Miksi naiset loukkaantuvat isyyden selvittämisestä vaikka on ENSISIJAISESTI lapsen oikeus tietää kuka isänsä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi sanoa, että tässä ketjussa on vastakkain kaksi eri ryhmää:

Ne, joille pettäminen on niin normaalia, että isyystestiem vaatiminen on ihan perusjuttuja. Ihmetellään, miksi niistä loukkaannutaan.

Ja sitten ne, joille uskollisuus on niin normaalia, että puheet isyystesteistä ovat järkyttäviä. Niistä alkaa miettiä, että mitä se puoliso itse touhuaa, kun näkee isyystestin ihan normaalina varmistuksena.

Sen takia me jälkimmäiseen kuuluvat todennäköisimmin päätyisimme eroamaan. Ei vaan saisi enää rauhaa ajatukselta, että mitä se puoliso selän takana touhuaa.

Ja ilmeisesti te jälkimmäiset ette ole tarpeeksi viisaita asettumaan miehen asemaan tässä tilanteessa. Miksi miehet sitten valitsevat pettäviä naisia jos se luottamus on niin itsestäänselvää. Mistä mies voi tietää? Sen takia näitä testejä tehdään, koska mies ei voi. Ei voi tietää onko kyseinen kumppani luottamuksen arvoinen. Ja kun tästä asiasta osa naisista valehtelee, niin kai sitä haluaa turvata lapsen oikeuden tietää kuka hänen biologinen isänsä on, vai eikö lasten oikeudet kiinnosta kuitenkaan jos ne kaventavat naisten ja äitien oikeukisia? Rusinat pullasta tässäkin.

Mutta eihän sinuunkaan voi luottaa. Mistä nainen saa täyden varmuuden, ettet petä heti kun silmä välttää?

Ei mitenkään. Silloin ei olla parisuhteessa, jos ei voida luottaa toiseen. Itse olen mieluummin yksin kuin mietin yöt läpeensä, että pettääkö puoliso. Jos en luota, en ole parisuhteessa.

Olen eri, mutta mistä tämä "yöt läpeensä" on tähän taas revitty? Luuletteko te oikeasti, että isyystestiä pyytävät miehet miettivät jotenkin alvariinsa kumppaninsa uskollisuutta? No ei mieti. Teille on sata kertaa kerrottu miten iso osa näistä miehistä ajattelee, mutta kun ei halua kuunnella niin ei halua.

Eli mieskö epäilisi vain kerran naistaan pettämisestä? Vain sitä kertaa, jolloin nainen on tullut raskaaksi?

Salli minun nauraa.

Niin, minusta "epäillä" tarkoittaa sitä että pitää jotain asiaa todennäköisenä. Mutta entä jos kumppani ajattelee, ettei voisi kuvitella toisen ikinä pettävän, mutta samalla ymmärtää että osa niistä jotka eivät voi ikinä kuvitella tulevansa petetyksi tulevat kuitenkin petetyksi? Ja tämän pohjalta ymmärtää, että usko on eri asia kuin tieto? Ja haluaa sen uskon lisäksi sen varman, faktapohjaisen tiedon? Ettekö te ihan aidosti kykene ymmärtämään tällaista ajatusmallia, vai onko tuo nyt vaan tahallaan jankkaamista?

Eli käytkö siis itse vuosittain tautitesteissa osoittaaksesi vaimollesi, ettet ole saanut ainakaan tauteja muilta naisilta?

Tämä kysymys esitettu jo monta kertaa, mutta jatkuvasti jätetään vastaamatta.

Olen itseasiassa vastannut tähän kysymykseen jo pari kertaa aiemmin tässä ketjussa. Minusta kertaluontoinen varmistaminen näin tärkeässä asiassa on eri asia kuin jatkuva sp-testeissä ravaaminen. Oikeastaan tuo koko kysymys osoittaa minusta sen, että ajatusmalli ei edelleenkään täysin hahmotu. Ei ole kyse epäilemisestä, ei jatkuvasta kyttäämisestä tai todistelusta. On kyse tästä yhdestä asiasta, jolla on joillekin elämän kokoinen merkitys, ja jonka voi yhdellä simppelillä testillä varmistaa. Kaikki ketjussa käytetyt vertaukset, sp-testit mukaanlukien ovat ontuvia, koska mikään muu asia ei vertaudu oman lapsen perimään kuin - noh, oman lapsen perimä, mutta naisethan tietävät sen jo testaamattakin. Kyse on vaan siitä, että miehelle annettaisiin jotain mikä naisella jo luonnostaan on.

Ei itse asiassa ole lainkaan ontuva vertaus.

Molemmissa testeissä lähtökohtana se, ettet voi luottaa pelkkään puolison sanaan, vaan haluat todisteen tästä. Sinä voit olla varma ettet ole käynyt vieraissa ja saanut esim. hiv-tartuntaa, mutta puolisosi ei voi olla asiasta varma.

Ja taudeilla on isoja merkityksiä. Hoitamaton klamydia aiheuttaa lapsettomuutta, tippurista on jo antibiooteille vastustuskykyinen muoto ja hiv:n merkitystä ei toivottavasti edes tarvitse alkaa valistamaan.

Eli millä tavoin tämä siis eroaa isyystesti-asiasta?

Minun mielestäni on edelleen eri asia. Esimerkiksi sukupuolitautia ei voi poissulkea kertatestillä, vaan testeissä pitäisi käydä jatkuvasti. Silloinkaan se ei poissulje kaikkia tauteja. Sukupuolitautitesti vaatii sen henkilön ruumiiseen kajoamista, joka ei ole sitä pyytänyt, vrt isyystesti jossa äidiltä ei tarvita mitään näytteitä. Ihan nyt vain muutamia mainitakseni. Isyystestiä voisi minusta verrata lähinnä naisen DNA-testiin lapsen kanssa. Toki nainen voi sellaistakin vaatia, mutta en tiedä suostuvatko edes yksityisellä tekemään. Se taas ei oikeastaan ole miehen syytä.

Se, että näillä asioilla on myös yhtäläisyyksiä ei muuta asiaa. Omenoista ei tule appelsiineja, vaikka kuinka luettelee näiden yhtäläisyyksiä. Virus ei ole lapsi eikä lapsi ole virus.

No niin, eli vaadit naiselta sokeaa luottoa siihen, ettet ole pettänyt ja saanut tauteja.

No ei tämä ole mikään joko tai, että joko luotetaan sokeasti aina tai ei luoteta mihinkään koskaan. Isyystesti on yksittäinen helppo testi, jolla saa käytännössä täyden varmuuden erittäin tärkeässä asiassa. Se ei tarkoita sitä, että suhteessa pitäisi koko ajan epäillä ja todistella jotain. Ja omassa suhteessani tuntuu aika vieraalta lähtökohdalta, että tällaisia asioita pitäisi jotenkin teennäisesti kompensoida. Jos yhdessä asiassa on järkeä niin se tehdään, jos toisessa ei ole järkeä niin sitä ei tehdä. Nämä päätökset tehdään yhdessä ja tapauskohtaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen oikeutta ei naiset edes kunnioita, vaikka teitävät osan valehtelevan tästä myös lapsilleen. Minusta tämä on aika kylmäkiskoista. Oma status ja ylpeys on tärkein, sitten vasta lapsen oikeus tietää kuka on isä, ja viimeisempänä tämän isän oikeus tietää kenen lapsen elämisen kustantaa. Hieno, tasa-arvo on näköjään kauempana kuin luulin.

