Äitini (65v) saa enemmän eläkettä kuin minä (37v) palkkaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä Vauva-palstalla on silloin, kun puhutaan tuloista, yleensä vain isopalkkaisia. Perheen nettotulot huutelevat 6-10.000 välillä. Ja kun puhutaan eläkkeistä, niin kirjoittajien vanhemmat kuuluvat siihen 7% eläkeläisistä, jotka saavat yli 3000€/kk.

Tilastojen mukaan sairaanhoitajien keskieläke on 1570€, kaupan alan keskieläke on n.1200€. Keskimäärin eläke on n.55% palkasta.

Ihmeen moni täällä tosiaan rinnastaa itsensä eliittiin. Miten bulkkitutkinto korkeakoulusta voisi olla lupaus ylimmän desiilin palkka- ja eläke-eliittiin pääsystä, kun 40% ikäluokasta on korkeasti koulutettu? Tavoitteena btw on se, että 50% koulutetaan.

Ja jotta koulutusmuutos vielä konkretisoituisi, tässä vähän lukuja valtioneuvoston julkaisusta: Vuonna 1970 korkeasti koulutetun työikäisen väestön kokonaismäärä oli noin 288 000 henkilöä. Koulutus painottui 1970 voimakkaasti nuoriin ikäluokkiin. Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen määrä oli 906 000 henkeä.

Suuri ikäluokka syntyi Suomeen, jossa elintarvikkeita vielä säännösteltiin ja sotakorvauksia maksettiin.  Nykyajan "köyhät" ovat elintasonsa puolesta rikkaampia kuin juuri kukaan sen ajan ihminen. Valtava määrä miehiä oli juuri kaatunut (tarkoittaa sitä, että he kuolivat sodassa) ja vammautunut.  Tätäkö nämä kadehtivat?

Tässä taas älykästä antia keskusteluun. Ilmeisesti mielestäsi on oikein, että nykyiset työssäkäyvät joutuvat maksamaan eläkkeistä pienemmistä palkoistaan yhä kasvavia eläkemaksuja, koska suurten ikäluokkien isistä osa oli sodassa vammautunut?

Sekoitetaan kaksi täysin toisiinsa kuulumatonta asiaa, joista toiseen ei voi enää vaikuttaa mutta toiseen, eläketaakan jakautumiseen voi (ja olisi voinut ja pitänyt jo 80-luvulla), ja näin saadaan tällainen suuria ikäluokkia miellyttävä kompotti.

Tosiasia on, että Suomen kilpailukykyä nykyine maksutaakka rasittaa huomattavasti, ja koulutetut, innovatiiviset ja kykenevät työikäiset pakenevat ulkomaille. Edes joskus pitäisi katsoa tulevaisuuteen, eikä aina sotaan ja sen jälkeiseen aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti saa eläkettä 1500e/kk ja mä raadan perse ruvella kokopäivätöissä ja saan 1800e/kk hanskaan. 

1800x14% on kuukausilahjoituksesi suuruus, jonka maksat äitisi netto eläkkeeseen.

252e/kk nettopalkasta, ei paljon mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama ala, sama ammattinimike. Korkeakoulututkinto. Olen tosin opiskellut enemmän. Vakityötä ei ole eikä tulekaan.

Vanhempani ihmettelevät usein miksi minulla ei ole säästöjä. Heillä kuulemma kertyy.

Täällä MELKEIN sama. Minä hakkaan äitini vajaalla 100 Eurolla, isän sentään peräti 150 Eurolla. Ja tämäkin vain siksi, että minulla on viisi ylituntia. Eli olen opettaja pätkätöissä. Vanhempani eläkkeellä saman kouluasteen opettajan töistä. Äiti ehti olla 32 vuotta töissä, isä 31. Kumpikin eläköityi kuusikymppisenä, minun eläkeikä on jotain 69, jolloin olen ollut opettajana 44 vuotta. Tasan ei käy onnenlahjat... enkä todellakaan häpeä ottaa vanhemmiltani rahaa, kun kerran vapaaehtoisesti tarjovat.

Tiedän, että Suomessa on ihmisiä, joilla on pieni eläke, mutta omaan tuttavapiiriin niitä ei ole eksnyt pl. jo 20 vuotta sitten kuolleet isovanhemmat. Tarkoitan siis näitä nykyeläkeläisiä. Anopilla taitaa olla pienin eläke ja se on 1300 Euroa nettona. Tyypillisesti eläkkeet on 1800-2200 Euroa nettona ihan tavallisista töistä. Vanhempieni eräs perhetuttu on hyvin närkästynyt, kun eläkkeet ei nouse ja hän saa vain reilut 3000 Euroa käteen. On eläkkeellä keskikokoisen kaupungin pomon hommasta, ei siis mikään kaupunginjohtaja vaan vastaava kuin vaikka rakennuspuolen pomo. "Ei jää mitään säästöön" on vakirutina. Pitääkö eläkkeellä vielä säästäkin varakkaan ihmisen? Muiden maksaa semmoinen eläke, että rikastuminen voi jatkua?

Peräti 3,4% suomalaisista eläkkeensaajanaisista saa eläkettä 3000€/kk tai enemmän, mikä on edellytyksenä tuolle "tavanomaiselle" 2200€ netto -tasolle pääsemiseen. Mistähän kuntien ja valtion virkamiehistä se porukka koostuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä Vauva-palstalla on silloin, kun puhutaan tuloista, yleensä vain isopalkkaisia. Perheen nettotulot huutelevat 6-10.000 välillä. Ja kun puhutaan eläkkeistä, niin kirjoittajien vanhemmat kuuluvat siihen 7% eläkeläisistä, jotka saavat yli 3000€/kk.

