Lue keskustelun säännöt.
Lempihahmo tuntemattomasta sotilaasta
Tuli toi uus tuntematon just katottua ja ihan mielenkiinnosta haluisin kuulla kaikkien henkilökohtaiset lempihahmot sekä perustelut.
Itellä Vanhala sen hihittelyn takia, ja Rokka vaan nyt on niin hyvä hahmo
Kommentit (602)
Rokka lienee juuri sellainen tyyppi, jota on ihan kiva ihailla kauempaa, mutta jonka seuraa olisi todella vaikea kestää.
Joko hän on oikeasti niin huomattavasti muita älykkäämpi, että ottaa itsestään selvyytenä johtavan aseman muihin nähden, tai on todella hieman narsismiin taipuvainen. Tai molempia. Myös hyvin tunteeton ja kylmä toiminta äärimmäisessä uhkatilanteessa voisi viitata johonkin persoonallisuushäiriön. Olisi ollut kiinnostavaa nähdä esim. Koskelan ja Rokan välinen konflikti. Miten nämä kaksi "luonnon täysosumaa" selvittäisivät välinsä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rokka lienee juuri sellainen tyyppi, jota on ihan kiva ihailla kauempaa, mutta jonka seuraa olisi todella vaikea kestää.
Joko hän on oikeasti niin huomattavasti muita älykkäämpi, että ottaa itsestään selvyytenä johtavan aseman muihin nähden, tai on todella hieman narsismiin taipuvainen. Tai molempia. Myös hyvin tunteeton ja kylmä toiminta äärimmäisessä uhkatilanteessa voisi viitata johonkin persoonallisuushäiriön. Olisi ollut kiinnostavaa nähdä esim. Koskelan ja Rokan välinen konflikti. Miten nämä kaksi "luonnon täysosumaa" selvittäisivät välinsä :)
Rokan esikuva eli Viljam Pylkäs muotoutui jotakuinkin luonnostaan porukan henkiseksi isäksi, vaikka ei loppujen lopuksi nyt niin mahdottoman paljon vanhempi ollut. Mutta kai niiden asevelvollisuuttaan velä suorittamassa olleiden oli helppo turvautua jo talvisodan kokeneeseen mieheen, joka oli vielä huumormiehii.
Vierailija kirjoitti:
Pidän Mollen Tuntematonta kaikkein parhaimpana versiona, itse asiassa yhtenä parhaimmista sotaleffoista maailmassa.
Uusi versio on kyllä näyttävä, mutta jättää hivenen kylmäksi, koska hekilhahmot on etäännytetty Rokan kustannuksella. Kaikki hehkutus on keskitetty Rokkaan ja silloin voi käydä niin, että jos ei Rokasta niin kauheasti välitä, niin ei sitten ole oikein mitään muuta, kun niitä muita ei ole esitelty kunnolla. Jos ei ole lukenut kirjaa tai katsonut aiempia elokuvia, niin veikkaan, että hyvin harva pysyisi sitäkään vähää kärryillä kuin nyt.
Mutta jotain hyvääkin löytyy, tässä niistä kaksi:
1) vihdoinkin Rahikainen on uskallettu asettaa sille paikalle, johon hän kuuluu. Jo Mollen leffassa Rahikaisen nilkkimäisyys ja siviilien jatkuva ahdistelu, varastelu ym ym tuotiin esiin, mutta henkilönä hän vielä oli puolisympaattinen. Nyt hän on juuri niin vastenmielinen kuin mitä hän kirjassakin on. Juuri se, joka miettii vain sitä, miten pääsisi toisten hädänalaisesta tilanteesta hyötymään, miten voisi käyttää toisia hyväksi, mitä minä tästä hyödyn, miten minä tästä pääsen kuin koira veräjästä, minä minä. Sitten rehvastelee, kuinka hankkii sitä ja tätä ihan kaikille, vaikka todellisuudessa Koskela ja Lehto pitävät Rahikaiselle jöötä esim. ruuan jakamisesta koko porukalle. Siviilissä varmasti rehvastelisi sotasaavutuksillaan ja isänmaallisuudellaan, vaikka todellisuudessa koti, uskonto ja isänmaa tai isämmmaa on raha. Huvittavaa oli lukea jostain kommentista, että miksi on 'sinänsä harmittomasta' Rahikaisesta tehty tuollainen nilkki. Ehkä sitten naisena ajattelee näistä hahmoista eri tavalla, sillä harmittomana en tällaista nilkkiä voi pitää, nämä ovat juuri niitä, jotka ovat siviilien riesana joka sodassa.
