Äitini (65v) saa enemmän eläkettä kuin minä (37v) palkkaa

Minua aina huvittaa tämä suuret ikäluokat mantra. Ihan kuin olisi joku ihmeporukka, joka on kaiken takana. Parhaimmillaan suuria oli yhtä aikaa elossa v.1949, jolloin heitä oli n.550.000. Sitten alkoi väheneminen. 1960-1970 luvulla oli suuri muuttoaalto Ruotsiin, kun Suomessa ei ollut töitä.

Koko ajan on ollut liki 5.000.000 muita kuin suuriin ikäluokkiin kuuluvia. Nyt heitä on jäljellä n.340.000. Ovat kyllä kummia, kun heillä on muka ollut niin paljon vaikutusvaltaa, vaikka yhtään pääministeriäkään ei joukosta ole tullut. Nyt vasta saatiin edes yksi presidentti v.1948 syntyneestä Niinistöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuret ikäluokat nostavat keskimäärin korkeita eläkkeitä. Pientä eläkettäkin saava on oikeutettu toimeentulotukeen, mikä on kohtuullinen, jos henkilöllä ei ole huollettavia. Heidän vanhempansa taas olivat/ovat niitä köyhiä pula-ajat ja sodat kokeneita eläkeläisiä, mistä eläkealennukset jne. ovat peräisin. Suurten ikäluokkien naiset ovat yleensä tehneet työuran. Heidän äitinsä taas usein eivät, miksi yli kahdenksankymppiset naiset ovat todella köyhiä. Tilastojen mukaan juuri eläkeläisten tulot ovat nousseet viime vuosikymmeninä eniten, nuorten taas eivät laisinkaan. 

ps. Suuret ikäluokat eivät luoneet sosiaaliturvajärjestelmiä, vaan heidän vanhempansa! Suuret ikäluokat astuivat valtaan vasta ysärillä, mistä lähtien kaikkea on sattumalta alettu ajaa alas. 

Jos katsot tilastoja, niin suuret ikäluokat saavat selvästi pienempiä eläkkeitä kuin heitä seuraava ikäluokka eli 1950-luvulla syntyneet. Joka vuosi uudet eläkkeet ovat olleet suurempia kuin ennen.

Tämä tulee muuttumaan pian. 1956 syntyneille elinaikaleikkuri on 4,5 % ja se nousee vuosi vuodelta. Meitä 70-lukulaisia leikkuri lyö n. 10 % leikkauksilla. Ja mitä pidemmälle aika kuluu sitä isompi osa työurasta on v. 2004 jälkeen. Silloinhan eläkekertymiä heikennettiin. Ja lisää vuonna 2015

Vierailija kirjoitti:

Minua aina huvittaa tämä suuret ikäluokat mantra. Ihan kuin olisi joku ihmeporukka, joka on kaiken takana. Parhaimmillaan suuria oli yhtä aikaa elossa v.1949, jolloin heitä oli n.550.000. Sitten alkoi väheneminen. 1960-1970 luvulla oli suuri muuttoaalto Ruotsiin, kun Suomessa ei ollut töitä.

Koko ajan on ollut liki 5.000.000 muita kuin suuriin ikäluokkiin kuuluvia. Nyt heitä on jäljellä n.340.000. Ovat kyllä kummia, kun heillä on muka ollut niin paljon vaikutusvaltaa, vaikka yhtään pääministeriäkään ei joukosta ole tullut. Nyt vasta saatiin edes yksi presidentti v.1948 syntyneestä Niinistöstä.

Eläkeläisiä on 1.5 miljoonaa. Ja äänestävät ahkerasti. Mistä luulet demarien populististen eläkkeidenkorotusehdotusten johtuvan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuret ikäluokat nostavat keskimäärin korkeita eläkkeitä. Pientä eläkettäkin saava on oikeutettu toimeentulotukeen, mikä on kohtuullinen, jos henkilöllä ei ole huollettavia. Heidän vanhempansa taas olivat/ovat niitä köyhiä pula-ajat ja sodat kokeneita eläkeläisiä, mistä eläkealennukset jne. ovat peräisin. Suurten ikäluokkien naiset ovat yleensä tehneet työuran. Heidän äitinsä taas usein eivät, miksi yli kahdenksankymppiset naiset ovat todella köyhiä. Tilastojen mukaan juuri eläkeläisten tulot ovat nousseet viime vuosikymmeninä eniten, nuorten taas eivät laisinkaan. 

ps. Suuret ikäluokat eivät luoneet sosiaaliturvajärjestelmiä, vaan heidän vanhempansa! Suuret ikäluokat astuivat valtaan vasta ysärillä, mistä lähtien kaikkea on sattumalta alettu ajaa alas. 