Tilastojen mukaan sairaanhoitajien keskieläke on 1570€, kaupan alan keskieläke on n.1200€. Keskimäärin eläke on n.55% palkasta.

Ihmeen moni täällä tosiaan rinnastaa itsensä eliittiin. Miten bulkkitutkinto korkeakoulusta voisi olla lupaus ylimmän desiilin palkka- ja eläke-eliittiin pääsystä, kun 40% ikäluokasta on korkeasti koulutettu? Tavoitteena btw on se, että 50% koulutetaan.

Ja jotta koulutusmuutos vielä konkretisoituisi, tässä vähän lukuja valtioneuvoston julkaisusta: Vuonna 1970 korkeasti koulutetun työikäisen väestön kokonaismäärä oli noin 288 000 henkilöä. Koulutus painottui 1970 voimakkaasti nuoriin ikäluokkiin. Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen määrä oli 906 000 henkeä.

Suuri ikäluokka syntyi Suomeen, jossa elintarvikkeita vielä säännösteltiin ja sotakorvauksia maksettiin.  Nykyajan "köyhät" ovat elintasonsa puolesta rikkaampia kuin juuri kukaan sen ajan ihminen. Valtava määrä miehiä oli juuri kaatunut (tarkoittaa sitä, että he kuolivat sodassa) ja vammautunut.  Tätäkö nämä kadehtivat?

Tässä taas älykästä antia keskusteluun. Ilmeisesti mielestäsi on oikein, että nykyiset työssäkäyvät joutuvat maksamaan eläkkeistä pienemmistä palkoistaan yhä kasvavia eläkemaksuja, koska suurten ikäluokkien isistä osa oli sodassa vammautunut?

Sekoitetaan kaksi täysin toisiinsa kuulumatonta asiaa, joista toiseen ei voi enää vaikuttaa mutta toiseen, eläketaakan jakautumiseen voi (ja olisi voinut ja pitänyt jo 80-luvulla), ja näin saadaan tällainen suuria ikäluokkia miellyttävä kompotti.

Tosiasia on, että Suomen kilpailukykyä nykyine maksutaakka rasittaa huomattavasti, ja koulutetut, innovatiiviset ja kykenevät työikäiset pakenevat ulkomaille. Edes joskus pitäisi katsoa tulevaisuuteen, eikä aina sotaan ja sen jälkeiseen aikaan.

Anti oli niin älykästä, että sinä et sitä pysty ymmärtämään. Eli aikakausina on annettu erilaisia panoksia yhteiskunnalle, joskus panoksena on ollut henki ja elämä. Moni suuren ikäluokan lapsi on ollut sotaorpo ilman mitään nykyisen yhteiskunnan tukia.  Minun on nyt aika jättää tämä keskustelu, täällä on niin korkeatasoista porukkaa keskustelemassa että en alkuunkaan pärjää debatissa.

Vierailija kirjoitti:

Sieltähän on sitten tulossa mukava perintö, jos kerran eläkettä kertyy yli oman tarpeen?

Kirjoitin jo aiemmin että perintöasiat eivät ole mielessä koska siihehän voi olla 30 vuotta aikaa (ja hyvä Niin!) Isoisovanhepiakin on vielä elossa:)

Ja meitä on viisi lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama ala, sama ammattinimike. Korkeakoulututkinto. Olen tosin opiskellut enemmän. Vakityötä ei ole eikä tulekaan.

Vanhempani ihmettelevät usein miksi minulla ei ole säästöjä. Heillä kuulemma kertyy.

Täällä MELKEIN sama. Minä hakkaan äitini vajaalla 100 Eurolla, isän sentään peräti 150 Eurolla. Ja tämäkin vain siksi, että minulla on viisi ylituntia. Eli olen opettaja pätkätöissä. Vanhempani eläkkeellä saman kouluasteen opettajan töistä. Äiti ehti olla 32 vuotta töissä, isä 31. Kumpikin eläköityi kuusikymppisenä, minun eläkeikä on jotain 69, jolloin olen ollut opettajana 44 vuotta. Tasan ei käy onnenlahjat... enkä todellakaan häpeä ottaa vanhemmiltani rahaa, kun kerran vapaaehtoisesti tarjovat.

Tiedän, että Suomessa on ihmisiä, joilla on pieni eläke, mutta omaan tuttavapiiriin niitä ei ole eksnyt pl. jo 20 vuotta sitten kuolleet isovanhemmat. Tarkoitan siis näitä nykyeläkeläisiä. Anopilla taitaa olla pienin eläke ja se on 1300 Euroa nettona. Tyypillisesti eläkkeet on 1800-2200 Euroa nettona ihan tavallisista töistä. Vanhempieni eräs perhetuttu on hyvin närkästynyt, kun eläkkeet ei nouse ja hän saa vain reilut 3000 Euroa käteen. On eläkkeellä keskikokoisen kaupungin pomon hommasta, ei siis mikään kaupunginjohtaja vaan vastaava kuin vaikka rakennuspuolen pomo. "Ei jää mitään säästöön" on vakirutina. Pitääkö eläkkeellä vielä säästäkin varakkaan ihmisen? Muiden maksaa semmoinen eläke, että rikastuminen voi jatkua?

