Äitini (65v) saa enemmän eläkettä kuin minä (37v) palkkaa

Vierailija kirjoitti:

Ompa sulla nuori äiti. Oon kanssa tänä vuonna 37 täyttävä ja mun äiti on 71.

Minäkin olisin kaivannut nuorempaa äitiä auttamaan lasten kanssa. Olen 37 ja äitini on nyt kuollut. Yli 80v eli.

Kiinnostavaa on, että eläkeläisten hoitotaakkaa ja eläkkeiden maksua käytetään kepoihevosena lähes kaikille mahdollisille työehtojen, palkkojen ja sosiaaliturvan heikennyksille. Hallitus on ollut ahkerana tässä, erilaiset taloustieteilijät mm. Vesa Vihriälä jne. En usko, että kyse on ollenkaan siirä, etteikö valtio kestä eläkeläisten menoja vaan ideologisesta poliittisesta linjanmuutoksesta. Tosiasiassa 1947-1951 syntyneitä on jo mullan alla ja tulee entistä enemmän olemaan, jolloin menot tietysti pienenevät. Kukaan ei elä ikuisesti. On siis kyse tahallisesta ikäluokkien asettamisesta epätasa-arvoiseen asemaan poliittisin päätöksin.

Vierailija kirjoitti:

Olin työtön aineenope.

Sain ansiosidonnaisena enemmän kuin nyt nykyisessä duunissani.

Kasvihuoneella 8e tunti. Eli noin tonni kuukaudessa palkkaa.

Vuokra on 900e ja siitä jää muutama kymppi tilille. Onneksi tuet paikkaavat tätä vajetta.

Miksi meillä on töitä joista saa niin vähän palkkaa. Tuokin ala on yritystukien paikkaamaa, eli pieni palkkanikin on tavallaan veronmaksajien maksamaa. Kuka vetää suurimman siivun mulle kuuluvasta palkasta?

Muut duunarit ei edes osaa itkeä palkkansa pienuutta. Ehkä kieliongelien takia tai kuvittelevat olevansan iin kouluttamattomia että eivät ansaitsisi enempää. Ala on raskas ja palkka pitäisi vähintään olla 1500ekk. Tuon määrän sain ansiosidonnaisena työttömänä aineenopettajana.

Omat vanhempani arvostavat että käyn sentään jossain töissä riistoalalla, mutta saavat eläkkeenä reilusti enemmän kuin minä työnteosta.

Eläkkeitä pitäisi tarkastella todella tarkkaan. Voin kuvitella miten paljon vanhempasi saavat eläkettä, kun olet ansiosidonnaisenakin saanut tuollaisia summia tekemättä yhtään mitään työtä.

Vanhempasi ja sinä et ole ansainnut tuota elintasoa. Se on ryöväämistä.

Minä olen 55 v. Saan enmmän nettopalkkaa kun vanhemmat saa yhteensä eläkettä...

Vierailija kirjoitti:

Tuttavani on kolmekymppinen ja sairauseläkkeellä. Joku masennus on syynä. Lojuu sängyssä puoleen päivään ja lähtee sitten kaupungille. Näitä nuoria sairauseläkeläisiä on yhä enemmän. Miksei heitä patisteta töihin? Ymmärrän paremmin vanhoja eläkeläisiä, jotka ovat tehneet 40 vuotta työtä ilman pitkiä äitiyslomia yms. Mutta nuoria sairauseläkeläisiä en ymmärrä.

Ei vaikea sairastuminen tai vammautuminen ole iästä kiinni. Itse jouduin sairaseläkkeelle 23-vuotiaana aivoverenvuodon ja aivoveritulpan takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä Vauva-palstalla on silloin, kun puhutaan tuloista, yleensä vain isopalkkaisia. Perheen nettotulot huutelevat 6-10.000 välillä. Ja kun puhutaan eläkkeistä, niin kirjoittajien vanhemmat kuuluvat siihen 7% eläkeläisistä, jotka saavat yli 3000€/kk.