Kyllä minä tiedän, että minun lapseni eivät voi olla kenenkään muun kuin virallisen isänsä. Heidän oikeutensa isään ovat täysin kunnossa.

Kyllä sinä tiedät, kyse ei olekkaan siitä, etkö ole ymmärtänyt? Ottaako se niin koville antaa toisille varmuus siitä, että hekin tietävät? Kuinka itsekäs ihminen voi olla? Mitä haittaa tuosta testistä on? Toivottavasti on joskus pakollinen.

Antaa? Miehen ei tarvitse odotella muiden antamisia sekunttiakaan. Mies saa varmuuden sillä hetkellä kun hän sen päättää hankkia. Jos hänellä ei ole asiasta 100% varmuutta, niin se on ihan hänen oma valintansa.

Varmuuden saadakseen täytyy kuitenkin toimia naisen selän takana ja riskeerata perhe/parisuhde. Sinulle ilmeisesti tuollainen kieroilu on niin arkipäivää ettet näe siinä mitään ongelmaa, mutta normaalilla moraalilla varustetusta ihmisestä tuo on kohtuutonta.

Miksi selän takana? Ei sitä salaa tarvitse tehdä. Sen kun teet.

Olen eri, mutta jos tämän ketjun aihe oli se lapsen etu, niin se lienee useimmissa tapauksissa kahden aikuisen perheessä kasvaminen. Jos vaimo repii isyystestistä erokilarit, niin kyllä, lapsen etu on tehdä se salassa. Vaimo saa elää rauhassa omissa pilvihattaroissaan, mies saa varmuuden isyydestä ja lapsi ydinperhelapsuuden. Kaikki voittaa.

Sinusta siis lapsen etu on ydinperhe, jossa vanhemmat eivät pariaatteellisesti voi luottaa toisiinsa.

Kuulostaa ihanalta perhe-elämältä 💟

Ydinperhe se on sekin, jossa lapsen vanhemmat elävät yhdessä, mutta kämppiksinä. Kun ei ole enää seksiä, ei tule lapsiakaan, joiden isyyttä pitäisi alkaa selvitellä. Miehillehän on pääasia, että perhe pysyy yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aikanaan puhunut avioehdosta useamman naispuolisen tuttavani kanssa, joista jokainen oli sitä mieltä, ettei sellaista pitäisi tehdä koska naimisiin pitäisi mennä siitä lähtökohdasta että liitto on ikuinen. Jos pitää varautua eroon, niin ei pidä mennä naimisiin lainkaan. Itse taas olin sitä mieltä, että puolet liitoista loppuu eroon eikä näistä eropareista juuri kukaan ole avioituessaan ajatellut eroavansa. Ajattelen, ettei kukaan, minä mukaanluettuna voi itse tietää kuuluuko ryhmään "tietää ettei tule eroamaan" vai "luulee ettei tule eroamaan".

Mielenkiintoista oli, että pitkän keskustelun jälkeen jokainen näistä tutuista joutui myöntämään, että ei, eivät hekään voi sataprosenttisen varmasti tietää tulevaa. Lopulta todettiin, että jos jotain käy niin sitä murehditaan sitten, tässä hetkessä ei voi tehdä muuta kuin luottaa.

Tämä lienee se ajatus myös isyystestin kohdalla. Kun riittävästi jankataan, niin lähes jokainen testistä loukkaantuva nainen joutunee myöntämään, että vaikka kuinka uskoo ja luottaa niin ei, täyttä faktatietoa ei voi siitä toisen uskollisuudesta olla. Mutta tämä on niin valtavan kokoinen asia miehelle, että lienee todella vaikea asennoitua siten, että luotetaan nyt, ja jos sitten joskus osoittautuukin että olen väärässä niin se on sen ajan murhe. Luottamukseen sisältyy aina riski pettymisestä ja se täytyy vaan hyväksyä. Mutta miksi siihen täytyisi sisältyä riski toisen miehen lapsen kasvattamisesta, kun se täydellinen varmuus on niin helppo tarjota?

Sinä ja naispuoliset tuttavasi ette käsitä sitä seikkaa, että ihan jokainen avioliitto päättyy joskus, siis ihan jokainen. Sitä varten se avioehto on.

Minä itse tiedän, kuka minun lasteni isä on ja se on oma aviomies. Jos mies olisi halunnut teettää testit, niin sehän olisi tarkoittanut sitä, että lapsia tehdessämme (siis ihan kalenterin kanssa suunniteltiin, milloin lapsen olisi hyvä aika syntyä) olisin ihan tietoisesti mennyt pettämään häntä ilman ehkäisyä. Toisen lapsen kanssa raskaus alkoi heti ja toisessa meni kuukausi. Mieti nyt ihan tarkkaan, mikä järki minulla olisi ollut mennä pettämään just siinä kohtaa eikä seuraavan 30 vuoden aikana?

Totta. Meilläkin on kolme lasta saatu yhdestä kierrosta. Kolmisen viikkoa yritetty aamuin illoin. Oikeasti, missä välissä siinä olisi vieraisiin ehtinyt/jaksanut? Vielä jossain kesälomalla kun on yritetty. Kyllä siinä testivaatimus oikeasti tuntuisi ihan järkyttävältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa naiset nostavat tärkeämmäksi asiaksi luottamuksen, sen ohi saako lapsi tietää ketä hänen isänsä on. Vai käsitinkä jotakin väärin?

Jahas taas tämä "lapsen paras" -kortti. Oletkos sinäkin testannut oman isäsi? Mikset? Onko sinulta joku evännyt oikeuden testiin? Vai onko sittenkin niin, että sinua ei oikeasti hirveästi ole asia vaivannut? 

Olen miettinyt asiaa, mutta lahjakkuudet ja ulkonäkö on niin samankaltaiset että en epäile. Onko väärin ajatella lapsen oikeuksia jos naisen ylpeys siitä kärsii?

Näkyikö sinun ulkonäkö ja lahjakkuudet syntymän jälkeen niin selvästi, että isäsi tunnisti sinut heti omaksi lapsekseen? Vai sanoiko hän äidillesi, että lapsen isyys pitää selvittää välittömästi? Jos hän ei testejä vaatinut, niin miksi ihmeessä hän luotti äitisi sanaan, eihän äitisikään ole luotettava?

Varmaan moni on tätäkin asiaa aprikoinut. Omalla kohdalla se ei ole ollut erityisen polttava kysymys, sillä olen naurettavan paljon isäni näköinen. Jos en olisi en osaa sanoa mitä tuumisin asiasta. Jos omissa lapsissa en näkisi itseäni lainkaan, niin kyllä minulla joko ajatusketju siitä syntyisi.

Olisinko testauttanut isyyden jos en näyttäisi isältä? Vaikea sitä olisi esittää, se olisi aika raju tunkeutuminen vanhempien suhteeseen. Vanhempia aika lailla idealisoi joissain asioissa ja äidin näkee ehkä epärehellisenkin paljon " äitinä" ja lähes pyhimyksenä, eikä keskimäärin monikaan halua ajatella äitiä petturina . Äitisuhde on siitä aika ainutlaatuinen.

Puolisoa ei juuri alkuhuuman jälkeen moni pidä pyhimyksenä ja häneen pystyy helposti liittämään inho-inhimmilisiäkin piirteitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aikanaan puhunut avioehdosta useamman naispuolisen tuttavani kanssa, joista jokainen oli sitä mieltä, ettei sellaista pitäisi tehdä koska naimisiin pitäisi mennä siitä lähtökohdasta että liitto on ikuinen. Jos pitää varautua eroon, niin ei pidä mennä naimisiin lainkaan. Itse taas olin sitä mieltä, että puolet liitoista loppuu eroon eikä näistä eropareista juuri kukaan ole avioituessaan ajatellut eroavansa. Ajattelen, ettei kukaan, minä mukaanluettuna voi itse tietää kuuluuko ryhmään "tietää ettei tule eroamaan" vai "luulee ettei tule eroamaan".

