joka tarvitsee toimeentulotukea. Mutta tuo kymppitonni olisi ollut aivan mahtava pesämuna ja siitä olisi tullut jo jotain osinkotuottojakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaukomatkojen sijaan suosi viikonloppumatkoja Eurooppaan, tulevat paljon halvemmaksi. Kun olisi varaa lähteä edes viikonloppumatkalle...
No esimerkiksi Viroon saa laivamatkoja tarjouksesta eurolla, Viron sisäisiä bussimatkoja samoin. Tallinnasta ja etenkin muista kaupungeista majoitusta saa helposti parilla kympillä yö. Eikö ole varaa edes viikonloppumatkaan?
Tässä oiva säästövinkki Oululaisille.
Ajattelinkin juuri lähteä kävelemään n. 10 km päässä olevaan Oulun satamaan norkoilemaan, milloin niitä euron laivamatkoja mahtaa lähteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
RoopeAnkka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja yksi vinkki on kanssa, että kun jää ylimääräistä, niin osta osakkeita. Siis mitä? Kun sitä ylimääräistä ei jää. Tonnikalapurkin hinnalla saa aika paljon pottuja eikä nälkä lähde pelkillä nuudeleilla. Kääk!
Niin, kuka jaksaa odotella tuottoja joskus pitkälle tulevaisuuteen, jos sitä odottaessa pitää kärvistellä? Hyvin toimeen tulevilla on usein vaikeuksia ymmärtää, että vähävaraiset joutuvat miettimään ensisijaisesti nykyhetkestä selviämistä. Kun sitä rahaa on, niin on helppo laskelmoida tulevaisuuteen.
Tässä kiteytyy aika moni asia.
1. Kuka jaksaa odotella tuottoja joskus pitkälle tulevaisuuteen? Mutta kun juuri se kärsivällisyys, ja aika, on vaurastumisessa kaiken perusta. Kyllä, sitä odottaessa pitää kärvistellä, mutta sitten on toivoa jostain paremmasta.
2. Pitää miettiä ensisijaisesti nykyhetkestä selviämistä. Tämä on ihan totta. Siksi sitä nykyhetkeä pitää jollain aikavälillä muuttaa. Usein sanotaan, ettei jää senttiäkään ylimääräistä vaan "kaikki menee". Entä jos tähän sitten vielä tulisi jokin yllättävä lisämeno, mistä se sitten maksetaan? Jos kassavirta on jatkuvasti +-0, eikö pieninkin ylimääräinen meno ole katastrofi? SItten vasta kärvistelläänkin. Eikö olisi parempi yrittää kärvistellä vapaaehtoisesti edes vähän enemmän - auto pois, halvempi asunto, kaikesta muusta tinkiminen vielä kerran - jotta olisi edes vähän enemmän liikkumavaraa omassa elämässä?
3. Ajatellaan, että hyvin toimeentulevilla rahaa vain "on", lähes rajattomasti. Ei se kuitenkaan tyhjästä ole tullut. Tietysti toisilla on käynyt parempi tuuri kuin toisilla, mutta yleensä rahat ovat tulleet korvauksena jostain työstä. -Jos työtä ei ole - minkä hyvin uskon, ettei sitä kaikille riitä - on etsittävä muita tulonlähteitä. En mitenkään sano, että tämä käy helposti. Mutta jos vähävaraisuus johtuu siitä, että saa tukia vain juuri sen verran kuin pakollisiin menoihin tulee, silloin muiden tulonlähteiden etsiminen on ainoa ulospääsykeino. Joskus asiaa auttaa, kun muuttaa toiselle paikkakunnalle ja saa sitä kautta uusia ympyröitä.
Sijoittaminen ja säästäminen ovat eri asioita, sijoittamisen tavoite on vaurastua pitkällä aikavälillä, säästämisellä on laajempi merkitys ja se voi olla myös vain lähitulevaisuudessa selviytymistä varten.
Terve ihminen voi kärvistellä lyhyen aikaa, mutta sijoittamisella tienaaminen vaatii niin pitkän ajan, että kannattaako se, jos on joka tapauksessa siinä ja siinä, että rahat riittävät tarpeelliseen?
Ymmärtääkseni kärvistely tarkoittaa tärkeästä luopumista, ei normaalia säästäväisyyttä.
Vaikka olisi sitten 10 - 40 vuoden päästä hyvät varat, voi kärvistely olla tuottanut jo peruuttamattomia vahinkoja, niin fyysisiä kuin henkisiäkin, joita rahalla ei enää korjata. Jos ei saa tarpeeksi ruokaa eikä muuta tarpeellista, kärsii siitä jo aivotoiminta ja syrjäytymisen todennäköisyyskin kasvaa. Mahdollisten lapsien pitää oppia koulussa ja kehittyä, siihen tarvitsee terveellistä ravintoa heti eikä vuosien päästä. Jokainen tarvitsee voimia terveyden ylläpitämiseen läpi elämän, siihen tarvitsee tarpeeksi kelvollista ravintoa, ja stressin vähyyskin auttaa. Ja elämässä järkeviä ja terveellisiä valintoja helpottaa suunnattomasti, kun on sopivat vaatteet joka säälle eikä tarvitse murehtia ainokaisten kenkien kulumista ovesta ulos astuessaan.