Tilastojen mukaan sairaanhoitajien keskieläke on 1570€, kaupan alan keskieläke on n.1200€. Keskimäärin eläke on n.55% palkasta.

Ihmeen moni täällä tosiaan rinnastaa itsensä eliittiin. Miten bulkkitutkinto korkeakoulusta voisi olla lupaus ylimmän desiilin palkka- ja eläke-eliittiin pääsystä, kun 40% ikäluokasta on korkeasti koulutettu? Tavoitteena btw on se, että 50% koulutetaan.

Ja jotta koulutusmuutos vielä konkretisoituisi, tässä vähän lukuja valtioneuvoston julkaisusta: Vuonna 1970 korkeasti koulutetun työikäisen väestön kokonaismäärä oli noin 288 000 henkilöä. Koulutus painottui 1970 voimakkaasti nuoriin ikäluokkiin. Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen määrä oli 906 000 henkeä.

Suuri ikäluokka syntyi Suomeen, jossa elintarvikkeita vielä säännösteltiin ja sotakorvauksia maksettiin.  Nykyajan "köyhät" ovat elintasonsa puolesta rikkaampia kuin juuri kukaan sen ajan ihminen. Valtava määrä miehiä oli juuri kaatunut (tarkoittaa sitä, että he kuolivat sodassa) ja vammautunut.  Tätäkö nämä kadehtivat?

Tässä taas älykästä antia keskusteluun. Ilmeisesti mielestäsi on oikein, että nykyiset työssäkäyvät joutuvat maksamaan eläkkeistä pienemmistä palkoistaan yhä kasvavia eläkemaksuja, koska suurten ikäluokkien isistä osa oli sodassa vammautunut?

Sekoitetaan kaksi täysin toisiinsa kuulumatonta asiaa, joista toiseen ei voi enää vaikuttaa mutta toiseen, eläketaakan jakautumiseen voi (ja olisi voinut ja pitänyt jo 80-luvulla), ja näin saadaan tällainen suuria ikäluokkia miellyttävä kompotti.

Tosiasia on, että Suomen kilpailukykyä nykyine maksutaakka rasittaa huomattavasti, ja koulutetut, innovatiiviset ja kykenevät työikäiset pakenevat ulkomaille. Edes joskus pitäisi katsoa tulevaisuuteen, eikä aina sotaan ja sen jälkeiseen aikaan.

No just.  Todella pitäis katsoa tulevaisuuteen, eikä siis aina sotaan ja sen jälkeiseen aikaan.  Mutta mitä muuta tämäkään keskustelu on, kuin sodanjälkeisen sukupolven haukkumista?  

Jos he tulivat työikään aikana, jolloin oli töitä, niin eikö he olisi saaneet ottaa niitä vastaan?

Monen täälläkin märisevän hyvä ja joillekin jopa yltäkylläinen lapsuus perustuu heidän vanhempiensa hyvään toimeentuloon.  Suuret ikäluokat loi sosiaaliturvajärjestelmän, jotta vähäosaisillakin olisi mahdollisuutensa.  Heistä seuraavat pystyivät jo opiskelemaankin opintolainojen turvin.  Hyvää kohtihan siinä kaikki pyrkivät.  Mitä heidän olisi pitänyt tehdä toisin?  Olisiko heidän pitänyt ymmärtää, että heidän tehtävänsä olisi ollut elättää seuraavakin sukupolvi lapsesta vanhuuteen asti saamillaan tuloilla?

Juuri luin, kuinka tätä asiaa käsitteli joku toimittaja ja ihmetteli nykynuorten ajatusmaailmaa.  Nykyiset nuoret ja keski-ikäiset on saaneet hyvän lapsuuden, vanhemmilla on ollut omakotitalot, kesämökit, autot ja ulkomaanmatkat ja kielikurssit lapsilleen ja nyt näiden lasten pitäisi saada kaikki samat, mutta itse asiassa tekemättä mitään.  Kun taas edellinen polvi teki rankasti töitä saadakseen kaiken sen.