Tervetuloa yksityisen sektorin olosuhteisiin. Kunnan ja valtion eläkkeet ja lomaedut ovat olleet todellakin melko mainioita. Ja taitaa se vuosittainen työaika vieläkin olla melko mukava verrattuna meidän suhdanteiden kourissa ponnistelevien työaikaan. 

Tässäkin ketjussa on jo aika monta kertaa mainittu mikä on todellinen nykyinen keskieläke (mediaanieläke on paljon alhaisempi) joten osoittaa aika vahvassa julkisen sektorin kuplassa vietettyä elämää kun pystyy väittämään että "tyypillinen eläke" tavallisista töistä on 1800 - 2200 euroa nettona. 

Faktahan on, että sen minkä lomaeduissa ja virkasuhteen eduissa saa, menettää tulotasossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä Vauva-palstalla on silloin, kun puhutaan tuloista, yleensä vain isopalkkaisia. Perheen nettotulot huutelevat 6-10.000 välillä. Ja kun puhutaan eläkkeistä, niin kirjoittajien vanhemmat kuuluvat siihen 7% eläkeläisistä, jotka saavat yli 3000€/kk.

Tilastojen mukaan sairaanhoitajien keskieläke on 1570€, kaupan alan keskieläke on n.1200€. Keskimäärin eläke on n.55% palkasta.

Ihmeen moni täällä tosiaan rinnastaa itsensä eliittiin. Miten bulkkitutkinto korkeakoulusta voisi olla lupaus ylimmän desiilin palkka- ja eläke-eliittiin pääsystä, kun 40% ikäluokasta on korkeasti koulutettu? Tavoitteena btw on se, että 50% koulutetaan.

Ja jotta koulutusmuutos vielä konkretisoituisi, tässä vähän lukuja valtioneuvoston julkaisusta: Vuonna 1970 korkeasti koulutetun työikäisen väestön kokonaismäärä oli noin 288 000 henkilöä. Koulutus painottui 1970 voimakkaasti nuoriin ikäluokkiin. Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen määrä oli 906 000 henkeä.

Suuri ikäluokka syntyi Suomeen, jossa elintarvikkeita vielä säännösteltiin ja sotakorvauksia maksettiin.  Nykyajan "köyhät" ovat elintasonsa puolesta rikkaampia kuin juuri kukaan sen ajan ihminen. Valtava määrä miehiä oli juuri kaatunut (tarkoittaa sitä, että he kuolivat sodassa) ja vammautunut.  Tätäkö nämä kadehtivat?

Tässä taas älykästä antia keskusteluun. Ilmeisesti mielestäsi on oikein, että nykyiset työssäkäyvät joutuvat maksamaan eläkkeistä pienemmistä palkoistaan yhä kasvavia eläkemaksuja, koska suurten ikäluokkien isistä osa oli sodassa vammautunut?

Sekoitetaan kaksi täysin toisiinsa kuulumatonta asiaa, joista toiseen ei voi enää vaikuttaa mutta toiseen, eläketaakan jakautumiseen voi (ja olisi voinut ja pitänyt jo 80-luvulla), ja näin saadaan tällainen suuria ikäluokkia miellyttävä kompotti.

Tosiasia on, että Suomen kilpailukykyä nykyine maksutaakka rasittaa huomattavasti, ja koulutetut, innovatiiviset ja kykenevät työikäiset pakenevat ulkomaille. Edes joskus pitäisi katsoa tulevaisuuteen, eikä aina sotaan ja sen jälkeiseen aikaan.

Anti oli niin älykästä, että sinä et sitä pysty ymmärtämään. Eli aikakausina on annettu erilaisia panoksia yhteiskunnalle, joskus panoksena on ollut henki ja elämä. Moni suuren ikäluokan lapsi on ollut sotaorpo ilman mitään nykyisen yhteiskunnan tukia.  Minun on nyt aika jättää tämä keskustelu, täällä on niin korkeatasoista porukkaa keskustelemassa että en alkuunkaan pärjää debatissa.

Mummot nauttikoon ylimääräisestä 300e/kk nettoeläkkeestä. Kun teitä on tarpeeksi vähän, petetty sukupolvi ottanee omansa pois.

Itsehän et edes ymmärrä mistä luku tulee, tai miksi se voidaan katsoa varastamiseksi.

Suomen kokonaiseläkejakaumassa kaikkein suurin eläkkeensaajien ryhmä saa eläkettä 750 € - 999 € eläkettä kuukaudessa. Ryhmään kuuluu 35,4% eläkkeensaajista.

Yli 70% suomalaisista saa eläkettä vähemmän kuin 1249 €/kk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä Vauva-palstalla on silloin, kun puhutaan tuloista, yleensä vain isopalkkaisia. Perheen nettotulot huutelevat 6-10.000 välillä. Ja kun puhutaan eläkkeistä, niin kirjoittajien vanhemmat kuuluvat siihen 7% eläkeläisistä, jotka saavat yli 3000€/kk.

Tilastojen mukaan sairaanhoitajien keskieläke on 1570€, kaupan alan keskieläke on n.1200€. Keskimäärin eläke on n.55% palkasta.

