Lue keskustelun säännöt.
Olen pahassa pulassa enkä tiedä, onko miehen käytös rakkautta vai puhdasta kontrollointia
12.01.2019 |
Olen pulassa koska joitakin kuukausia tapailemani mies on sanojensa mukaan minuun sokeasti rakastunut ja tuntuu haluavan suunnilleen liimata itsensä minuun kiinni. Olin itse alkuun ihastunut mutta olen viime aikoina miettinyt, olenko sittenkään rakastunut. Haluaisin edetä rennommalla otteella ja koen miehen pakottavan minut sanomaan asioita, joihin en ole vielä valmis. Näitä ovat mm. etten ikinä jätä häntä ja että rakastan. Olen sanonut, että ei näitä asioita pidä kiirehtiä vaan pitää elää päivä kerrallaan. Mies ei tätä halua kuulla ja riitaa välttääkseni olen sitten sanonut em. asioita, joiden takana en sataprosenttisesti seiso. Riidat hänen kanssaan ovat totaalisen kauheita koska mies menee silloin aivan pois tolaltaan ja sanoo, mitä sylki suuhun tuo. Kuulemma minä aiheutan nämä tilanteet (=tarpeeni ottaa omaa aikaa) ja hän ei voi reaktiolleen mitään. Koska välittää minusta niin hurjasti.
Olen tosi empaattinen ja miellyttämishaluinen ihminen. Mietin jopa sitä, onko mies sittenkin vain taitava manipuloija ja yrittää rakkautensa varjolla tukahduttaa minut. Vaikuttaa samalla impulsiiviselta ja herkältä. Narsisitista hänen käytöksensä minusta kuitenkin vähintäänkin joiltakin osin on.
Haluaisin itse edetä rauhassa ja katsoa, mihin tämä johtaa. Mies ei kuitenkaan anna minulle tarvitsemaani aikaa ja tilaa. Mies haluaisi nähdä joka päivä. Minulla on vaativa työ, josta kyllä pidän mutta joka vie valtavasti aikaani sekä energiaani tällä hetkellä. Mies haluaisi minun pitkin päivää viestittelevän hänelle ja minä taas koen nämä viestittelyt ahdistavina katkoina, joiden jälkeen joudun taas kasaamaan ajatukseni tehdäkseni asiaa, joita tein ennen tekstaria. Ei niin, etten arvostaisi ajatusta miehen huomionosoituksesta.
Olen ihan poikki siitä, että mikään ei tunnu riittävän. Olen jo laiminlyönyt työtäni jotta välttäisin riidat siitä, ettei minulla ole aikaa panostaa suhteeseen mutta tunnen samalla lyöväni laimin myös itseäni. Olemme molemmat neljäkymppisiä eli kokemusta löytyy. Miehen käsitys parisuhteesta on erittäin tiivis ja itse olen lapsettomana aiemminkin lapsettomien kanssa seurustellessani tottunut siihen, että omaa aikaa voidaan viettää myös kavereita erikseen viikottain nähtäessä ja että kumppania kuunnellaan ja hänelle annetaan tarvittaessa täysi työrauha.
Näen miehessä paljon epänormaalista takertumisesta kieliviä piirteitä ja kuulemma ne johtuvat hänen aiemmissa suhteissaan esiintyneistä pettämisistä. Miehen käytös tuntuu kontrolloivalta ja minua lievästi sanottuna ärsyttää se, että hän odottaa minun raportoivan omista menoistani ja jopa välillä soittaa kuin tarkistaaksensa sen, missä olen.
Olen miettinyt, pitäisikö minun yksinkertaisesti viheltää peli poikki. Mies on toisenlainen kuin aiemmat kumppanini ja se varmasti hänessä viehättää. Olen ajatellut, etten halua toistaa aiempia virheitä ja roikkua suhteessa, jossa minä olen ollut se rakastuneempi ja tarvitsevampi osapuoli. En ole ihan varma, kohtaammeko lopulta henkisesti ja mikä osa miehen huomiosta on rakkautta ja mikä kontrollointia. Minusta rakkaus on pyyteetöntä eikä sitä pitäisi koskaan vaatia.
Ylireagoinko vai mitä? Olen ihan hukassa omine ajatuksineni ja pelkään jopa mahdollisen manipuloinnin jo vaikuttaneen ajatuksiini.