Tällä hetkellä maailma on murroksessa, sille ei kukaan voi mitään.  Mielelläni olisi eläkkeelle jäädessäni antanut työpaikkani jollekin nuorelle, joka olisi jatkanut siitä.  Mutta ei, tilalleni ei otettu ketään.  Niin kuin ei ole otettu ketään viimeiseen kymmeneen vuoteen, kun joku on lähtenyt pois.  Työpaikat katoaa johonkin nykytyyliin, joka vaatii kaiken tekemistä koneilla ja verkossa.  Ihmisiä ei tarvita.  

Tein 40 vuotta töitä ja eläkkeeni on 1100 euroa netto.  Minä en pystynyt tuloillani hankkimaan kesämökkejä enkä kielikursseja, mutta lapseni sai kuitenkin leipää ja lämmintä, mikä taas itseltäni joskus puuttui.  Ei minun lapseni tarvinnut mennä nälkäisenä nukkumaan, mutta minun itseni on joskus tarvinnut.  Tuolla 1100 eurolla per kk yritän nyt elää vanhuuteni rasittamatta sen enempää ketään muita.  Kai se on sitten etu kaikille jos nopeasti kuolen.

Suuret ikäluokat loivat sosiaaliturvajärjestelmän – itselleen. Olet varmasti huomannut, että hyvinvointivaltiota ollaan kiireesti nyt purkamassa. Olihan se kivaa niin kauan kuin sitä kesti. Suuret ikäluokat hyötyivät lapsilisistä, päivähoidosta, ansiosidonnaisista, koko siitä ihanasta turvaverkosta, joka 60-luvun lopulta aina 80-luvulle saakka rakennettiin.

Kaikki hyvinvointivaltioon kuuluva ei ole vain suoria tulonsiirtoja, joita niitäkin on leikattu joko summiltaan, indeksikorotukset jäädyttämällä tai ehtoja kiristämällä. On esimerkiksi neuvolajärjestelmä, joka toimi ennen niin, että seuraava aika sovittiin edellisellä käynnillä, ja gäppiä ei jäänyt kuukausi- tai vuositolkulla. Nythän tuokin lasten kannalta hyvä systeemi on purettu niin, että ajanvaraukset on vanhempien muistamisen ja jaksamisen varassa, ja käyntejä on harvennettu huomattavasti.

Kaikesta on leikattu ja säästetty: koululaisten hammashoidosta, terveyskeskuksista, lääkkeiden korvattavuudesta, koulutuksesta, tiestön kunnosta, oikeuksiin pääsystä, lyhyesti kaikesta. Ja satoa jo korjataan.

Olen huomannut nämä  leikkaukset ja säästöt, mutta hei, tietääkseni vieläkin on olemassa lapsilisät, päivähoidot, asumistuet,  työttömyyskorvaukset ja ansiosidonnaiset.  Neuvolajärjestelmässä olen ollut viimeksi mukana 70-luvulla ja silloin ei kyllä annettu mitään aikoja valmiiksi, vaan niistä ilmoitettiin paikallislehdessä, milloin minkäkin ikäinen lapsi oli tuotava neuvolatarkastukseen ja mihin pisteeseen.   Montaa kertaa siellä ei tervettä normaalia lasta käytetty.  Minulla on vieläkin tallessa lapseni neuvolakortti ja siinä on vain muutama merkintä.  Kyllä näistä aikaansaannoksista hyötyvät nykynuoret ja keski-ikäiset aivan yhtä lailla.   Että se siitä.

Kunnallisesta päivähoidosta ei suuret ikäluokat ole välttämättä hyötyneet, koska monet heistä perusti perheitä ja sai lapsia siinä vaiheessa, kun esim. päiväkoteja ei vielä ollut joka kunnassa.  Meilläkin oli äidilläni hoidossa ihan yksityisesti sovittuna naapurin pieniä lapsia, ei päiväkotia ollut eikä mitään kunnallista perhepäivähoitoa.

