Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mikä on parisuhteessa sellainen asia, jossa et halua tehdä kompromisseja?
Vaikka muuten olisit hyvinkin joustava. Ei tarvitse mainita: pettäminen, toisen kunnioitus, fyysinen tai henkinen väkivalta.
Kommentit (810)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ryhtyisi omaishoitajaksi tai huolenpitäjäksi. Tarvitsen itsenäisen kumppanin, joka hoitaa omat asiansa.
Tätä miinustetaan, mutta 80 % ihmisistä toimisi aivan samoin tositilanteessa. Toiset haluavat vain valehdella itselleen.
Kukapa omaishoitajaksi tai huolenpitäjäksi haluaisi, mutta entä kun kumppani sairastuu esimerkiksi 40 yhteisen vuoden jälkeen: teillä on yhteinen, koti, mökki, lapset ja lapsenlapset. Lähdetkö liitosta? Ei se rakkaus lopu toisen sairastuessa, vaikka suhde muuttuukin. Omaishoitajaksi ei tarvitse ryhtyä, mutta kyllähän toisesta on vastuussa.
Meillä tämä tilanne ei ole vielä ajankohtainen. Yhdessä ollaan oltu yli 40 vuotta ja vielä työelämässä molemmat. Mutta jonain päivänä...
Rakkaus voi hyvinkin loppua. Helppo kuvitella, että ei, mutta jos se elämänkumppani muuttuu ihan toisenlaiseksi persoonaksi, niin aika monella muuten loppuu. Jos hän ei enää välitä mistään mitään, ei halua kanssasi sinne mökille, lapset perheineen ei kiinnosta, talon ja mökin kaikki hoito jää sinulle? Palkaksesi saat ehkä vain kiukuttelua.
Jos ei halua omaishoitajaksi, niin mitkä ovat realistiset vaihtoehdot? Laitosasuminen, jolloin kumppanuus ja yhteiselämä oli sitten siinä. Kotiin on todella vaikeaa, ellei mahdotonta saada niin paljon apua, että se olisi oikeasti mahdollista ilman omaishoitajuutta. Ja kuka haluaa vieraita ihmisiä kotiinsa 365 päivää vuodessa, en minä ainakaan.
Tietysti tilanteita on erilaisia. Molempien ikääntyessä kaikenlaista vaivaa voi tulla kummallekin, eikä välttämättä tapahdu mitään dramaattista sairastumista, mutta vakava sairastuminen vaikuttaa ihan kaikkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukavuudenhalu. Se että mies ei jätä kokoajan lasta yksin kanssani mikä ei ole edes minun lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ryhtyisi omaishoitajaksi tai huolenpitäjäksi. Tarvitsen itsenäisen kumppanin, joka hoitaa omat asiansa.
Tätä miinustetaan, mutta 80 % ihmisistä toimisi aivan samoin tositilanteessa. Toiset haluavat vain valehdella itselleen.
Varsinkin kun "jos seksielämä loppuu, parisuhde loppuu" vastaus sai roppakaupalla yläpeukkuja. Jos joudut toisen omaishoitajaksi niin kyllä se seksielämäkin todennäköisesti loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ryhtyisi omaishoitajaksi tai huolenpitäjäksi. Tarvitsen itsenäisen kumppanin, joka hoitaa omat asiansa.
Tätä miinustetaan, mutta 80 % ihmisistä toimisi aivan samoin tositilanteessa. Toiset haluavat vain valehdella itselleen.
Eipä ole kuitenkaan 80% miinustanut.
En voisi kuvitellakaan että jättäisin puolisoni, jos hän sairastuisi. Tietysti jossain menee raja, mitä puoliso jaksaa hoitaa, mutta omien rajojen puitteissa varmasti hoitaisin.
Oikeastiko te hylkäätte oman perheenjäsenen, jos hän sairastuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ryhtyisi omaishoitajaksi tai huolenpitäjäksi. Tarvitsen itsenäisen kumppanin, joka hoitaa omat asiansa.