Ihmeen moni täällä tosiaan rinnastaa itsensä eliittiin. Miten bulkkitutkinto korkeakoulusta voisi olla lupaus ylimmän desiilin palkka- ja eläke-eliittiin pääsystä, kun 40% ikäluokasta on korkeasti koulutettu? Tavoitteena btw on se, että 50% koulutetaan.

Ja jotta koulutusmuutos vielä konkretisoituisi, tässä vähän lukuja valtioneuvoston julkaisusta: Vuonna 1970 korkeasti koulutetun työikäisen väestön kokonaismäärä oli noin 288 000 henkilöä. Koulutus painottui 1970 voimakkaasti nuoriin ikäluokkiin. Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen määrä oli 906 000 henkeä.

Suuri ikäluokka syntyi Suomeen, jossa elintarvikkeita vielä säännösteltiin ja sotakorvauksia maksettiin.  Nykyajan "köyhät" ovat elintasonsa puolesta rikkaampia kuin juuri kukaan sen ajan ihminen. Valtava määrä miehiä oli juuri kaatunut (tarkoittaa sitä, että he kuolivat sodassa) ja vammautunut.  Tätäkö nämä kadehtivat?

Tässä taas älykästä antia keskusteluun. Ilmeisesti mielestäsi on oikein, että nykyiset työssäkäyvät joutuvat maksamaan eläkkeistä pienemmistä palkoistaan yhä kasvavia eläkemaksuja, koska suurten ikäluokkien isistä osa oli sodassa vammautunut?

Sekoitetaan kaksi täysin toisiinsa kuulumatonta asiaa, joista toiseen ei voi enää vaikuttaa mutta toiseen, eläketaakan jakautumiseen voi (ja olisi voinut ja pitänyt jo 80-luvulla), ja näin saadaan tällainen suuria ikäluokkia miellyttävä kompotti.

Tosiasia on, että Suomen kilpailukykyä nykyine maksutaakka rasittaa huomattavasti, ja koulutetut, innovatiiviset ja kykenevät työikäiset pakenevat ulkomaille. Edes joskus pitäisi katsoa tulevaisuuteen, eikä aina sotaan ja sen jälkeiseen aikaan.

Anti oli niin älykästä, että sinä et sitä pysty ymmärtämään. Eli aikakausina on annettu erilaisia panoksia yhteiskunnalle, joskus panoksena on ollut henki ja elämä. Moni suuren ikäluokan lapsi on ollut sotaorpo ilman mitään nykyisen yhteiskunnan tukia.  Minun on nyt aika jättää tämä keskustelu, täällä on niin korkeatasoista porukkaa keskustelemassa että en alkuunkaan pärjää debatissa.

On vaikea olla orpo sodassa, jos on syntynyt sodan jälkeen, mutta suurilta ikäluokilta onnistuu tietysti tämäkin :-D

(Suuret ikäluokat syntyivät, kun valtava määrä miehiä kotiutettiin rintamalta. Lapin sotaan osallistuneista osa on voinut lomallaan tuikata alulle jonkun yksittäisen lapsen, mikäli nyt ovat edes lomalle päässeet, mutta käsitteenä sotaorpo on eri asia kuin suuret ikäluokat, jotka ovat syntyneet kokonaan sodan jälkeen.)

Vierailija kirjoitti:

Nämä itkupotkuvalittajat vaikuttavat todella yksinkertaisilta ihmisiltä.

Sinä taas aika itsekkäältä ihmiseltä.

Vierailija kirjoitti:

Kulutustottumuksissa on jotain pahasti vialla, jos ei 2 200 eurosta jää säästöjä.

"Kulutustottumuksia" vääristää kaksi maajoukkuetasoista nuorta mutta tämähän onkin oma valinra

Ymmärrän tuon sotaorvoista maininneen kirjoittajan pointin, joka kai on se, että joka sukupolvella on omat kokemuksensa eikä niitä saa yhteismitallisiksi millään. Mutta siitäkin huolimatta, kylmien lukujen valossa, nykyinen tilanne ei haittaa vain nyt työssäkäyvien elämää, vaan myös Suomen tulevaisuutta. Näkyyhän se jo alhaisen syntyvyyden muodossa. Nuoremmat ikäpolvet on pantu niin heikoille ja epävarmaan tilanteeseen, että vauvoja ei tule. Suuri ja viimeinen ponnistuksemme tulee olemaan saattaa suuret ikäluokat hautaan. Sen jälkeen sulaudumme osaksi EU:ta, köyhänä ja autiona periferiana josta kynnelle kykenevät ovat lähteneet. Suomi itsenäisenä valtiona lakkaa, koska ei ole ketään, joka sitä pitäisi pystyssä. Suomesta tulee epäitsenäinen tukialue, jossa hoidetaan viimeiset vanhukset ja vammaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä Vauva-palstalla on silloin, kun puhutaan tuloista, yleensä vain isopalkkaisia. Perheen nettotulot huutelevat 6-10.000 välillä. Ja kun puhutaan eläkkeistä, niin kirjoittajien vanhemmat kuuluvat siihen 7% eläkeläisistä, jotka saavat yli 3000€/kk.

Tilastojen mukaan sairaanhoitajien keskieläke on 1570€, kaupan alan keskieläke on n.1200€. Keskimäärin eläke on n.55% palkasta.

Ihmeen moni täällä tosiaan rinnastaa itsensä eliittiin. Miten bulkkitutkinto korkeakoulusta voisi olla lupaus ylimmän desiilin palkka- ja eläke-eliittiin pääsystä, kun 40% ikäluokasta on korkeasti koulutettu? Tavoitteena btw on se, että 50% koulutetaan.