Jos katsot tilastoja, niin suuret ikäluokat saavat selvästi pienempiä eläkkeitä kuin heitä seuraava ikäluokka eli 1950-luvulla syntyneet. Joka vuosi uudet eläkkeet ovat olleet suurempia kuin ennen.

Tämä tulee muuttumaan pian. 1956 syntyneille elinaikaleikkuri on 4,5 % ja se nousee vuosi vuodelta. Meitä 70-lukulaisia leikkuri lyö n. 10 % leikkauksilla. Ja mitä pidemmälle aika kuluu sitä isompi osa työurasta on v. 2004 jälkeen. Silloinhan eläkekertymiä heikennettiin. Ja lisää vuonna 2015

Keskieläke nousee sen takia, koska 20-30 -luvuilla syntyneet kuolevat loputkin pois ja heillä useilla on pieni kansaneläke.

Kiinnostavaa olisi nähdä vertailu syntymävuosien mukaan- 1945 -syntyneiden keskimääräinen eläke, samoin 1946, 1947 jne. Siitä näkisi milloin keskieläke alkaa laskemaan. Oma veikkaus on, että kovin keskiarvo on 1954 syntyneille ja sitten alkaa eläkkeiden laskusuunta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä Vauva-palstalla on silloin, kun puhutaan tuloista, yleensä vain isopalkkaisia. Perheen nettotulot huutelevat 6-10.000 välillä. Ja kun puhutaan eläkkeistä, niin kirjoittajien vanhemmat kuuluvat siihen 7% eläkeläisistä, jotka saavat yli 3000€/kk.

Tilastojen mukaan sairaanhoitajien keskieläke on 1570€, kaupan alan keskieläke on n.1200€. Keskimäärin eläke on n.55% palkasta.

Ihmeen moni täällä tosiaan rinnastaa itsensä eliittiin. Miten bulkkitutkinto korkeakoulusta voisi olla lupaus ylimmän desiilin palkka- ja eläke-eliittiin pääsystä, kun 40% ikäluokasta on korkeasti koulutettu? Tavoitteena btw on se, että 50% koulutetaan.

Ja jotta koulutusmuutos vielä konkretisoituisi, tässä vähän lukuja valtioneuvoston julkaisusta: Vuonna 1970 korkeasti koulutetun työikäisen väestön kokonaismäärä oli noin 288 000 henkilöä. Koulutus painottui 1970 voimakkaasti nuoriin ikäluokkiin. Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen määrä oli 906 000 henkeä.

Suuri ikäluokka syntyi Suomeen, jossa elintarvikkeita vielä säännösteltiin ja sotakorvauksia maksettiin.  Nykyajan "köyhät" ovat elintasonsa puolesta rikkaampia kuin juuri kukaan sen ajan ihminen. Valtava määrä miehiä oli juuri kaatunut (tarkoittaa sitä, että he kuolivat sodassa) ja vammautunut.  Tätäkö nämä kadehtivat?

Tässä taas älykästä antia keskusteluun. Ilmeisesti mielestäsi on oikein, että nykyiset työssäkäyvät joutuvat maksamaan eläkkeistä pienemmistä palkoistaan yhä kasvavia eläkemaksuja, koska suurten ikäluokkien isistä osa oli sodassa vammautunut?

Sekoitetaan kaksi täysin toisiinsa kuulumatonta asiaa, joista toiseen ei voi enää vaikuttaa mutta toiseen, eläketaakan jakautumiseen voi (ja olisi voinut ja pitänyt jo 80-luvulla), ja näin saadaan tällainen suuria ikäluokkia miellyttävä kompotti.

Tosiasia on, että Suomen kilpailukykyä nykyine maksutaakka rasittaa huomattavasti, ja koulutetut, innovatiiviset ja kykenevät työikäiset pakenevat ulkomaille. Edes joskus pitäisi katsoa tulevaisuuteen, eikä aina sotaan ja sen jälkeiseen aikaan.

No just.  Todella pitäis katsoa tulevaisuuteen, eikä siis aina sotaan ja sen jälkeiseen aikaan.  Mutta mitä muuta tämäkään keskustelu on, kuin sodanjälkeisen sukupolven haukkumista?  

Jos he tulivat työikään aikana, jolloin oli töitä, niin eikö he olisi saaneet ottaa niitä vastaan?

