Oudoin asia mistä teille on suututtu?
Tuli mieleen tässä aamutuimaan kun kaveri suuttui siitä kun tänä aamuna ilmoitin hänelle etten pääsekään aamulla kahville hänen kanssaan koska heräsin aivan kamalaan päänsärkyyn. Sanoin että josko siirrettäisiin esim lounasaikaan koska tiedän että hänellä ei ole menoja. Sai aivan hirveän raivokohtauksen tästä asiasta.
On oudoimpiakin asioita tapahtunut (esim työkaveri suuttui kun sairastuin enkä päässyt töihin) ja kerran mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D
Kommentit (6330)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs mies sai tietää, että olen homomies ja sanoi minulle sitten, että asia on hänelle ok kunhan en rupea häntä lähentelemään tai iskemään sillä hän on hetero. Minä sanoin ihan asiallisesti, että minä en hänen hyväksyntäänsä kaipaa ja että vaikka olenkin homo, niin en kuolaa, yritä iskeä saati mene lähentelemään jokaista vastaan tulevaa miestä. Hän sitten raivostui ja kysyi, että onko hänessä sitten jotain vikaa kun en tee niin? Minä vain sanoin, että ei ole mutta emme me homot edelleenkään ole kiinnostuneita kaikista mahdollisista miehistä mutta hän ei sitten ymmärtänyt että miksi? Hän ei halunnut minun kähmivän itseään, mutta loukkaantui kun sai tietää, että en haluakaan tehdä niin?
Joko hän oikeasti luuli, että homot yrittävät iskeä jokaista vastaantulevaa miestä, tai sitten hän ajatteli olevansa niin hottis, että jokaisen homon pitäisi yrittää iskeä häntä. Oli kummin tahansa, hän ei ole aivan sinut oman seksuaalisuutensa kanssa. Ei homoutta tarvitse pelätä, mutta ei mainostaakaan, kuten ei heterouttakaan.
Miksi heteroista ei luulla samaa?
Voi sentään.. tällein ystävällisenä ja höpötteleväisenä naisena voi kauhistella sitä väärinkäsitysten määrää. Juttelet ihan normaalisti uuden tuttavuuden kanssa jossain juhlissa, ja yhtäkkiä hän sitten ilmoittaa olevansa muuten varattu. No kiva, niin olen minäkin, yritän vaan tässä olla sosiaalinen. Tunnelma muuttuu saman tien todella kiusalliseksi ja etsin muuta juttuseuraa.
Tuossa kohtaa ehkä teet liikaa tuttavuutta tai itseäsi tykö. Ota vähän rauhallisemmin. :D
Jos tällainen toistuu, varmasti sen höpöttelijän käytös muuttuu.
Jokseenkin itseä imartelevaa, jos jokaisen small talkin tulkitsee iskuyritykseksi.
Vierailija kirjoitti:
Ala-asteen opettaja suuttui siitä kun luokan ovella yksi poika huusi, että ope tulee. Opettaja siis tuli opettajanhuoneesta luokkaan ja me oltiin valmiiksi luokassa. Opettaja sai siitä koko tunnin pituisen raivarin, jonka kaikkia aiheita en edes muista paitsi tuon että ”miksi meillä on ovella vahti, joka kertoo koska hän tulee?”. Ei me tehty mitään pahaa luokassa, kunhan juteltiin ja pojan tarkoitus oli vain kertoa, että menkää nyt omille paikoilleen.
Ei varmaan ollut yllätys, että tuo opettaja jäi aika pian tuon jälkeen sairauslomalle eikä enää koskaan palannut töihin. Ja todellakaan ei ollut kyse siitä, että olisimme olleet joku häirikköluokka, suurin osa oli hyvin kilttejä tyttöjä ja pojistakin vain yksi oli hiukan rämäpäisempi.
Me tehtiin tätä ihan samaa ja oltiin varsinainen hikariluokka (varmaan koko koulun lässyin joukko) :D Kyseessä oli harmiton sisäpiirin vitsi
Tapailun miestä jolle suhteen edetessä kerroin etten koskaan ole saanut orgasmia toisen ihmisen kanssa,nautin kyllä mutta huippu jää uupumaan.