Tätä miinustetaan, mutta 80 % ihmisistä toimisi aivan samoin tositilanteessa. Toiset haluavat vain valehdella itselleen.
Varsinkin kun "jos seksielämä loppuu, parisuhde loppuu" vastaus sai roppakaupalla yläpeukkuja. Jos joudut toisen omaishoitajaksi niin kyllä se seksielämäkin todennäköisesti loppuu.
Ei se kaikilla lopu. Seksi voi olla paljon muutakin kuin yhdyntää. Mutta joillakin voi säilyä kyky vielä varsin sairaanakin. Joillakin se taas menee vaikka ei ole omaishoidon tarvetta, vaan esim. sydänvaivoja, diabetes ym..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ryhtyisi omaishoitajaksi tai huolenpitäjäksi. Tarvitsen itsenäisen kumppanin, joka hoitaa omat asiansa.
Tätä miinustetaan, mutta 80 % ihmisistä toimisi aivan samoin tositilanteessa. Toiset haluavat vain valehdella itselleen.
Eipä ole kuitenkaan 80% miinustanut.
En voisi kuvitellakaan että jättäisin puolisoni, jos hän sairastuisi. Tietysti jossain menee raja, mitä puoliso jaksaa hoitaa, mutta omien rajojen puitteissa varmasti hoitaisin.
Oikeastiko te hylkäätte oman perheenjäsenen, jos hän sairastuu?
Omat rajani tulivat vastaan. Ei minulla ollut realistisia vaihtoehtoja jatkaa hoitamista, koska en voinut lähteä lataamokierteeseen lasten takia. Pelastin itseni ja lapset saivat jatkaa asumista kotona.
Itse olen ilmoittanut kaikille läheisilleni, että mut sitten saa ilman omantunnontuskia heivata laitokseen, kun siltä alkaa näyttää. En soisi kenenkään ottavan ristikseen hoitamistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-peniksen koko.
-se ette mies harrasta maksullista seksiä, ei edes pornoa
Seksimieltymykset . Itselleni riittää vaniljaseksi joten kinky persepanija mies joutuisi tyytymään normaaliin . Helpointa tuo on tietysti selvittää ja sopia heti suhteen alussa ja laittaa epäsopiva luiskaan .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi osata neuvotella ja sopia asioista järjen kanssa, koska eteen tulee vähän väliä sellaisiakin asioita, joita joudutaan pohtimaan ja neuvottelemaan yhdessä
- Ei voi olettaa, että asiat hoituvat itsestään, pelkästään tykkäämisten ja tunteiden varassa, neuvottelematta, järjestelemättä
- Neuvottelun tarkoitus etsiä ratkaisuja, jotka olisivat kaikille/molemmille hyviä tai mahdollisimman siedettäviä
* Solmujen aukominen on lähes mahdotonta, jos 'mikään ei käy' tai haetaan ensisijaisesti marttyyrikompromisseja, joissa kaikkien kurjuus on varmasti samalla tasolla. Jos toisenkin paha olo on saatava kateussyistä tappiin, vaikkei se toisen tilannetta tai yhteistä hyvää mitenkään auttaisi, en lähde mukaan.
- Haetaan siis hyväntahtoisesti yhteistä etua. Jokainen ihminen vastaa kuitenkin 100% itse sen määrittelemisestä, mitä hän haluaa. Toiselle ei oleta/laiteta ajatuksia päähän tai sanoja suuhun. Jos ei pysty määrittelemään omia tavoitteita, kannattaa ottaa pieni aikalisä pohtimista varten. Ei voi esittää ratkaisuja tai neuvotella, jos ei tiedä mitä haluaa.