Kirjoitat, että kaikesta on leikattu ja säästetty.  Aivan kuin olisi itsestäänselvyys, että nuo "kaikki" on aina olleet olemassa ja nyt niistä on alettu leikata.  Ota huomioon, että joku on nuo edut kuitenkin joskus aikaansaanut.  Ne on taisteltu ihan siinä mielessä, että ne ovat ja pysyvät, mutta ajat on muuttuneet.  Kaikestahan leikataan nykyään, kyllä ne on kuule ihan kaikki muutkin maksut kallistuneet, laidasta laitaan.  Kaikkia nämä koskettaa, paitsi niitä rikkaita, joille mikään ei ole liian kallista.  

Minä kävin oppikoulua (se vastasi nykyisen peruskoulun 5-9 luokkaa)  ja sinne piti maksaa lukukausimaksut ja kaikki oppikirjat ja muut materiaalit, mitään ei tullut koulusta.  Veikkaan, että sinulle nämä kouluvuodet ei ole maksaneet mitään, sait ilmaisen kouluruuankin.  Me emme saaneet, vaan siitäkin maksettiin.  Eiköhän vain lapsesikin nauti ilmaisesta peruskoulusta ja tulevat polvet edelleen.   Ilmaista hammashoitoa en ole saanut kuin kansakoulun neljänä ensimmäisenä vuotena, sekään ei kummoista ollut.  

Tuttava nuori muutti omaan vuokra-asuntoon heti 18 täytettyään, koska sai asumistuen ja toimeentulotuen ja koska halusi pois kotoa.   Kotoa ostettiin huonekalut ja muut tarvikkeet, pesukoneen sai kuulemma kaupungilta.  Tällainen ei olisi tullut kuuloonkaan minun nuoruudessani.  Ensinnäkään ei olisi ollut asuntoa minne muuttaa ja toiseksi ei mitään mahdollisuuksia taloudellisesti.  Oli pakko asua vanhempien luona.  Siskonikin asui kotona,  kävi töissä kauppa-apulaisena ja maksoi vanhemmille kuukausirahaa palkastaan.   Moniko nuori tekee nykyään näin?  

Lakimiehenä varmaan ymmärrät, että isäsi oli yrittäjä. Hän ei siis maksanut riittävän suurta YEL-maksua vaan käytti nämä rahat elämiseen?

Työntekijällä ei ole tätä mahdollisuutta, rahat peritään pakollisena veronluonteisena maksuna palkasta joka kuukausi. Terveisin toinen lakimies, joka arvostaaa asioihin perehtymistä ennen kommentointia.

Vierailija kirjoitti:

Saan noin kuusi kertaa kovempaa palkkaa kuin isäni eläke. Isä maanviljelijä, minä lakimies.

Vierailija kirjoitti:

Ompa sulla nuori äiti. Oon kanssa tänä vuonna 37 täyttävä ja mun äiti on 71.

Nuori? No kaikki on suhteellista.

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttavani on kolmekymppinen ja sairauseläkkeellä. Joku masennus on syynä. Lojuu sängyssä puoleen päivään ja lähtee sitten kaupungille. Näitä nuoria sairauseläkeläisiä on yhä enemmän. Miksei heitä patisteta töihin? Ymmärrän paremmin vanhoja eläkeläisiä, jotka ovat tehneet 40 vuotta työtä ilman pitkiä äitiyslomia yms. Mutta nuoria sairauseläkeläisiä en ymmärrä.

Jos aikaisemmin hieman vajaakuntoisempikin ihminen löysi paikkansa työelämässä. Nyt jos olet sellainen, niin et vain pärjää. Ja vaikka pärjäisitkin niin sinua ei sinne huolita.

Naapurissa asui mies, joka liikkui aina polkupyörällä.

Jos joku tuli vastaan, hän heitti pyörän ojaan ja juoksi metsään piiloon.

Silti hän kulki sekatöissä, mm lemppaamassa lautoja sahalla ja rakennustyömaalla.

Mitkä mahdollisuudet nykyajan työmarkkinoilla olisi tuollaisella eksentrikolla?

Olisi varmaan eläkkeellä ahdistuneisuuden takia.

Näin se on.  Ennen kaikki kelpuutettiin.  Kylähullutkin sopeutettiin kylän elämään ja heille oli paikkansa.  Kuka tämän nykyisen kovan tyylin on keksinyt, suuret ikäluokatko?  