Mielenkiintoista oli, että pitkän keskustelun jälkeen jokainen näistä tutuista joutui myöntämään, että ei, eivät hekään voi sataprosenttisen varmasti tietää tulevaa. Lopulta todettiin, että jos jotain käy niin sitä murehditaan sitten, tässä hetkessä ei voi tehdä muuta kuin luottaa.

Tämä lienee se ajatus myös isyystestin kohdalla. Kun riittävästi jankataan, niin lähes jokainen testistä loukkaantuva nainen joutunee myöntämään, että vaikka kuinka uskoo ja luottaa niin ei, täyttä faktatietoa ei voi siitä toisen uskollisuudesta olla. Mutta tämä on niin valtavan kokoinen asia miehelle, että lienee todella vaikea asennoitua siten, että luotetaan nyt, ja jos sitten joskus osoittautuukin että olen väärässä niin se on sen ajan murhe. Luottamukseen sisältyy aina riski pettymisestä ja se täytyy vaan hyväksyä. Mutta miksi siihen täytyisi sisältyä riski toisen miehen lapsen kasvattamisesta, kun se täydellinen varmuus on niin helppo tarjota?

Sinä ja naispuoliset tuttavasi ette käsitä sitä seikkaa, että ihan jokainen avioliitto päättyy joskus, siis ihan jokainen. Sitä varten se avioehto on.

Minä itse tiedän, kuka minun lasteni isä on ja se on oma aviomies. Jos mies olisi halunnut teettää testit, niin sehän olisi tarkoittanut sitä, että lapsia tehdessämme (siis ihan kalenterin kanssa suunniteltiin, milloin lapsen olisi hyvä aika syntyä) olisin ihan tietoisesti mennyt pettämään häntä ilman ehkäisyä. Toisen lapsen kanssa raskaus alkoi heti ja toisessa meni kuukausi. Mieti nyt ihan tarkkaan, mikä järki minulla olisi ollut mennä pettämään just siinä kohtaa eikä seuraavan 30 vuoden aikana?

Totta. Meilläkin on kolme lasta saatu yhdestä kierrosta. Kolmisen viikkoa yritetty aamuin illoin. Oikeasti, missä välissä siinä olisi vieraisiin ehtinyt/jaksanut? Vielä jossain kesälomalla kun on yritetty. Kyllä siinä testivaatimus oikeasti tuntuisi ihan järkyttävältä.

Tuossa tilanteessa varmasti tuntuisi kohtuuttomalta, mutta kun on ei näin idyllisiäkin tilanteita .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa naiset nostavat tärkeämmäksi asiaksi luottamuksen, sen ohi saako lapsi tietää ketä hänen isänsä on. Vai käsitinkä jotakin väärin?

Jahas taas tämä "lapsen paras" -kortti. Oletkos sinäkin testannut oman isäsi? Mikset? Onko sinulta joku evännyt oikeuden testiin? Vai onko sittenkin niin, että sinua ei oikeasti hirveästi ole asia vaivannut? 

Olen miettinyt asiaa, mutta lahjakkuudet ja ulkonäkö on niin samankaltaiset että en epäile. Onko väärin ajatella lapsen oikeuksia jos naisen ylpeys siitä kärsii?

Näkyikö sinun ulkonäkö ja lahjakkuudet syntymän jälkeen niin selvästi, että isäsi tunnisti sinut heti omaksi lapsekseen? Vai sanoiko hän äidillesi, että lapsen isyys pitää selvittää välittömästi? Jos hän ei testejä vaatinut, niin miksi ihmeessä hän luotti äitisi sanaan, eihän äitisikään ole luotettava?

En tiedä miten tämä liittyy mihinkään, mutta silloin ei käsittääkseni tämä ollut ihan niin helppoa. Äitini on tosin valehdellut minulle monesta nuoruuttani koskevasta asiasta, mutta tässä isäkysymyksessä MINÄ olen tehnyt päätöksen luottaa omiin havaintoihin ja vanhempieni sanaan. Miks naisten pitää vääntää keskustelu johonkin epäolennaiseen, vai onko tämä vahinkoa? Keskustelutaidot ovat monelta kateissa. Minusta naiset eivät näe tässä tuota yhteistä linjaa millä olis helppo saada valehtelevat ihmiset vastuuseen ja helpottaa monen tulevankin ihmisen elämää. Tai vaihtoehtoisesti eivät halua nähdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aikanaan puhunut avioehdosta useamman naispuolisen tuttavani kanssa, joista jokainen oli sitä mieltä, ettei sellaista pitäisi tehdä koska naimisiin pitäisi mennä siitä lähtökohdasta että liitto on ikuinen. Jos pitää varautua eroon, niin ei pidä mennä naimisiin lainkaan. Itse taas olin sitä mieltä, että puolet liitoista loppuu eroon eikä näistä eropareista juuri kukaan ole avioituessaan ajatellut eroavansa. Ajattelen, ettei kukaan, minä mukaanluettuna voi itse tietää kuuluuko ryhmään "tietää ettei tule eroamaan" vai "luulee ettei tule eroamaan".

Mielenkiintoista oli, että pitkän keskustelun jälkeen jokainen näistä tutuista joutui myöntämään, että ei, eivät hekään voi sataprosenttisen varmasti tietää tulevaa. Lopulta todettiin, että jos jotain käy niin sitä murehditaan sitten, tässä hetkessä ei voi tehdä muuta kuin luottaa.

Tämä lienee se ajatus myös isyystestin kohdalla. Kun riittävästi jankataan, niin lähes jokainen testistä loukkaantuva nainen joutunee myöntämään, että vaikka kuinka uskoo ja luottaa niin ei, täyttä faktatietoa ei voi siitä toisen uskollisuudesta olla. Mutta tämä on niin valtavan kokoinen asia miehelle, että lienee todella vaikea asennoitua siten, että luotetaan nyt, ja jos sitten joskus osoittautuukin että olen väärässä niin se on sen ajan murhe. Luottamukseen sisältyy aina riski pettymisestä ja se täytyy vaan hyväksyä. Mutta miksi siihen täytyisi sisältyä riski toisen miehen lapsen kasvattamisesta, kun se täydellinen varmuus on niin helppo tarjota?

Sinä ja naispuoliset tuttavasi ette käsitä sitä seikkaa, että ihan jokainen avioliitto päättyy joskus, siis ihan jokainen. Sitä varten se avioehto on.

Minä itse tiedän, kuka minun lasteni isä on ja se on oma aviomies. Jos mies olisi halunnut teettää testit, niin sehän olisi tarkoittanut sitä, että lapsia tehdessämme (siis ihan kalenterin kanssa suunniteltiin, milloin lapsen olisi hyvä aika syntyä) olisin ihan tietoisesti mennyt pettämään häntä ilman ehkäisyä. Toisen lapsen kanssa raskaus alkoi heti ja toisessa meni kuukausi. Mieti nyt ihan tarkkaan, mikä järki minulla olisi ollut mennä pettämään just siinä kohtaa eikä seuraavan 30 vuoden aikana?