- Kun on neuvoteltu ja sovittu, se on yhdet puheet. Eli sovituista asioista pidetään kiinni. Elämässä tulee silloin tällöin merkittäviä poikkeustilanteita. Mutta jos perumista, säätöä tai jo sovitun asian uudelleen arviointia tulee a) toistuvasti tai b) harvemminkaan vain mielen heilahduksiin perustuen, elämä on sekavaa, hataraa, alkeellista rämpimistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksistä en jousta
Mielenkiinnosta kysymys teille seksimaanikoille:
Haetteko te ensisijaisesti kumppania seksiä varten ja sen on sitten ihan kiva bonus, että voi esimerkiksi keskustella ja pelata afrikan tähteä toisen kanssa. Tai suurimpana asiana, jakaa koko elämän, murheet, ahdistukset, ilot ja lapset saada myös. Vai haetteko ensisijaisesti kullia/pillua jonka kanssa myöhemmin puhua kunhan kusivehkeitä on saatu hinkattua yhteen?
Tai ainakin tuntuu, että osalle parisuhde = "seurustelu", hyötyminen, seksi, nautinto ja osa ymmärtää parisuhteen koko elämän jakamisena ja sellaisena sielunkumppanuutena jossa haetaan ihmistä kenen kanssa haluaa olla, vanheta ja lopuksi kuolla _turvallisesti_ pois.
Harvalla on todellinen rakkaussuhde. Nykyään erotaan kilpaa ja lähinnä mennään yhteen kun ei osata olla yksin. Miehet aika usein toitottavat ettei naisella ole mitään muuta tarjota miehelle kuin p*llu. Miespuolisia ystäviä pidetään enemmän arvossa, mutta niiltä ei saa seksiä. Toki on näitä tapauksia jossa pariskunta on sielunkumppaneita mutta se on harvinaisten herkkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yleensä todella joustava ja kaikki on neuvoteltavissa, mutta tänään mies ehdotti, että aktivoisimme kissaamme ostamalla sille eläviä jauhomatoja, joita saa jahdata. Oli suorastaan kivaa kerrankin ilmoittaa aivan yksiselitteisesti että meidän kotiin ei missään olosuhteissa ikinä niin kauan kuin elän tule minkäänlaisia matoja.
Vierailija kirjoitti:
En ryhtyisi omaishoitajaksi tai huolenpitäjäksi. Tarvitsen itsenäisen kumppanin, joka hoitaa omat asiansa.
Lyhytnäköistä. En lähtisi ikinä satsaamaan tällaiseen henkilöön mihinkään muuhun kuin ehkä irtosuhteeseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Silmiinpistävän erikoisten nimien antaminen lapsille. Ei ole mielestäni ok antaa sellaista nimeä jolle muut naureskelevat ja jota lapsi itse joutuu häpeämään.
Esim. Pili, Pillu Homo ja Anal ovat sellaisia nimiä jotka löytyvät Väestörekisterin nimipalvelusta mutta toivon todella että niitä ei enää saa antaa kenellekään.
Mitä helv-
Toivon todella että nämä ovat jonkun mukahauskan aikuisen itselleen vaihtamia nimiä, koska muussa tapauksessa millainen kiusaajanarsisti täytyy olla että tekee noin lapselleen?
Vierailija kirjoitti:
En ryhtyisi omaishoitajaksi tai huolenpitäjäksi. Tarvitsen itsenäisen kumppanin, joka hoitaa omat asiansa.
Vanha ketju, mutta ihmettelen sitä, miten ihmeessä sairastunut kykenee hoitamaan omat asiat, mikäli toimintakyky heikkenee pysyvästi?
Olisi julmaa toista kohtaan elää elämää vuosikymmenet yhdessä ja toisen sairastuessa lähtisit vetämään.
Entä, jos näin kävisi sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Minulle luottamus on kynnyskysymys. Jos toisen tekemisiä pitää epäillä ja vaatia todisteita, niin se suhde on sitten siinä.
Harmi kyllä, tämä on usein vain epäilijän omassa päässä. Johtuen siis omista traumoista. Moni täydellisen luottamuksen arvoinen on jätetty ja rikottu ilman omaa syytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ryhtyisi omaishoitajaksi tai huolenpitäjäksi. Tarvitsen itsenäisen kumppanin, joka hoitaa omat asiansa.
