Oudoin asia mistä teille on suututtu?

Täysin tuntematon ihminen alkoi huutaa ja uhkailla minulle kun naapurini hevoset olivat päässeet irti. Satuin vain kulkemaan ohi

Kehtasin väittää Spagetti Bolognesea liian arkiseksi ruoaksi merkkipäivään.

Olin unohtanut edellisenä kesänä opetetun solmun uistimelle.

Pensselinvetoni oli liian lyhyt talonmaalaushommissa.

En tiedä, kumpi on oudompi. Olin alle 10-v molemmissa tapauksissa.

Nämä suuhtahtamiset on helpompi ymmärtää, kun tajuaa että se suuttuminen on toissijainen tunnereaktio ja oikeasti siellä taustalla on jokin muu syy kuten häpeä, kateus, pettymys yms. lähinnä itseen kohdistuvat reaktiot, jotka sitten puretaan ulkopuolisiin suuttumuksella. 

Yksi minua tympivä suuttumusreaktio on se, kun äidilläni on ollut tapana suuttua minulle, jos olemme olleet autolla liikkeellä jossakin paikassa/paikkakunnalla, joka on meille molemmille tuntematon. Hän on ajanut ja minä olen ollut kartturina ja yleensä olemme olleet matkalla kohteeseen siksi, että minulla on ollut kyseiseen paikkaan jotain asiaa. Olen siis ottanut osoitteen ja paikan niin hyvin selville, kuin olen pystynyt ja neuvonut reitin kyseiseen paikkaan.

Sitten hän yleensä on alkanut raivota minulle paikalle saapuessamme miksi en tiedä aivan tarkkaan mihin meidän täytyy auto jättää ja missä se kyseinen rakennus aivan prikulleen on, vaikka alue on tasan yhtä outo minulle, kuin hänellekin. Ikävä kyllä minullakaan ei ole ennustajan kykyjä ja kristallipalloa jokaiseen maailman kolkkaan :D

Raivostuttavaa, koska huono omatuntohan tuollaisesta tulee, vaikka oikeasti omaa turhautumistaan hän siinä vain purkaa. Ei nimittäin itsekään kyllä todellakaan voi aina tietää millaiseen ympäristöön saapuu uuteen paikkaan tullessaan.

Vierailija kirjoitti:

Kaveri veti herneet nenään, kun en viime yönä lähtenyt kuskaamaan häntä baarista kotiin. Ja minähän asun 100 kilsan päässä paikasta, missä kyseinen tyyppi oli baarissa ja asuu. 🤷

Tän päivää on sadellut viestiä, missä haukkuu mua k*pääksi, h*oraksi ja petturiksi.

Äkkiä vaihtoon tollaset kaverit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoin että en halua katsoa "Hakekaa kätilö" -sarjaa koska en tykkää epookkisarjoista. Kyse ei siis ollut mistään yhteisestä tv-illasta vaan ystäväni halusi, että olisin katsonut sarjaa yksin kotonani. Kysyi vielä sitten, että millaisista sarjoista sitten tykkään, ja nimesin Breaking Badin, kun sitä olin viimeksi katsonut. Kysyi vihaisena että enkö ikinä halua pinnallisen hetken huuman sijasta nauttia mitään syvällistä ja aitoa viihdettä. (???)

Apua, en kestä :´´´`D

Minäkin olen tosin katsonut vain "pinnallisen" BB:n enkä tuota syvällistä kätilösarjaa..

Breaking Bad on kaukana pinnallisesta.

Kiinteistönvälittäjä veti herneen nenään, kun ei itse tajunnut ottaa eräitä papereita itselleen, vaikka niitä hänelle tarjosin ja tuputin. Typerästi alkoi "uhkailemaan" firmansa sisäisestä ruuhkasta ja nyt vielä siitä, että jos en skannaa tai ota kuvia niistä hänelle niin hän ehtii hakemaan paperit vasta ensi viikon lopulla.

Kuulemma on kova tarkastusruuhka. Sanoin ettei siitä tarvitse meille puhua. Itsehän te siitä pitkässä juoksussa kärsitte rahallisesti.