Kommentit (335)
Siinä vaiheessa kun vahvasti olet sitä mieltä ,että mies manipuloi ja että pitäisiköhän sinun vetää peli poikki, niin vastaus on kyllä. Eivät ajatuksesi ole hukassa, tiedät jo itse vastauksen kysymykseesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on takertuja, eikä ole käsitellyt ongelmiaan. Terapiaa mies tarvitsee, oletko valmis sitä antamaan?
Vastasit jo itse kysymyksiisi. Jos sinulla on epäilyksiä etkä tunne oloasi hyväksi, lähde.
En jaksanut kovin tarkkaan lukea, mutta jos jo parin kuukauden tapailun aikana on ollut "kauheita riitoja", ei se lupaa kovin hyvää tulevaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ylireagoi millään lailla! Jos sinusta tuntuu että haluat pistää pelin poikki sinun täytyy tehdä juuri niin - vaistosi on oikeassa! Manipuloiva mies/nainen on erittäin taitava siinä mitä tekee: minulla on omakohtaista kokemusta asiasta ja vasta kun on viettänyt pitkään aikaa ilman manipulointia huomaa mikä kaikki olikaan vialla/omituista/väärin. Voisit koettaa vaikka viikon erossaoloa miehestä - tuokin aika kertoo jo paljon.
Toisaalta tässä lyhyt neuvo: Juokse kun vielä voit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt vain vetäydyt suhteesta. Sano miehelle, ettet halua elää riitaisassa suhteessa, etkä kestä sitä, kun toinen suuttuu niin silmittömästi. Ei tuo tuosta tule ainakaan paremmaksi muuttumaan. Se vain pahenee. Pelasta itsesi vielä kun se on helppoa. Onneksi teillä ei ole yhteisiä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Mies on takertuja, eikä ole käsitellyt ongelmiaan. Terapiaa mies tarvitsee, oletko valmis sitä antamaan?
Tiedän tämän. Olen ehdottanut ja sanonut, että hänen pitää mennä jonnekin keskustelemaan asioistaan. Koen itsekin miehen tarvitsevan apua eikä minusta ole terapeutiksi koulutuksellani. Tuntuu pahimmalta jättää sinänsä monessa mielessä hyvä tyyppi selviytymään itsekseen. Luulen, ettei yksinään tule selviämään ja homma tulee menemään vain pahemmaksi. Silti koen velvollisuutta auttaa. En vain tiedä miten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsisti, jolla on huono itse tunto. Ei se tuosta paremmaksi muutu ajan saatossa, päin vastoin. Jos jo nyt on riitoja ja olet ihan poikki, niin niitä tulee joko lisää tai sitten alistut antamaan kaiken aikasi miehelle ja miellytät häntä, kunnes olet menettänyt ystäväsi, asemasi työssäsi ja itsetuntosi. Sitten mies todennäköisesti alkaa kohtelemaan sinua vieläkin huonommin, mutta et voi sille enää minkään, koska olet itse henkisesti niin huonossa jamassa, ettet jaksa, etkä pysty lähtemään.
Oman kokemukseni perusteella sanon sulle että kannattaa oikeasti lähteä nyt, koska todennäköisesti tilanne vain pahenee tuosta. Jos joudut tollaista edes miettimään niin se kertoo kyllä sulle ihan tarpeeksi. Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankkiudu eroon miehestä JA huolehdi samalla turvallisuudestasi.
En uskaltaisi nimittäin jäädä noin käyttäytyvän ihmisen kanssa kahdestaan suljettuun tilaan, kun ilmoitan huonot uutiset.
Tutulta tuntuu ja ymmärrän ahdistuksesi. Itse en ole yhtään paita-peppu-tyyppiä ja mulla on kyllä ollut sekä poikaystävä että ihan naispuolisia kavereita, jotka ovat olleet erittäin takertuvaa ja omistushaluista sorttia.
Itse teen noissa tilanteissa niin, että ihan suoraan sanon olevani ihminen, joka tarvitsee paljon omaa tilaa. Kerron etten halua olla kenenkään kanssa paita ja peppu, en pysty sellaiseen vaan ahdistun. Perusteellisen selvityksen jälkeen myöhemmin jatkossa riittää ihan vaan kun hän haluaa taas olla tekemisissä että "haluan nyt olla pari päivää itsekseni/muiden kavereiden kanssa" ja vastaa ihan rennosti vaan soittoihin ja viesteihin pitkällä viiveellä, esim. seuraavana päivänä.