Mies ilmoitti itsevarmasti että hänen kanssaan koen oikean ilotulituksen.
No,nuoli noin 10 min ja alkoi sitten valittaa "kieli kramppaa,etkö sä oikeasti meinaa tulla!"
Kiipesi tämän jälkeen päälle ja alkoi panna kuin katupora,ajatukseni harhautuivat ja pohdin ääneen "onko tuolla katossa kosteusvaurio?"
Mies lopetti panemisen suuttuneena,minussa oli kuulemma jotain pahasti vialla ja "kyllä muut naiset on mun kanssa saaneet!"
Murjotti koko loppupäivän ja illan .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exän kanssa harrastaja-kuvataitelijoiden näyttelyssä.
Katselimme tauluja kahdestaan tilassa ja eräs rouva, joka oli itse yksi noista taitelijoista, oli valvomassa tilaa.
Tiedän ja tunnen jonkin verran kuvataidetta ja hiljaisella äänellä kritisoin joitakin töitä.
Sommittelu, värit, perspektiivi...
Ex suuttui. Hänen mielestään MITÄÄN EI SAA arvostella ellei itse tee työkseen tai harrasta kyseista asiaa.
Möksällään hän paineli pihalle.
Kysyin näyttelyä valvonneelta rouvalta, eikö näitä töitä tosiaan saakaan arvostella.
Hän sanoi hämmästyneenä: "Hyvänen aika, tottakai. Emmehän oppisi ikinä lisää, jos töitämme ei arvosteltaisi."
Tietysti tekijöitä ei ollut siinä paikalla mutta ymmärrätte mitä tarkoitan.
Kerroin tämän rouvan terveiset mutta exä oli nyt kertakaikkiaan sitä mieltä että mitään ei saa arvostella.
Vähän niinkuin jos itse ei osaa tikata ammottavaa haavaa, sen huonosti tikannutta lääkäriä ei saa arvostella.
Epäilen että tässä ei ole ehkä suututtu tästä yksittäistapauksesta?
Oisko kertojalle tyypillistä kritisoida kaikkea ja kaikkia? Olla se ah, niin mukava, kaikkien alojen erikoisasiantuntija.
Sellainen saattaa joskus olla aika rasittavaa.Minäkin epäilen ettei nyt kertojalla ollut puhtaat jauhot pussissa..
En ELÄISSÄNI ole kuullut mitään noin epäilyttävää ja outoa tarinaa: Taidenäyttely, kritiikki, näyttelyä valvovan ihmisen antama lupa kritisoida...
Tästä saisi vaikka kirjoitettua vaikka jännärin...hyvin erikoinen kokemus.
Agatha Christien dekkarit eivät vedä mitenkään vertoja tälle jutulle.
Tunnen useita ihmisiä joiden mielestä esim.jääkiekko-ottelua ei saa arvostella (arvostella tässä yhteydess' erittäin laajassa merkityksessä) jos ei ole itse pelaamassa tai vähintään viisinkertainen maailmanmestari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan joku hullu vanha akka suuttui kadulla siitä, että minulla oli peittävässä tunikamaisessa puserossa koristeena kaistale pitsiä. Huom. pitsi oli vieläpä kankaan päällä, joten siitä ei näkynyt mitään läpi. Jotain se huusi ohimennessään "vai kuvittelee olevansa seksikäs kun puserossa on pitsiä!" Onneksi vanhat hullut akat alkaa kuolemaan pois.
Tuosta tuli mieleen, kun opiskeluaikana 90-luvulla yksi tyttö paheksui kovasti muille sitä, että minulla näkyi neulepuseron kaula-aukosta aluspaidan pitsinen kaulus, joka oli matalan poolokauluksen mallinen. Neule oli peruscollege mallinen eli ei mitenkään paljastava. Pieni pilkahdus pitsi oli kuitenkin kauhea asia. Pistää miettimään mitä hän tuumii nykymuodista, jossa rintaliivit näkyvät läpikuultavan paidan alta.