Alkoi itseä vituttaa tuollainen lapsena pitäminen. Olen yli 60-vuotias. Tekusi mieli keskeyttää prosessi. Esitekin laadittu huiskaisten, vaikkei mitään copywriter-tasoa odotettu. Peräkkäisissä lauseissa samat adjektiivit.

Alkoi sentään pahoitella omia töppäyksiään.

KM eli kasvatustieteen maisteri. Halusi kai alkaa kasvattaa minua?

Satuin kulkemaan kaupassa jonkun minulle täysin tuntemattoman ihmisen ohi. Hän alkoi ihan yllättäen karjumaan minulle raivoissaan, että miten kehtaan kulkea siinä ja että se ei kuulu minulle mitään, että mihin hän on menossa ja että minä en saa hänen poikaystäväänsä yrittää pakottaa seurustelemaan itseni kanssa. En ollut siis edes katsonut häneen ja menin omiin ajatuksiini vaipuneena kohti maitohyllyä hakemaan piimää.

Vierailija kirjoitti:

Nämä suuhtahtamiset on helpompi ymmärtää, kun tajuaa että se suuttuminen on toissijainen tunnereaktio ja oikeasti siellä taustalla on jokin muu syy kuten häpeä, kateus, pettymys yms. lähinnä itseen kohdistuvat reaktiot, jotka sitten puretaan ulkopuolisiin suuttumuksella. 

Lapsena sitä ei asiaa ihan näin syvällisesti tule pohdittua, varsinkin jos juoksee samalla henkensä edestä pakoon.

Kaveri suuttui tai paremminkin raivostui kun muistin tätä syntymäpäivänä lähettämällä hänelle paketin ja onnittelukortin. Vastauksena sain jäätävät huudot kuinka itsekäs ja typerä olen kun en ajattele muita ja aiheutin hänelle jäätävät paineet. Selvisi, että tyypillä oli ongelmia mielen kanssa.

Suuttuivat ja haukkuivat päälle kun en ole somessa (Instagram, Snapchat, Facebook, Twitter....you name it) eikä minusta ole kuvia missään. Sanottiin vieläpä että on erittäin kummallista kun ei ole selfieitä muille nähtäväksi ja ainoa syy tähän on se että olen helvetin ruma. Totuus on etten pidä pinnallisuudesta.

Kavereitako? kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri veti herneet nenään, kun en viime yönä lähtenyt kuskaamaan häntä baarista kotiin. Ja minähän asun 100 kilsan päässä paikasta, missä kyseinen tyyppi oli baarissa ja asuu. 🤷

Tän päivää on sadellut viestiä, missä haukkuu mua k*pääksi, h*oraksi ja petturiksi.

En millään jaksa ymmärtää, miten joillakin voi olla tälläisiä "kavereita", jotka käyttäytyvät tuolla tavalla. Minulla ei ole edes tämän kaltaisia vihamiehiä, kavereista puhumattakaan.

Kummallista kuinka jotkut ihmiset antavat itseään kohdella noin. Mieluummin olisin yksin, kuin ottaisin vastaan tuollaista kohtelua "kavereilta".

Hienoa, että sinä osaat etukäteen ennustaa mitä joku ihminen tulee jonain päivänä tekemään. Minulla sitä taitoa ei ollut ja näin pääsi käymään. Onneksi tiedän nyt, ettei kyseisen henkilön kanssa tarvitse olla tekemisissä.

Mies suuttui,kun nukahdin kotiimme itse maksamalleni sohvalle.Myöhemmin selvisi petturiksi.Piti päästä hoidon kanssa chattailemaan,kun oma akka nukkui vauvan kanssa makuuhuoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Kaveri suuttui tai paremminkin raivostui kun muistin tätä syntymäpäivänä lähettämällä hänelle paketin ja onnittelukortin. Vastauksena sain jäätävät huudot kuinka itsekäs ja typerä olen kun en ajattele muita ja aiheutin hänelle jäätävät paineet. Selvisi, että tyypillä oli ongelmia mielen kanssa.