2) on uskallettu myös täydesti tuoda esiin Rokan ja Suentassun rakastava ystävyys. Hehän ovat naapureita, mutta siitä huolimatta rakastavat toisiaan. Eikä siinä siis ole kyse mistään seksuaalisuudesta, vaan kiintymyksestä toiseen ihmiseen. Rokka huolehtii Tassusta hellästi (ota kaatuneelta tuo peitto meille, ota vanikkaa miun repustain, mie en upseeritupaan mene, Tassu on miun petikaverein jne jne), ja Tassu huolehtii Rokasta (lähes joka kuvassa jossa Rokka joutuu johonkin konfliktiin kapiaisten kanssa, näkyy taustalla Tassun huolestunut naama, samoin hätäännys viimeisessä taistelussa, kun Rokka ei suojaudu).
Olen ehkä pikkuisen eri mieltä Rahikaisesta, vaikka esititkin hyvän pointin. Harva meistä on täysin vailla positiivisia ominaisuuksia eikä kirjassakaan muistaakseni esitetty Rahikaista täysin läpimätänä. Opportunisti ja nilkkimäinen, mutta ei mikään täysi pahis. Tunnen itsekin noita opportunisteja, saattavat olla ihan mukavia ihmisiä vaikka näkee, kuinka laskukone pyörii koko ajan päässä. Ei ole suosikki-ihmistyypini, muttei myöskään automaattisesti hirviö. Tänä päivänä Rahikainen pyörisi varmaan jossain Slushissa ja hehkuttaisi uutta peliyritystään. Tai nostaisi valtion yritystuet osinkoina ja pitäis yrityksensä konkkaan ;)
Mutta hyvä pointti opportunisteista siviilien piinana. Ja ihmiskauppa on alhaisinta mahdollista toimintaa tietenkin. Oliko Rahikaisen sutenööritouhut myös TS:ssä, vai pelkästään Sotaromaanissa?
Ja vielä edelliseen, että Tassusta olen samaa mieltä. Oli yksi uuden version onnistumisia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliko Rahikaisen sutenööritouhut myös TS:ssä, vai pelkästään Sotaromaanissa?
Oli jopa siinä Laineen rillumareissä. "Niin ne on rinnat on kuin kaks pientä porsasta" vai miten se menikään, kun naisiaan kaupitteli hassunhauskasti porukan naureskellessa ajan tyylin mukaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko Rahikaisen sutenööritouhut myös TS:ssä, vai pelkästään Sotaromaanissa?
Oli jopa siinä Laineen rillumareissä. "Niin ne on rinnat on kuin kaks pientä porsasta" vai miten se menikään, kun naisiaan kaupitteli hassunhauskasti porukan naureskellessa ajan tyylin mukaisesti.
Tässä kyllä huomaa kulttuurin (positiivisen) muutoksen. Ennen mies saattoi olla mukava mies ja samalla kaupitella jotain tyttölasta kavereilleen :(
Tai miten vaikka naisia kohdellaan Täällä Pohjantähden alla-sarjassa ja kuinka se oli ihan normaalia.
Onneksi maailma on mennyt eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Muistutan eniten Riitaojaa...
Niinhän me kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hietanen. Joka muuten EI p*nnut Veeruskaa!
Oletko pannut (hehheh) merkille, että leffassa jutut eivät muutenkaan mene yksi yhteen Linnan romaanin kanssa? Eikä kirjassa kai kielletäkään, että näin olisi tapahtunut?
Tuolle Kar ju lallekin löytyy esikuva tosielämästä. Niin selvä, että kaikki aikalaiset tai ainakin vet eraa nit sen tunnisti heti. Tai oikeammin siinä yhdistyi eräs up seeri, jota kukaan ei suostunut auttamaan tämän haavoituttua, ja sitten tämä toinen hul lu up seeri, joka am pui sotami estä selkään. Ja se am mutt u sotam ies oli ilmeisesti ollut juuri keskityksessä ja siten sekaisin, eikä välttämättä ihan orientoitunut paikkaan ja aikaan. Ja oli pidetty ja hyvä sotilas. Tapauksen nähneet sotilaat eivät unohtaneet ja niinpä asia vietiin sodan jälkeen oikeuteen, jossa ko tyyppi vapautettiin. Sitä pidettiin yleisesti vääryytenä.
