Oudoin asia mistä teille on suututtu?

Muutama vuosi sitten sairastin pahaa flunssaa ja kuumemittari näytti yli 39 astetta. 

Minulla ei ollut ketään, kuka olisi puolestani käynyt apteekissa ja keräsin itseni sängyn pohjalta ja hyppäsin polkupyörän selkään. Ajoin pyörällä lähimmän apteekin ikkunan eteen ja alkoi sataa vettä. Jätin pyöräni siihen katoksen alle suojaan, laitoin kasvomaskin päälle ja olin menossa sisään. Paikalle tuli minua huomattavasti vanhempi mies, joka kysyi: "Aattelitko pyöräsi siihen jättää?" Sanoin, että kipaisen nopeasti vain apteekissa hakemassa särkylääkettä. Mies suuttui ihan tosissaan ja alkoi huutaa, että "kyllä maailma menee mahdottomaksi, kun ei noudateta sääntöjä. Totesin, että tässä ei ole kieltoa ettei polkupyörää siihen jättää. Mies huusi: "Kyllä pitäisi olla" ja huitoi vielä kävelykepillä kohti. 

Moni ei muista, että 90-luvulla asuntolainojen korot saattoivat olla pahimmillaan jopa  14%, voi hyvinkin olla että myös isälläsi talous oli tuosta syystä tiukilla. Suuttumus ei välttämättä johtunut rikkoutuneesta vaasista, vaan siitä että ylimääräistä rahaa ei ollut mihinkään, monet joutuivat tinkimään ruoastakin. Luonnollisesti kun rahaa ei ole, harmitus tuollaisesta pikku vahingostakin on voinut olla iso. 

  Työkaverini, jota pidin ystävänäni, oli kanssani ruokalassa. Otin nälissäni valtavan annoksen, kun hän keskittyi terveellisyyteen ja niukkuuteen (oli hiukan pullea ja jollain kuurilla) ja otti ruokaa vain pienen nokareen.  Hän tulistui ja alkoi keuhkota, että miksi teeskentelen että syön muka noin paljon, kun olen niin laiha (en edes ollut). En syö mukamas kotona ikinä mitään, että saisin leuhkia työmaaruokalassa, miten paljon voin syödä - ja pysyä noin laihana! 

En pyytänyt häntä enää mihinkään menoihini mukaan tuon jälkeen, en uskaltanut. 

Vierailija kirjoitti:

Menin puolisoni kanssa salaa naimisiin maistraatissa ja järjestimme myöhemmin yllätysjuhlan: kutsuimme parikymmentä läheisintä ihmistä ravintolaan muka puolisoni synttäreille ja vasta juhlassa paljastamme, että kyseessä olikin hääjuhla. Eräs ärsyttävä sukulainen oli vastannut kutsuun, että ei pääse osallistumaan juhlaan. Jälkeenpäin hän suuttui, että olisi kyllä tullut, jos olisi tiennyt että juhla olikin häät eikä pelkät synttärit. Ja sama ihminen vihoittelee jatkuvasti siitä, että avioliitosta huolimatta minä ja puolisoni emme aio muuttaa yhteiseen asuntoon tai hankkia yhteisiä lapsia, vaan toinen meistä asuu kaupungissa omien lastensa kanssa ja toinen meistä asuu maalla pyörittäen firmaa. 

Tuosta tuli mieleen kun kun naiset puhuivat haluistaan. Kerroin kuinka tulevan  X anoppini tytär  halusi   jokatoinen vuosi  Mutta  seurustelukaverit  Halusivat   Koko ajan. Siitäkös    metakka  syntyi. Varmaan pelästyivät  miehen muuttavan muualle.

En ollut kiinnostunut varatusta perheellisestä miehestä jonka kanssa minun olisi pitänyt ryhtyä salaseksisuhteeseen. No, menetin työpaikkani ja varoitukset keskittiin joksikin muuksi.