Jos nyt pitää olla potkupallon näköiset tissit ja metrin pituiset hiustenpidennykset, että kelpaa niin työ- kuin muillakin markkinoilla, niin siihen ei ainakaan ole v. -47 syntyneet syyllisiä.  Lapsia ei tehdä siksi, että menee tämä viimeisen päälle tehty kokonaisuus pilalle, paitsi sitten, jos koukkuun saadaan julkkis.  Sitten tehdään kiireesti lapsi että saadaan se julkkis varmasti nalkkiin ja omakin julkisuus taatuksi.

Olen viisikymmenluvulla syntynyt. Asuin maalla. Siellä oli miltei jokaiselle ihmiselle joku homma. Isoissa taloissa oli renkejä ja päivämiehiä sekä piikoja ja karjanhoitajia. Niihin hommiin pääsi vaikka ei ollut koulutusta tai oli sosiaalisesti arempi.

Oli ojankaivuuta, aitojentekoa, suurpyykinpesijöitä jne.

Tosin niistä ei silloin kertynyt eläkettä ja palkka oli pieni.

Mutta tosiaan töihin pääsi paljon helpommin.

Isommilla paikkakunnilla tehtaisiin pääsi aina jo nuoresta pitäen. Niin naiset kuin miehetkin. Sahalle ja rakennustöihin.

Kauppaan ja apteekkiin pääsi harjoittelujaksi ilman koulutusta. Jopa pankkeihin ja toimistoihin. Edettiin siitä sitten pikkuhiljaa.

Eläkkeelle ei päässyt kuin todella eläkeikäisenä. Nuoria eläkeläisiä ei ollut liki lainkaan.

on se hienoa kun vanhemmat saavat hyvää eläkettä.

Täällä moni eläkeläinen näyttää olevan niitä hyvätuloisia..

Ite saan eläkettä vain 902,- /kk

Noh, palkkanikin oli vain 2100,-/kk, keskiasteen kaupallinen koulutus vain.

Säästöön en minäkään mitään ehtinyt saamaan, kun 90 luvun lama vei kodin ja työn ja sen jälkeen oli vain pätkätyötä ja työttömyyttä vuoronperään.

Ihmettelen miten ihmiset jaksavat valittaa, kaikilla ei ole noin hyvin asiat taloudellisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea kuvitella että olisin kateellinen vanhemmilleni, jos heillä olisi paremmat tulot kuin minulla..

Se on vähän sama asia kuin itse lukisi lääkäriksi ja saisi 6000e kk palkkaa ja eläkeläiset lähihoitajan eläkkeillä vetäisivät 8000e kk lärvi. Turhaa se kouluttautuminen ja työnteko silloin on. Ei kateutta. Toiset saavat koska ovat syntyneet tiettyyn aikaan ja toisilta riistetään koulutuksesta huolimatta, koska ovat syntyneet tiettyyn aikaan.

No meidän suvussa vähän tämä tilanne, lääkäreitä ei nyt kuitenkaan. Vanhempani ovat kansakoulun ja silloisen amiksen käyneitä valkokaulustyöläisiä. Isäni teki pari vuotta eläkeiän päälle superkarttuman takia. Kummallakin vakipaikat ja katkeamaton työura. 

Itse ole akateeminen pätkätyöläinen (ei työttömyyttä kuitenkaan), josta vasta viimeiset 4 vuotta on ollut vakituinen työpaikka, vaativa asiantuntijatyö. Kummallakin vahemmallani on isompi eläke, kuin minulla palkka. Eläkelaskurin mukaan tuleva eläkkeeni tavoite-eläkeiässä 68-vuotiaana on noin puolet vanhempieni eläkkeestä!

En ole kateellinen, olen vihainen! En vanhemmilleni, vaan yhteiskunnallemme, jossa päättäjät ovat vetäneet kaiken sukupolvemme nenän edestä rohmuten suurille ikäluokille perusteettomat etuudet.