Monen täälläkin märisevän hyvä ja joillekin jopa yltäkylläinen lapsuus perustuu heidän vanhempiensa hyvään toimeentuloon.  Suuret ikäluokat loi sosiaaliturvajärjestelmän, jotta vähäosaisillakin olisi mahdollisuutensa.  Heistä seuraavat pystyivät jo opiskelemaankin opintolainojen turvin.  Hyvää kohtihan siinä kaikki pyrkivät.  Mitä heidän olisi pitänyt tehdä toisin?  Olisiko heidän pitänyt ymmärtää, että heidän tehtävänsä olisi ollut elättää seuraavakin sukupolvi lapsesta vanhuuteen asti saamillaan tuloilla?

Juuri luin, kuinka tätä asiaa käsitteli joku toimittaja ja ihmetteli nykynuorten ajatusmaailmaa.  Nykyiset nuoret ja keski-ikäiset on saaneet hyvän lapsuuden, vanhemmilla on ollut omakotitalot, kesämökit, autot ja ulkomaanmatkat ja kielikurssit lapsilleen ja nyt näiden lasten pitäisi saada kaikki samat, mutta itse asiassa tekemättä mitään.  Kun taas edellinen polvi teki rankasti töitä saadakseen kaiken sen.

Tällä hetkellä maailma on murroksessa, sille ei kukaan voi mitään.  Mielelläni olisi eläkkeelle jäädessäni antanut työpaikkani jollekin nuorelle, joka olisi jatkanut siitä.  Mutta ei, tilalleni ei otettu ketään.  Niin kuin ei ole otettu ketään viimeiseen kymmeneen vuoteen, kun joku on lähtenyt pois.  Työpaikat katoaa johonkin nykytyyliin, joka vaatii kaiken tekemistä koneilla ja verkossa.  Ihmisiä ei tarvita.  

Tein 40 vuotta töitä ja eläkkeeni on 1100 euroa netto.  Minä en pystynyt tuloillani hankkimaan kesämökkejä enkä kielikursseja, mutta lapseni sai kuitenkin leipää ja lämmintä, mikä taas itseltäni joskus puuttui.  Ei minun lapseni tarvinnut mennä nälkäisenä nukkumaan, mutta minun itseni on joskus tarvinnut.  Tuolla 1100 eurolla per kk yritän nyt elää vanhuuteni rasittamatta sen enempää ketään muita.  Kai se on sitten etu kaikille jos nopeasti kuolen.

Suuret ikäluokat loivat sosiaaliturvajärjestelmän – itselleen. Olet varmasti huomannut, että hyvinvointivaltiota ollaan kiireesti nyt purkamassa. Olihan se kivaa niin kauan kuin sitä kesti. Suuret ikäluokat hyötyivät lapsilisistä, päivähoidosta, ansiosidonnaisista, koko siitä ihanasta turvaverkosta, joka 60-luvun lopulta aina 80-luvulle saakka rakennettiin.

Kaikki hyvinvointivaltioon kuuluva ei ole vain suoria tulonsiirtoja, joita niitäkin on leikattu joko summiltaan, indeksikorotukset jäädyttämällä tai ehtoja kiristämällä. On esimerkiksi neuvolajärjestelmä, joka toimi ennen niin, että seuraava aika sovittiin edellisellä käynnillä, ja gäppiä ei jäänyt kuukausi- tai vuositolkulla. Nythän tuokin lasten kannalta hyvä systeemi on purettu niin, että ajanvaraukset on vanhempien muistamisen ja jaksamisen varassa, ja käyntejä on harvennettu huomattavasti.

Kaikesta on leikattu ja säästetty: koululaisten hammashoidosta, terveyskeskuksista, lääkkeiden korvattavuudesta, koulutuksesta, tiestön kunnosta, oikeuksiin pääsystä, lyhyesti kaikesta. Ja satoa jo korjataan.

Olen huomannut nämä  leikkaukset ja säästöt, mutta hei, tietääkseni vieläkin on olemassa lapsilisät, päivähoidot, asumistuet,  työttömyyskorvaukset ja ansiosidonnaiset.  Neuvolajärjestelmässä olen ollut viimeksi mukana 70-luvulla ja silloin ei kyllä annettu mitään aikoja valmiiksi, vaan niistä ilmoitettiin paikallislehdessä, milloin minkäkin ikäinen lapsi oli tuotava neuvolatarkastukseen ja mihin pisteeseen.   Montaa kertaa siellä ei tervettä normaalia lasta käytetty.  Minulla on vieläkin tallessa lapseni neuvolakortti ja siinä on vain muutama merkintä.  Kyllä näistä aikaansaannoksista hyötyvät nykynuoret ja keski-ikäiset aivan yhtä lailla.   Että se siitä.