Ja jotta koulutusmuutos vielä konkretisoituisi, tässä vähän lukuja valtioneuvoston julkaisusta: Vuonna 1970 korkeasti koulutetun työikäisen väestön kokonaismäärä oli noin 288 000 henkilöä. Koulutus painottui 1970 voimakkaasti nuoriin ikäluokkiin. Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen määrä oli 906 000 henkeä.

Suuri ikäluokka syntyi Suomeen, jossa elintarvikkeita vielä säännösteltiin ja sotakorvauksia maksettiin.  Nykyajan "köyhät" ovat elintasonsa puolesta rikkaampia kuin juuri kukaan sen ajan ihminen. Valtava määrä miehiä oli juuri kaatunut (tarkoittaa sitä, että he kuolivat sodassa) ja vammautunut.  Tätäkö nämä kadehtivat?

Tässä taas älykästä antia keskusteluun. Ilmeisesti mielestäsi on oikein, että nykyiset työssäkäyvät joutuvat maksamaan eläkkeistä pienemmistä palkoistaan yhä kasvavia eläkemaksuja, koska suurten ikäluokkien isistä osa oli sodassa vammautunut?

Sekoitetaan kaksi täysin toisiinsa kuulumatonta asiaa, joista toiseen ei voi enää vaikuttaa mutta toiseen, eläketaakan jakautumiseen voi (ja olisi voinut ja pitänyt jo 80-luvulla), ja näin saadaan tällainen suuria ikäluokkia miellyttävä kompotti.

Tosiasia on, että Suomen kilpailukykyä nykyine maksutaakka rasittaa huomattavasti, ja koulutetut, innovatiiviset ja kykenevät työikäiset pakenevat ulkomaille. Edes joskus pitäisi katsoa tulevaisuuteen, eikä aina sotaan ja sen jälkeiseen aikaan.

No just.  Todella pitäis katsoa tulevaisuuteen, eikä siis aina sotaan ja sen jälkeiseen aikaan.  Mutta mitä muuta tämäkään keskustelu on, kuin sodanjälkeisen sukupolven haukkumista?  

Jos he tulivat työikään aikana, jolloin oli töitä, niin eikö he olisi saaneet ottaa niitä vastaan?

Monen täälläkin märisevän hyvä ja joillekin jopa yltäkylläinen lapsuus perustuu heidän vanhempiensa hyvään toimeentuloon.  Suuret ikäluokat loi sosiaaliturvajärjestelmän, jotta vähäosaisillakin olisi mahdollisuutensa.  Heistä seuraavat pystyivät jo opiskelemaankin opintolainojen turvin.  Hyvää kohtihan siinä kaikki pyrkivät.  Mitä heidän olisi pitänyt tehdä toisin?  Olisiko heidän pitänyt ymmärtää, että heidän tehtävänsä olisi ollut elättää seuraavakin sukupolvi lapsesta vanhuuteen asti saamillaan tuloilla?

Juuri luin, kuinka tätä asiaa käsitteli joku toimittaja ja ihmetteli nykynuorten ajatusmaailmaa.  Nykyiset nuoret ja keski-ikäiset on saaneet hyvän lapsuuden, vanhemmilla on ollut omakotitalot, kesämökit, autot ja ulkomaanmatkat ja kielikurssit lapsilleen ja nyt näiden lasten pitäisi saada kaikki samat, mutta itse asiassa tekemättä mitään.  Kun taas edellinen polvi teki rankasti töitä saadakseen kaiken sen.

Tällä hetkellä maailma on murroksessa, sille ei kukaan voi mitään.  Mielelläni olisi eläkkeelle jäädessäni antanut työpaikkani jollekin nuorelle, joka olisi jatkanut siitä.  Mutta ei, tilalleni ei otettu ketään.  Niin kuin ei ole otettu ketään viimeiseen kymmeneen vuoteen, kun joku on lähtenyt pois.  Työpaikat katoaa johonkin nykytyyliin, joka vaatii kaiken tekemistä koneilla ja verkossa.  Ihmisiä ei tarvita.  

Tein 40 vuotta töitä ja eläkkeeni on 1100 euroa netto.  Minä en pystynyt tuloillani hankkimaan kesämökkejä enkä kielikursseja, mutta lapseni sai kuitenkin leipää ja lämmintä, mikä taas itseltäni joskus puuttui.  Ei minun lapseni tarvinnut mennä nälkäisenä nukkumaan, mutta minun itseni on joskus tarvinnut.  Tuolla 1100 eurolla per kk yritän nyt elää vanhuuteni rasittamatta sen enempää ketään muita.  Kai se on sitten etu kaikille jos nopeasti kuolen.

Mielenkiinnolla odotan miten ravintoloiden ja teatterien jne käy kun suuret ikäluokat vanhenevat niin etteivät enää samalla tavalla pääse käyttämään rahojaan kuin nyt. Minunkin äidilläni eläke 3300, maksettu talo, maksettu auto, ei lainaa, ei huollettavia. Syö jatkuvasti ulkona ja käy konserteissa ja teattereissa, sekä matkustaa. Minä ja mieheni emme todellakaan pystyisi samaan, vaikka olemme molemmat töissä (dink-elämää, mikä vitsi!), saatikka sitten että eläisimme noin eläkkeellä!