N 47

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen kokonaiseläkejakaumassa kaikkein suurin eläkkeensaajien ryhmä saa eläkettä 750 € - 999 € eläkettä kuukaudessa. Ryhmään kuuluu 35,4% eläkkeensaajista.

Yli 70% suomalaisista saa eläkettä vähemmän kuin 1249 €/kk.

Kiljusen propagandaa. Tilastot kertovat muuta.

https://www.etk.fi/wp-content/uploads/tilasto-suomen-elakkeensaajista-2…

Entä jos jopa lukisit linkkaamasi julkaisun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun palkkani on viisi kertaa niin suuri kuin isäni eläke ja ihan keskituloinen toimistorotta olen.

Minulla on kaksi lasta ja molemmilla on yli 5 kertaa suurempi palkka kuin minun eläkkeeni.

Olisiko nyt ap ammatinvalintasi mennyt vikaan.

Sehän ei taas ole muiden vika.

Jos ymmärsit laulamaasi niin kirjoitin, että meillä on sama työ. Sillä erotuksella että olen opiskellut enemmän ja teen työtäni huonoimmilla ehdoilla.

Ymmärrätkö jos sanon että jos konekirjoittajan tytär kouluttautui 1980-luvulla konekirjoittajaksi, valinta oli huono? 

Vierailija kirjoitti:

Olen viisikymmenluvulla syntynyt. Asuin maalla. Siellä oli miltei jokaiselle ihmiselle joku homma. Isoissa taloissa oli renkejä ja päivämiehiä sekä piikoja ja karjanhoitajia. Niihin hommiin pääsi vaikka ei ollut koulutusta tai oli sosiaalisesti arempi.

Oli ojankaivuuta, aitojentekoa, suurpyykinpesijöitä jne.

Tosin niistä ei silloin kertynyt eläkettä ja palkka oli pieni.

Mutta tosiaan töihin pääsi paljon helpommin.

Isommilla paikkakunnilla tehtaisiin pääsi aina jo nuoresta pitäen. Niin naiset kuin miehetkin. Sahalle ja rakennustöihin.

Kauppaan ja apteekkiin pääsi harjoittelujaksi ilman koulutusta. Jopa pankkeihin ja toimistoihin. Edettiin siitä sitten pikkuhiljaa.

Eläkkeelle ei päässyt kuin todella eläkeikäisenä. Nuoria eläkeläisiä ei ollut liki lainkaan.

Kaikki luettelemasi aputyöt ovat loppuneet aikoja sitten. Jos Suomessa voisi elää pikkupalkalla, niin voisi olla kannattavia mutta Suomen hintataso on Euroopan korkeimpia niin ei pysty. Tämä dilemma on vaikea ratkaista. Automaatio, netti ym.ovat vieneet satojatuhansia työpaikkoja ja tietysti globaali kilpailu. Paluuta entiseen ei ole. Jatkossakin maksetaan hyvin erikoisosaamista vaativista töistä, mutta lopuilla on hankalampaa, kun kaikki kilpailutetaan nykyään myös julkisella puolella. Tämä on luonut epävarnat työmarkkinat ja syntyvyyden romahtamisen.

Sama. Itselläni ylempi korkeakoulututkinto ja äidilläni toisen asteen tutkinto. Hän oli töissä 67-vuotiaaksi mikä nosti hänen kohdallaan eläkettä todella huimasti. Isäni eläke onkin sitten varmaan jo tuplasti palkkani. He ovat sitä sukupolvea jonka mielestä kaikki on kiinni ihan omasta halusta koska töitä kyllä löytyy kaikille halukkaille. No sentään olen tosiaan töitä löytänyt mutta määräaikaista ja pienellä palkalla. Tämä on sitä minun sukupolveni todellisuutta.

Koen "isänmaani" pettäneen sukupolveni poliitikkojen tekemien ratkaisujen takia. Kuulun 70-lukulaisiin väliinputoajiin, joille on ollut tarjolla pelkkää kurjistumista ja maksajan roolia.