Ilkeä kommentti häneltä, mutta ihmiset oppivat ja kasvavat, tuskin hänelle kuitenkaan niin iso asia kuin sinulle. Enkä tarkoita pahalla sain samaa kommenttia joskus itse.
Työkaveri suuttui lauantaiaamuna töissä, koska sanoin hyvää huomenta liian hyväntuulisena ja pirteänä. Hänen mielestään ei aamuisin saa olla hyväntuulinen, koska joudutaan olemaan töissä (hoitoala). Itse olin valvonut lähes koko edellisen yön kipeän lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kiipesi tämän jälkeen päälle ja alkoi panna kuin katupora,ajatukseni harhautuivat ja pohdin ääneen "onko tuolla katossa kosteusvaurio?"
Hahaha! Repesin tälle ääneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs mies sai tietää, että olen homomies ja sanoi minulle sitten, että asia on hänelle ok kunhan en rupea häntä lähentelemään tai iskemään sillä hän on hetero. Minä sanoin ihan asiallisesti, että minä en hänen hyväksyntäänsä kaipaa ja että vaikka olenkin homo, niin en kuolaa, yritä iskeä saati mene lähentelemään jokaista vastaan tulevaa miestä. Hän sitten raivostui ja kysyi, että onko hänessä sitten jotain vikaa kun en tee niin? Minä vain sanoin, että ei ole mutta emme me homot edelleenkään ole kiinnostuneita kaikista mahdollisista miehistä mutta hän ei sitten ymmärtänyt että miksi? Hän ei halunnut minun kähmivän itseään, mutta loukkaantui kun sai tietää, että en haluakaan tehdä niin?
Joko hän oikeasti luuli, että homot yrittävät iskeä jokaista vastaantulevaa miestä, tai sitten hän ajatteli olevansa niin hottis, että jokaisen homon pitäisi yrittää iskeä häntä. Oli kummin tahansa, hän ei ole aivan sinut oman seksuaalisuutensa kanssa. Ei homoutta tarvitse pelätä, mutta ei mainostaakaan, kuten ei heterouttakaan.
Miksi heteroista ei luulla samaa?
Voi sentään.. tällein ystävällisenä ja höpötteleväisenä naisena voi kauhistella sitä väärinkäsitysten määrää. Juttelet ihan normaalisti uuden tuttavuuden kanssa jossain juhlissa, ja yhtäkkiä hän sitten ilmoittaa olevansa muuten varattu. No kiva, niin olen minäkin, yritän vaan tässä olla sosiaalinen. Tunnelma muuttuu saman tien todella kiusalliseksi ja etsin muuta juttuseuraa.
Jos tällainen kuvio toistuu usein eri ihmisten seurassa, taitaa sulla olla peiliinkatsomisen paikka.
Tai sitten miehet voisivat olla kuvittelematta liikoja itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs mies sai tietää, että olen homomies ja sanoi minulle sitten, että asia on hänelle ok kunhan en rupea häntä lähentelemään tai iskemään sillä hän on hetero. Minä sanoin ihan asiallisesti, että minä en hänen hyväksyntäänsä kaipaa ja että vaikka olenkin homo, niin en kuolaa, yritä iskeä saati mene lähentelemään jokaista vastaan tulevaa miestä. Hän sitten raivostui ja kysyi, että onko hänessä sitten jotain vikaa kun en tee niin? Minä vain sanoin, että ei ole mutta emme me homot edelleenkään ole kiinnostuneita kaikista mahdollisista miehistä mutta hän ei sitten ymmärtänyt että miksi? Hän ei halunnut minun kähmivän itseään, mutta loukkaantui kun sai tietää, että en haluakaan tehdä niin?
Joko hän oikeasti luuli, että homot yrittävät iskeä jokaista vastaantulevaa miestä, tai sitten hän ajatteli olevansa niin hottis, että jokaisen homon pitäisi yrittää iskeä häntä. Oli kummin tahansa, hän ei ole aivan sinut oman seksuaalisuutensa kanssa. Ei homoutta tarvitse pelätä, mutta ei mainostaakaan, kuten ei heterouttakaan.
Miksi heteroista ei luulla samaa?
