Potilas sai kipupumpusta vahingossa 20-kertaisen määrän morfiinia – yksi laitteen säätö meni väärin, mies kuoli alle kahdessa tunnissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä sen näkee kun luonnontieteelliset taidot rapistuvat ja ihmiset eivät osaa peruskemiaa ja fysiikkaa.

Yksikön tarkastaminen on yksi tärkeimmistä jutuista mitä esim. Teknillisessä tiedekunnassa painotetaan.

Etkä ikinä usko, kuinka monta yksikkömokaa silti on jo lähellä valmistumista olevien teekkareiden tenteissä. Et ole niitä ikinä tainnut tarkistaa.

En muuten itsekään valmistunut edes di:ksi vitosen keskiarvolla, joten itsekin mokailin jo opiskelijana saati nyt työelämässä.

Eiköhän sairaanhoitajillekin yksikköjen tärkeyttä painoteta, mutta saattavat heiltä mennä joskus sekaisin siinä missä teekkareilta ja insinööreiltäkin.

Ei onneksi ole ikinä ollut niin huonossa jamassa työkuviot, että olisi joutunut yliopistolle korjaamaan tenttejä;)

Väitän kyllä, että sama määrä dippainssejä olisi osannut käyttää laitetta paljon onnistuneemmin...

Vierailija kirjoitti:

Jaa ah, mitähän taas tästäkin sitten seuraa. Joku kollektiivinen rangaistus kaikille hoitajille? Vaan lääkärit saavat ohjelmoida kipupumppuja? Yleensähän näistä aina jotain kaikille tulee.

Yleensähän nämä lisää valvontaa ja toisaalta paperityötä. Pitää kuita asiat tehdyiksi ensin tonne, sitten vielä tänne. Varmasti mm. tämän tapauksen johdosta nykyisin vaaditaan kuittaukset niiltä jotka asian tarkastavat. Ovat sitä myöden vastuullisempia myös tarkistuksesta, kun asia pitää erikseen omin nimikirjaimin kuitata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti nämä virheettömät ihmiset eivät toimi terveys- tai millään muullakaan turvallisuussensitiivisellä alalla. Olisivat törkeä turvallisuusriski. Näillä aloilla jokaisen pitää tunnistaa taipumuksensa ja alttiutensa mokailuun. Muuten mokia ei voida välttää.

Joo, kyllä minäkin mielummin hoidatan itseni sellaisilla inhimillisillä mokailijoilla, jotka vahingossa vaikka törkkää kuolettavan annoksen morfiinia potilaaseen. Hups! Virheitä sattuu ja sillä asenteella mennään. Miten onnistu se mokan välttö tässä keississä mielestäsi?

Inhimillisyytensä tiedostavat mokailijat mokaavat kuitenkin huomattavasti harvemmin kuin itseään virheettöminä pitävät.

Tässä kävi huono tuuri, että mokailun mahdollisuuden tunnistamisesta huolimatta toimivat porukalla väärin. Suurella tuo olisi jäänyt käymättä, kun mokailijaksi itsensä tunnistava etsi neuvoa.

Kaikki turvallisuusajattelu perustuu siihen, että jokainen tiedostaa inhimillisten virheiden mahdollisuuden ja oman alttiuden siihen. Esim. nuo check-listat, jotka siis perustuvat täysin siihen, että tunnustetaan, että jokainen lentokapteeni ja kirurgi ja anestesialääkäri ja hoitaja on emämokailija, joka tekee jatkuvasti virheitä, ovat pelastaneet valtavasti ihmishenkiä. Ihmisen virhealttius on asia, jota kaikessa turvallisuussensitiivisessä koulutuksessa painotetaan. On äärettömän tärkeää jokaisen ymmärtää, että tekee virheitä ja että tekee kohtalokkaita virheitä. Vasta, kun tämä tunnustetaan, voidaan kehittää systeemejä, joiden avulla virheitä voidaan välttää.