Kunnallisesta päivähoidosta ei suuret ikäluokat ole välttämättä hyötyneet, koska monet heistä perusti perheitä ja sai lapsia siinä vaiheessa, kun esim. päiväkoteja ei vielä ollut joka kunnassa.  Meilläkin oli äidilläni hoidossa ihan yksityisesti sovittuna naapurin pieniä lapsia, ei päiväkotia ollut eikä mitään kunnallista perhepäivähoitoa.

Kirjoitat, että kaikesta on leikattu ja säästetty.  Aivan kuin olisi itsestäänselvyys, että nuo "kaikki" on aina olleet olemassa ja nyt niistä on alettu leikata.  Ota huomioon, että joku on nuo edut kuitenkin joskus aikaansaanut.  Ne on taisteltu ihan siinä mielessä, että ne ovat ja pysyvät, mutta ajat on muuttuneet.  Kaikestahan leikataan nykyään, kyllä ne on kuule ihan kaikki muutkin maksut kallistuneet, laidasta laitaan.  Kaikkia nämä koskettaa, paitsi niitä rikkaita, joille mikään ei ole liian kallista.  

Minä kävin oppikoulua (se vastasi nykyisen peruskoulun 5-9 luokkaa)  ja sinne piti maksaa lukukausimaksut ja kaikki oppikirjat ja muut materiaalit, mitään ei tullut koulusta.  Veikkaan, että sinulle nämä kouluvuodet ei ole maksaneet mitään, sait ilmaisen kouluruuankin.  Me emme saaneet, vaan siitäkin maksettiin.  Eiköhän vain lapsesikin nauti ilmaisesta peruskoulusta ja tulevat polvet edelleen.   Ilmaista hammashoitoa en ole saanut kuin kansakoulun neljänä ensimmäisenä vuotena, sekään ei kummoista ollut.  

Tuttava nuori muutti omaan vuokra-asuntoon heti 18 täytettyään, koska sai asumistuen ja toimeentulotuen ja koska halusi pois kotoa.   Kotoa ostettiin huonekalut ja muut tarvikkeet, pesukoneen sai kuulemma kaupungilta.  Tällainen ei olisi tullut kuuloonkaan minun nuoruudessani.  Ensinnäkään ei olisi ollut asuntoa minne muuttaa ja toiseksi ei mitään mahdollisuuksia taloudellisesti.  Oli pakko asua vanhempien luona.  Siskonikin asui kotona,  kävi töissä kauppa-apulaisena ja maksoi vanhemmille kuukausirahaa palkastaan.   Moniko nuori tekee nykyään näin?  

 

En ymmärrä näitä "Minä kävin oppikoulua" -tarinoita eläkekeskustelun yhteydessä, vaikka ne mielenkiintoista ajankuvaa ovatkin. Pitäisikö opiskelijoiden siis asua nyt hellahuoneissa siksi, kun joskus niin tehtiin? No hyvä, leikataan eläkkeetkin sitten sille tasolle, millä ne olivat silloin kun sinä oppikoulua kävit. Siitähän parku nousisi.

Ei voi joka asiassa nopsia rusinoita pullasta vain siksi, että on elänyt niukan lapsuuden aikana, jolloin kaikilla oli niukkaa. Ei se oikeuta viemään nyt työssäkäyvien palkkasummasta laskettuna 25 % eläkkeisiin. Sellainen yhteiskunta ei vain enää toimi, vaan kuolee. Koska motivaatio tehdä töitä tällä systeemillä Suomessa ei ole kummoinen. Ulkomaille minäkin olen lähdössä, kun nykyisen projektin Suomessa teen loppuun.

Jokainen suuriin ikäluokkiin kuuluva on tietysti yksilö ja kokee keskustelun loukkauksena, sillä eläke ei varmasti tunnu isolta eikä yksittäisenä henkilönä ole ollut mukana tekemässä päätöksiä kenenkään eläkkeistä ja eläkemaksuista. Tosiasia on kuitenkin, että tämänhetkinen rasite kansantaloudelle on hurja, ei me jakseta tätä enää. Meiltä leikataan palveluita, koska verorasitusta ei voi enää nostaa, kun eläkemaksut on jo tapissa.