Voi sentään.. tällein ystävällisenä ja höpötteleväisenä naisena voi kauhistella sitä väärinkäsitysten määrää. Juttelet ihan normaalisti uuden tuttavuuden kanssa jossain juhlissa, ja yhtäkkiä hän sitten ilmoittaa olevansa muuten varattu. No kiva, niin olen minäkin, yritän vaan tässä olla sosiaalinen. Tunnelma muuttuu saman tien todella kiusalliseksi ja etsin muuta juttuseuraa.
Tuossa kohtaa ehkä teet liikaa tuttavuutta tai itseäsi tykö. Ota vähän rauhallisemmin. :D
Niin, hän saattaa olla niitä naisia, jotka ovat sosiaalisia pääasiassa miesten suuntaan mutta eivät niinkään naisten.
Ja se sosiaalisuus on semmoista pientä teatteria ja juuri tuota itseään tykö tuomista.
Vaikka ei varsinaista iskemisajatusta olisikaan.
No hohhoijaa mitä oletuksia :D ihan samalla tavalla olen sosiaalinen naistenkin kanssa ja jopa enemmän, koska hetero-oletuksen vuoksi he eivät ota tapaani jutella iskuyrityksenä.
Olen matalapalkkaisella alalla ja työkaverini suuttui kun minulla on "liian hieno auto". Tämä purkaus tuli sen jälkeen kun annoin hänelle kyydin töihin, kun hänen oma kolhittu autonsa oli hylätty katsastuksessa. Mieheni harrastaa autoja ja pitää perheen kulkuneuvot kunnossa, mutta työkaverini mukaan olen hienostelija kun autoni mm. ruosteeton ja se huolletaan säännöllisesti. Autoni on itse asiassa 12v vanha, mutta se on on pidetty kunnossa niin sisältä kuin ulkoa.
Minun veljeni avovaimo suuttui kun en osannut antaa hänelle reseptiä "Melkein makaronilaatikkooni", koska veljeni kuulemma rakastaa sitä.
Ongelma on siinä että se melkein makaronilaatikko on ruoka, jonka perustana on ihan normi makaronilaatikko ja sitten sovellan sitä kaapista löytyvillä aineilla, joten se ei ole koskaan samanlaista.
Siinä saattaa olla mitä tahansa seassa esim. zuccinia, porkkanaa,tomaatteja ym. Välillä munamaidossa käytetään kermaa, välillä kermaviiliä. Siellä saattaa olla mozzarellaa tai grana padanoa ja niin edelleen.
Hänestä panttaan jotain salaista reseptiä ihan itsepäisyyttäni vaikka olen yrittänyt selittää tuota asiaa hänelle.
Hän tahtoisi jonkun reseptikirja-tyylisen ohjeen tuohon.
Meidän käsityön ope sanoi, että mulle on niin kiva tehdä vaatteita kun on selkeä vyötärolinja. Kaveri seisoi vieressä ja sanoi opelle, että eikös mulla sitten ole? Ope meni hämilleen sanoi että tottakai, mutta kun hänellä on selkeät kaaret vartalossa ja sinä olet tuollainen suorempi. Paras kaveri suuttui tästä täysin ja minulle! Yritin sanoa, että en minä tässä ole itseäni kehunut vaan ope! Kaverini sanoi, että varmaan nautit oikeen kun noin sanottiin, erittäin ilkeällä äänellä vielä. Useampi vuosi meni kun taas juteltiin...en viitsinyt sanoa mitään tuosta jutusta, mutta varmaan muisti! Aika ärsyttävää, eikös!
Laitoin ruokaa vanhempieni luona ja kutsuin heidät pöytään. Jostain syystä äidin täytyi juuri sillä hetkellä alkaa puuhata jotain muuta turhaa. Yritettiin sitten isän kanssa monta kertaa kutsua häntä syömään, kunnes ei jaksettu enää odottaa, ja ruokakin oli menossa jo ylikypsäksi. Kun olimme syöneet, tuli äiti paikalle ja suuttui, kun emme olleet häntä odottaneet.