Ratkaisu ei ole olla huolellisempi tai parempi tai osaavampi, koska siihen ei vain kukaan pysty. Kukaan ei voi osata kaikkea, kukaan ei ole aina huolellinen, varsinkaan rutiinijutuissa ja kukaan ei pysty olemaan edes paras itsensä kaiken aikaa. Systeemit pitäisi saada toimimaan niin, että edes klo 5, kun kaikki ovat väsyneitä, ei virheitä tapahdu niin helposti ja systeemi havaitsee ne ajoissa.

Tässä tapauksessa se tuottamuksellinen virhe ei ollut se, että pumppua ei osattu käyttää, vaan että sitä käytettiin siitä huolimatta, että ei osattu. Se, että sitä ei osattu käyttää on taas työnantajan virhe. Asiasta ei ollut pidetty riittäviä koulutuksia ja ohjeet harvoin käytettävän esineen käytölle eivät olleet selkeät. Se, että hoitaja ei osannut pumppua käyttää ei taas ollut esim. hoitajan koulutuksen vika. Itse opin koulutuksessa käyttämään yhdenlaista pumppua, työssä olen oppinut käyttämään n. 5 erilaista. Maailmassa on siis arvioilta n. muutama tuhat kipupumppua, joita en osaa käyttää puhumattakaan kaikista muista lääkinnällisistä laitteista.

”Inhimillisyytensä tiedostavat mokailijat mokaavat kuitenkin huomattavasti harvemmin kuin itseään virheettöminä pitävät.”

Tämä on totta. Tässä on vain se ongelma, että juuri ne tyhmimmät pitävät itseään virheettöminä ja kyvykkäimpinä. Tässäkin tapauksessa useat hoitajat ihmettelivät omituisen pumpun toimintaa ja epätietoisina, mutta itsevarmoina silti päättivät käyttää laitetta. EI NÄIN. ÄO-testit hoitajille.

Tuskin itsevarmoina käyttivät. Todennäköisemmin käyttivät, koska heillä ei ollut numeroa, johon soittaa ja pyytää tukea laitteen käytössä tai koska työnantaja ei heille ollut koulutuksissa tarjonnut selkeitä vaihtoehtoisia ratkaisuja sen varalle, että jotain laitetta ei osata käyttää.

Hoitaja on voinut esim. ajatella, että potilasta ei voi yöksi jättää kärsimään kivuista, kun paikalla ei ole ketään, joka voisi antaa morfiinin muuten kuin kipupumpun kautta (siis yksikössä esim. ei sairaanhoitajaa öisin.) Tai ei tullut ajatelleeksi, että voisi soittaa lääkkeen määrääjälle/kyseisen yksikön päivystävälle lääkärille ja pyytää vaihtoehtoisia ohjeita, kun pumppua ei saatu toimimaan. Ehkä esim. pelkäsi, että saisi vastaukseksi kiroilua, vähättelyä tai käskyn vain laittaa pumppu toimimaan (mikä siis rehellisesti sanoen olisi hyvin todennäköistä, mutta sitten vain haiprota peliin ja potilas päivystykseen kivunhoitoon.)

Ongelma näissä on se, että ajatus on, että pitäisi osata, koska... Tiedoista päätellen oletan, että kyse on tässä ollut jostain hoivakodista, kuntoutuspaikasta tms. ja silloin nyt vain on niin, että pidempään siellä töissä olleen sairaanhoitajan sairaanhoidollinen osaaminen rapistuu ja pahasti. Ja kun sitten joutuu soittamaan akuuttipuolelle, niin vastaus tosiaan helposti on, että kyllä sun pitäisi osata, olet sairaanhoitaja. Ja siinä jos on vähän nössö ja kiltti, niin yrittää sitten vain, eikä ilmoita, että ei onnistu, en hoida, hoitakaa ite.