En näköjään ole ainut jota ottaa päähän tämä nuorten kuppaaminen.

Kannattaa muten seurustella jäädessä eläkkeelle.Kahden eläketuloilla elelee aika mukavaa elämää jos asunto ym.on maksettu ;)Yksinhuoltaja ja vuokralla varma tie eläke köyhyyteen. Näitä näkee markettien kassalla ostamassa yhtä maitotölkkiä ja vanhoja nakkeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama ala, sama ammattinimike. Korkeakoulututkinto. Olen tosin opiskellut enemmän. Vakityötä ei ole eikä tulekaan.

Vanhempani ihmettelevät usein miksi minulla ei ole säästöjä. Heillä kuulemma kertyy.

Täällä MELKEIN sama. Minä hakkaan äitini vajaalla 100 Eurolla, isän sentään peräti 150 Eurolla. Ja tämäkin vain siksi, että minulla on viisi ylituntia. Eli olen opettaja pätkätöissä. Vanhempani eläkkeellä saman kouluasteen opettajan töistä. Äiti ehti olla 32 vuotta töissä, isä 31. Kumpikin eläköityi kuusikymppisenä, minun eläkeikä on jotain 69, jolloin olen ollut opettajana 44 vuotta. Tasan ei käy onnenlahjat... enkä todellakaan häpeä ottaa vanhemmiltani rahaa, kun kerran vapaaehtoisesti tarjovat.

Tiedän, että Suomessa on ihmisiä, joilla on pieni eläke, mutta omaan tuttavapiiriin niitä ei ole eksnyt pl. jo 20 vuotta sitten kuolleet isovanhemmat. Tarkoitan siis näitä nykyeläkeläisiä. Anopilla taitaa olla pienin eläke ja se on 1300 Euroa nettona. Tyypillisesti eläkkeet on 1800-2200 Euroa nettona ihan tavallisista töistä. Vanhempieni eräs perhetuttu on hyvin närkästynyt, kun eläkkeet ei nouse ja hän saa vain reilut 3000 Euroa käteen. On eläkkeellä keskikokoisen kaupungin pomon hommasta, ei siis mikään kaupunginjohtaja vaan vastaava kuin vaikka rakennuspuolen pomo. "Ei jää mitään säästöön" on vakirutina. Pitääkö eläkkeellä vielä säästäkin varakkaan ihmisen? Muiden maksaa semmoinen eläke, että rikastuminen voi jatkua?

Tervetuloa yksityisen sektorin olosuhteisiin. Kunnan ja valtion eläkkeet ja lomaedut ovat olleet todellakin melko mainioita. Ja taitaa se vuosittainen työaika vieläkin olla melko mukava verrattuna meidän suhdanteiden kourissa ponnistelevien työaikaan. 

Tässäkin ketjussa on jo aika monta kertaa mainittu mikä on todellinen nykyinen keskieläke (mediaanieläke on paljon alhaisempi) joten osoittaa aika vahvassa julkisen sektorin kuplassa vietettyä elämää kun pystyy väittämään että "tyypillinen eläke" tavallisista töistä on 1800 - 2200 euroa nettona. 

Korjaan! Se ei ole nuorempien "tyypillinen eläke" vaan näiden nyt seitsemänkymppisten.. Heillä eläkelaskentatapa oli erittäin edullinen verrattuna meihin nuorempiin. Tyypillisesti esimerkiksi opettajana pystyi ottamaan lisää tunteja, painamaan tukiopetusta yms. pari vuotta ennen eläkettä ja eläkemääräytyikin tuon "tappipalkan" mukaan. Muistaakseni laskennan pohjana oli viimeisestä "neljästä vuodesta kaksi parasta" eli silloin kannatti painaa. Sen sijaan nuoremmilla se tulee koko työuralta. Se näkyy jo nyt eläköityvissä opettajissa, että voivat vain unelmoida tuollaisista eläkkeistä, joita muutama vuosi sitten eläkkeelle jääneet ovat saaneet. Esimerkiksi juuri vaikka isäni, peruskoulun opettaja, 31 työvuotta. Eläke 3200 euroa brutto. Työkaverini, peruskoulun opettaja, työvuosia eläkkeelle jäädessä 46 vuotta, ei mitään katkoa lapsettomana, osan vuosista vielä lukion puolella ja ylitunteja reippaasti. Eläke tulee olemaan noin 2500 Euroa. Ja ikäero näillä on vain 10 vuotta.