Totta. Meilläkin on kolme lasta saatu yhdestä kierrosta. Kolmisen viikkoa yritetty aamuin illoin. Oikeasti, missä välissä siinä olisi vieraisiin ehtinyt/jaksanut? Vielä jossain kesälomalla kun on yritetty. Kyllä siinä testivaatimus oikeasti tuntuisi ihan järkyttävältä.

Tuossa tilanteessa varmasti tuntuisi kohtuuttomalta, mutta kun on ei näin idyllisiäkin tilanteita .

Suurin osa tavallisten perheiden lapsista ’tehdään’ noin. Oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tarjosin tätä mahdollisuutta miehelleni sekä esikoisen että toisen lapsemme kohdalla, hän ei katsonut aiheelliseksi tehdä isyyden selvitystä. Esikoinen syntyi alle vuoden yhdessä olon jälkeen ja pikkusisarus sitten aikanaan avioliittoon. Itse tiedän että molemmat lapset ovat 100% varmasti mieheni, eikä mieskään näköjään ole tätä epäillyt.

En ymmärrä miksi isyyden selvittämisestä pitäisi loukkaantua, varsinkaan silloin jos salattavaa ei ole. Mielestäni on tietenkin ensisijaisesti lapsen oikeus tietää isänsä mutta yhtälailla myös miehen oikeus saada varmuus asiasta, johon hän on sitoutumassa loppuiäkseen (tai ainakin seuraavaksi 18 vuodeksi elatuksen muodossa).

Jos tämä on teille tärkeää, niin miksette ota sieltä omalta tililtä 100€ tilaatte testin ja teette. Lähetätte ja maksatte sen?

Miksi ihmeessä se on niin tärkeää, että veronmaksajat maksavat pakosta naapurin Jarin ja Pirjon testin, joka todistaisi heille, että heidän lapsensa on heidän yhteinen vaikkei kummallakaan ole epäilystä asiasta?

Maksatathan sinäkin alapäätutkimuksesi verovaroilla. Ei minua sinun valkovuototaipumukset kiinnosta, vaikka niiden maksuun joudun osallistumaankin.

Ja minä maksan sinun mielenterveysongelmiesi hoidot, eikä nekään kyllä minua kiinnosta. Mutta milloin isyydestä tuli sairaus joka pitää tutkia ja hoitaa.

Toinen on todellinen kuluerä ja toinen mukanokkela kuviteltu kuluerä.

Sairaudeksi isyyttä ei ole mainittu, vain sitä että halutaan olla siitä varmoja. Mutta nokkeluuden nimissä on kiva keksiä kaikkea ylimääräistä maustamaan keskustelua.

Minun alapääni tutkimisia ei sinun verorahoillasi ole maksettu koskaan, siitä olen ihan sata varma. Mutta se on ihan varma, että miesten mielenterveysongelmia on hoidettu siinä missä naisten gynekologisia vaivoja. Ja vaikka jotain muuta kuvittelet, niin kyllä nuo miesten mielenterveysongelmat ovat yhteiskunnalle kuluerä.

Puhumattakaan päihteiden ja tupakan aiheuttamien terveysongelmien hoidosta. Valtaosa hoidetuista miehiä.

Taitaa nuo ortopedisetkin ongelmat ja hoidot olla miesenemmistöisiä. Puhumatta nyt urologisista ongelmista.

Ihan turhaa lillukanvarsiin takertumista. Naisten terveydenhuoltomenot (koko väestön keskiarvo) ovat suurinpiirten 30% miesten menoja suuremmat, euromääräisesti vuosittain n. 4000e  vs 3000e / henkilö jos en aivan väärin muista. 

Miksi vaadit isyystestissä pakolliseksi kaikille? Eikö se riittäisi, että se on sinulle ilmainen, jos sellaisen haluat?

Nykymalli on ongelmallinen koska se asettaa miehen kohtuuttomaan ja epätarvoiseen asemaan naiseen nähden. Tässäkin ketjussa ovat naiset harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ilmoittaneet että jos testin haluaa niin sen hintana on perheen särkyminen. Naiset eivät samanlaista valintaa joudu tekemään. Luonnollisesti myös lapsen oikeudet toteutuvat paremmin kun tieto biologisesta isyydestä ei jää pelkästään äidin sanan varaan, kuten myös ehkä sen oikean biologisen isän.

Älä naurata. Mies halutessaan voi päättää testata lapsensa vaikka tänä iltana. Eikä sen hinta ole kuin satanen. Miehen asema ei ole kohtuuton millään tavoin. Hän saa 100% varmuuden asiasta ihan sillä hetkellä, kun hän sellaisen tiedon haluaa. Tai siis postissa muutamassa viikossa. Pikemmin lapsen oikeus aikuisena testata oletettu isäehdokas on mutkikkaampi. Tietenkin jos mies valitsee ensin syyttää puolisoaan uskottomuudesta, se saattaa vaikuttaa parisuhteeseen. Mutta niin voi käydä vaikkei yhtälöön kuuluisi edes lapsia. Mutta jos ja kun mies todetaan isäksi, niin isänä on ja pysyy. Vaimoja voi tulla ja mennä, mutta isyys pysyy.

Tosiaan voi testata vaimonsa selän takana (ja tietysti ottaa riskin että paljastuu ja vaimo lähtee). Tässä nyt haettiin sellaista asemaa jossa minkäänlaiseen epärehellisyyteen ei tarvitsisi lähteä, mutta taitaa olla sinulle vähän vieras asia?

Ei tarvitse olla epärehellinen, sen kun kertoo asiasta vaimolle hyvissä ajoin ennen raskautta. Mikä on sinun syysi, että et saa suutasi auki ajoissa?

Ainakin hupskeikkaa -yllätysraskauksissa tuo on mahdotonta

Ohis

Olet ihan oikeassa. Noin käy, kun nainen tulee heti ensimmäisellä tapaamiskerralla raskaaksi. Eihän siihen mennessä ole ehtinyt käydä välttämättömiä asioita läpi.

Miksi tuollaisessa tapauksessa sitten pitäisi edes pelätä naisen loukkaantumisesta? Eihän siinä epäillä naista pettämisestä, jos on juuri tavattu. Eikä tuossa kyllä kovinkaan kummoinen parisuhde mene pilalle, jos nainen suuttuukin. Ihmeellisiä ongelmia. Eiköhän tuo loukkaantuminen pettämisepäilyistä liity oikeisiin parisuhteisiin eikä näihin ensitreffeillä paksuksi -tapauksiin. 

Tuo nyt oli kärjistetty esimerkki. Nämä palstavässykät eivät uskalla puhua asiasta vaimolle vaikka yhteiseloa olisi takana yli kymmenen vuotta ennen hartaasti halutun ja odotetun lapsen tuloa. Siinä vaiheessa mies saa sanottua, että haluaa isyystestin. Sitten mies on hämmästynyt, kun vaimo loukkaantuu ja parisuhteeseen tulee iso särö. Eikä reppanat millään tajua, mikä sille vaimolle tuli.

Mm sinä päätit rajata tämän keskustelun koskemaan mainitsemaasi esimerkkiä. Joskin se esimerkki on kyllä osa tätä ilmiötä ja syynkin näkee hyvin tästä ketjusta. Kokonaisuudessaan ilmiö sisältää useita erilaisia tapauksia. Omani esimerkiksi: olin lääkekuurilla , jonka piti tehdä minut hedelmättömäksi. Niin vain kuitenkin vaimo raskautui.

No tuossahan sinulla oli syy epäilyyn. Tässä puhutaan tilanteista, joissa ei mitään muuta syytä epäilyyn ole kuin tilastot.