Tätä miinustetaan, mutta 80 % ihmisistä toimisi aivan samoin tositilanteessa. Toiset haluavat vain valehdella itselleen.
Kukapa omaishoitajaksi tai huolenpitäjäksi haluaisi, mutta entä kun kumppani sairastuu esimerkiksi 40 yhteisen vuoden jälkeen: teillä on yhteinen, koti, mökki, lapset ja lapsenlapset. Lähdetkö liitosta? Ei se rakkaus lopu toisen sairastuessa, vaikka suhde muuttuukin. Omaishoitajaksi ei tarvitse ryhtyä, mutta kyllähän toisesta on vastuussa.
Meillä tämä tilanne ei ole vielä ajankohtainen. Yhdessä ollaan oltu yli 40 vuotta ja vielä työelämässä molemmat. Mutta jonain päivänä...
Rakkaus voi hyvinkin loppua. Helppo kuvitella, että ei, mutta jos se elämänkumppani muuttuu ihan toisenlaiseksi persoonaksi, niin aika monella muuten loppuu. Jos hän ei enää välitä mistään mitään, ei halua kanssasi sinne mökille, lapset perheineen ei kiinnosta, talon ja mökin kaikki hoito jää sinulle? Palkaksesi saat ehkä vain kiukuttelua.
Jos ei halua omaishoitajaksi, niin mitkä ovat realistiset vaihtoehdot? Laitosasuminen, jolloin kumppanuus ja yhteiselämä oli sitten siinä. Kotiin on todella vaikeaa, ellei mahdotonta saada niin paljon apua, että se olisi oikeasti mahdollista ilman omaishoitajuutta. Ja kuka haluaa vieraita ihmisiä kotiinsa 365 päivää vuodessa, en minä ainakaan.
Tietysti tilanteita on erilaisia. Molempien ikääntyessä kaikenlaista vaivaa voi tulla kummallekin, eikä välttämättä tapahdu mitään dramaattista sairastumista, mutta vakava sairastuminen vaikuttaa ihan kaikkeen.
Ei kertakaikkiaan! Minkä ikäisiä olette? Tottakai vakava sairastuminen vaikuttaa, mutta tuo itsekkyys. En ymmärrä.
Meillä toinen vanhemmista muistisairas toinen hoitaa, me lapset autamme kaikin mahdollisin tavoin.
Tekisin myös saman omalle puolisolle. Lapsemme myös tukisivat.
Olemme vielä työikäisiä, eikä toisen auttaminen ole taakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ryhtyisi omaishoitajaksi tai huolenpitäjäksi. Tarvitsen itsenäisen kumppanin, joka hoitaa omat asiansa.
Vanha ketju, mutta ihmettelen sitä, miten ihmeessä sairastunut kykenee hoitamaan omat asiat, mikäli toimintakyky heikkenee pysyvästi?
Olisi julmaa toista kohtaan elää elämää vuosikymmenet yhdessä ja toisen sairastuessa lähtisit vetämään.
Entä, jos näin kävisi sinulle.
Ei hän puhunut mitään mistään vuosikymmenien yhdessäolosta 🙄.
Kontrollointi, manipulointi ja kaikenlainen lyttääminen ovat sellaisia asioita, joita en siedä toiselta ollenkaan. Pitää pystyä antaa toisen olla vapaa ja myös sietää normaaleja vikoja, joita kaikista löytyy.
Alue: Aihe vapaa
No tämä sama juttuhan koskee ihan joka ikistä asiaa 🙄. Mielipiteet voivat muuttua ja muuttuvatkin vuosien saatossa, joten tuolla sinun logiikallasi juuri kukaan ei pystyisi sanomaan tähän ketjuun yhtään asiaa, jos pitäisi vastatessaan osata ennustaa kymmenien vuosien päähän tulevaisuuteen.
Eri