Äitini (65v) saa enemmän eläkettä kuin minä (37v) palkkaa

Vierailija kirjoitti:

Jee, ensi vuonna leikkuri taas leikkaa meidän tulevien eläkeikäisten eläkkeitä. Tätä menoa eläkkeet tippuvat kansaneläkkeen tasolle, eikä kenellekään tarvitse maksaa sen enempää.

Niin ja siksi on ihan sama vaikka ei töissä kävisi lainkaan, koska lopputulos on kansaneläkkeen taso. Minua ei kiinnosta pätkääkään kilahtaako eläke tililleni kansaneläkkeen vai työeläkkeen nimellä jos summa on sama.

Tämä viesti on vanhusvihaa.

Mutta toisaalta olen sitä mieltä, että eläkkeitä pitäisi tasata enemmän. Alimpia kansaneläkkeitä eli takuueläkkeitä pitäisi nostaa kunnolla yli tuhanteen euroon ja ylimpiä eläkkeitä pitäisi laskea.

Vuoden 2017 lopussa Suomessa asuvia vanhuuseläkkeensaajia oli 1 274 000. Luku- määrä ei sisällä osittaisen vanhuuseläkkeen saajia. Heidän keskimääräinen kokonais- eläkkeensä oli 1 740 euroa kuukaudessa. Kokonaiseläke muodostuu henkilön omas- ta vanhuuseläkkeestä ja mahdollisesta perhe-eläkkeestä, takuueläkkeestä, rintamali- sästä ja lapsikorotuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ykskään tän päivän alle 50v työläinen ei tule saamaan mitään eläkettä, kun sellaista järjestelmää ei enää 75 vuotiaille ole aikanaan olemassakaan.

Ja näille viimeisenä polvena pitkän työuran majdollisuuden saaneille kuppaajille eläkekatto heti päähän, kun saadaan se polvi lopullisesti meidän nuorempien tieltä politiikasta pois.

Tuskin ilman eläkettä jäämme, mutta riittääkö se minkäänlaisen elintason ylläpitoon onkin toinen asia.

Pitää muuttaa sitten vanhuksena muutaman kaverimummon ja papan kanssa yhteen ja palkata hoitaja hoitamaan.

Säästän pojalleni nyt satasen kuussa. Kun hän ei enää asu kotona, jatkan säästämistä itselleni ns. tekaritilinä. Välillä sijoitan sitä. Jos vanhana minulle tai miehelleni tulee äkillinen leikkaustarve tai haluamme asua hyvässä asuntolassa, rahat ovat valmiina. (Emme hoida toinen toistamme ainakaan omaishoitajina.)

Tili on myös mahdollisen eron tai muun ison muutoksen turvana, minulle tai lapsille.

Maksan nyt asuntolainaa, mutta jättäisin sen rahan mieluiten perinnöksi ja osan itselleni.

Olen pienipalkkainen duunari.

Olen eläköitynyt tohtori. Eläke noin 3600e. Palkka 5400e aikoinaan

Vierailija kirjoitti:

Itsellä sama juttu, äiti 65v saa enemmän eläkettä kuin minä M35 palkkaa. Äiti oli kandi. Minä tohtori. Oma brutto n. 4500kk.

Äidilläsi on täytynyt olla todella hyvä palkka, lähemmäs 8000 ja ylikin ja ainakin viimeiset 10 vuotta.Tuskin edes noilla pääsee yli 4500:n , jos ikä on 65.

1981 kirjoitti:

Mun äiti 70-v. kertoo aina miten "rankkaa" oli 1970-luvulla, jolloin todellisuudessa inflaatio söi opintolainojen korot, sai elinikäisen työpaikan (ts.virkasuhteen) jne. Yritän näin 1981 syntyneenä kertoa, ettei nykyään ole ihan sama maailma....mutta hei, mähän olen vaan laiska!

Kaikki me nuoremmat ollaan vain laiskoja, kun ei 25-vuotiaana ole 2 lasta, taloa ja virkasuhdetta/vakituista työpaikkaa....

Jumaliste, että näille suurten ikäluokkien kermaperseille tekisi hyvää pikku nälänhätä.

Kyllä meillä oli 50-luvulla nälänhätä. Oli iso perhe ja isä velkainen tehdastyöläinen. Jos ei oltaisi lapset ja vanhemmat kesäisin metsässä marjoja kerätty ja torilla myyty, niin nälkä olisi kolkutellut.

