Kertokaa kuulemianne HUONOJA säästö- ja ansaintavinkkejä

"Myy jotain". Mitäpä jos ei nyt vaan ole mitään myytävää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leivo itse leipäsi - säästö on aivan olematon, kun ottaa huomioon että raaka-aineiden lisäksi uunin käyttäminenkin maksaa sähkölaskussa eikä leipomisessa likaantuneiden astioidenkaan tiskaus ilman pesuainetta onnistu. Ostamalla ja pakastamalla -30% leipiä pääsee vähintään samaan säästöön vähemmällä työllä.

Ilmeisesti et ole kovin köyhä. Leipominen on nimittäin niitä harvoja kotitöitä, joissa tienaa ihan kunnollista tuntipalkkaa tekemällä itse. Tätä laskiessa otettiin kaikki kulut huomioon sähkö mukaan lukien. Jos asut esim. lähellä jotakin isoa leipomoa, jossa myydään b-laatua, kanttipaloja yms. sikahalvalla jättipusseissa, niin sitten ei kannata niin hyvin. Mikään 30%:n alennus ei vielä muuta asiaa.

Lähileipomon tehtaanmyymälästä saa leipäpussin edullisimmillaan hintaan  0,20€. Ei kannata itse leipominen tohon hintaan. Ostan pakastimeen kun ohi mennessä joskus käyn, hinta on niin halpa että tuntuu siltä kuin tienaisi :D

1. Auto pois. Joo, tiedän, se aiheuttaa elämään hankaluutta, mutta autosta aiheutuvat kulut ovat niin valtavia, että niistä kertyvillä säästöillä maksaa vaikka kerran viikossa taksimatkan ja lopun matkaa voi kulkea julkisilla tai pyörällä. Talvella voi pyöräillä, kun on nastarenkaat. Tavaroita ja lapsia voi kuljettaa peräkärryssä. Toki jos lapsia on monta, tämä ei toimi.

Ai luoja :D huh kun naurattaa. Olen työssä käyvä ihminen, työmatka suuntaansa 80 km. Joo, en mene taksilla enkä pyörälläkään. Julkisilla menisin mielelläni, mutta kun niitä ei mene.

Otan säälistä kyytiini 30 km ennen työpaikkaa työkaverini jolla ei ole ajokorttia. Ai miksi? No siksi kun ihmettelin, että miten niin menee 2 h 30 km:n työmatkaan. Mutta hän sitten selitti, että kävelee ensin 2 km pysäkille. 1. bussilla pääsee 12 km taajamaan ja sitten odottaa yli puoli tuntia bussia nro2, jolla pääsee 1,5 kilometrin päähän työpaikasta.

Ja luonnollisesti paikkakunnalla kulkee yksi bussi myös iltapäivällä.

Vierailija kirjoitti:

Juuri äskettäin oli joku artikkeli IL:n sivuilla jostain naisesta joka säästi vuodessa 10 000 euroa ja miten hän onnistui, onnistu sinäkin ja blablablaa. En klikannut, mutta mietin, että siinä on varmaan taas joku sellainen, jonka kuukausipalkka huitelee jo vähintään 3000 euron paremmalla puolen, mistä on vähän helpompi pystyä säästämään tuollaisia summia, eikä jostain bruttona 1500 euron palkasta.

No me keskituloisina onnistuimme kartuttamaan varallisuuttamme 40 000 eurolla viime vuonna. Tänä vuonna on tavoitteena parantaa tuosta hiukan.

"Syö vaan makaronia ketsupilla pari kuukautta."

Siis ymmärrän jos ihminen on oikeasti sen tilanteen edessä, että rahat ei riitä kunnon ruokaan. Mutta minusta on vaan typeryyden huippu, että modernissa sivistysvaltiossa jossa tuoreita vihanneksia ja proteiinia on helposti tarjoilla lähdetään näännyttämään itseään ja tinkimään perusravinteista. Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on niitä viimeisiä asioita joista tingin "säästääkseni".

Vierailija kirjoitti:

No me keskituloisina onnistuimme kartuttamaan varallisuuttamme 40 000 eurolla viime vuonna. Tänä vuonna on tavoitteena parantaa tuosta hiukan.

Miten?! Jos nettopalkasta jää kulujen ja verotuksen jälkeen 40 000 €, olette kyllä hyvätuloisia!