Ja mikä se tulos sitten oli? Oliko lapsi sinun vai olitko sittenkin hedelmällinen? Mikä on sellainen lääkekuuri, joka tekee hedelmättömäksi? Vai oliko se vain joku lääkärin varoitus, että sivuvaikutuksena saattaa olla hedelmällisyyden heikentyminen? 

Syy epäilyyn, kun lääkitys joka saattaa tehdä hedelmättömäksi?

Johan niitä on sterilisaationkin läpi raskaaksitulleita. Samoin e-pillereidenkin pitäisi tehdä oikeinkäytettynä hedelmättömiksi, silti ne pillerien läpi alkaneet raskaudet ei ole mikään uusi ja ihmeellinen juttu.

Samoin itse olen tullut raskaaksi täysin oikeinkäytetyn ehkäisyn läpi (kondomiehkäisy), eli raskaaksitulon todennäköisyys ollut n. 2-3%.

Helvetti, jos siinä oman järkytykseni keskellä mies olisi vielä alkanut sössöttää jotain pettämisepäilyjä, niin olisi lähtenyt lusikat jakoon.

Siellä lietsotaan itseään feministiseen raivoon yhden sanavalinnan vuoksi, jota mieskirjoittaja ei edes itse käyttänyt. Määrittele ääliö.

"Omani esimerkiksi: olin lääkekuurilla , jonka piti tehdä minut hedelmättömäksi. Niin vain kuitenkin vaimo raskautui."

Tuossa suora lainaus.

Jos edes ehkäisyyn tarkoitettu e-pilleri ei oikeinkäytettynä ehkäise oikeasti 100%:sesti, niin en pistäisi isoa "ehkäisyluottoa" muillekaan lääkityksille. Ei tarvitse kuin yksi siittiö olla elossa ja toimintakelpoinen, niin se riittää. Raskaus saa alkunsa.

Aito ja varma täysi ehkäisyteho on käytännössä vain kohdunpoistolla.

Lihavoimasi sana oli saattaa ja ei ollut minun kirjoittamani. Silti lietsot siellä itseäsi feministiraivoon. Sinusta siis tässäkin tapauksessa vain tyhmänä pitää uskoa 100%:sti mitä nainen sanoo? Ei sinulla ole kyllä mitään kohtuullisuuden käsitystä. Sinua on varmaan helppo vedättää kun kaiken uskot mitä sanotaan, vai koskiko se 100% luottamus taas vain naisen sanaa? Sinut minä haluan käsittelemään vakuutuksiani.

Niin, no miksi vaimonkaa pitää uskoa, että olet kavereidesi kanssa vaikka keilaamassa, etkä rakastajattaten luona?

Lähetätkö reaaliaikavideota vaimolle liikkeistäsi, vai vaaditko sokeaa luottoa?

Se että en olisikaan keilaamassa, ei johda siihen, että vaimo saisi ei-biologisenlapsen , jota luulee omakseen.

AA siis ongelma ei olekaan pettäminen, vaan pettämisestä raskaaksituleminen.

Ok, sori, meillä monella kun pettäminen alunalkaenkin on suhteessa väärin (sekä naisen, että miehen osilta).

Mutta vapaassa suhteessa toki on aina ne omat ongelmansa.

Hyvä rouva näsäviisastelija,

Kumpikin on ongelma, mutta raskaaksi tulon seuraus on niin suuri, että sen selvittämiksi katsoo mielekkääksi nähdä vaivaa enemmän. Pelkän pettämisen selvittämiseksikin moni näkee kovasti vaivaa, mutta sillä ei ole näin elämää mullistavaa jälkiseuraamusta, että viitsisi kaikki kivet kääntää selvitystyössä tahi ole edes kätevää testiä kuten isyyden selvityksessä.

Tästä selittelystä saa nyt vähän sen kuvan, että sallit pettämisen itsellesi, muttet vaimolle.

Vaadit vaimolta sokeaa luottoa, muttet itse luota vaimoosi. Aika tyypillinen kuvio pettäjillä, eli epäillään toisen touhuavan samaa mitä itsekin.

Mistä keksit tuon, että vaadin 100% luottamusta? Lopettakaa tahallaan väärin ymmärtäminen. Se on oikea nykyajan vitsaus. Ymmärretään tahallaan väärin, keksitään omia lisäyksiä ja sitten vielä lietsotaan itsensä niistä vihaan. Toistan: Jos en olekaan keilaamassa, niin sen seuraukset eivät johda siihen, että vaimo saa lapsen, jota luulee omakseen. Siksi vaimo ei vaadi todisteita olinpaikastani. Riski siihen, että en ole luottamuksen arvoinen on olemassa, mutta sen seuraamukset eivät ole keskimäärin kovin suuria. Tosin kyllä  vaimo omalla tapaa yrittää selvitellä missä olen. On mustasukkaista tyyppiä näes.

Kun lapsen isyys vahvistetaan - sitähän sinä suorastaan vaadit - niin lapsella on tapaamisoikeus eli hän tulee teille viikonlopuiksi ja lomalle, voi jopa muuttaa kokonaan teille asumaan. Vaimolle on kyllä selvää, että lapsi ei ole hänen synnyttämänsä, mutta on sillä vaimollekin seuraamuksia, miehet nyt hoidattavat lapsensa vaimoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi sanoa, että tässä ketjussa on vastakkain kaksi eri ryhmää:

Ne, joille pettäminen on niin normaalia, että isyystestiem vaatiminen on ihan perusjuttuja. Ihmetellään, miksi niistä loukkaannutaan.

Ja sitten ne, joille uskollisuus on niin normaalia, että puheet isyystesteistä ovat järkyttäviä. Niistä alkaa miettiä, että mitä se puoliso itse touhuaa, kun näkee isyystestin ihan normaalina varmistuksena.

Sen takia me jälkimmäiseen kuuluvat todennäköisimmin päätyisimme eroamaan. Ei vaan saisi enää rauhaa ajatukselta, että mitä se puoliso selän takana touhuaa.

Ja ilmeisesti te jälkimmäiset ette ole tarpeeksi viisaita asettumaan miehen asemaan tässä tilanteessa. Miksi miehet sitten valitsevat pettäviä naisia jos se luottamus on niin itsestäänselvää. Mistä mies voi tietää? Sen takia näitä testejä tehdään, koska mies ei voi. Ei voi tietää onko kyseinen kumppani luottamuksen arvoinen. Ja kun tästä asiasta osa naisista valehtelee, niin kai sitä haluaa turvata lapsen oikeuden tietää kuka hänen biologinen isänsä on, vai eikö lasten oikeudet kiinnosta kuitenkaan jos ne kaventavat naisten ja äitien oikeukisia? Rusinat pullasta tässäkin.

Mutta eihän sinuunkaan voi luottaa. Mistä nainen saa täyden varmuuden, ettet petä heti kun silmä välttää?

Ei mitenkään. Silloin ei olla parisuhteessa, jos ei voida luottaa toiseen. Itse olen mieluummin yksin kuin mietin yöt läpeensä, että pettääkö puoliso. Jos en luota, en ole parisuhteessa.

Olen eri, mutta mistä tämä "yöt läpeensä" on tähän taas revitty? Luuletteko te oikeasti, että isyystestiä pyytävät miehet miettivät jotenkin alvariinsa kumppaninsa uskollisuutta? No ei mieti. Teille on sata kertaa kerrottu miten iso osa näistä miehistä ajattelee, mutta kun ei halua kuunnella niin ei halua.