Varmaan ne frouvat ostivat niitä marjoja, joilla nyt on kolmen tonnin eläke. Ilman näitä tuloja olisi kuoltu nälkän, kun ei noita tukia vielä paljonkaan ollut.

T. Mummeli joka on elättänyt itsensä ja osan sisaruksiaan 12 v lähtien, ja eläkettä 1000e.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä Vauva-palstalla on silloin, kun puhutaan tuloista, yleensä vain isopalkkaisia. Perheen nettotulot huutelevat 6-10.000 välillä. Ja kun puhutaan eläkkeistä, niin kirjoittajien vanhemmat kuuluvat siihen 7% eläkeläisistä, jotka saavat yli 3000€/kk.

Tilastojen mukaan sairaanhoitajien keskieläke on 1570€, kaupan alan keskieläke on n.1200€. Keskimäärin eläke on n.55% palkasta.

Ihmeen moni täällä tosiaan rinnastaa itsensä eliittiin. Miten bulkkitutkinto korkeakoulusta voisi olla lupaus ylimmän desiilin palkka- ja eläke-eliittiin pääsystä, kun 40% ikäluokasta on korkeasti koulutettu? Tavoitteena btw on se, että 50% koulutetaan.

Ja jotta koulutusmuutos vielä konkretisoituisi, tässä vähän lukuja valtioneuvoston julkaisusta: Vuonna 1970 korkeasti koulutetun työikäisen väestön kokonaismäärä oli noin 288 000 henkilöä. Koulutus painottui 1970 voimakkaasti nuoriin ikäluokkiin. Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen määrä oli 906 000 henkeä.

Suuri ikäluokka syntyi Suomeen, jossa elintarvikkeita vielä säännösteltiin ja sotakorvauksia maksettiin.  Nykyajan "köyhät" ovat elintasonsa puolesta rikkaampia kuin juuri kukaan sen ajan ihminen. Valtava määrä miehiä oli juuri kaatunut (tarkoittaa sitä, että he kuolivat sodassa) ja vammautunut.  Tätäkö nämä kadehtivat?

Tässä taas älykästä antia keskusteluun. Ilmeisesti mielestäsi on oikein, että nykyiset työssäkäyvät joutuvat maksamaan eläkkeistä pienemmistä palkoistaan yhä kasvavia eläkemaksuja, koska suurten ikäluokkien isistä osa oli sodassa vammautunut?

Sekoitetaan kaksi täysin toisiinsa kuulumatonta asiaa, joista toiseen ei voi enää vaikuttaa mutta toiseen, eläketaakan jakautumiseen voi (ja olisi voinut ja pitänyt jo 80-luvulla), ja näin saadaan tällainen suuria ikäluokkia miellyttävä kompotti.

Tosiasia on, että Suomen kilpailukykyä nykyine maksutaakka rasittaa huomattavasti, ja koulutetut, innovatiiviset ja kykenevät työikäiset pakenevat ulkomaille. Edes joskus pitäisi katsoa tulevaisuuteen, eikä aina sotaan ja sen jälkeiseen aikaan.

Anti oli niin älykästä, että sinä et sitä pysty ymmärtämään. Eli aikakausina on annettu erilaisia panoksia yhteiskunnalle, joskus panoksena on ollut henki ja elämä. Moni suuren ikäluokan lapsi on ollut sotaorpo ilman mitään nykyisen yhteiskunnan tukia.  Minun on nyt aika jättää tämä keskustelu, täällä on niin korkeatasoista porukkaa keskustelemassa että en alkuunkaan pärjää debatissa.

 

On vaikea olla orpo sodassa, jos on syntynyt sodan jälkeen, mutta suurilta ikäluokilta onnistuu tietysti tämäkin :-D

(Suuret ikäluokat syntyivät, kun valtava määrä miehiä kotiutettiin rintamalta. Lapin sotaan osallistuneista osa on voinut lomallaan tuikata alulle jonkun yksittäisen lapsen, mikäli nyt ovat edes lomalle päässeet, mutta käsitteenä sotaorpo on eri asia kuin suuret ikäluokat, jotka ovat syntyneet kokonaan sodan jälkeen.)