Vierailija kirjoitti:

Sitten on säästövinkit, jotka periaatteessa ovat hyviä, mutta niin itsestäänselviä, että niiden listaaminen tuntuu toisten älykkyyden aliarvioinnilta.

"Katso kilohintoja, älä vain pakkauksen hintaa."

"Aina ei tarvitse ostaa kalleinta, halvempikin voi olla hyvää."

"Hyödynnä sesonkeja ja osta sitä, mikä milloinkin on edullisinta."

...No voi kiitos, ei olisi tullut itselleni mieleenkään! Kyllä minä NYT onnistun käyttämään vähemmän rahaa!

Ja sitten vielä että osta vaatteet kirpputorilta ja alennusmyynnistä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottelevat osakkeiden ostamista niille, joilla on tarvetta tinkiä kaikesta. Ensimmäinen asia mitä KELA vaatii toimeentulotukiasiakkaalta on osakkeiden myyminen. Tämä on todellisuutta. Minullakin oli osakkeita, kunnes ensimmäisen kerran alkoi toimeentulotuen hakeminen häämöttää. Siinä vaiheessa kaikki myyntiin ja käteiseksi. 

Todellinen vinkki joka toimii: Jos koskaan jää rahaa yli niin kerää sitä käteiseksi. Mahdollinen puskuriraha pitää olla käteisenä, ei tilillä. Jos se on tilillä niin KELA:n mielestä se pitää käyttää pois. Kun on edes hieman rahaa jemmassa niin pärjää silloinkin, kun KELA ei maksa ajallaan tai joutuu tekemään kelan virheellisestä tt-päätöksestä oikaisupyynnön ja odottelemaan rahoja. Näitä kun on 80% kaikista tt-päätöksistä oman kokemuksen mukaan.

Lehtien säästövinkithän onkin tarkoitettu töissä olevalle ylemmälle keskiluokalle jolla on ongelmia luottokorttilaskujen kertymisen vuoksi. Köyhät eivät ole kiinnostavia, kuolkoon pois.

Mutta silloin jos on osakkeita niin sehän on vaan hyvä asia ettei tarvitse hakea sitä toimeentulotukea kun on jotain muuta millä elää.

Toki, mutta tässä puhuttiin säästämisestä. Ennen toimeentulotuen hakemista on osakkeet myytävä sillä kurssilla, mikä niillä juuri sillä hetkellä sattuu olemaan eli siinä tuli minullekin reilusti tappiota. Pari vuotta myöhemmin samoista osakkeista olisi saanut reilusti voittoa mutta kun niitä ei saanut pantata. Potista tietenkin pois myyntivoiton vero ja välityspalkkiot. Kun ei ole myyntivoittoa eikä mitään mistä tappion vähentäisi niin voi voi.

Säästövinkiksi osakesäästö ja vastaavat on köyhälle varsin vahingollinen. Käteissäästöön ei KELA pääse käsiksi joten se on ainoa toimiva.

Varmaan voisin ilmiantaa oman kultaisen opiskeluaikaisen "säästövinkkini"? :D 

"Älä syö mitään päivällä ennen bileitä, niin että nousee helpommin päähän. Sitten juo etkoilla enemmän, niin baarissa ei tarvitse ostaa niin montaa drinkkiä!"

Siis lopputuloshan tässä on se, että baariin päästyäni olen niin jäätävässä tuubassa että ostan kaapit tyhjiksi ja tarjoan vielä kavereillekin, jotenkin se kympin malboroaskikin päätyy taskuuni ja kebulan kautta kaupungin toiselle puolelle jatkoille, sieltä taksi kotiin. 

Hieno säästövinkki!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Klassinen on myös tämä: kerää marjoja ja sieniä. No mistä kaupunkilainen niitä kerää, varsinkin jos ei ole autoa, ja varsinkin jos sattuu olemaan tammikuu, ja kuinka massiivisia summia sillä nyt loppujen lopuksi säästää?

Samaa sarjaa: leivo itse leipäsi. No en tasan leivo, kun halvin ruisleipä maksaa alle euron, ja ruisleivän leipominen kotona ylittää minun tietotaitoni.

Hernekeittokin kuulemma kannattaa tehdä itse, tulee halvaksi. Tuleehan se, mutta valmishernekeitto kylläkin on yksi halvimpia kaupan ruokia, joten paljonko siinä säästää, kymmeniä senttejä? Ja vielä pitää ottaa huomioon vaivannäkö ja sähkönkulutus (pitkä keittoaika).