Minulle on käynyt juuri samalla tavalla paitsi ettei edes ollut syntymäpäivälahja. Raivostunut henkilö vielä alleviivasi, että olen aiheuttanut hänelle syyllisyyttä viimeiset 30 vuotta näillä lahjoillani, yritän muka jotenkin juonitella kiittäessäni häntä saamastani avusta jne. Olivat sellaisia pikkutyttöjen ja naisten keskinäisiä muistamisia, kortti ja ehkä jotain hyvin pientä ja halpaa. Ja hän vastasi niihin joka kerta omilla korteillaan ja lahjoillaan, joista ilahduin.

Ei olla enää tekemisissä. Ei siksi, että minulla olisi joku pakko lähettää kenellekään mitään vaan siksi, että luottamus meni ja epäilen, että samoja ongelmia voi olla laajemminkin omien toiveiden normaalissa ilmaisussa. Ihmisellä on kertomansa mukaan ollut ihan aina valtava ongelma vastaanottaa mitään joulukorteista alkaen ja hän silti kannustaa toista aina vastaamalla niihin. Normaali ihminen olisi lopettanut lähettämästä minulle mitään jo vuosikymmeniä sitten ja päässyt sillä eroon tästä kauheasta tavasta, mutta hänpä syyttikin minua, kun on ollut aina niin kauheaa... 

Ex suuttui, kun pesin kotimme vessat väärässä järjestyksessä. Koskaan ei pessyt niitä itse.

Suuttua nyt tuollaisesta.Raskaana tarvitset unta siinä missä lapsikin.Miksi nyt suuttua tuollaisesta?

Vierailija kirjoitti:

Mies suuttui,kun nukahdin kotiimme itse maksamalleni sohvalle.Myöhemmin selvisi petturiksi.Piti päästä hoidon kanssa chattailemaan,kun oma akka nukkui vauvan kanssa makuuhuoneessa.

Tyhmä mies kaiken päälle vielä. Olisihan hän voinut siirtyä chattaamaan puhelimella sinne makuuhuoneeseen vauvan viereen. Ei vauva siitä olisi herännyt.

Vierailija kirjoitti:

Kehtasin väittää Spagetti Bolognesea liian arkiseksi ruoaksi merkkipäivään.

Onhan se makaroni ja jauhelihakastike ihan juhlaruokaa. Olen penskana syönyt sitä ravintolassakin Mikki Hiiren spagettina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapurini suuttui, kun en jäänyt juttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia kauppakeskuksen parkkihallissa. Yritin päästä naapurista nopeasti eroon, koska viides perättäinen keskenmenoni oli juuri käynnistynyt ja pelkäsin, että vuodan kuiviin siellä parkkihallissa :-/

Millaisia muita keskenmenoja on kuin perättäisiä?

- vaikka sellaisia, että on keskenmenojen välissä synnyttänyt vauvan.

Keskenmenot ovat silti keskenmenoina perättäisiä. Sinä sekoitat raskaudet ja keskenmenot käsitteinä.

Raskaudet päättyvät synnytyksiin tai keskenmenoihin, jotka eivät ole sama asia. Jokainen keskenmeno on keskenmenojen joukossa perättäinen (paitsi tietenkin se ensimmäinen). Samaten jokainen synnytys on samalla tavoin synnytysten kesken perättäinen.

Jos raskauksia on useampia kuin yksi, niin raskaudetkin ovat perättäisiä. Raskauksien lopputulokset voivat vaihdella, mutta silloin tarkastellaan perättäisyyttä raskausten tasolla, eikä vain toisen vaihtoehdon.

Vierailija kirjoitti:

Ex-pomo haukkui minut lyttyyn kun olin n. 15 min myöhässä töistä. Olin pysähtynyt auttamaan pappaa, joka oli kaatunut pyörällä ja makasi naama veressä asfaltilla. Odottelin ambulanssin tuloa hieman syrjemmällä seudulla. Seuraavan mahdollisen auttajan kohdalla olisi voinut olla jo liian myöhäistä, mutta työ ennen kaikkea, eikö?! Ja olin niinkin elintärkeässä hommassa kun hesburgerilla. (kenenkään työtä nyt vähättelemättä, mutta kukaan ei kuole jos saa hampurilaisensa vartin myöhässä)

Näin ohiksena, olet todellinen arjen sankari.