Mille/miksi itkit viimeksi?

Tää palsta menee kohta kiinni, joten öitä kaikille.

Eilen illalla kun poikaystäväni silitti poskeani sanoessaan jäähyväisiä, tajusin kuinka paljon rakastan häntä ja että en tule näkemään häntä useaan kuukauteen :(

(etäsuhde)

Vuosikausien unettomuus. Kaikenlaista olen kokeillut eikä mikään paranna sitä. Nyt olisi vuosien työttömyyden jälkeen mahdollisuus työllistyä mutta en tiedä riittääkö voimavarat.

:(

Vierailija kirjoitti:

Tänään useamman kerran vähäsen, ennen kuin sain taas rakennettua välinpitämättömyyden muurin takaisin, jotta kämppis ei huomaa. Helvetillinen ahdistus ollut monta päivää, ahdistaa taas huomenna mennä kouluun, kun alkaa uusi kurssi, johon todennäköisesti kuuluu jokin isompi ryhmätyö, eikä kukaan halua ottaa minua ryhmäänsä ja sitten varmaan jätän kurssin kesken. Ja nyt taas itken kun piti ajatella asiaa.

❤

Toksinen feminizti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen mies joten en itke ikinä. Itkeminen on neitejä varten.

Olen samaa mieltä jos OIKEASTI mun mies ITKISI. Jättäisin sen SAATAN*N SIAN aika nopeasti.

Toivottavast oli vitsi, jos ei niin voi mies parka..

Tollasta se tunnevammaisuus teettää... Ikävää se on 🙄

Vierailija kirjoitti:

Toksinen feminizti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen mies joten en itke ikinä. Itkeminen on neitejä varten.

Olen samaa mieltä jos OIKEASTI mun mies ITKISI. Jättäisin sen SAATAN*N SIAN aika nopeasti.

Toivottavast oli vitsi, jos ei niin voi mies parka..

Tollasta se tunnevammaisuus teettää... Ikävää se on 🙄

Elähän hättäile. Nuo kaksihan sopisivat toisilleen mainiosti. Mies, jolla ei ole tunteita, ja nainen, joka ei salli miehelle tunteita. Äärirationaalinen harmonia. Kukaan ei koskaan suutu, kumpikaan ei voi loukata toista. Kaikki on teknisiä sopimuskysymyksiä ja kaupankäyntiä. Puoli tuntia seksiä puolesta tunnista kotitöitä jne. 

Ongelmia pukkaa, kun puolisoiden tasot eivät kohtaa. Silloin jompikumpi tai molemmat kärsivät.

Itkin toissa päivänä poikaystävälle miten paljon rakastan, ja haluan tukee toista kun toisella on keskivaikea masennus... Olen valmis tekemään mitä tahansa, että poikaystävällä olisi parempi olla 😔❤️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toksinen feminizti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen mies joten en itke ikinä. Itkeminen on neitejä varten.

Olen samaa mieltä jos OIKEASTI mun mies ITKISI. Jättäisin sen SAATAN*N SIAN aika nopeasti.

Toivottavast oli vitsi, jos ei niin voi mies parka..

Tollasta se tunnevammaisuus teettää... Ikävää se on 🙄

Elähän hättäile. Nuo kaksihan sopisivat toisilleen mainiosti. Mies, jolla ei ole tunteita, ja nainen, joka ei salli miehelle tunteita. Äärirationaalinen harmonia. Kukaan ei koskaan suutu, kumpikaan ei voi loukata toista. Kaikki on teknisiä sopimuskysymyksiä ja kaupankäyntiä. Puoli tuntia seksiä puolesta tunnista kotitöitä jne. 

Ongelmia pukkaa, kun puolisoiden tasot eivät kohtaa. Silloin jompikumpi tai molemmat kärsivät.

😅 Tosi unelmapari...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen mies joten en itke ikinä. Itkeminen on neitejä varten.

Kun täällä on puhuttu toksisesta maskuliinisuudesta niin tässä on sitä in action.

Tunteilu on naisia varten. Tosimies ei itke eikä näytä tunteitaan.

Noh noh, anna tulla vaan. Itkeminen on täysin luonnollista ja tarpeellista ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Ei siinä ole mitään hävettävää.

Itse itkin viimeksi ollessani julkisessa liikenteessä ja katsoessani ympärilleni ja nähdessäni ihmisiä toistensa seurassa, tajusin jälleen, kuinka outolintu olen, etten vain sopeudu mihinkään joukkoon.

Sen tajuaminen, että on aina tehnyt asiat niin kuin pitää ja silti syrjäydyt muiden seurasta, niin psyyke on aika kovilla.

Vierailija kirjoitti:

Itkin toissa päivänä poikaystävälle miten paljon rakastan, ja haluan tukee toista kun toisella on keskivaikea masennus... Olen valmis tekemään mitä tahansa, että poikaystävällä olisi parempi olla 😔❤️

Ihana! ❤

Kunpa sinun kaltaisiasi ihmisiä olisi paljon enemmän, niin maailma olisi paljon parempi paikka elää.

Kaverin häissä onnesta. Vihkiminen saa mut aina tosi tunteelliseksi.

Mä itken aika usein, ilosta ja surusta.

Nyt itkin tuolle alussa olevalle videolle, joka oli kaunis ja koskettava.

Samalla tuli mieleen oman koiran kuolema kun hän nukahti syliini koko perheen läsnäollessa.

Eilen itkin kun katsoin tuhkinotarinaa, jossa perhe kertoi 8-vuotiaan pojan kuolemasta.

Lisäksi vähän itkettää kun en jaksaisi olla enää kipeänä. Vaikka on vaan kova kuume, tuntuu että en jaksaisi enää sairastaa ja eilen illalla tuntui siltä että alkoi ihan pelotttaa, josko pumppu kestää tätä kuumetta enää.

Mutta sain herätä tähänkin aamuun.