Sähkö kuuluu monesti vuokraan.

Onhan se itse tehty keitto ihan eri luokkaa kuin purkkikeitot. Ja kerralla tulee vaikka viisi litraa - ruokaa moneksi päiväksi.

Juu ja sitten se pierujen määrä sen jälkeen. Sillähän lämmittää jo pientä yksiötä kivasti!

Kaikkia säästövinkkejä ei vain ptsty noudattamaan yhtä aikaa. Asumme erittäin edullisesti, mutta autosta luopuminen ei sitten onnistukaan. Kauppaan on 12 km, lääkäriin 25 ja hammaslääkäriin 40 km. Kuntosalille (työn puolesta ilmainen) 16 km. Nuo kun suhaa taksilla, niin jopas! Linja-autoja ei kulje.

Ratkaisu: pienikulutuksinen auto tonnilla, liikennevakuutus ja verot plus bensa. Asioin aina mahdollisimman monessa paikassa kerralla.

Vierailija kirjoitti:

Ukko36 kirjoitti:

Pöljimpiä ovat nämä nykyajan julkiset sijoitusneuvojabloggaajanaiset.

Hehkutetaan kuinka voimaannuttavaa se oma raha on koko naissukupuolelle yms.

Kerrotaan että sijoittamalla etf rahastoihin ja osakkeisiin ja kiinteistöihin voi jo pienituloinenkin rikastua vain kympillä kuussa.

Ei kuitenkaan kerrota, mihin sijoittaa tarkalleen.

Bitcoiniin kun olis kympin kuussa laittanut joskus silloin, olisi nyt varmaan aika rikas.

Talvivaaraan jos olis laittanut, asia olis toisin.

Niinpä. Minä poloinen sijoitin Talvivaaraan :(((

Minä taas tein erittäin hyvän tilin talvivaaralla.

Vierailija kirjoitti:

Sijoita sijoita. Mun vuoden tuotot sijoituksista on kulut vähentäen tasan -2,2 prosenttia.

Minulla taas realisoitunut tuotto on ollut 6-7% vuosittain + arvonnousu. Tänäkin vuonna odotan noin 4000€ pääomatuloja, Ei tuo vielä elätä mutta ihan kiva lisä, keskimäärin noin 330 euroa kuussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No me keskituloisina onnistuimme kartuttamaan varallisuuttamme 40 000 eurolla viime vuonna. Tänä vuonna on tavoitteena parantaa tuosta hiukan.

Miten?! Jos nettopalkasta jää kulujen ja verotuksen jälkeen 40 000 €, olette kyllä hyvätuloisia!

Ei ne suuret tulot vaan pienet menot.  Asuminen noin 600 €/kk (hyvänkokoinen neliö pk-seudulla), Ruoka 300 €, autot 1000€ (voitaisiin karsia tarvittaessa). Loput menee palkasta säästöön ja pääomatulojakin tulee mukavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottelevat osakkeiden ostamista niille, joilla on tarvetta tinkiä kaikesta. Ensimmäinen asia mitä KELA vaatii toimeentulotukiasiakkaalta on osakkeiden myyminen. Tämä on todellisuutta. Minullakin oli osakkeita, kunnes ensimmäisen kerran alkoi toimeentulotuen hakeminen häämöttää. Siinä vaiheessa kaikki myyntiin ja käteiseksi. 

Todellinen vinkki joka toimii: Jos koskaan jää rahaa yli niin kerää sitä käteiseksi. Mahdollinen puskuriraha pitää olla käteisenä, ei tilillä. Jos se on tilillä niin KELA:n mielestä se pitää käyttää pois. Kun on edes hieman rahaa jemmassa niin pärjää silloinkin, kun KELA ei maksa ajallaan tai joutuu tekemään kelan virheellisestä tt-päätöksestä oikaisupyynnön ja odottelemaan rahoja. Näitä kun on 80% kaikista tt-päätöksistä oman kokemuksen mukaan.

Lehtien säästövinkithän onkin tarkoitettu töissä olevalle ylemmälle keskiluokalle jolla on ongelmia luottokorttilaskujen kertymisen vuoksi. Köyhät eivät ole kiinnostavia, kuolkoon pois.

Mutta silloin jos on osakkeita niin sehän on vaan hyvä asia ettei tarvitse hakea sitä toimeentulotukea kun on jotain muuta millä elää.