Naurattaa kun ihmiset täällä tosissaan keksivät "ratkaisuja" kuinka kipupumppujen pitäisi toimia eri tavalla. Onko teillä edes käsitystä millaisia kipupumput on tai miten ne nyt toimii? Ei niihin ole mahdollista kehittää mitään sellaista toimintoa että ne automaattisesti tunnistaisivat jokaikisen lääkkeen mitä sen kautta pistetään menemään :D

Toisekseen ne jotka ehdottaa että olisi pitänyt kysyä lääkäriltä neuvoa. Tosi asia on se että lääkärit tekevät hoitovirheitä tasan tarkkaan samoissa määrin kuin hoitajatkin. Tuo moka olisi voinut käydä kumman tahansa ammattikunnan edustajalle. Todella ikävä juttu omaisten ja vainajan puolesta, mutta kyllä näitä hoitovirheitä Suomessa tapahtuu enemmän kuin niistä uutisoidaan. Ja arvatkaa mitä? Ne virheet on ihan inhimillisiä. Lukekaa lääkäriksi tai sairaanhoitajiksi itse, jos olette sitä mieltä että virheen tehneet hoitajat ja lääkärit ansaitsevat menettää työnsä virheen takia. Miettikää kuinka monta potilasta hoitajat ja lääkärit pelastaa. Aika moninkertaisen määrän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä sen näkee kun luonnontieteelliset taidot rapistuvat ja ihmiset eivät osaa peruskemiaa ja fysiikkaa.

Yksikön tarkastaminen on yksi tärkeimmistä jutuista mitä esim. Teknillisessä tiedekunnassa painotetaan.

Etkä ikinä usko, kuinka monta yksikkömokaa silti on jo lähellä valmistumista olevien teekkareiden tenteissä. Et ole niitä ikinä tainnut tarkistaa.

En muuten itsekään valmistunut edes di:ksi vitosen keskiarvolla, joten itsekin mokailin jo opiskelijana saati nyt työelämässä.

Eiköhän sairaanhoitajillekin yksikköjen tärkeyttä painoteta, mutta saattavat heiltä mennä joskus sekaisin siinä missä teekkareilta ja insinööreiltäkin.

Ei onneksi ole ikinä ollut niin huonossa jamassa työkuviot, että olisi joutunut yliopistolle korjaamaan tenttejä;)

Väitän kyllä, että sama määrä dippainssejä olisi osannut käyttää laitetta paljon onnistuneemmin...

Toivottavasti osaavat jatkossa myös valmistaa laitteita joissa ei vastaavaa inhimillesen erehdyksen mahdollisuutta ole. Helpottaisivat siten kummasti myös hoitajien työtä.

No onhan se nyt sairaanhoitajan ja diplomi-insinöörin koulutus ihan eri planeetalta. Ensin mainittu osaa vaihtaa vaipat, syöttää yms. ja näköjään melko auttavasti toteuttaa lääkärin antamia ohjeita. Insinööri ja lääkäri olisi huomannut yksikköeron hyvin pian.

Vierailija kirjoitti:

No onhan se nyt sairaanhoitajan ja diplomi-insinöörin koulutus ihan eri planeetalta. Ensin mainittu osaa vaihtaa vaipat, syöttää yms. ja näköjään melko auttavasti toteuttaa lääkärin antamia ohjeita. Insinööri ja lääkäri olisi huomannut yksikköeron hyvin pian.

Niin tai sitten lääkäri ei olisi löytänyt käynnistysnappulaa (esim. tietokoneiden käynnistysnappulat ovat todistetusti monille heistä hyvin vaikeita, yhdessä työpaikassani ylilääkärin puhelimen 'korjaaminen' oli hoitajien vakitöitä vähintään kerta viikkoon, ylilääkäriltä kun hävisi puhelimesta tuntemattomalla tavalla aina appsien kuvakkeet ja sitten se oli rikki) ja insinööri ei taatusti olisi osannut kytkeä laitetta oikein ihmiseen.

Miksi tästä on ylipäätään tehty aloitus? Miksei ihmiset voi antaa asian olla, koska me emme asialle mitään voi. Eiköhän omaisilla ja hoitajalla ole tarpeeksi tuskallista. Toiseksi ihmettelen myös sitä, että ihmiset ovat analysoimassa täällä, miten kipupumpun pitäisi toimia, vaikka suurin osa teistä ei ole edes nähnyt sellaista. Kaikki me olemme aivan samanarvoisia ihmisiä virheistä huolimatta. Vahinko voi tapahtua kelle vaan. Antakaa asian olla.