Ko. tyyppi muuten kuoli kis san takia. Posautti yhden katin tiluksillaan hen giltä ja siitä alkoi tapahtumasarja, jonka lopuksi ko. hul lu tusautti kuulan omaan kalloonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma suosikki hahmoni on vähän laimeasti Vanhala. Kirjassa nousee vielä paremmaksi kuin missään elokuvassa. Tunnistan vanhalassa niin paljon itseäni. Vanhala on aina hyvällä tuulella ja on sellaista silmää huumorille mitä monilla ei ole. Vanhalalla kirjassa oli tapana painaa joitain sanoja mieleensä ja sitten tilanteen rauhoituttua ikään kuin maistella näitä sanoja itsekseen. Vanhalan silmä propagandalle ja niiden käyttö omaksi huvikseen on erinomaista ja hauskaa luettavaa. Vanhalaa huvitti venäläisten suomalaisista käyttämö tsuhna haukkumasana ja kun he etenivät väsyneinä ja likaisina karjalassa hän tuumiskeli, että tsuhnat marssii. Tai suomalaisen propagandan toitottama sisu-sana. Vanhala jutusteli heidän marssiessaan kuinka sisukimput painaa ja esimerkkejä on lukemattomia. Ylipäänsä propagandan ristiriita todellisuuden kanssa ja kapulakieliset sanonnnat ovat hänen leipäheittonsa. Perääntyessä Vanhala toteaa: tappioita kärsineenä, mutta yhä lyömättöminä joukkomme vetääntyvät uusille puolustuslinjoille. Lopussa myös klassikko, mitä en ymmärrä, että on otettu vain Laineen versioon: sosialististen neuvostotasavaltojenliitto voitti, mutta hyvänä kakkosena tuli maaliin pieni ja sisukas Suomi.
Paras ja vähiten teennäisin vihollisen inhimillistäminen koskaan lukemassani kirjallisuudessa tapahtuu myös Vanhalan myötä. Rokka esittelee hauhialle asemia ja samaan aikaan vartiossa on Vanhala ja Ukkola. Ukkolan luona rokka ottaa puheeksi Vanhalan huutelun vihollisen puolelle ja Ukkola toteaa siihen kuinka Vanhala ja joku " toinen samanlainen honkkeli" toiselta puolen ovat kehittäneet konekivääreillä jonkinlaisen morsetuksen. Kun toinen ampuu tietyllä tavalla ta ta ta, niin toinen vastaa samalla periaatteella . Minusta tässä on jotain puhuttelevaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hietanen. Joka muuten EI p*nnut Veeruskaa!
Oletko pannut (hehheh) merkille, että leffassa jutut eivät muutenkaan mene yksi yhteen Linnan romaanin kanssa? Eikä kirjassa kai kielletäkään, että näin olisi tapahtunut?
Kyllä se selvästi kielletään. En muista sanamuotoa, mutta jotenkin, että ihaili vain etäältä ja että veerassa oli jotain sellaista joka esti lähemmän kanssakäymisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko Rahikaisen sutenööritouhut myös TS:ssä, vai pelkästään Sotaromaanissa?
Oli jopa siinä Laineen rillumareissä. "Niin ne on rinnat on kuin kaks pientä porsasta" vai miten se menikään, kun naisiaan kaupitteli hassunhauskasti porukan naureskellessa ajan tyylin mukaisesti.
Tässä kyllä huomaa kulttuurin (positiivisen) muutoksen. Ennen mies saattoi olla mukava mies ja samalla kaupitella jotain tyttölasta kavereilleen :(
Tai miten vaikka naisia kohdellaan Täällä Pohjantähden alla-sarjassa ja kuinka se oli ihan normaalia.
Onneksi maailma on mennyt eteenpäin.
Mitä räikeää naisten kaltoinkohtelua on pohjantähden alla-trilogiassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hietanen. Joka muuten EI p*nnut Veeruskaa!
Oletko pannut (hehheh) merkille, että leffassa jutut eivät muutenkaan mene yksi yhteen Linnan romaanin kanssa? Eikä kirjassa kai kielletäkään, että näin olisi tapahtunut?
Siltikin Louhimies olisi voinut tuoda naisnäkökulmaa jollain muullakin kuin vain panojutuilla. Esim. se lotta Kotilainen näytettiin lähinnä muhinoimassa Sarastien kanssa ja angstaamassa siitä. Sen sijaan että olisi näytetty mitä lotat oikeasti olivat siellä tekemässä. Yksi muutaman sekunnin pätkä taisi sarjassa olla, jossa Kotilainen tupakoi sairasteltan edessä. Majurin viihdytys taas näytettiin uudestaan ja uudestaan. Argh.