Pitää muistaa että myös terveys on resurssi kuten rahakin, eikä terveydestä kannata pihistellä.
Kärvistellen sijoittaminen (ja pitkälle säästäminen) on huono vinkki. Jos saa säästettyä luopumatta oikeasti tarpeellisesta, kyse ei silloin ole kärvistelystä. Esim. se ei ole vielä kärvistelyä, että luopuu lehtitilauksista tai syö ulkona harvoin, vaan nuo ovat säästäväiselle itsestäänselvyyksiä. Jotkin asiat ovat vähän mielipidekysymys, esim. addiktoitunut voi kokea haitallisestakin luopumisen kärvistelyksi.
Kannatan säästämistä, kun se on menetyksiä ja hyötyä punnittaessa järkevää. Ellei omaisuuden kasvattamiseksi, niin epäsäännöllisten ja yllättävien menojen varalle, ja tätä varten kaikkien kykenevien pitäisi säästää. Moni harmittelee sitä, kun säästöt menevät lopulta nollille, ja saattaa siksi kokea säästämisen epämotivoivana, mutta parempihan se nollille meneminenkin on kuin se että menisi miinukselle tai ei olisi edes varaa ostaa sitä (tarpeellista) asiaa, johon säästöt menivät.
Siitä ei ole haittaa, että aina edes yrittää säästää, koska tarvittaessa rahaa voi ottaa heti takaisin käyttöön, kunhan ei ole laittanut vähiä rahojaan kohteeseen, josta ne on hidasta saada takaisin.
Kyllä sijoittamisella on mahdollisuus parantaa omaa taloudellista asemaa (vähän) jo lyhyellä tähtäimellä. Sijoittamalla oikein voi saada parhaillaan jopa samalle kuukaudelle realisoituvia osinkoja, ja jatkossa jopa kuukausittain tasaisesti pieniä osinkoja. Minulle esim tänään tupsahti 60 €, huomenna tulee toinen 60€, ja kuun lopussa vielä palkan lisäksi taas 60 €. Eli joka kuukausi sellainen mukava 180€ säännöllistä tuloa, tähän päälle vielä kvarttaali-, puolivuosi- ja vuosiosingot. Kyllä kuvittelisi että pienituloiselle tuo olisi jo ihan merkittävä lisä kuukausibudjettiin. No tällaisiin summiin ei tietenkään heti päästä, mutta nämäkin on tehty pikkuhiljaa ostoja tekemällä, ja yhtäkkiä oltiin siinä tilanteessa että jo pelkillä osingoilla voin tehdä yhden pikkuostoksen kuussa. Ja kun tuloa tulee muualtakin kuin yhdestä lähteestä, on elämä helpompaa niinä tiukimpina kuukausina. Kun jättää säästöön tällöin laittamatta niin vakiotulojen lisäksi pääomatulot helpottavat huomattavasti tilannetta.
Oletko pienituloinen?
En enää, nykyään töiden vaihtamisen vuoksi joidenkin mukaan jopa "suurituloinen". Mutta silloin kun aloitin, olin. Tienasin reilusti alle 2000€ brutto kokopäivä työstä, ja työmatka oli 180 km/ suunta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Prepaid liittymä tulee halvemmalsi kuin tavallinen puheliittymä."
No ei tasantarkkaan nykypuhelimessa tule. Itsellä ei ole mahdollisuutta saada tavallista liittymää koska takaus vei luottotiedot ja prepaid liittymän puhrlinlasku on kuussa helposti 50-60 euroa.
Mulla on prepaid-liittymä. Tähän saa 24,90 eurolla kuussa rajattomasti puheluja, tekstareita ja nettiä. Tavallista "saldoa" kuluu joskus harvoin virastopuheluihin, kuten terveysaseman puhelinpalveluun jonottaessa. Netti-ja puhepaketteja on vaikka mitä erilaisia prepaid-liittymissäkin, joten miten ihmeessä saat kulumaan 60e kuussa puhumiseen?
Työttömänä ollessa tämä liittymä tuli oikeasti vieläkin edullisemmaksi, kun saatoin pärjätä ilman mitään paketteja viikkokausia. Nykyään kun joka paikassa on ilmaiset wifit ja kaikki käyttävät watsappeja sun muita. Taloyhtiössäkin on ilmainen netti.