Vierailija kirjoitti:

Noi laitteet pitäisi suunnitella myös sellaisiksi ettet voi tehdä inhimillisiä mokia.

Nuohan pitäisi tuplatarkistaa ja sellaisen joka ymmärtää lääkelaskujen päälle eikä mitään kansakoulupohjalta hoitajaksi. Suomessahenki on halpa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä sen näkee kun luonnontieteelliset taidot rapistuvat ja ihmiset eivät osaa peruskemiaa ja fysiikkaa.

Yksikön tarkastaminen on yksi tärkeimmistä jutuista mitä esim. Teknillisessä tiedekunnassa painotetaan.

Etkä ikinä usko, kuinka monta yksikkömokaa silti on jo lähellä valmistumista olevien teekkareiden tenteissä. Et ole niitä ikinä tainnut tarkistaa.

En muuten itsekään valmistunut edes di:ksi vitosen keskiarvolla, joten itsekin mokailin jo opiskelijana saati nyt työelämässä.

Eiköhän sairaanhoitajillekin yksikköjen tärkeyttä painoteta, mutta saattavat heiltä mennä joskus sekaisin siinä missä teekkareilta ja insinööreiltäkin.

Ei onneksi ole ikinä ollut niin huonossa jamassa työkuviot, että olisi joutunut yliopistolle korjaamaan tenttejä;)

Väitän kyllä, että sama määrä dippainssejä olisi osannut käyttää laitetta paljon onnistuneemmin...

Toivottavasti osaavat jatkossa myös valmistaa laitteita joissa ei vastaavaa inhimillesen erehdyksen mahdollisuutta ole. Helpottaisivat siten kummasti myös hoitajien työtä.

Kyse ei ole tuosta. Normaaliälyiselle nykyiset kipupumput ovat ihan helppokäyttöisiä. Vähä-älyiset hoitajat, joilla ongelmia lääkelaskuissa ja välineiden käytössä ovat se ongelma. Hoitajiksi haluavia pitäisi seuloa vähän tarkemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No onhan se nyt sairaanhoitajan ja diplomi-insinöörin koulutus ihan eri planeetalta. Ensin mainittu osaa vaihtaa vaipat, syöttää yms. ja näköjään melko auttavasti toteuttaa lääkärin antamia ohjeita. Insinööri ja lääkäri olisi huomannut yksikköeron hyvin pian.

Niin tai sitten lääkäri ei olisi löytänyt käynnistysnappulaa (esim. tietokoneiden käynnistysnappulat ovat todistetusti monille heistä hyvin vaikeita,

Jep, aika montaa kiertokärryä olen nähnyt käynnistettävän ravistamalla, vähän väliä määräyksiä tulee post-it-lapuilla, koska tietokone oli taas ihan tyhmä ja hoitajan täytyy tehdä kuvantamislähetteet, koska tietokone ei taaskaan toimi. Olen myös usein saanut käteeni puhelimen, kun atk-tukihenkilö toisessa päässä puhuu hepreaa ja tietokone pitäisi hänen ohjeillaan ehjätä.

Ja nämä ovat ihan osaavia erikoislääkäreitä. Pääasiassa kirurgeja tosin, mikä ehkä selittää...

Hoitsulla huono päivä vaan töissä. Sattuuhan sitä.

Vierailija kirjoitti:

No onhan se nyt sairaanhoitajan ja diplomi-insinöörin koulutus ihan eri planeetalta. Ensin mainittu osaa vaihtaa vaipat, syöttää yms. ja näköjään melko auttavasti toteuttaa lääkärin antamia ohjeita. Insinööri ja lääkäri olisi huomannut yksikköeron hyvin pian.

Paljon tuntuu olevan hoitajilla aikaa turista keskenään kahvitiloissa oli mikä aika vaan kyseessä. Sulettujen ovien takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ratkaisuhan on se että koneeseen asetettavan injektion lääkemäärä tulee olla niin pieni että sillä ei voi tappaa potilasta.