Kommentti 6402: "Jotkut lasten kanssa työskentelevät ovat kyllä tosi omituisia tyyppejä ja tuntuvat projisoivan omia angstejaan lapsiin. Samat ihmiset todennäköisesti kauhistelevat ja päivittelevät mm. Halloweenia.. Ennemmin painajaisia aiheuttavat kyllä tuollaiset ylireagoivat esikoulun tädit."

 Minä olin kiltti ja hiljainen kympin oppilas yläasteen 8.:lla koulussa, silmälasit ja rumat vanhat resut päällä, enkä koskaan päässyt kampaajalle, koska yh-äitini inhosi minua ja kohteli kotona jääkylmästi(yritti adoptoida minut vastasyntyneenä, muttei kehdannutkaan ja katui sitä koko lapsuuteni).   Tottakai ruokotonta, vaisua rillipäätyttöä kiusattiin koulussa. Ryhmätyössä luokan ilkein poika päsmäröi, että se joka menee minun kanssani samaan ryhmään, saa selkäänsä. Kun sitten istuin nurkkapulpetissa yksinäni, häirikköpoika vilkuili minua tyytyväisenä myhäillen.   Yhtäkkiä vanha mefistomaisen ruma miesopettaja hiipi selkäni taakse ja alkoi karjua: "Miksi ***** istuu yksin? Miksi ***** ei osallistu ryhmätyöhön?! SINÄ siinä, sinä olet aina yksin! Sinä olet kykenemätön sosiaaliseen kanssakäymiseen!"  Kiusaajani nauroivat ilahtuneesti, minä sain ikuiset traumat. 

Tyttöystäväni suuttui minulle ja suorastaan huusi kahvilassa kun päätin tilata Zero Colaa pullani kyytipojaksi (oli iso ja hieman kuivahko korvapuusti). Oli kuulemma moukkamaista tilata sellaista juomaa kahvilassa ja toisekseen suuttui koska valitsemani juoma on kuulemma terveydelle niin haitallista, ettei sellaista pitäis juoda lainkaan. Huusi ihan pää punaisena. Tiesinpä sen jälkeen juoda limuni itsekseni :D
Joo, ei varmaan toteutunut hänen visionsa kahvihetkestä mutta oli se silti aika yllättävä ja mielestäni kohtuuton avautuminen.

Sama tyttöystävä suuttui myös kamalasti kun juhannus-sunnuntaina en suostunut lähtemään ravintolaan syömään. Emme asuneet yhdessä, palasimme yhteiseltä mökkireissulta, molemmat omiin koteihimme ja jän sitten saapui sovitusti luoksini illemmalla. Olin aiemmin käynyt kaupassa  valmistanut illallisen valmiiksi, jopa hänen suosikki proseccoa oli ja viilennetty sopivaksi. En oikein vieläkään ymmärrä mistä tämä raivokohtaus kumpusi. Mistään ravointolareissusta ei siis todellakaan oltu puhuttu yhtään mitään ja toki ei mistään gourmet ruuasta ollut kyse, vaan ihan perus uunilohen olin valmistanut, mutta silti.

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni suuttui minulle ja suorastaan huusi kahvilassa kun päätin tilata Zero Colaa pullani kyytipojaksi (oli iso ja hieman kuivahko korvapuusti). Oli kuulemma moukkamaista tilata sellaista juomaa kahvilassa ja toisekseen suuttui koska valitsemani juoma on kuulemma terveydelle niin haitallista, ettei sellaista pitäis juoda lainkaan. Huusi ihan pää punaisena. Tiesinpä sen jälkeen juoda limuni itsekseni :D
Joo, ei varmaan toteutunut hänen visionsa kahvihetkestä mutta oli se silti aika yllättävä ja mielestäni kohtuuton avautuminen.