Suuret ikäluokat äänestävät sankoin joukoin ja heitä on paljon, joten yksikään puolue ei voi uhata heidän eläkkeitään menettämättä kannatusta. Kivaa olla kolmekymppinen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä Vauva-palstalla on silloin, kun puhutaan tuloista, yleensä vain isopalkkaisia. Perheen nettotulot huutelevat 6-10.000 välillä. Ja kun puhutaan eläkkeistä, niin kirjoittajien vanhemmat kuuluvat siihen 7% eläkeläisistä, jotka saavat yli 3000€/kk.

Tilastojen mukaan sairaanhoitajien keskieläke on 1570€, kaupan alan keskieläke on n.1200€. Keskimäärin eläke on n.55% palkasta.

Ihmeen moni täällä tosiaan rinnastaa itsensä eliittiin. Miten bulkkitutkinto korkeakoulusta voisi olla lupaus ylimmän desiilin palkka- ja eläke-eliittiin pääsystä, kun 40% ikäluokasta on korkeasti koulutettu? Tavoitteena btw on se, että 50% koulutetaan.

Ja jotta koulutusmuutos vielä konkretisoituisi, tässä vähän lukuja valtioneuvoston julkaisusta: Vuonna 1970 korkeasti koulutetun työikäisen väestön kokonaismäärä oli noin 288 000 henkilöä. Koulutus painottui 1970 voimakkaasti nuoriin ikäluokkiin. Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen määrä oli 906 000 henkeä.

Suuri ikäluokka syntyi Suomeen, jossa elintarvikkeita vielä säännösteltiin ja sotakorvauksia maksettiin.  Nykyajan "köyhät" ovat elintasonsa puolesta rikkaampia kuin juuri kukaan sen ajan ihminen. Valtava määrä miehiä oli juuri kaatunut (tarkoittaa sitä, että he kuolivat sodassa) ja vammautunut.  Tätäkö nämä kadehtivat?

Tässä taas älykästä antia keskusteluun. Ilmeisesti mielestäsi on oikein, että nykyiset työssäkäyvät joutuvat maksamaan eläkkeistä pienemmistä palkoistaan yhä kasvavia eläkemaksuja, koska suurten ikäluokkien isistä osa oli sodassa vammautunut?

Sekoitetaan kaksi täysin toisiinsa kuulumatonta asiaa, joista toiseen ei voi enää vaikuttaa mutta toiseen, eläketaakan jakautumiseen voi (ja olisi voinut ja pitänyt jo 80-luvulla), ja näin saadaan tällainen suuria ikäluokkia miellyttävä kompotti.

Tosiasia on, että Suomen kilpailukykyä nykyine maksutaakka rasittaa huomattavasti, ja koulutetut, innovatiiviset ja kykenevät työikäiset pakenevat ulkomaille. Edes joskus pitäisi katsoa tulevaisuuteen, eikä aina sotaan ja sen jälkeiseen aikaan.

No just.  Todella pitäis katsoa tulevaisuuteen, eikä siis aina sotaan ja sen jälkeiseen aikaan.  Mutta mitä muuta tämäkään keskustelu on, kuin sodanjälkeisen sukupolven haukkumista?  

Jos he tulivat työikään aikana, jolloin oli töitä, niin eikö he olisi saaneet ottaa niitä vastaan?

Monen täälläkin märisevän hyvä ja joillekin jopa yltäkylläinen lapsuus perustuu heidän vanhempiensa hyvään toimeentuloon.  Suuret ikäluokat loi sosiaaliturvajärjestelmän, jotta vähäosaisillakin olisi mahdollisuutensa.  Heistä seuraavat pystyivät jo opiskelemaankin opintolainojen turvin.  Hyvää kohtihan siinä kaikki pyrkivät.  Mitä heidän olisi pitänyt tehdä toisin?  Olisiko heidän pitänyt ymmärtää, että heidän tehtävänsä olisi ollut elättää seuraavakin sukupolvi lapsesta vanhuuteen asti saamillaan tuloilla?

Juuri luin, kuinka tätä asiaa käsitteli joku toimittaja ja ihmetteli nykynuorten ajatusmaailmaa.  Nykyiset nuoret ja keski-ikäiset on saaneet hyvän lapsuuden, vanhemmilla on ollut omakotitalot, kesämökit, autot ja ulkomaanmatkat ja kielikurssit lapsilleen ja nyt näiden lasten pitäisi saada kaikki samat, mutta itse asiassa tekemättä mitään.  Kun taas edellinen polvi teki rankasti töitä saadakseen kaiken sen.

Tällä hetkellä maailma on murroksessa, sille ei kukaan voi mitään.  Mielelläni olisi eläkkeelle jäädessäni antanut työpaikkani jollekin nuorelle, joka olisi jatkanut siitä.  Mutta ei, tilalleni ei otettu ketään.  Niin kuin ei ole otettu ketään viimeiseen kymmeneen vuoteen, kun joku on lähtenyt pois.  Työpaikat katoaa johonkin nykytyyliin, joka vaatii kaiken tekemistä koneilla ja verkossa.  Ihmisiä ei tarvita.  

Tein 40 vuotta töitä ja eläkkeeni on 1100 euroa netto.  Minä en pystynyt tuloillani hankkimaan kesämökkejä enkä kielikursseja, mutta lapseni sai kuitenkin leipää ja lämmintä, mikä taas itseltäni joskus puuttui.  Ei minun lapseni tarvinnut mennä nälkäisenä nukkumaan, mutta minun itseni on joskus tarvinnut.  Tuolla 1100 eurolla per kk yritän nyt elää vanhuuteni rasittamatta sen enempää ketään muita.  Kai se on sitten etu kaikille jos nopeasti kuolen.