Miksi sitten mesoatte 40-luvulla syntyneistä, sotahan mun tietojen mukaan oli 40-luvulla🤔

Vierailija kirjoitti:

Ihan vähän päälle 3% naispuolisista eläkkeensaajista saa eläkettä 3000€/kk tai enemmän. Täällä kaikkien äidit ja tuttavantuttavat saavat vähintään tuon. 

No kyllähän sen nyt ymmärtää, kun tietää että 70% tämän palstan kirjoittelijoista on kirurgeja.

Saan noin kuusi kertaa kovempaa palkkaa kuin isäni eläke. Isä maanviljelijä, minä lakimies.

Palkasta perittävä eläkemaksu tuli 90-luvulla ja on siitä lähtien koko ajan noussut. Aikaisemmin työnantajan maksaman eläkemaksun maksoi työnantaja yksin, työntekijöiltä pidätettävä eläkemaksu pienentää nyt siis työnantajan osuutta.

Vierailija kirjoitti:

Fiksu hakeutuu mahdollisimman nuorena hyväpalkkaiselle alalle tienaamaan. Tyhmä kouluttautuu vuosikausia matalapalkkaiseen työhön. Ne on niitä kuuluisia valintoja.

Vielä fiksumpi kouluttautuu nopeasti hyväpalkkaiselle alalle, jossa pääsee sellaiseen työhön, joka ei kuluta fyysisesti. Vaikka tietokoneen ääressä istuminen on toki huono niskalle ja selälle, niin itseä miellyttävien liikuntaharrastusten parissa rentoutumalla istumatyön rasituksia saa kuitenkin vähennettyä paljon. Sen sijaan on kurjaa jäädä raskaassa fyysisessä työssä kehittyneiden selkävaivojen vuoksi sairaseläkkeelle kärsimään kivuista loppuelämäkseen, kun sen raskaan fyysisen työn ohella ei ole jaksanut muuta liikuntaa sitten harrastaakaan.

Pitäkää itsestänne huolta, niin voitte nauttia nykyaikaisen lääketieteen mahdollistamasta pidemmästä elinajanodotteesta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttavani on kolmekymppinen ja sairauseläkkeellä. Joku masennus on syynä. Lojuu sängyssä puoleen päivään ja lähtee sitten kaupungille. Näitä nuoria sairauseläkeläisiä on yhä enemmän. Miksei heitä patisteta töihin? Ymmärrän paremmin vanhoja eläkeläisiä, jotka ovat tehneet 40 vuotta työtä ilman pitkiä äitiyslomia yms. Mutta nuoria sairauseläkeläisiä en ymmärrä.

Jos aikaisemmin hieman vajaakuntoisempikin ihminen löysi paikkansa työelämässä. Nyt jos olet sellainen, niin et vain pärjää. Ja vaikka pärjäisitkin niin sinua ei sinne huolita.

Naapurissa asui mies, joka liikkui aina polkupyörällä.

Jos joku tuli vastaan, hän heitti pyörän ojaan ja juoksi metsään piiloon.

Silti hän kulki sekatöissä, mm lemppaamassa lautoja sahalla ja rakennustyömaalla.

Mitkä mahdollisuudet nykyajan työmarkkinoilla olisi tuollaisella eksentrikolla?

Olisi varmaan eläkkeellä ahdistuneisuuden takia.

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa suurten ikäluokkien elämänkulkua:

- syntyivät sodanjälkeiseen jälleenrakennukseen

- opiskelemaan oli paljon nykyistä helpompi päästä, kilpailu ei ollut lainkaan samalla tasolla

- töitä oli liki kaikille

- työelämän tahti ja vaativuus oli kevyempi, ei tehty etätöitä iltaa ja yötä, vastailtu viesteihin stressissä lomilla ja oltu 90- luvun lamaa lukuunottamatta jatkuvassa yt-kierteessä

- virastojen kesätyöajan ansiosta julkisella sektorilla tehtiin todella kevennettyä useampi kk

- äitiysloma oli lyhyt, mutta omat vanhemmat osallistuivat paljon lastenlasten hoitoon. Moni nykyinen nelikymppinen muistaa olleensa viikkotolkulla isovanhempien luona hoidossa.

- eläkeikä oli paljon matalampi kuin nykyisin ja tulevausuudessa

- asuntolainojen korot olivat kovat, mutta inflaation ansiosta palkat nousivat niin nopeasti, että aiemmin otetun asuntolainan arvo laski silmissä - inflaatio siis söi asuntolainan arvoa nopeaa tahtia

-ilmastonmuutos ei huolettanut, lapsia ei hyysätty turvaistuimissa ja vahdittu uimarannoilla. Poltettiin sisätiloissa tupakkaa ja juotettiin vastadyntyneille mehuja, kun ei jaksettu imettää. Oli aika rentoa (tai vastuutonta..).