Sama tyttöystävä suuttui myös kamalasti kun juhannus-sunnuntaina en suostunut lähtemään ravintolaan syömään. Emme asuneet yhdessä, palasimme yhteiseltä mökkireissulta, molemmat omiin koteihimme ja jän sitten saapui sovitusti luoksini illemmalla. Olin aiemmin käynyt kaupassa  valmistanut illallisen valmiiksi, jopa hänen suosikki proseccoa oli ja viilennetty sopivaksi. En oikein vieläkään ymmärrä mistä

En ole koskaan ymmärtänyt tuota, että kahvilassa tai ravintolassa olisi muka junttia tai muuten sopimatonta tilata jotain tuotetta, joka ravintolassa on tarjolla. Miksi ihmeessä sitä tarjottaisiin, jos asiakkaiden ei olisi tarkoitus sitä tilata? Ei käy minun järkeeni.

Että olen olemassa. Että sanon jotain. Että en sano mitään. Jostain syystä puhetyylini ärsyttää joitakin ihmisiä, vaikka sanoisin miten yksinkertaista tai positiivista. Mistään oikeasta asiasta en muista, että kukaan olisi suuttunut minulle vuosikymmeniin.

Kö sanoin et Earthhi saattais sittenki olla Flatti.

Monasti jos näin sanoo niin se jostain syystä on kuin personaalinen insultti.

Vierailija kirjoitti:

Että olen olemassa. Että sanon jotain. Että en sano mitään. Jostain syystä puhetyylini ärsyttää joitakin ihmisiä, vaikka sanoisin miten yksinkertaista tai positiivista. 

 

   Voi ei.😢 Oletko sinäkin asperger? Minultakaan ei aina onnistu oikein mitkään sosiaaliset tilanteet. 

Vierailija kirjoitti:

 Minä olin kiltti ja hiljainen kympin oppilas yläasteen 8.:lla koulussa, silmälasit ja rumat vanhat resut päällä, enkä koskaan päässyt kampaajalle, koska yh-äitini inhosi minua ja kohteli kotona jääkylmästi(yritti adoptoida minut vastasyntyneenä, muttei kehdannutkaan ja katui sitä koko lapsuuteni).   Tottakai ruokotonta, vaisua rillipäätyttöä kiusattiin koulussa. Ryhmätyössä luokan ilkein poika päsmäröi, että se joka menee minun kanssani samaan ryhmään, saa selkäänsä. Kun sitten istuin nurkkapulpetissa yksinäni, häirikköpoika vilkuili minua tyytyväisenä myhäillen.   Yhtäkkiä vanha mefistomaisen ruma miesopettaja hiipi selkäni taakse ja alkoi karjua: "Miksi ***** istuu yksin? Miksi ***** ei osallistu ryhmätyöhön?! SINÄ siinä, sinä olet aina yksin! Sinä olet kykenemätön sosiaaliseen kanssakäymiseen!"  Kiusaajani nauroivat ilahtuneesti, minä sain ikuiset traumat. 

    = nykyajan Tuhkimo. Osanotot, paskat vanhemmat & idiootti-opettaja

Miehen sisko muutti miehensä ja lapsensa kanssa maaseudulle, kauas kaikesta. Varoittelimme, että lapsella saattaa olla siellä yksinäistä kun ei ole naapureita ja harrastuksia ei oikein voi ottaa kun kaikkialle on pitkä ajomatka.

He sitten suuttuivat meille, kun emme ottaneet lasta luoksemme kaupunkiin viikonlopuiksi, kun lapsella oli niin yksinäistä kotona. He olisivat halunneet, että torstai-illasta sunnuntai-iltaan lapsi olisi ollut meillä. 

Muutenkin, en ymmärrä sitä, että toisille suututaan omien valintojen seuraksista.

1995 menin KELA:aan täyttämään äityspäivärahahakemuksen, silloiseen tyyliin virkailijan kanssa kopissa ja paperille. Olin yrittäjä, pienessä, mutta hyvin tuottaneessa yrityksessä miehni kanssa kahden. Tuolloin ko. rahan määrä laskettiin yksityisyrittäjälle jotenkin firman tulojen mukaan. Virkailija suuttui tästä minulle henkilökohtaisestai ja alkoi huutaa, että tilanne on käsittämätön ja epäreilu. Vikahan oli senhetkisissä lakipykälissä ja säädöksissä, ei minussa.