Miten olisi vaikka "lotta Kotilainen parsii ihmisiä palasista kasaan alkeellisissa oloissa 15 tuntia putkeen". Mutta ei, lotta Kotilaisen seksielämä oli Louhimiehen mielestä olennaisempi naisnäkökulma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskela on ihan tossu. Ei mitään auktoriteettiä, minä oon vaan yksi jätkistä. Ei se minulle kuulu jos joku ampuu sotavankeja, mitä se minulle kuuluu jos joku poistuu luvatta. Kaikki ikävät jutut saa joku toinen tehdä.
Todellakin. Alaiset rikkoi Koskelan käskyjä ihan avoimesti kasvotustenkin ja tämä vaan myötäili että jahas, no sitten. Törkeimpänä juuri tuo vangin ampuminen. Rahikaiseltakaan ei saanut otettua varastettuja keksilöitä pois ennen kovennetun seisomista, vaan antoi tämän päättää miten toimitaan niiden kanssa.
Täytyy ihmetellä Lammion pinnan kestävyyttä Koskelan kanssa. Tästäkin olisi voitu tehdä iso juttu, mutta Lammio antoi armoa Koskelalle eikä puuttunut. Halutessaan Lammio olisi voinut laittaa myllyn jauhamaan, jolloin Koskela olisi menettänyt sotilasarvonsa ja joutunut kuokkimaan suota.
Tulokset ratkaisee. Oli poikkeuksellisen hyvä taistelija niin sai paljon huonoa käytöstä anteeksi, mutta Koskela veti niskuroinnin kyllä äärirajoille. Jos ei olisi mennyt sattumalta saatu vanki mukana kuulusteluun, olisi varmaan saanut jonkun tuntuvan rangaistuksen.
Koskela, Risto Tuorilan näyttelemänä.
Vierailija kirjoitti:
Tuolle Kar ju lallekin löytyy esikuva tosielämästä. Niin selvä, että kaikki aikalaiset tai ainakin vet eraa nit sen tunnisti heti. Tai oikeammin siinä yhdistyi eräs up seeri, jota kukaan ei suostunut auttamaan tämän haavoituttua, ja sitten tämä toinen hul lu up seeri, joka am pui sotami estä selkään. Ja se am mutt u sotam ies oli ilmeisesti ollut juuri keskityksessä ja siten sekaisin, eikä välttämättä ihan orientoitunut paikkaan ja aikaan. Ja oli pidetty ja hyvä sotilas. Tapauksen nähneet sotilaat eivät unohtaneet ja niinpä asia vietiin sodan jälkeen oikeuteen, jossa ko tyyppi vapautettiin. Sitä pidettiin yleisesti vääryytenä.
Ko. tyyppi muuten kuoli kis san takia. Posautti yhden katin tiluksillaan hen giltä ja siitä alkoi tapahtumasarja, jonka lopuksi ko. hul lu tusautti kuulan omaan kalloonsa.
Eikös tämä sama tyyppi ole esikuva myös Tähdet kertovat, komisario Palmun Vanderblickille? Karski karju, jonka takia moottoritiehenkin jouduttiin tekemään iso mutka, kun sen maitten läpi ei rahvas huristele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hietanen. Joka muuten EI p*nnut Veeruskaa!
Oletko pannut (hehheh) merkille, että leffassa jutut eivät muutenkaan mene yksi yhteen Linnan romaanin kanssa? Eikä kirjassa kai kielletäkään, että näin olisi tapahtunut?
Siltikin Louhimies olisi voinut tuoda naisnäkökulmaa jollain muullakin kuin vain panojutuilla. Esim. se lotta Kotilainen näytettiin lähinnä muhinoimassa Sarastien kanssa ja angstaamassa siitä. Sen sijaan että olisi näytetty mitä lotat oikeasti olivat siellä tekemässä. Yksi muutaman sekunnin pätkä taisi sarjassa olla, jossa Kotilainen tupakoi sairasteltan edessä. Majurin viihdytys taas näytettiin uudestaan ja uudestaan. Argh.
Miten olisi vaikka "lotta Kotilainen parsii ihmisiä palasista kasaan alkeellisissa oloissa 15 tuntia putkeen". Mutta ei, lotta Kotilaisen seksielämä oli Louhimiehen mielestä olennaisempi naisnäkökulma.
Mees nyt muualle vinkuun sitä naisnäkökulmaa. Miehet on niitä jotka siellä rintamalla menettävät henkensä ja joita parsitaan kasaan. Ilman sitä, sinä et olisi nyt täällä vinkumassa feminismiäsi.
Huutaako se siinä elokuvassa että: "minä vedän vaihteen kakkoseen" vai "minä vedän teitä kakkoseen"?