Tämä on kyllä typerin säästövinkki ikinä. Itsekkin asun kaupungin vuokra-asunnossa jossa pitäisi olla tälläinen "ilmainen netti," mutta se "ilmainen nettiyhteys" tarkoittaakin ylläpylläri ilmaista kaapelia. Reititin ja liittymä pitää hommata itse.
Jos on tietokone niin siitä saa yleensä tehtyä tukiaseman, jolloin tarvitsee ostaa vain kaapeli. Olen samaa mieltä tuosta ettei taloyhtiön ilmainen netti ole ilmaista nähnytkään, mutta ajattelin muistuttaa tästä jos joku pähkäilee reitittimen oston kanssa mutta vaikka läppäri löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sijoita sijoita. Mun vuoden tuotot sijoituksista on kulut vähentäen tasan -2,2 prosenttia.
Eihän tuo ole vielä pahastikaan turskalla. Sijoittamiseen liittyy aina tappion riski. Mutta pitkällä aikavälillä (kymmenen vuoden aikavälillä) tuottoa tulee jo paljon varmemmin.
Jostain syystä ihmiset lottoavat, vaikka lottoon "sijoittamisen" tappiot ovat paljon suuremmat ja varmemmat. Hyvin harva saa omiaan takaisin. SIjoittamisessa riskit ovat kuitenkin paljon pienemmät. Ei sieltä miljoonavoittoja tule (jos ei aloita jo valmiiksi suurilla pääomilla), mutta äärimmäisen harvoin mitään jättitappioitakaan. Olen itse sijoittanut esimerkiksi Talvivaaraan - ne rahat menetin - mutta samaan aikaan muutamaan muuhunkin firmaan, jotka ovat kyllä moninkertaisesti kattaneet nuo tappiot.
Osinkosijoittaminen on yksi tapa, jolla voi pitää itsensä tyytyväisenä sijoituksiin. Sijoituskohteeksi siis jokin tylsä tasaista osinkoa tarjoava osake, ja osingot kilahtavat tilille kerran tai parikin kertaa vuodessa. Vaikka sijoituksen arvo välillä laskisi, ei sillä ole niin väliä, jos et mene myymään - jos osingot pysyvät samoissa summissa, kyllä se kurssi sieltä takaisin pomppaa. Voit jopa hyödyntää kurssilaskua lisäostoihin, saat enemmän halvemmalla.
Tiedän yhden, joka kerää vettä ämpäreihin kesällä ja käyttää talven aikaan wc:n "huuhteluun".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä jo useampi vuosi aikaa ja oikein pankista soittivat kun minulla tota rahaa niin paljon pankkitilillä ja heillä kun näitä sijoitus vinkkejä. No pankkiin, sijoitus täti puhui ja puhui, kunnes kysyin kongretiaa. Kysyin että paljonko minulla on vuoden päästä enenmän rahaa, kun sijoitan esim. 10 000 € vuodeksi sille heidän mainostamalle "korkea"korkoiselle tilille.. No naputteli kovasti konettaan ja sanoi että 17,50€, kunnes korjasi että vielä miinus kulut niin summa olisi 9, 25€. Toivotin hyvät päivänjatkot ja lähdin. Vanha viisaus että raha tulee rahan luokse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoita sijoita. Mun vuoden tuotot sijoituksista on kulut vähentäen tasan -2,2 prosenttia.
Eihän tuo ole vielä pahastikaan turskalla. Sijoittamiseen liittyy aina tappion riski. Mutta pitkällä aikavälillä (kymmenen vuoden aikavälillä) tuottoa tulee jo paljon varmemmin.
Jostain syystä ihmiset lottoavat, vaikka lottoon "sijoittamisen" tappiot ovat paljon suuremmat ja varmemmat. Hyvin harva saa omiaan takaisin. SIjoittamisessa riskit ovat kuitenkin paljon pienemmät. Ei sieltä miljoonavoittoja tule (jos ei aloita jo valmiiksi suurilla pääomilla), mutta äärimmäisen harvoin mitään jättitappioitakaan. Olen itse sijoittanut esimerkiksi Talvivaaraan - ne rahat menetin - mutta samaan aikaan muutamaan muuhunkin firmaan, jotka ovat kyllä moninkertaisesti kattaneet nuo tappiot.
Osinkosijoittaminen on yksi tapa, jolla voi pitää itsensä tyytyväisenä sijoituksiin. Sijoituskohteeksi siis jokin tylsä tasaista osinkoa tarjoava osake, ja osingot kilahtavat tilille kerran tai parikin kertaa vuodessa. Vaikka sijoituksen arvo välillä laskisi, ei sillä ole niin väliä, jos et mene myymään - jos osingot pysyvät samoissa summissa, kyllä se kurssi sieltä takaisin pomppaa. Voit jopa hyödyntää kurssilaskua lisäostoihin, saat enemmän halvemmalla.