Olin tuonut yritykseen liittyvät paperit mukanani nahkaisessa ohuessa salkussa. Yhtäkkiä virkailijan kiukku kohdistui "hienoon" salkkuuni. Hän alkoi huutaa minulle, että tuollaisen salkun kanssa kuljetaan, ja kerjätään äitiyspäivärahoja.

Luulin olevani jossain piilokamerassa, tai Kummelin kohtauksessa.

Vierailija kirjoitti:

1995 menin KELA:aan täyttämään äityspäivärahahakemuksen.

Olin tuonut yritykseen liittyvät paperit mukanani nahkaisessa ohuessa salkussa. Yhtäkkiä virkailijan kiukku kohdistui "hienoon" salkkuuni. Hän alkoi huutaa minulle, että tuollaisen salkun kanssa kuljetaan, ja kerjätään äitiyspäivärahoja.

Luulin olevani jossain piilokamerassa, tai Kummelin kohtauksessa.

    Siis kaikki paperithan toimitetaan Kelaan aina Salen kassissa. Nyt tiedät.

Vierailija kirjoitti:

Kuten monelle muullekin täällä, myös minulle on allergioiden takia suututtu. Kuulemma ei voi olla paha jos vähän vaan syö ja olenpa töykeä kun en suostu yhtään maistamaan ja vaikka mitä siihen päälle.

Miten ihmiset ei vieläkään ymmärrä miten me jotkut oikeesti voidaan kuolla allergian takia?

Minulla on histamiini-intoleranssi jonka vuoksi mm. jotkin lisäaineet aiheuttavat hankaliakin oireita. 

Isäni vaati minua pyytämään anteeksi kun heillä oli ruokana eineksiä ja sain niiden lisäaineista oireita. Puolisoni totesi, että tuommoisten kanssa ei ehkä kannattaisi olla missään väleissä. Hänelläkin on ollut opettelemista kun milloin mistäkin tulee oireita, mutta kun päältä toistuvasti katselee niin kyllä sivullinenkin huomaa yhteyden.

Halusin jouluna katsoa Borat elokuvan. Nykyinen kumppanini suuttui siitä ihan silmittömästi. Kuulemma vain vähä älyinen katselee noin tyhmää ja sopimatonta leffaa. 

Yövyin kerran kaverini kanssa hotellissa sama huone, erilliset sängyt. Jostain syystä kaverini vain jutteli ja onnistui herättämään minut useampaan kertaan vaikka sanoin että haluan jo nukkua. Lopulta kysyin miksi hän herättää minut puheillaan vähän väliä. Kaverini väitti etten vielä nukkunut koska makasin kyljelläni! Lopulta hän selitti että ainoa nukkumisasento on selällään ja jos olen kyljelläni hän olettaa että olen hereillä. Suuttui kun lopulta käskin pitää turvan kiinni.

En tajunnut ajatuksissani laittaa ruokakaupan kassalla kapulaa ostosteni jälkeen (yleensä kyllä laitan). Takanani oleva nainen laittoi ostoksensa ihan kiinni omiini eikä myöskään laittanut. Huomasin tämän vasta kun kassamyyjä ehti piipata yhden hänen tuotteensa ja asia jouduttiin tietenkin korjaamaan. Koko tämän ajan nainen sähisi ja tiuski, tokaisi vielä "ettei kaikilla näytä älykkyys riittävän kapulan laittamiseen". Olisi sitten prkl itse laittanut eikä vain toljottanut vierestä.

Vierailija kirjoitti:

Tiskikone vie vähemmän vettä kuin käsinpesu jos pesee täysiä koneellisia, muuten ei.  Jos on 1 - 2 hengen talous niin käsinpesu vie aina vettä vähemmän.

Entä jos 1-2 hengen talous pesee täysiä koneita? Kaksi väitettäsi ovat keskenään ristiriidassa.