Eli mieskö epäilisi vain kerran naistaan pettämisestä? Vain sitä kertaa, jolloin nainen on tullut raskaaksi?

Salli minun nauraa.

Niin, minusta "epäillä" tarkoittaa sitä että pitää jotain asiaa todennäköisenä. Mutta entä jos kumppani ajattelee, ettei voisi kuvitella toisen ikinä pettävän, mutta samalla ymmärtää että osa niistä jotka eivät voi ikinä kuvitella tulevansa petetyksi tulevat kuitenkin petetyksi? Ja tämän pohjalta ymmärtää, että usko on eri asia kuin tieto? Ja haluaa sen uskon lisäksi sen varman, faktapohjaisen tiedon? Ettekö te ihan aidosti kykene ymmärtämään tällaista ajatusmallia, vai onko tuo nyt vaan tahallaan jankkaamista?

Tässä kohtaahan se luottamuksen painopiste muuttuu epäluottamuksen puolelle. Miksi kukaan haluaa varmaa faktapohjaista tietoa, jos oikeasti luottaa eikä epäilys kalva mieltä lainkaan? Kyllä siinä nimenomaan pitää olla jokin ajatus ja epäily taustalla että tuollaisen haluaa ja tarvitsee. Mikään tilasto ei tällainen ole. 

Miten se "painopiste" muuttuu epäilyksen puolelle, jos pitää uskottomuutta erittäin epätodennäköisenä mutta teoriassa mahdollisena? Ja miten niin ei ole tilasto riittävä syy haluta testiä, mistäs sinä voit päättää millä perusteella joku muu haluaa testin tai on haluamatta? Minusta esimerkiksi parin prosentin riski on hirveän iso - etenkin kun sen testistä raivostuvan puolison oma riski on tasan pyöreä nolla.

Mielenkiinnosta kysyn, että pitäisikö sinusta miesten olla ymmärtämättä sitä että myös heillä on pieni riski erehtyä kumppaninsa luotettavuudesta, ja pelkkä tämän faktan ymmärtäminen johtaa jo eroon, vai pitäisikö heidän sinusta vain hyväksyä tämä riski?

Raivostuuko nainen silti vaikka olet hänelle kertonut jo tapailun alkuaikoina, että et luota häneen ja vaadit sitten jokaisesta lapsesta isyystestit? Vai missä vaiheessa päätit, että vaimo on epäluotettava? Kerroitko silloin vaimolle, että luottamusta häneen ei enää ole?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen oikeutta ei naiset edes kunnioita, vaikka teitävät osan valehtelevan tästä myös lapsilleen. Minusta tämä on aika kylmäkiskoista. Oma status ja ylpeys on tärkein, sitten vasta lapsen oikeus tietää kuka on isä, ja viimeisempänä tämän isän oikeus tietää kenen lapsen elämisen kustantaa. Hieno, tasa-arvo on näköjään kauempana kuin luulin.

Kyllä minä tiedän, että minun lapseni eivät voi olla kenenkään muun kuin virallisen isänsä. Heidän oikeutensa isään ovat täysin kunnossa.

Kyllä sinä tiedät, kyse ei olekkaan siitä, etkö ole ymmärtänyt? Ottaako se niin koville antaa toisille varmuus siitä, että hekin tietävät? Kuinka itsekäs ihminen voi olla? Mitä haittaa tuosta testistä on? Toivottavasti on joskus pakollinen.

Antaa? Miehen ei tarvitse odotella muiden antamisia sekunttiakaan. Mies saa varmuuden sillä hetkellä kun hän sen päättää hankkia. Jos hänellä ei ole asiasta 100% varmuutta, niin se on ihan hänen oma valintansa.

Varmuuden saadakseen täytyy kuitenkin toimia naisen selän takana ja riskeerata perhe/parisuhde. Sinulle ilmeisesti tuollainen kieroilu on niin arkipäivää ettet näe siinä mitään ongelmaa, mutta normaalilla moraalilla varustetusta ihmisestä tuo on kohtuutonta.

Miksi selän takana? Ei sitä salaa tarvitse tehdä. Sen kun teet.

Olen eri, mutta jos tämän ketjun aihe oli se lapsen etu, niin se lienee useimmissa tapauksissa kahden aikuisen perheessä kasvaminen. Jos vaimo repii isyystestistä erokilarit, niin kyllä, lapsen etu on tehdä se salassa. Vaimo saa elää rauhassa omissa pilvihattaroissaan, mies saa varmuuden isyydestä ja lapsi ydinperhelapsuuden. Kaikki voittaa.

Ymmärsit väärin. Vaimo repii erokilarit, kun häntä aletaan syyttää pettämisestä.

Nope, kyllä se vaimo ne kilarit nimenomaan siitä testistä repii. Pettämissyytökset ovat vaimon omassa päässä.

Siitepölystäkö se vaimo on tullut raskaaksi? Vai onko hän käynyt salaa klinikalla keinohedelmöityksessä? Vai millä tapaa naiset tulevat raskaaksi? Kerrotko, kun nyt en ymmärrä, mihin tapaan viittaat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on tämä sp-testi nostettu ylös ikäänkuin se olisi joku ultimaattinen vertaus ja argumentti. Huono vertaus se ei ole, sitä en tarkoita mutta ei mitenkään isyystestiä kumoava.

Esim minua vaimo pyysi käymään testissä, kun meillä oli huono vaihe liitossa. Suostuin ja hän alkoikin perua , että ei tarvitse..Ei tarvitse. Kävin silti ja puhtaat ne olivat. En minä kokenut tätä minään kaiken pilaavana luottamuspulana ( vaikka tietysti siinä oli luottamuspulaa), vaan inhimillisenä mustasukkaisuutena ja heikkoutena. Joskus ihminen on niin heikko sekä teoissaan, että ajatuksissaan ja joskus tekee loukkaaviakin asioita . Ihmisiä ollaan kaikki. Oli mukava osoittaa, että minulla on tunto puhdas tässä asiassa. Enkä alkanut lällättää, että mitäs minä sanoin. Itselläni on ollut heikkoja hetkiä elämässä ja epävarmuuksia ja tahtonut varmistusta toisen tunteista.

En mokomaa vaihetta olisi muistanutkaan ellei nyt keskustelun myötä olisi noussut mieleen.

Sinä olet keskivertoa palstanaista huomattavasti parempi elämänkumppani.

Siitä en mene sanomaan mitään, mutta kyllä minusta tässä yhdessä asiassa ovat liian ehdottomia. Aika moni asia voi laukaista ihmisessä kriisin. Sairaus , ikäkriisi. Silloin joku ehkä haluaa varmistusta toisen rakkaudesta enemmän ja ehkä mustasukkaisuudenkin keinoin. Joku toinen reagoi eri tavalla. Sitten kun näitä vaiheita on puolisoilla eri aikaa , niin ei ole minusta realistista olettaa kummankin olevan koko ajan vakaita kuin peruskallio. Minusta olisi julmaakin heti jättää toinen, jos muuten kaikki on hyvin toi sen epävarmuuden osoituksista.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa dna-rekisterissä voisi olla kiintoisa lopputulos, kun joillekin miehille alkaa sadella isyysilmoituksia yhdenillanjuttujensa seurauksina. Ja elotusvelvoite tietty kaikista.

Ja silloinhan tietty se itsevaadittu rekisteri onkin epistä ja vääryyttä.

Varmaan jotain selkärangatonta nilkkiä vituttaisikin kun alkaisi tippua elatusvaateita postiluukusta. Normaalille, suoraselkäiselle miehelle laskujen löytäminen oikeaan osoitteeseen sen sijaan olisi pelkästään positiivista. 