Suuret ikäluokat loivat sosiaaliturvajärjestelmän – itselleen. Olet varmasti huomannut, että hyvinvointivaltiota ollaan kiireesti nyt purkamassa. Olihan se kivaa niin kauan kuin sitä kesti. Suuret ikäluokat hyötyivät lapsilisistä, päivähoidosta, ansiosidonnaisista, koko siitä ihanasta turvaverkosta, joka 60-luvun lopulta aina 80-luvulle saakka rakennettiin.

Kaikki hyvinvointivaltioon kuuluva ei ole vain suoria tulonsiirtoja, joita niitäkin on leikattu joko summiltaan, indeksikorotukset jäädyttämällä tai ehtoja kiristämällä. On esimerkiksi neuvolajärjestelmä, joka toimi ennen niin, että seuraava aika sovittiin edellisellä käynnillä, ja gäppiä ei jäänyt kuukausi- tai vuositolkulla. Nythän tuokin lasten kannalta hyvä systeemi on purettu niin, että ajanvaraukset on vanhempien muistamisen ja jaksamisen varassa, ja käyntejä on harvennettu huomattavasti.

Kaikesta on leikattu ja säästetty: koululaisten hammashoidosta, terveyskeskuksista, lääkkeiden korvattavuudesta, koulutuksesta, tiestön kunnosta, oikeuksiin pääsystä, lyhyesti kaikesta. Ja satoa jo korjataan.

Mielestäni tulisi olla joku eläkekatto, esim 3000€, jonka jälkeen ylimääräiset leikataan pois. Tuon enempää eläkettä ei kukaan tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

Näitä on puitu täällä ennenkin. Meillä on surkeat palkat.

  Ja aiemmilla sukupolvilla on hämmästyttävän hyvät eläkkeet, joita me nykyiset palkansaajat maksamme.

80-luvulla oli vielä työntekijä pulaa. Yksityisellä hyvä työntekijä sai niin korkeaa palkkaa kun kehtasi pyytää. Mutta jos vertaa elintasoa, se näytti silti olevan jotain muuta kuin tänäpäivänä. Siis paljon alhaisempi. Tämän sanon vain mitä näkee ulkopuolisena kulutuksessa ja omistuksessa. 

Mutta huomatkaa kuinka manipulaatio toimii nyt elakkeiden suhteen. Kaikilla kirjoittajilla on ympärillään valtavia eläkkeitä saavia ja kuitenkin tilastoissa 70% saa tosi pienen eläkkeen. Näin sitä mennään vaaleihin

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla oli vielä työntekijä pulaa. Yksityisellä hyvä työntekijä sai niin korkeaa palkkaa kun kehtasi pyytää. Mutta jos vertaa elintasoa, se näytti silti olevan jotain muuta kuin tänäpäivänä. Siis paljon alhaisempi. Tämän sanon vain mitä näkee ulkopuolisena kulutuksessa ja omistuksessa. 

Mutta huomatkaa kuinka manipulaatio toimii nyt elakkeiden suhteen. Kaikilla kirjoittajilla on ympärillään valtavia eläkkeitä saavia ja kuitenkin tilastoissa 70% saa tosi pienen eläkkeen. Näin sitä mennään vaaleihin

Täh? Eivät nämä isot eläkkeet todellakaan ole mikään vaaliteema, päinvastoin, niistä ei yksikään puolue uskalla puhua mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä Vauva-palstalla on silloin, kun puhutaan tuloista, yleensä vain isopalkkaisia. Perheen nettotulot huutelevat 6-10.000 välillä. Ja kun puhutaan eläkkeistä, niin kirjoittajien vanhemmat kuuluvat siihen 7% eläkeläisistä, jotka saavat yli 3000€/kk.

Tilastojen mukaan sairaanhoitajien keskieläke on 1570€, kaupan alan keskieläke on n.1200€. Keskimäärin eläke on n.55% palkasta.

Ihmeen moni täällä tosiaan rinnastaa itsensä eliittiin. Miten bulkkitutkinto korkeakoulusta voisi olla lupaus ylimmän desiilin palkka- ja eläke-eliittiin pääsystä, kun 40% ikäluokasta on korkeasti koulutettu? Tavoitteena btw on se, että 50% koulutetaan.

Ja jotta koulutusmuutos vielä konkretisoituisi, tässä vähän lukuja valtioneuvoston julkaisusta: Vuonna 1970 korkeasti koulutetun työikäisen väestön kokonaismäärä oli noin 288 000 henkilöä. Koulutus painottui 1970 voimakkaasti nuoriin ikäluokkiin. Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen määrä oli 906 000 henkeä.

Suuri ikäluokka syntyi Suomeen, jossa elintarvikkeita vielä säännösteltiin ja sotakorvauksia maksettiin.  Nykyajan "köyhät" ovat elintasonsa puolesta rikkaampia kuin juuri kukaan sen ajan ihminen. Valtava määrä miehiä oli juuri kaatunut (tarkoittaa sitä, että he kuolivat sodassa) ja vammautunut.  Tätäkö nämä kadehtivat?