Perus kirjoitti:
Laitoin ruokaa vanhempieni luona ja kutsuin heidät pöytään. Jostain syystä äidin täytyi juuri sillä hetkellä alkaa puuhata jotain muuta turhaa. Yritettiin sitten isän kanssa monta kertaa kutsua häntä syömään, kunnes ei jaksettu enää odottaa, ja ruokakin oli menossa jo ylikypsäksi. Kun olimme syöneet, tuli äiti paikalle ja suuttui, kun emme olleet häntä odottaneet.
Äitini tekee tätä samaa. Hän sanoo ensin, että ei ole nälkä, ei halua syödä. Sitten kun muut istuvat pöydässä, hän tulee raivoamaan, että on se kummallista kun ei syömään edes kutsuta. En ymmärrä. On syömättä tai syököön mutta ei tarvitse muille raivota.
Uudet naapurimme suuttuivat, kun emme antaneet heille pihavajaamme. Sen olisi kuulemma voinut helposti siirtää heidän pihalleen. Ehkä olisikin, mutta me tarvitsemme pihavajamme omille tavaroillemme.
Menee hieman off-topiciksi, mutta olisi mielenkiintoista kuulla yleinen mielipide tähän.
Miehelläni on arkivapaita, kun taas itse teen useana päivänä viikossa etätöitä kotitoimistolla. Mies kutsuu arki-iltapäivisn usein kylään sellaisia kavereita jotka ovat niin ikään arkena vapaalla. Lisäksi omat työpäiväni kestävät joskus kuuteen tai seiskaan asti, eli joskus miehen kavereita tulee meille illalla kun minulla on vielä työtehtäviä kesken.
Mies veti tässä yksi päivä kilarit siitä, kun en ollut tullut kotitoimistosta näyttäytymään hänen kaverinsa tullessa kylään. Kaveri saapui meille n. klo 13 ja viipyi noin viiteen asti. Minulla oli ollut todella työntäyteinen iltapäivä, johon kuului mm. useampi tärkeä puhelu, kokous, sekä paljon paperityötä. Miehen mielestä olin käyttäytynyt erittäin epäkohteliaasti kun en ollut tullut heidän kanssaan olohuoneeseen.
Minä taas olin sellaisessa työmoodissa, etten halunnut sitä keskeyttää. Eikä mielestäni työaikana tarvitsekaan.
Miehen mielestä puolestaan minun tulee aina huomioida kaikki vierailijat vaikka olisinkin töissä.
Miten teillä?
Vierailija kirjoitti:
Menee hieman off-topiciksi, mutta olisi mielenkiintoista kuulla yleinen mielipide tähän.
Miehelläni on arkivapaita, kun taas itse teen useana päivänä viikossa etätöitä kotitoimistolla. Mies kutsuu arki-iltapäivisn usein kylään sellaisia kavereita jotka ovat niin ikään arkena vapaalla. Lisäksi omat työpäiväni kestävät joskus kuuteen tai seiskaan asti, eli joskus miehen kavereita tulee meille illalla kun minulla on vielä työtehtäviä kesken.
Mies veti tässä yksi päivä kilarit siitä, kun en ollut tullut kotitoimistosta näyttäytymään hänen kaverinsa tullessa kylään. Kaveri saapui meille n. klo 13 ja viipyi noin viiteen asti. Minulla oli ollut todella työntäyteinen iltapäivä, johon kuului mm. useampi tärkeä puhelu, kokous, sekä paljon paperityötä. Miehen mielestä olin käyttäytynyt erittäin epäkohteliaasti kun en ollut tullut heidän kanssaan olohuoneeseen.
Minä taas olin sellaisessa työmoodissa, etten halunnut sitä keskeyttää. Eikä mielestäni työaikana tarvitsekaan.
Miehen mielestä puolestaan minun tulee aina huomioida kaikki vierailijat vaikka olisinkin töissä.
Miten teillä?
Meillä mies tekee välillä etätöitä ja ei ole tullut mieleenkään että hänen pitäisi keskeyttää työnsä jos meille tulee kaverini käymään. Ennemminkin itse yritän olla häiritsemättä häntä ja yleensä sovinkin silloin mieluummin tapaamisia vaikka kahvilaan kuin meille.