- eläkeläisinä he ovat hyväkuntoisia ja elävät aktiivista elämää. Monella ei juuri riitä aikaa lapsenlapsille.

-eläkekertymä suhteessa palkkaan oli todella hyvä. Kotiäidit eivät tietysti saa juurikaan elökettä, mutta niinhön se menee, että työeläke kertyy ansiotyöstä. Tilanne on ihan sama nykyisille pitkään kotona oleville.

Oppikouluun pyrittiin, ei sinne niin vain menty. Oppikoulu oli maksullinen ja monen perheen älykäs lapsi ei sinne sen vuoksi päässyt koska ei ollut rahaa. Vain oppikoulun käynyt pystyi hakemaan korkeakouluun eli siihen kariutui monen haaveet yliopistosta yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä Vauva-palstalla on silloin, kun puhutaan tuloista, yleensä vain isopalkkaisia. Perheen nettotulot huutelevat 6-10.000 välillä. Ja kun puhutaan eläkkeistä, niin kirjoittajien vanhemmat kuuluvat siihen 7% eläkeläisistä, jotka saavat yli 3000€/kk.

Tilastojen mukaan sairaanhoitajien keskieläke on 1570€, kaupan alan keskieläke on n.1200€. Keskimäärin eläke on n.55% palkasta.

Ihmeen moni täällä tosiaan rinnastaa itsensä eliittiin. Miten bulkkitutkinto korkeakoulusta voisi olla lupaus ylimmän desiilin palkka- ja eläke-eliittiin pääsystä, kun 40% ikäluokasta on korkeasti koulutettu? Tavoitteena btw on se, että 50% koulutetaan.

Ja jotta koulutusmuutos vielä konkretisoituisi, tässä vähän lukuja valtioneuvoston julkaisusta: Vuonna 1970 korkeasti koulutetun työikäisen väestön kokonaismäärä oli noin 288 000 henkilöä. Koulutus painottui 1970 voimakkaasti nuoriin ikäluokkiin. Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen määrä oli 906 000 henkeä.

Suuri ikäluokka syntyi Suomeen, jossa elintarvikkeita vielä säännösteltiin ja sotakorvauksia maksettiin.  Nykyajan "köyhät" ovat elintasonsa puolesta rikkaampia kuin juuri kukaan sen ajan ihminen. Valtava määrä miehiä oli juuri kaatunut (tarkoittaa sitä, että he kuolivat sodassa) ja vammautunut.  Tätäkö nämä kadehtivat?

Tässä taas älykästä antia keskusteluun. Ilmeisesti mielestäsi on oikein, että nykyiset työssäkäyvät joutuvat maksamaan eläkkeistä pienemmistä palkoistaan yhä kasvavia eläkemaksuja, koska suurten ikäluokkien isistä osa oli sodassa vammautunut?

Sekoitetaan kaksi täysin toisiinsa kuulumatonta asiaa, joista toiseen ei voi enää vaikuttaa mutta toiseen, eläketaakan jakautumiseen voi (ja olisi voinut ja pitänyt jo 80-luvulla), ja näin saadaan tällainen suuria ikäluokkia miellyttävä kompotti.

Tosiasia on, että Suomen kilpailukykyä nykyine maksutaakka rasittaa huomattavasti, ja koulutetut, innovatiiviset ja kykenevät työikäiset pakenevat ulkomaille. Edes joskus pitäisi katsoa tulevaisuuteen, eikä aina sotaan ja sen jälkeiseen aikaan.

Anti oli niin älykästä, että sinä et sitä pysty ymmärtämään. Eli aikakausina on annettu erilaisia panoksia yhteiskunnalle, joskus panoksena on ollut henki ja elämä. Moni suuren ikäluokan lapsi on ollut sotaorpo ilman mitään nykyisen yhteiskunnan tukia.  Minun on nyt aika jättää tämä keskustelu, täällä on niin korkeatasoista porukkaa keskustelemassa että en alkuunkaan pärjää debatissa.