Et kai sinäkin kuulu siihen joukkoon joka lapsellisesti kuvittelee että miehet (tai naiset, sen puoleen) ovat homogeenista massaa joka ajattelee kaikista asioista samalla tavalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin tuota minäkin ajattelin, että jos mies joka tapauksessa on minun kanssani parisuhteessa, vaikka epäileekin minun pettävän, mikä merkitys sillä uskollisuudellani sitten on. Hänelle se on näköjään ihan yhdentekevää ja vieraissa käyntini kiinnostaisi ainoastaan siinä vaiheessa, kun on lapsi tulossa. Enpä kyllä haluaisi olla sellaisessa parisuhteessa, jossa miestä ei voisi vähempää kiinnostaa käynkö vieraissa vai en. 

Tässä sinä syötät muille omia arvojasi ja tulkitset heitä sen mukaan, miten sinä ajattelisit jos toimisit samoin. Mutta kun se ei tiedätkös mene niin. En usko, että juuri kenellekään isyystestiä pyytävälle uskollisuus on yhdentekevä asia.

No sitähän tässä yritänkin selittää, että luulisi, ettei se ole yhdentekevä asia. Silti tässä ihmetellään, miksi nainen loukkaantuu, jos häntä epäillään. Tottakai nainen loukkaantuu, jos häntä niin merkittävässä asiassa epäillään. Ei se voi mennä niin, että teko on merkittävä, mutta teosta epäily on pikkujuttu. Jos vedetään ääripään esimerkki tähän niin olisiko sinusta ok, jos sinua joku läheinen ihminen epäilisi lapsen hyväksikäytöstä. Se on tosi iso juttu ja vakava teko tietysti sille uhrille, mutta totta helkutissa se on iso juttu myös sille syytetylle. Ei sellaista nyt vain ohiteta olankohautuksella, kuten tuossa nyt jatkuvasti hoetaan "miksi loukkaantua, jos on syytön". Se, että teko on toteutuessaan väärä ja seuraukset kohtuuttomat, ei tarkoita sitä, että niitä syytöksiä voi heitellä miten sattuu niin, ettei siitä saisi syyttömänä loukkaantua. 

Niin no, se nyt on teidän valittu tapanne nähdä tämä asia, että pidätte sitä syytöksenä. Näin ei suinkaan tarvitse olla eikä suurin osa pyytäjistä sitä näin ajattele. Ei myöskään kaikki ne, joilta testiä pyydetään.

Ja siinä taas yksi pyhän hengen mies. Kenen sinä kuvittelet siis olevan vaimosi lapsen isä, jos et epäile vaimoasi pettämisestä, mutta et myöskään voi olla varma oletko itse isä? 

Se, ettei joku epäile vaimoaan pettämisestä ei millään tavalla suojele isyyshuijauksen uhriksi joutumiselta, itseasiassa päinvastoin.

Ei tietenkään, mutta on paradoksaalista, jos sama ihminen väittää, että ei epäile vaimoaan, mutta tekee testin, ettei tule huijatuksi. Yhden ihmisen näkökulmassa nämä ovat keskenään ristiriidassa. Ellei sitä testiä tee joku muu kuin se mies. 

Epäily on minusta eri asia kuin mahdollisuuden myöntäminen. Minä en epäile puolisoani mistään, mutta tiedän, että osa niistä jotka eivät epäile tulevat silti petetyiksi. Minä en ole meedio enkä edes poikkeuksellisen hyvä ihmistuntija. Minä en koe olevani sen yläpuolella, ettenkö minä voisi olla yksi niistä jotka pettyvät. Ymmärtääkö joku? Osa ihmisistä on väärässä puolisonsa suhteen ja osa oikeassa. Kukaan ei itse voi tietää kumpaan ryhmään kuuluu, joten näin ollen minä en itsekään voi tietää mihin ryhmään kuulun. Kukaan teistäkään ei voi tietää kumpaan ryhmään kuuluu, mutta osa valitsee pistää tämän asian suhteen päänsä pensaaseen. Se on toki ihan fine ja teidän valintanne. Olen kuitenkin hieman eri mieltä siitä, onko tätä realiteettien kieltoa kohtuullista vaatia toiselta ihmiseltä.

Toisaalta jokaisella on toki oikeus etsiä toivomansa kaltaista kumppania ja myös lähteä suhteesta itse valitsemistaan syistä. Olisi vaan hyvä, että etenkin suorilta avioeroon johtavista ehdottomista deal breakereista keskusteltaisiin avoimesti jo ennen suhteen vakavoitumista. Toki puolin ja toisin.

Sinä siis olet keronut naiselle jo tapailun alkuvaiheessa, että tulet vaatimaan jokaisesta lapsesta isyystestin. Todella hienoa, yksikään testejä vaatinut mies ei ole tässä ketjussa kommentoinut tuota kertaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän kiinnostavana sitä, että aloittaja olettaa kaikkien odottavien äitien olevan moraalittomia lumppuja, joilla on suhteita useisiin miehiin.

Taidat sekoittaa naiset miehiin, joille sana uskollisuus on tuntematon käsite.

Tahallasiko vääristelet vai etkö vaan aidosti ymmärrä? Kuka on puhunut kaikista naisista? Kyse on siitä, että pieni osa naisista on epäluotettavia, mutta osa näistä harvoista naisista osaavat uskottavasti esittää luotettavaa. Näin ollen isyyshuijausten kitkemiseksi pitäisi testata kaikki.

En itse edes kannata pakollisia testejä, mutta näin räikeät logiikkavirheet sattuvat jo silmiin.

Samoin kaikille miehille pitää määrätä sp-tautitestit kuukausittain, kun osa miehistä on epäluotettavia. Taudinlevittäjät pitää saada kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin tuota minäkin ajattelin, että jos mies joka tapauksessa on minun kanssani parisuhteessa, vaikka epäileekin minun pettävän, mikä merkitys sillä uskollisuudellani sitten on. Hänelle se on näköjään ihan yhdentekevää ja vieraissa käyntini kiinnostaisi ainoastaan siinä vaiheessa, kun on lapsi tulossa. Enpä kyllä haluaisi olla sellaisessa parisuhteessa, jossa miestä ei voisi vähempää kiinnostaa käynkö vieraissa vai en. 

Tässä sinä syötät muille omia arvojasi ja tulkitset heitä sen mukaan, miten sinä ajattelisit jos toimisit samoin. Mutta kun se ei tiedätkös mene niin. En usko, että juuri kenellekään isyystestiä pyytävälle uskollisuus on yhdentekevä asia.

No sitähän tässä yritänkin selittää, että luulisi, ettei se ole yhdentekevä asia. Silti tässä ihmetellään, miksi nainen loukkaantuu, jos häntä epäillään. Tottakai nainen loukkaantuu, jos häntä niin merkittävässä asiassa epäillään. Ei se voi mennä niin, että teko on merkittävä, mutta teosta epäily on pikkujuttu. Jos vedetään ääripään esimerkki tähän niin olisiko sinusta ok, jos sinua joku läheinen ihminen epäilisi lapsen hyväksikäytöstä. Se on tosi iso juttu ja vakava teko tietysti sille uhrille, mutta totta helkutissa se on iso juttu myös sille syytetylle. Ei sellaista nyt vain ohiteta olankohautuksella, kuten tuossa nyt jatkuvasti hoetaan "miksi loukkaantua, jos on syytön". Se, että teko on toteutuessaan väärä ja seuraukset kohtuuttomat, ei tarkoita sitä, että niitä syytöksiä voi heitellä miten sattuu niin, ettei siitä saisi syyttömänä loukkaantua. 