Toki, mutta tässä puhuttiin säästämisestä. Ennen toimeentulotuen hakemista on osakkeet myytävä sillä kurssilla, mikä niillä juuri sillä hetkellä sattuu olemaan eli siinä tuli minullekin reilusti tappiota. Pari vuotta myöhemmin samoista osakkeista olisi saanut reilusti voittoa mutta kun niitä ei saanut pantata. Potista tietenkin pois myyntivoiton vero ja välityspalkkiot. Kun ei ole myyntivoittoa eikä mitään mistä tappion vähentäisi niin voi voi.

Säästövinkiksi osakesäästö ja vastaavat on köyhälle varsin vahingollinen. Käteissäästöön ei KELA pääse käsiksi joten se on ainoa toimiva.

ethän sää mitään myyntivoiton veroa maksanut jos myit tappiolla... Hiukan tarkkuutta näihin keksittyihin tarinoihin.

Vierailija kirjoitti:

"Tee viikon ruokalista etukäteen ja tee ostokset tiukasti sen mukaan", varmaan sopii joillekin, mutta minulla lisäisi kauppalaskua. Menen kauppaan, katson mitä siellä on juuri silloin tarjouksessa ja päiväysalessa, ja teen ruokaa sen perusteella. Suurin osa ostamistani lihoista on päiväysalesta, ja hevit tarjouksista ja sesongin halvimmista. Onko noiden listojen ainoa tarkoitus ehkäistä heräteostoksia?

Ei pelkästään heräteostoksia, mutta myös tuoda suunnitelmallisuutta, ettei ruokaa menisi hukkaan. Kauppalistaan voi kirjoittaa "hedelmiä" tai "tuoreita vihanneksia" ja ostaa sitten juurikin niitä sesonkituotteita. Mitä tulee laputettuihin lihoihin, samantyyppiseen kastikkeeseen/keittoon voi käyttää nautaa tai possua, joten senkin voi päättää kaupassa.

On tietty selvää, että joidenkin ihmisten luontainen suunnitelmallisuus ja kurinalaisuus ei edellytä ostoslistaa, mutta toisille se on hyvä apu, eikä estä alennusten käyttöä. Joskin itse olen huomannut, että aika harvoin kannattaa isoja muutoksia tehdä jonkun alennuksen vuoksi. En syö lihaa tai eineksiä, niin punalapputuotteet ovat usein turhia. Tuoreissa hedelmissä ja vihanneksissa tulee seurattua kilohintoja. Ja muut tarjoukset ohjaavat vain kulutuskäyttäytymistä. "Osta 3 vanukasta, saat neljännen ilmaiseksi" Jos et tarvinnut sitä ensimmäistäkään.

Kaikkein paskimmat vinkit joka junaan rahan suhteen tulevat joko rutihöyhältä pikavippivelkaantuneelta tai sitten audin ratin takaa. Kummallakaan ei ole kosketuspintaa todellisuuteen, ja kummallekin raha tuntuu tippuvan vain taivaalta - toisella palkanmaksusta päivärahakorvauksineen, toiselta sossun luukulta. 

Kaveri on nyt jo entinen, mutta silloin kun tunnettiin ja tuskailin rahatilannettani, niin ne vinkkien typeryydet nosti kyllä verenpainetta. Olin juuri eronnut keväällä, ex oli muuttanut pois yhteisestä asunnosta joka oli normaalihintainen kenen tahansa tuloille, mutta omat tuloni olivat juuri pudonneet melkein minimiin työpaikalla olleiden muutosten takia. Lisäksi opiskelin iltalukiossa töitten ohella eli tarkoitus oli siirtyä päätoimiseksi opiskelijaksi syksyllä eli hakea amkiin. Exäni poismuutto helpotti tilannetta että sain edes asumistuen. 

Kaverini ohjeet täysin pyytämättä: 

"Hanki halvempi kämppä",

"Muuta samalle paikkakunnalle kuin me nyt asutaan pois sieltä suurkaupungista" ja

"Irtisanoudu työpaikasta niin saat sossu maksaa sun asumisen 600 euroon asti ja saat työttömyyspäivärahaa." 

"Myy jotain."

Ketjussa on moneen kertaan jo todettu miksi noi aivopierut olivat todella vain pahemman luokan fartteja. Jatkuu -->

Minusta tarjouksien perään kehottaminen on usein huono vinkki.