 

On vaikea olla orpo sodassa, jos on syntynyt sodan jälkeen, mutta suurilta ikäluokilta onnistuu tietysti tämäkin :-D

(Suuret ikäluokat syntyivät, kun valtava määrä miehiä kotiutettiin rintamalta. Lapin sotaan osallistuneista osa on voinut lomallaan tuikata alulle jonkun yksittäisen lapsen, mikäli nyt ovat edes lomalle päässeet, mutta käsitteenä sotaorpo on eri asia kuin suuret ikäluokat, jotka ovat syntyneet kokonaan sodan jälkeen.)

Miksi sitten mesoatte 40-luvulla syntyneistä, sotahan mun tietojen mukaan oli 40-luvulla🤔

Kuuluu yleissivistykseen tietää, milloin oli talvisota, milloin jatkosota ja milloin Lapin sota. Samoin kuuluu yleissivistykseen tietää, milloin syntyivät suuret ikäluokat. On nämä jo koulussakin opetettu, ja tietoa on saatavilla, kun verkkoon olet onnistunut pääsemään.

Olin työtön aineenope.

Sain ansiosidonnaisena enemmän kuin nyt nykyisessä duunissani.

Kasvihuoneella 8e tunti. Eli noin tonni kuukaudessa palkkaa.

Vuokra on 900e ja siitä jää muutama kymppi tilille. Onneksi tuet paikkaavat tätä vajetta.

Miksi meillä on töitä joista saa niin vähän palkkaa. Tuokin ala on yritystukien paikkaamaa, eli pieni palkkanikin on tavallaan veronmaksajien maksamaa. Kuka vetää suurimman siivun mulle kuuluvasta palkasta?

Muut duunarit ei edes osaa itkeä palkkansa pienuutta. Ehkä kieliongelien takia tai kuvittelevat olevansan iin kouluttamattomia että eivät ansaitsisi enempää. Ala on raskas ja palkka pitäisi vähintään olla 1500ekk. Tuon määrän sain ansiosidonnaisena työttömänä aineenopettajana.

Omat vanhempani arvostavat että käyn sentään jossain töissä riistoalalla, mutta saavat eläkkeenä reilusti enemmän kuin minä työnteosta.

Suomeen tarvittaisi minimipalkka 15e tunti. Ei tuosta alempia hommia.

Ompa sulla nuori äiti. Oon kanssa tänä vuonna 37 täyttävä ja mun äiti on 71.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen kokonaiseläkejakaumassa kaikkein suurin eläkkeensaajien ryhmä saa eläkettä 750 € - 999 € eläkettä kuukaudessa. Ryhmään kuuluu 35,4% eläkkeensaajista.

Yli 70% suomalaisista saa eläkettä vähemmän kuin 1249 €/kk.

Kiljusen propagandaa. Tilastot kertovat muuta.

https://www.etk.fi/wp-content/uploads/tilasto-suomen-elakkeensaajista-2…

En kyllä löytänyt tuosta mitään muuta?

Se pisti silmään, että Portugaliin maksettavien eläkkeiden keskiarvo oli yli 30000€. Mutta nythän Portugalin veropolitiikka on muuttunut, eli sielläkin aletaan eläkettä verottamaan, muistaakseni.

Espanjaan maksettavat ka. oli yli tonnin ja muihin maihin sitten paljon alle tonnin. Suurin ero oli Portugali.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on nyt sama palkka kuin isälläni, kun hän jäi eläkkeelle. Jos jatkan työelämässä tällä palkalla, arvoitu eläkkeeni on 1200 €/brutto. Isäni saa nettona 1500 €. Työvuosia isälle kertyi 40, mulle vähintään sama. Tasan ei mene nallekarkit.

Just tämä,ihan nappiin.

Mutta auta armias jos yrität selittää jollekkin 40 luvulla syntyneellä.

Maailma muuttuu. Hyvinä aikoina oli hyvin vasemmistolainen hallitus. Nyt mennään enemmän ja enemmän oikealle, eli pitää olla omat yksityiset vakuutukset eläkkeisiin ja terveydenhoitoon. Nämä asiat kuuluu noihin aatteisiin ja nyt arvostetaan ihmisen omaa vastuuta.

Suomalainen työ jää aasialaisen työn jalkoihin. Nyt on kyllä näkyvissä muutos tuossa tuotannossa. Aasialainen tuote alkaa menettää hohtonsa ja suositaan ekologisenpia tuotantotapoja.