En kuitenkaan uhriudu ja jää tänne valittamaan, vaan vastaan petturuuteen tekemällä epäisänmaallisia ratkaisuja aina kun se on mahdollista. Kaikki se kuluttamiseni, mitä pystyn ulkomailta hankkimaan, hankin suoraan ulkomailta. Kulutan täällä niin vähän kuin mahdollista. Olen sijoittanut ulkomaisiin kohteisiin kaiken mitä palkasta irtoaa, ja se on pakkokin, koska täältä ei eläkettä riittävästi elämiseen kerry. 

Ja heti eläkkeelle päästyäni muutan pois. Maa jo valittuna, jokusen vuoden päästä täytyy lähteä katselemaan sopivaa taloa, jossa voi aloittaa viettämällä aluksi viimeisten työvuosien kaikki loma-ajat. 

Veroillani olen jo velkani kaikesta saamastani tälle maalle maksanut, enempää en petturivaltiolle suostu antamaan. Ihan sama meneekö konkurssiin koko p*ska.

Kato ku itse päättivät siitä, ni liåsahti sitten hyvät edut. Tiesitkö että alle 60 ikäisinä jäivät laumoittain eläkkeelle. Jos ei pystynyt enää omaa ammattia tekemään eläkkeelle, ei puhettakaan uuden ammatin opettelusta. Keksivät että työssäkäyvien tulee maksaa eläkkeet, helppoa kun sota ja elinikä edeltäneillä takasi tälle laumalle kissanpäivät, nyt pieni ikäluokka maksaa suurten. Eläkevakuutusmaksu palkasta vähintään melkein 7 prosenttia siksi.

Ja jaksavat vinkua silti siitä miten rankkaa heillä oli, tänä päivänä fyysinen työ vähemmässä, mutta työtahti tajuton.

Suuret ikäluokat nostavat keskimäärin korkeita eläkkeitä. Pientä eläkettäkin saava on oikeutettu toimeentulotukeen, mikä on kohtuullinen, jos henkilöllä ei ole huollettavia. Heidän vanhempansa taas olivat/ovat niitä köyhiä pula-ajat ja sodat kokeneita eläkeläisiä, mistä eläkealennukset jne. ovat peräisin. Suurten ikäluokkien naiset ovat yleensä tehneet työuran. Heidän äitinsä taas usein eivät, miksi yli kahdenksankymppiset naiset ovat todella köyhiä. Tilastojen mukaan juuri eläkeläisten tulot ovat nousseet viime vuosikymmeninä eniten, nuorten taas eivät laisinkaan. 

ps. Suuret ikäluokat eivät luoneet sosiaaliturvajärjestelmiä, vaan heidän vanhempansa! Suuret ikäluokat astuivat valtaan vasta ysärillä, mistä lähtien kaikkea on sattumalta alettu ajaa alas. 

Vierailija kirjoitti:

Suuret ikäluokat nostavat keskimäärin korkeita eläkkeitä. Pientä eläkettäkin saava on oikeutettu toimeentulotukeen, mikä on kohtuullinen, jos henkilöllä ei ole huollettavia. Heidän vanhempansa taas olivat/ovat niitä köyhiä pula-ajat ja sodat kokeneita eläkeläisiä, mistä eläkealennukset jne. ovat peräisin. Suurten ikäluokkien naiset ovat yleensä tehneet työuran. Heidän äitinsä taas usein eivät, miksi yli kahdenksankymppiset naiset ovat todella köyhiä. Tilastojen mukaan juuri eläkeläisten tulot ovat nousseet viime vuosikymmeninä eniten, nuorten taas eivät laisinkaan. 

ps. Suuret ikäluokat eivät luoneet sosiaaliturvajärjestelmiä, vaan heidän vanhempansa! Suuret ikäluokat astuivat valtaan vasta ysärillä, mistä lähtien kaikkea on sattumalta alettu ajaa alas. 

Jos katsot tilastoja, niin suuret ikäluokat saavat selvästi pienempiä eläkkeitä kuin heitä seuraava ikäluokka eli 1950-luvulla syntyneet. Joka vuosi uudet eläkkeet ovat olleet suurempia kuin ennen.