Perustelu: tosi helposti ostetaan sitten sellaista, joka ei ole pakollista. Se vaan TUNTUU edulliselta, kun on miinus jotakin normaalihinnasta.

Usein enemmän säästäisi, jos

- ei osta ollenkaan (esim. tarjouslimonadi, mistään ei jää paitsi jos ei ostakaan)

- ostaa valmiin tarjousjutun sijaan raaka-aineet (esim. eineksen sijaan sijoittaa saman määrän rahaa raaka-aineisiin, vaikka kokonaan eri ruoan)

- ostaa vain sen verran kuin on tarpeen 

Vierailija kirjoitti:

Kaikkein paskimmat vinkit joka junaan rahan suhteen tulevat joko rutihöyhältä pikavippivelkaantuneelta tai sitten audin ratin takaa. Kummallakaan ei ole kosketuspintaa todellisuuteen, ja kummallekin raha tuntuu tippuvan vain taivaalta - toisella palkanmaksusta päivärahakorvauksineen, toiselta sossun luukulta. 

Kaveri on nyt jo entinen, mutta silloin kun tunnettiin ja tuskailin rahatilannettani, niin ne vinkkien typeryydet nosti kyllä verenpainetta. Olin juuri eronnut keväällä, ex oli muuttanut pois yhteisestä asunnosta joka oli normaalihintainen kenen tahansa tuloille, mutta omat tuloni olivat juuri pudonneet melkein minimiin työpaikalla olleiden muutosten takia. Lisäksi opiskelin iltalukiossa töitten ohella eli tarkoitus oli siirtyä päätoimiseksi opiskelijaksi syksyllä eli hakea amkiin. Exäni poismuutto helpotti tilannetta että sain edes asumistuen. 

Kaverini ohjeet täysin pyytämättä: 

"Hanki halvempi kämppä",

"Muuta samalle paikkakunnalle kuin me nyt asutaan pois sieltä suurkaupungista" ja

"Irtisanoudu työpaikasta niin saat sossu maksaa sun asumisen 600 euroon asti ja saat työttömyyspäivärahaa." 

"Myy jotain."

Ketjussa on moneen kertaan jo todettu miksi noi aivopierut olivat todella vain pahemman luokan fartteja. Jatkuu -->

En todellakaan alkanut niillä tuloilla etsimään uutta kämppää enkä muuttamaan asuinkuntaani, mutta eniten ihmetytti kaverin röyhkeys edes ehdottaa tuollaista aivan pokkana. Asuin siis lähellä työpaikkaani, ja aloitin pian siis opiskelut samassa kaupungissa joten muutto jonnekin maalaiskuntaan oli ihan käsittämätön idea. Asunto vaihtui kyllä aikanaan, mutta usean kuukauden säästämisen ja säätämisen jälkeen, että sain takuuvuokran ja muuttokustannukset edes katettua. 

Pari kuukautta myöhemmin tajusin miksi tämä tapaus tarjosi näitä vaihtoehtojaan. Hän sai sossusta enemmän rahaa kuin sain töissäkäyvänä opiskelijana, ja kun hänelle tuli asunnonhankinta vastaan niin virkailijat veivät hänet kädestä pitäen katsomaan kämppiä ja tekivät sopimukset hänen puolestaan. Olisi kelvannut sillä rahatilanteella itselleenkin moinen palvelu, ja tuo kaikki johtui ihan sulasta saamattomuudesta. 

Ja sitten toi viimeinen - myy jotain. Enpä myynyt, koska en omistanut mitään turhaa ja roinasta ei maksa kukaan. Saman tapauksen omat myynnit menivät myös metsään, joten en tiedä oppiko mitään. 

Myöhemmin tuli puhe opintolainasta, joka oli pakko ottaa kattamaan opinnot. Vaihtoehtona toki olisi velkakierre, koska laskut piti maksaa, mutta tähänkin kaverilla oli pätevä neuvo: "Säästä sun palkasta tietty summa joka kuukausi niin ei tarvi lainaa."

Hän toki myöhemmin muisti soitella ja pyytää, että ottaisin omiin nimiini sohvan jonka hän haluaisi tilata. Laskut hän toki hoitaisi ajallaan, ihan takuuvarmasti. 

Ei kannata ostaa asuntoa nyt kun niiden hinnat on niin korkealla (koska asuntojen hinnat varmasti tippuu lähivuosina. Not.)