Eli kehotan sua pitämään rajasi. Jos ei homma sen jälkeen toimi, niin sitten olette varmaan liian erilaisia. On kuitenkin se mahdollisuus, että rakastunut mies ottaa tarpeesi huomioon ja ymmärrettyään sinua paremmin antaa tarvitsemasi tilan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile sinä samaa: esitä miehelle kovia vaatimuksia! Vaadi häntä osoittamaan rakkautensa ja luottamuksensa vaikkapa sillä että kustantaa sinulle hemmotteluloman kylpylässä - yksin - jotta jaksat taas miellyttää häntä. Olet tämän miehen kanssa täysin eri linjalla siinä, että rakkauden pitäisi olla pyyteetöntä. Tai ehkä sittenkin samaa mieltä, koska SINUN rakkautesi on pyyteetöntä, ei hänen.
Minä toivoisin, että tämä olisi provo, johon olet saanut inspiraatiota lukemistasi tarinoista. Pelkään, että näin ei ole, sillä sinun suunnaton miellyttämisenhalusi vie sinut turmioon. Miten ne osaavatkin valita sellaisen kumppanin, joka haluaa kovasti miellyttää muita.
Mutta mitä mies tekee miellyttääkseen sinua?
Läheisriippuvainen ja mahdollisesti epävakaa (nuo tolkuttomat suuttumiset mitättömistä asioista). Kauan olet kestänyt. Mutta jos kerran itsestä tuntuu, että pitäiskö juosta, niin juokse.
Itse tarvitsin päätöksentekoon apua veljeltäni, ja sitten juoksin. Kyseessä oli tosin vain naapri ja "kaveri"suhde vastaavanlaisen tyypin (nainen kylläkin) kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on takertuja, eikä ole käsitellyt ongelmiaan. Terapiaa mies tarvitsee, oletko valmis sitä antamaan?
Tiedän tämän. Olen ehdottanut ja sanonut, että hänen pitää mennä jonnekin keskustelemaan asioistaan. Koen itsekin miehen tarvitsevan apua eikä minusta ole terapeutiksi koulutuksellani. Tuntuu pahimmalta jättää sinänsä monessa mielessä hyvä tyyppi selviytymään itsekseen. Luulen, ettei yksinään tule selviämään ja homma tulee menemään vain pahemmaksi. Silti koen velvollisuutta auttaa. En vain tiedä miten.
Sinulla ei ole minkäännäköistä velvollisuutta auttaa. Miksi ihmeessä olisi? Et myöskään missään tapauksessa pysty auttamaan manipuloivaa ja takertuvaa tyyppiä pysymällä yhdessä hänen kanssaan.
Laiminlyöt jo nyt töitäsi miehen häirinnän vuoksi!!!!! Ja vasta pari kuukautta yhdessä.
Mitä tapahtuu kun et vastaa miehen viesteihin päivällä?
Pikkasen kyllä ihmetyttää toikin, että nykyään heti tosi pienestä leimataan narsistiksi. Suurimmalla osalla on joitain narsistisia piirteitä jotka tulevat joissain tilanteissa ilmi. Se ei silti tee heistä varsinaista narsistia. Tuon ap:n kertoman perusteella on oikeasti aivan mahdoton kertoa onko kyseessä oikea narsisti (tuskin, sen verran harvinaista se on) vai ihminen, jolla tietyssä tilanteessa tulee esiin narsistisia piirteitä (mikä on hyvin yleistä) mutta joka ei kuitenkaan missään nimessä täytä narsistisen persoonallisuushäiriön kriteerejä.
Mitä nopeammin irtaudut tuosta pulasta sitä helpommin se käy. Veikaan, ettei mies tule jättämään sinua rauhaan edes eron jälkeen. Ei kannata pitkittää sitä enää yhtään enempää.
Joo. Ihan normaalia on.
Luepa tekstisi ja mieti mitä sanoisit sellaisen kirjoittaneelle.
Kyllä pitää olla miehenkipeä, jos tuollaista sietää.