Ei vaan ratkaisu on se, että otetaan kokonaan tämmöiset työtehtävät hoitohenkilökunnalta pois. Lääkiksen pääsykokeissa täytyy laskea muutamassa tunnissa erittäin vaativia kemian ja fysiikan laskuja, siinä tippuu pois auttamatta ne, joilla jo peruasiat mättää. Hoitajaopistossa ei ko. pääsykokeita ole ja koulutus on muutenkin hyvin pinnallista.

"Hoitajaopistossa" eli siis ammattikorkeakoulussa kyllä opiskellaan lääkelaskut ja sairaanhoitajan työssä tarvittava matematiikan osaaminen moneen kertaan. Lääkelaskuista tulee luonnollisesti saada kaikki oikein, tai koe on hylätty. Jos ei osoita osaavansa matikkaa ja saa täysiä pisteitä tentistä, myös työharjoittelut perutaan.

Ja ihan jo sairaanhoitajan pääsykokeissa on isohko matematiikan osuus,joten kyllä niitä taitoja testataan jo hakiessa.

”Täytyy saada kaikki oikein”, vai niin. Ongelma onkin ehkä siinä, että jos koe menee huonosti niin sen saa uusia lukemattomia kertoja, ja kunhan lopuksi saa vaikka arvalla oikein niin suoritus on hyväksytty.

Nuo laskut on niin helppotasoisia, että jos kahden kerran jälkeen ei niitä oikein saa, pitäisi opintojen loppua siihen.

Olen osittain kanssasi samaa mieltä, mutta täytyy ottaa huomioon myös, että toiset oppivat hitaammin kuin toiset. Kyllähän ne silti toiset oppii, vaikka kestääkin. Tärkeintähän on lopulta niiden ymmärtäminen- ei se uusintamääräkerta. Aika harvoin arvalla saa kuitenkaan laskuja oikeen.Pitäähän se lasku osata laskea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä sen näkee kun luonnontieteelliset taidot rapistuvat ja ihmiset eivät osaa peruskemiaa ja fysiikkaa.

Yksikön tarkastaminen on yksi tärkeimmistä jutuista mitä esim. Teknillisessä tiedekunnassa painotetaan.

Etkä ikinä usko, kuinka monta yksikkömokaa silti on jo lähellä valmistumista olevien teekkareiden tenteissä. Et ole niitä ikinä tainnut tarkistaa.

En muuten itsekään valmistunut edes di:ksi vitosen keskiarvolla, joten itsekin mokailin jo opiskelijana saati nyt työelämässä.

Eiköhän sairaanhoitajillekin yksikköjen tärkeyttä painoteta, mutta saattavat heiltä mennä joskus sekaisin siinä missä teekkareilta ja insinööreiltäkin.

Ei onneksi ole ikinä ollut niin huonossa jamassa työkuviot, että olisi joutunut yliopistolle korjaamaan tenttejä;)

Väitän kyllä, että sama määrä dippainssejä olisi osannut käyttää laitetta paljon onnistuneemmin...

Toivottavasti osaavat jatkossa myös valmistaa laitteita joissa ei vastaavaa inhimillesen erehdyksen mahdollisuutta ole. Helpottaisivat siten kummasti myös hoitajien työtä.

Kyse ei ole tuosta. Normaaliälyiselle nykyiset kipupumput ovat ihan helppokäyttöisiä. Vähä-älyiset hoitajat, joilla ongelmia lääkelaskuissa ja välineiden käytössä ovat se ongelma. Hoitajiksi haluavia pitäisi seuloa vähän tarkemmin.

Normaaliälyisille nykyiset autotkin ovat tosi helppoja, silti on niitä inssejäkin nähty kääntyvän ilman vilkkua, ajavan ylinopeutta ja tekevän kaikenlaisia ajovirheitä. Samoin yksi tuttu ekonomi kerran laittoi pilkun väärään kohtaan, vaikka normaaliälyinen ekaluokkalainenkin tietää, että 10 on enemmän kuin 1.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noi laitteet pitäisi suunnitella myös sellaisiksi ettet voi tehdä inhimillisiä mokia.