Vierailija kirjoitti:
Menee hieman off-topiciksi, mutta olisi mielenkiintoista kuulla yleinen mielipide tähän.
Miehelläni on arkivapaita, kun taas itse teen useana päivänä viikossa etätöitä kotitoimistolla. Mies kutsuu arki-iltapäivisn usein kylään sellaisia kavereita jotka ovat niin ikään arkena vapaalla. Lisäksi omat työpäiväni kestävät joskus kuuteen tai seiskaan asti, eli joskus miehen kavereita tulee meille illalla kun minulla on vielä työtehtäviä kesken.
Mies veti tässä yksi päivä kilarit siitä, kun en ollut tullut kotitoimistosta näyttäytymään hänen kaverinsa tullessa kylään. Kaveri saapui meille n. klo 13 ja viipyi noin viiteen asti. Minulla oli ollut todella työntäyteinen iltapäivä, johon kuului mm. useampi tärkeä puhelu, kokous, sekä paljon paperityötä. Miehen mielestä olin käyttäytynyt erittäin epäkohteliaasti kun en ollut tullut heidän kanssaan olohuoneeseen.
Minä taas olin sellaisessa työmoodissa, etten halunnut sitä keskeyttää. Eikä mielestäni työaikana tarvitsekaan.
Miehen mielestä puolestaan minun tulee aina huomioida kaikki vierailijat vaikka olisinkin töissä.
Miten teillä?
Minusta se oli ihan mukavaa kun ystäväni etätöitä tekevä mies tuli tervehtimään kun taukoili töistänsä. Mutta olisin ymmärtänyt kyllä, jos ei olisi ehtinyt tervehtimään. Eli ihan kohteliasta sanoa moi jos ehdit pitää pienen tauon.
Vierailija kirjoitti:
Menee hieman off-topiciksi, mutta olisi mielenkiintoista kuulla yleinen mielipide tähän.
Miehelläni on arkivapaita, kun taas itse teen useana päivänä viikossa etätöitä kotitoimistolla. Mies kutsuu arki-iltapäivisn usein kylään sellaisia kavereita jotka ovat niin ikään arkena vapaalla. Lisäksi omat työpäiväni kestävät joskus kuuteen tai seiskaan asti, eli joskus miehen kavereita tulee meille illalla kun minulla on vielä työtehtäviä kesken.
Mies veti tässä yksi päivä kilarit siitä, kun en ollut tullut kotitoimistosta näyttäytymään hänen kaverinsa tullessa kylään. Kaveri saapui meille n. klo 13 ja viipyi noin viiteen asti. Minulla oli ollut todella työntäyteinen iltapäivä, johon kuului mm. useampi tärkeä puhelu, kokous, sekä paljon paperityötä. Miehen mielestä olin käyttäytynyt erittäin epäkohteliaasti kun en ollut tullut heidän kanssaan olohuoneeseen.
Minä taas olin sellaisessa työmoodissa, etten halunnut sitä keskeyttää. Eikä mielestäni työaikana tarvitsekaan.
Miehen mielestä puolestaan minun tulee aina huomioida kaikki vierailijat vaikka olisinkin töissä.
Miten teillä?
Miehesi on kohtuuton. Teidän kannattaa sopia selkeät pelisäännöt etätyölle eli esim. että työhuoneen oven ollessa kiinni, ei toista häiritä kuin pakon edessä. Meillä tehdään molemmat etätöitä mutta ollaan sovittu säännöt miten taataan toiselle työrauha eikä silloin kumpikaan voi loukkaantua, jos ei työtehtävien aikana ehdi huomioimaan.
Kun aloin nuorena ensimmäisen kerran seurustella, hyvä ystäväni suuttui ja loukkaantui tästä pahanpäiväisesti! Ihankuin olisin pettänyt hänet kun elämäni ei todellisuudessa pyörinytkään *hänen* ympärillään. Hänen seurustelunsa ei koskaan ollut ongelma vaikka minusta tulikin aina se kolmas pyörä näihin aikoihin