Tässä taas älykästä antia keskusteluun. Ilmeisesti mielestäsi on oikein, että nykyiset työssäkäyvät joutuvat maksamaan eläkkeistä pienemmistä palkoistaan yhä kasvavia eläkemaksuja, koska suurten ikäluokkien isistä osa oli sodassa vammautunut?

Sekoitetaan kaksi täysin toisiinsa kuulumatonta asiaa, joista toiseen ei voi enää vaikuttaa mutta toiseen, eläketaakan jakautumiseen voi (ja olisi voinut ja pitänyt jo 80-luvulla), ja näin saadaan tällainen suuria ikäluokkia miellyttävä kompotti.

Tosiasia on, että Suomen kilpailukykyä nykyine maksutaakka rasittaa huomattavasti, ja koulutetut, innovatiiviset ja kykenevät työikäiset pakenevat ulkomaille. Edes joskus pitäisi katsoa tulevaisuuteen, eikä aina sotaan ja sen jälkeiseen aikaan.

No just.  Todella pitäis katsoa tulevaisuuteen, eikä siis aina sotaan ja sen jälkeiseen aikaan.  Mutta mitä muuta tämäkään keskustelu on, kuin sodanjälkeisen sukupolven haukkumista?  

Jos he tulivat työikään aikana, jolloin oli töitä, niin eikö he olisi saaneet ottaa niitä vastaan?

Monen täälläkin märisevän hyvä ja joillekin jopa yltäkylläinen lapsuus perustuu heidän vanhempiensa hyvään toimeentuloon.  Suuret ikäluokat loi sosiaaliturvajärjestelmän, jotta vähäosaisillakin olisi mahdollisuutensa.  Heistä seuraavat pystyivät jo opiskelemaankin opintolainojen turvin.  Hyvää kohtihan siinä kaikki pyrkivät.  Mitä heidän olisi pitänyt tehdä toisin?  Olisiko heidän pitänyt ymmärtää, että heidän tehtävänsä olisi ollut elättää seuraavakin sukupolvi lapsesta vanhuuteen asti saamillaan tuloilla?

Juuri luin, kuinka tätä asiaa käsitteli joku toimittaja ja ihmetteli nykynuorten ajatusmaailmaa.  Nykyiset nuoret ja keski-ikäiset on saaneet hyvän lapsuuden, vanhemmilla on ollut omakotitalot, kesämökit, autot ja ulkomaanmatkat ja kielikurssit lapsilleen ja nyt näiden lasten pitäisi saada kaikki samat, mutta itse asiassa tekemättä mitään.  Kun taas edellinen polvi teki rankasti töitä saadakseen kaiken sen.

Tällä hetkellä maailma on murroksessa, sille ei kukaan voi mitään.  Mielelläni olisi eläkkeelle jäädessäni antanut työpaikkani jollekin nuorelle, joka olisi jatkanut siitä.  Mutta ei, tilalleni ei otettu ketään.  Niin kuin ei ole otettu ketään viimeiseen kymmeneen vuoteen, kun joku on lähtenyt pois.  Työpaikat katoaa johonkin nykytyyliin, joka vaatii kaiken tekemistä koneilla ja verkossa.  Ihmisiä ei tarvita.  

Tein 40 vuotta töitä ja eläkkeeni on 1100 euroa netto.  Minä en pystynyt tuloillani hankkimaan kesämökkejä enkä kielikursseja, mutta lapseni sai kuitenkin leipää ja lämmintä, mikä taas itseltäni joskus puuttui.  Ei minun lapseni tarvinnut mennä nälkäisenä nukkumaan, mutta minun itseni on joskus tarvinnut.  Tuolla 1100 eurolla per kk yritän nyt elää vanhuuteni rasittamatta sen enempää ketään muita.  Kai se on sitten etu kaikille jos nopeasti kuolen.

Suuret ikäluokat loivat sosiaaliturvajärjestelmän – itselleen. Olet varmasti huomannut, että hyvinvointivaltiota ollaan kiireesti nyt purkamassa. Olihan se kivaa niin kauan kuin sitä kesti. Suuret ikäluokat hyötyivät lapsilisistä, päivähoidosta, ansiosidonnaisista, koko siitä ihanasta turvaverkosta, joka 60-luvun lopulta aina 80-luvulle saakka rakennettiin.

Kaikki hyvinvointivaltioon kuuluva ei ole vain suoria tulonsiirtoja, joita niitäkin on leikattu joko summiltaan, indeksikorotukset jäädyttämällä tai ehtoja kiristämällä. On esimerkiksi neuvolajärjestelmä, joka toimi ennen niin, että seuraava aika sovittiin edellisellä käynnillä, ja gäppiä ei jäänyt kuukausi- tai vuositolkulla. Nythän tuokin lasten kannalta hyvä systeemi on purettu niin, että ajanvaraukset on vanhempien muistamisen ja jaksamisen varassa, ja käyntejä on harvennettu huomattavasti.

Kaikesta on leikattu ja säästetty: koululaisten hammashoidosta, terveyskeskuksista, lääkkeiden korvattavuudesta, koulutuksesta, tiestön kunnosta, oikeuksiin pääsystä, lyhyesti kaikesta. Ja satoa jo korjataan.

Nykyinen sukupolvi eli nuoret aikuiset haluavat pitää rajat auki ja Suomen koko maailman sosiaalitoimistona. Silloin on ihan turha kinistä siitä, että kaikesta muusta joudutaan säästämään.