Mikään laite ei osaa tunnistaa sitä onko tarkoitus pistää jotakin lääkettä millilitroja vai milligrammoja.

Osaako joku selittää että miten laitteen paramerinä milligramma ja millilitra sekaannus voi aiheuttaa 20 kertaisen virheen? Eihän niiden ero voi olla kuin korkeintaan joku 20%, eli lääkettä olisi mennyt 1,2 kertainen määrä tai jotain sinne päin. Kyllä tässä nyt jotain jää kertomatta.

Tyhmä hoitaja kun tunnusti, sanoisi vaan tiukasti että oli niin huolellinen kuin pystyi ja noudatti ohjeita niin hyvin kuin pystyi. Tuottamus ja tahallisuus puuttuisi, eikä olisi rikos.

Morfiiniin vahvuus on 20 mg/ml. Tarkoitus oli antaa 5 mg/h, mutta potilas sai 5 ml eli 100 mg.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä sen näkee kun luonnontieteelliset taidot rapistuvat ja ihmiset eivät osaa peruskemiaa ja fysiikkaa.

Yksikön tarkastaminen on yksi tärkeimmistä jutuista mitä esim. Teknillisessä tiedekunnassa painotetaan.

Etkä ikinä usko, kuinka monta yksikkömokaa silti on jo lähellä valmistumista olevien teekkareiden tenteissä. Et ole niitä ikinä tainnut tarkistaa.

En muuten itsekään valmistunut edes di:ksi vitosen keskiarvolla, joten itsekin mokailin jo opiskelijana saati nyt työelämässä.

Eiköhän sairaanhoitajillekin yksikköjen tärkeyttä painoteta, mutta saattavat heiltä mennä joskus sekaisin siinä missä teekkareilta ja insinööreiltäkin.

Ei onneksi ole ikinä ollut niin huonossa jamassa työkuviot, että olisi joutunut yliopistolle korjaamaan tenttejä;)

Väitän kyllä, että sama määrä dippainssejä olisi osannut käyttää laitetta paljon onnistuneemmin...

Toivottavasti osaavat jatkossa myös valmistaa laitteita joissa ei vastaavaa inhimillesen erehdyksen mahdollisuutta ole. Helpottaisivat siten kummasti myös hoitajien työtä.

Kyse ei ole tuosta. Normaaliälyiselle nykyiset kipupumput ovat ihan helppokäyttöisiä. Vähä-älyiset hoitajat, joilla ongelmia lääkelaskuissa ja välineiden käytössä ovat se ongelma. Hoitajiksi haluavia pitäisi seuloa vähän tarkemmin.

Normaaliälyisille nykyiset autotkin ovat tosi helppoja, silti on niitä inssejäkin nähty kääntyvän ilman vilkkua, ajavan ylinopeutta ja tekevän kaikenlaisia ajovirheitä. Samoin yksi tuttu ekonomi kerran laittoi pilkun väärään kohtaan, vaikka normaaliälyinen ekaluokkalainenkin tietää, että 10 on enemmän kuin 1.

Totta. Onneksi pilkun kanssa pelleily ei ole kuitenkaan yhtä vakavaa kuin toisten hengellä leikkiminen.

Kyllä hoitajissa on silti keskimäärin enemmän matalan äo:n ihmisiä kuin insseissä. Valitettavasti. Tässä se taas kerran nähtiin.

Kaikkien arvostelijoiden, ja hoitohenkilökunnan morkkaajien pitää ehdottomasti kouluttautua sairaanhoitajiksi ja lääkäreiksi, kun ovat itse niin hemmetin fiksuja ja täydellisiä, eivät tee virheitä. Juuri tuollaista ihmisrotua hoitoalamme kaipaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä sen näkee kun luonnontieteelliset taidot rapistuvat ja ihmiset eivät osaa peruskemiaa ja fysiikkaa.

Yksikön tarkastaminen on yksi tärkeimmistä jutuista mitä esim. Teknillisessä tiedekunnassa painotetaan.

Etkä ikinä usko, kuinka monta yksikkömokaa silti on jo lähellä valmistumista olevien teekkareiden tenteissä. Et ole niitä ikinä tainnut tarkistaa.