Lottoamisessa ja osakesäästämisessä on se ero, että mitä pidemmän ajan lottoat, sitä suurempi riski on hävitä rahaa. Osakesäästämisessä toisinpäin, pidemmän ajan kuluessa tappion riski pienenee.
Itse ostin silloin tällöin (metrosta myöhästyessäni) lottokupongin, kunnes voitin 1400 euroa. Lopetin siihen, koska tiesin, että jatkaminen vain riskeeraa jo voitetun pääoman.
Lotota kannattaa vain yhdellä rivillä. Koska oikean rivin todennäköisyys on noin 1/18, 6 miljoonaa (0,0000054%), niin se toisen lottorivin, tai useamman, lisääminen nostaa voittamisen todennäköisyyttä äärimmäisen vähän, kun taas lottoon menevä raha määrä kasvaa. Ja todennäköisyys sille, että voitat on 100% suurempi, kun jos et lottoa ollenkaan.
Oma huono säästövinkkini, jonka kylläkin toteutin puutarhaharrastuksen enkä köyhyyden pohjalta:
Vuokrasin kaupungin viljelypalstan, tarkoituksena oli siis mullan kuopsuttelu omaksi huviksi ja totta kai säästäminen. Ajattelin ensin, että eihän tässä tarvitse käydä vihannesostoksilla enää melkein ollenkaan! Olen vuokrannut palstaa nyt neljä vuotta.
Vuokra 25 e/vuosi, multa 30-50 e/vuosi, siemenet n. 10 e/vuosi, monivuotiset taimet n. 7-15 e/kpl. Päälle sitten vielä kaikki lannoitteet, lecasora maanparannukseen ym. Savipelto, eli maa on niin tiivistä että multaa on pakko rahdata paikalle vähintään parisataa litraa joka kesä, mieluummin paljon.
Viime kesänä yritin säästä mullassa, enkä rahdannut sitä kylvöksille kuin 20-30 euron edestä. Seurauksena oli se, että porkkanat olivat niin kitukasvuisia, että söin ne kaikki kerralla. Mangoldit jäivät noin kolmen senttimetrin pituisiksi. Edes herneet eivät meinanneet lähteä kasvuun. Kuivan kesän takia suurin osa punaviinivarjoista varisi pois, vaikka kuinka yritin kastella (ei vaikuttanut varistustaudilta mielestäni). Musta viinimarja ja mansikka ovat ainoa, mistä sain kohtuullisesti satoa, mutta mansikantaimia on vain muutama. Retiisejä tai kamomillaa en ole nähnyt kahteen vuoteen, vaikka joka vuonna olen niitä kylvänyt.
Ja tässä on siis vain viime kesä, jottei viesti paisuisi ihan roomaanimittoihin. Viime kesää lukuunottamatta jo pelkkään multaan on mennyt varmaan vähintään 100 e/kesä, eikä sato ole ollut paljon parempi. Silläkin saisi jo muutaman pussillisen porkkanoita kaupasta...
Vierailija kirjoitti:
Tästä jo useampi vuosi aikaa ja oikein pankista soittivat kun minulla tota rahaa niin paljon pankkitilillä ja heillä kun näitä sijoitus vinkkejä. No pankkiin, sijoitus täti puhui ja puhui, kunnes kysyin kongretiaa. Kysyin että paljonko minulla on vuoden päästä enenmän rahaa, kun sijoitan esim. 10 000 € vuodeksi sille heidän mainostamalle "korkea"korkoiselle tilille.. No naputteli kovasti konettaan ja sanoi että 17,50€, kunnes korjasi että vielä miinus kulut niin summa olisi 9, 25€. Toivotin hyvät päivänjatkot ja lähdin. Vanha viisaus että raha tulee rahan luokse.
No, paljonko loppujen lopuksi sait sille rahalle tuottoa muussa sijoituskohteessa?
Vierailija kirjoitti:
Lotota kannattaa vain yhdellä rivillä. Koska oikean rivin todennäköisyys on noin 1/18, 6 miljoonaa (0,0000054%), niin se toisen lottorivin, tai useamman, lisääminen nostaa voittamisen todennäköisyyttä äärimmäisen vähän, kun taas lottoon menevä raha määrä kasvaa. Ja todennäköisyys sille, että voitat on 100% suurempi, kun jos et lottoa ollenkaan.
Oikeastaan ei kannattaisi lotota ollenkaan, mutta jos lottoaa, niin kannattaisi laittaa ns. "kaikki munat samaan koriin" eli lotota kaikki elämänsä rivit yhdellä kierroksella, eikä joka viikko yhtä riviä. Tietenkin pitää varmistua siitä, että kaikki rastimansa rivit ovat erilaisia.
Pointti on siinä että tuon viisumin hankintaan olisi mennyt kaikki mahdollinen rahallinen säästö.