Huvittavaa on myös eläkeläisten huutaminen korkeammasta veroprosentista. Näyttäkää nyt jo se taulukko, jonka mukaan eläkkeestä jää vähemmän käteen kuin palkasta. Oletteko tietoisia, että nämä veroprosentin päälle menevät eläkemaksut alkaa olla pian 10% luokkaa ja siitä syystä joissain palkoissa eläkkeestä saa jopa enemmän käteen. Kimmo Kiljunen on kaiken valehtelun ydin. Se höpöttää höpöjä ja kerää itselleen kannattajia,

Toisaalta jotkut nokkelimmat sanoo, että vain veroprosenttia saa verrata, koska eläkemaksut yms. on itselle kerättävää eläkettä. Eli suomennettuna eläkeläisjärjestöjen mukaan eläkkeestä pitäisi jäädä käteen runsaasti enemmän kuin palkasta. En oikein ymmärrä perustetta, miten nuo eläkemaksut palkasta olisi itselle tulevaa, kun niistähän nämä eläkkeet maksetaan ja sitä ei saa valita, maksaako niitä vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mun  äitini teki 50 vuoden työuran, meni töihin 15- vuotiaana, oli töissä 68-vuotiaaksi. Synnytti lapset peräkkäisinä vuosina ettei mennyt hyviä työvuosia hukkaan.

Äitini saa eläkettä muutaman satasen enemmän kuin mitä takuueläke olisi. Siis  heillä, joilla ei ole välttämättä päivääkään työhistoriaa...

Mitä työtä äitisi teki? Todella huonopalkkaista sen täytyi olla koko työuran ajan. Hän on myös oikeutettu asumistukeen ja toimeentulotukeen, jos ei pärjää. Onko omistusasunto maksettuna vai vuokralla?

Luonnollisesti huonopalkkaista, baarikassa. Ja varmaan tehnyt aina työtä alle minimipalkan, luulisin. Tietysti asuu vuokralla, ja kyllä, saa asumistukea. Työeläke, vähennetty kansaneläke ja asumistuki, niillä pärjää. Takuueläkeläinen pärjää itse asiassa paremmin, koska Kela maksaa silloin ne lääkkeet ja silmälasit vuokran lisäksi. Kyllä mun äiti olisi tulojen puolesta oikeutettu ainakin harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen, mutta hän ei kyllä ikimaailmassa sellaista hakisi - se on se työmoraali joillakin toisenlainen kuin jollain toisella.

Miksi toiset niin kovasti hinkuaa sitä takuueläkkeen nostoa? Nyt moni takuueläkeläinen asustelee vuokrakolmiossa, Kela maksaa takuueläkkeen ja asumistuen päälle vielä toimeentulotukea ja loppuvuokran, koska kukaan ei voi olettaa että vanhus muuttaisi esim. leskeksi jäätyään pienempään asuntoon. Lopputuloksena tulot ovat samaa tasoa kuin laitoshuoltajilla tai kaupan kassoilla, toisinaan vähän paremmatkin. 

Ei silti, en minäkään muistisairasta vanhusta laittaisi muuttamaan mihinkään. Mutta se muutto pienempään olisikin hyvä hoitaa ennen mitään muistisairauksia. Mutta kun ei, edelleen eläkeläisten asumistuki lasketaan toisin kuin muille. Ja ylikorkeaa vuokraa katsotaan läpi sormien, toisin kuin muilla asumistukiryhmillä.

Totta on se, että eläkeläisten veroprosentiksi tulee hippasen enemmän kuin tavallisen palkansaajan.

Jos vanhempanne saavat kohtuullista tai hyvää eläkettä, niin nämä eläkerahat pyörittävät tätä yhteiskuntaa enemmän kuin pientä eläkettä saavan rahat. Ja jos ei raha mene pyöritykseen, niin silloin se jää perillisille perinnöksi.

Käytännössä kohtuullinen tai hyvä eläketulo valuu yleensä myös jälkikasvun suuntaan: autetaan lapsia, lasten asunnonhankintaa, tuetaan lapsenlapsia jne.

Eli kohtuullinen tai hyvä eläke hyödyttää monella tapaa niin yhteiskuntaa kokonaisuudessaan kuin jälkikasvuakin.

Äitini saa eläkettä 1100 euroa, minä saan palkkaa 4700 euroa.

up

uijui juuuuuuuuuuu

eikä akka anna mulle euron euroo :(

Minun 66v äitini eläke on kyllä paljon pienempi kuin minun palkkani, itse olen 36v. Ja sama ala ja asema meilläkin.