En muuten itsekään valmistunut edes di:ksi vitosen keskiarvolla, joten itsekin mokailin jo opiskelijana saati nyt työelämässä.

Eiköhän sairaanhoitajillekin yksikköjen tärkeyttä painoteta, mutta saattavat heiltä mennä joskus sekaisin siinä missä teekkareilta ja insinööreiltäkin.

Ei onneksi ole ikinä ollut niin huonossa jamassa työkuviot, että olisi joutunut yliopistolle korjaamaan tenttejä;)

Väitän kyllä, että sama määrä dippainssejä olisi osannut käyttää laitetta paljon onnistuneemmin...

Toivottavasti osaavat jatkossa myös valmistaa laitteita joissa ei vastaavaa inhimillesen erehdyksen mahdollisuutta ole. Helpottaisivat siten kummasti myös hoitajien työtä.

Kyse ei ole tuosta. Normaaliälyiselle nykyiset kipupumput ovat ihan helppokäyttöisiä. Vähä-älyiset hoitajat, joilla ongelmia lääkelaskuissa ja välineiden käytössä ovat se ongelma. Hoitajiksi haluavia pitäisi seuloa vähän tarkemmin.

Eikö tuo sitten ole insinööreillä tiedossa ja silti suunnittelevat ei käyttäjäystävällisiä laitteita. Ei kuulosta kovin älykkäälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä sen näkee kun luonnontieteelliset taidot rapistuvat ja ihmiset eivät osaa peruskemiaa ja fysiikkaa.

Yksikön tarkastaminen on yksi tärkeimmistä jutuista mitä esim. Teknillisessä tiedekunnassa painotetaan.

Etkä ikinä usko, kuinka monta yksikkömokaa silti on jo lähellä valmistumista olevien teekkareiden tenteissä. Et ole niitä ikinä tainnut tarkistaa.

En muuten itsekään valmistunut edes di:ksi vitosen keskiarvolla, joten itsekin mokailin jo opiskelijana saati nyt työelämässä.

Eiköhän sairaanhoitajillekin yksikköjen tärkeyttä painoteta, mutta saattavat heiltä mennä joskus sekaisin siinä missä teekkareilta ja insinööreiltäkin.

Ei onneksi ole ikinä ollut niin huonossa jamassa työkuviot, että olisi joutunut yliopistolle korjaamaan tenttejä;)

Väitän kyllä, että sama määrä dippainssejä olisi osannut käyttää laitetta paljon onnistuneemmin...

Toivottavasti osaavat jatkossa myös valmistaa laitteita joissa ei vastaavaa inhimillesen erehdyksen mahdollisuutta ole. Helpottaisivat siten kummasti myös hoitajien työtä.

Kyse ei ole tuosta. Normaaliälyiselle nykyiset kipupumput ovat ihan helppokäyttöisiä. Vähä-älyiset hoitajat, joilla ongelmia lääkelaskuissa ja välineiden käytössä ovat se ongelma. Hoitajiksi haluavia pitäisi seuloa vähän tarkemmin.

Normaaliälyisille nykyiset autotkin ovat tosi helppoja, silti on niitä inssejäkin nähty kääntyvän ilman vilkkua, ajavan ylinopeutta ja tekevän kaikenlaisia ajovirheitä. Samoin yksi tuttu ekonomi kerran laittoi pilkun väärään kohtaan, vaikka normaaliälyinen ekaluokkalainenkin tietää, että 10 on enemmän kuin 1.

Totta. Onneksi pilkun kanssa pelleily ei ole kuitenkaan yhtä vakavaa kuin toisten hengellä leikkiminen.

Kyllä hoitajissa on silti keskimäärin enemmän matalan äo:n ihmisiä kuin insseissä. Valitettavasti. Tässä se taas kerran nähtiin.

Niin, palkkaus ei houkuttele alalle matemaattisesti lahjakasta ainesta. Tuplapalkka voisi houkutella niitäkin, jotka osaavat laskea tulevan palkkansa jo ennen koulutukseen hakeutumista.