Niin no, se nyt on teidän valittu tapanne nähdä tämä asia, että pidätte sitä syytöksenä. Näin ei suinkaan tarvitse olla eikä suurin osa pyytäjistä sitä näin ajattele. Ei myöskään kaikki ne, joilta testiä pyydetään.

Ja siinä taas yksi pyhän hengen mies. Kenen sinä kuvittelet siis olevan vaimosi lapsen isä, jos et epäile vaimoasi pettämisestä, mutta et myöskään voi olla varma oletko itse isä? 

Se, ettei joku epäile vaimoaan pettämisestä ei millään tavalla suojele isyyshuijauksen uhriksi joutumiselta, itseasiassa päinvastoin.

Ei tietenkään, mutta on paradoksaalista, jos sama ihminen väittää, että ei epäile vaimoaan, mutta tekee testin, ettei tule huijatuksi. Yhden ihmisen näkökulmassa nämä ovat keskenään ristiriidassa. Ellei sitä testiä tee joku muu kuin se mies. 

Epäily on minusta eri asia kuin mahdollisuuden myöntäminen. Minä en epäile puolisoani mistään, mutta tiedän, että osa niistä jotka eivät epäile tulevat silti petetyiksi. Minä en ole meedio enkä edes poikkeuksellisen hyvä ihmistuntija. Minä en koe olevani sen yläpuolella, ettenkö minä voisi olla yksi niistä jotka pettyvät. Ymmärtääkö joku? Osa ihmisistä on väärässä puolisonsa suhteen ja osa oikeassa. Kukaan ei itse voi tietää kumpaan ryhmään kuuluu, joten näin ollen minä en itsekään voi tietää mihin ryhmään kuulun. Kukaan teistäkään ei voi tietää kumpaan ryhmään kuuluu, mutta osa valitsee pistää tämän asian suhteen päänsä pensaaseen. Se on toki ihan fine ja teidän valintanne. Olen kuitenkin hieman eri mieltä siitä, onko tätä realiteettien kieltoa kohtuullista vaatia toiselta ihmiseltä.

Toisaalta jokaisella on toki oikeus etsiä toivomansa kaltaista kumppania ja myös lähteä suhteesta itse valitsemistaan syistä. Olisi vaan hyvä, että etenkin suorilta avioeroon johtavista ehdottomista deal breakereista keskusteltaisiin avoimesti jo ennen suhteen vakavoitumista. Toki puolin ja toisin.

Ei tietenkään voi tietää, mutta entä sitten. Minä olen valinnut luottaa mieheeni ja sillä selvä. Jos haluan parisuhteen hänen kanssaan, minun täytyy sietää se pienen pieni epävarmuus ja mahdollisuus pettämiseen. Jos en tätä sietäisi, mitä ihmettä minä teen parisuhteellakaan? 

Sinun luottamuksen pettämisestä on pienempi seuraus kuin miehen luottamuksen pettämisestä. Sinä et voi saada lasta , jota luulet omaksesi.

Voin kuolla miehen tartuttamaan tautiin. Minusta se on isompi riski. Ja luotan silti.

Se riski on teillä molemmilla ja mieskin luottaa sen asian suhteen sinuun joten se on vastavuoroista, toisin kuin tuo lapsikuvio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tarjosin tätä mahdollisuutta miehelleni sekä esikoisen että toisen lapsemme kohdalla, hän ei katsonut aiheelliseksi tehdä isyyden selvitystä. Esikoinen syntyi alle vuoden yhdessä olon jälkeen ja pikkusisarus sitten aikanaan avioliittoon. Itse tiedän että molemmat lapset ovat 100% varmasti mieheni, eikä mieskään näköjään ole tätä epäillyt.

En ymmärrä miksi isyyden selvittämisestä pitäisi loukkaantua, varsinkaan silloin jos salattavaa ei ole. Mielestäni on tietenkin ensisijaisesti lapsen oikeus tietää isänsä mutta yhtälailla myös miehen oikeus saada varmuus asiasta, johon hän on sitoutumassa loppuiäkseen (tai ainakin seuraavaksi 18 vuodeksi elatuksen muodossa).

Jos tämä on teille tärkeää, niin miksette ota sieltä omalta tililtä 100€ tilaatte testin ja teette. Lähetätte ja maksatte sen?

Miksi ihmeessä se on niin tärkeää, että veronmaksajat maksavat pakosta naapurin Jarin ja Pirjon testin, joka todistaisi heille, että heidän lapsensa on heidän yhteinen vaikkei kummallakaan ole epäilystä asiasta?

Maksatathan sinäkin alapäätutkimuksesi verovaroilla. Ei minua sinun valkovuototaipumukset kiinnosta, vaikka niiden maksuun joudun osallistumaankin.

Ja minä maksan sinun mielenterveysongelmiesi hoidot, eikä nekään kyllä minua kiinnosta. Mutta milloin isyydestä tuli sairaus joka pitää tutkia ja hoitaa.

Toinen on todellinen kuluerä ja toinen mukanokkela kuviteltu kuluerä.

Sairaudeksi isyyttä ei ole mainittu, vain sitä että halutaan olla siitä varmoja. Mutta nokkeluuden nimissä on kiva keksiä kaikkea ylimääräistä maustamaan keskustelua.

Minun alapääni tutkimisia ei sinun verorahoillasi ole maksettu koskaan, siitä olen ihan sata varma. Mutta se on ihan varma, että miesten mielenterveysongelmia on hoidettu siinä missä naisten gynekologisia vaivoja. Ja vaikka jotain muuta kuvittelet, niin kyllä nuo miesten mielenterveysongelmat ovat yhteiskunnalle kuluerä.

Puhumattakaan päihteiden ja tupakan aiheuttamien terveysongelmien hoidosta. Valtaosa hoidetuista miehiä.

Taitaa nuo ortopedisetkin ongelmat ja hoidot olla miesenemmistöisiä. Puhumatta nyt urologisista ongelmista.

Ihan turhaa lillukanvarsiin takertumista. Naisten terveydenhuoltomenot (koko väestön keskiarvo) ovat suurinpiirten 30% miesten menoja suuremmat, euromääräisesti vuosittain n. 4000e  vs 3000e / henkilö jos en aivan väärin muista. 

Miksi vaadit isyystestissä pakolliseksi kaikille? Eikö se riittäisi, että se on sinulle ilmainen, jos sellaisen haluat?

Nykymalli on ongelmallinen koska se asettaa miehen kohtuuttomaan ja epätarvoiseen asemaan naiseen nähden. Tässäkin ketjussa ovat naiset harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ilmoittaneet että jos testin haluaa niin sen hintana on perheen särkyminen. Naiset eivät samanlaista valintaa joudu tekemään. Luonnollisesti myös lapsen oikeudet toteutuvat paremmin kun tieto biologisesta isyydestä ei jää pelkästään äidin sanan varaan, kuten myös ehkä sen oikean biologisen isän.

Älä naurata. Mies halutessaan voi päättää testata lapsensa vaikka tänä iltana. Eikä sen hinta ole kuin satanen. Miehen asema ei ole kohtuuton millään tavoin. Hän saa 100% varmuuden asiasta ihan sillä hetkellä, kun hän sellaisen tiedon haluaa. Tai siis postissa muutamassa viikossa. Pikemmin lapsen oikeus aikuisena testata oletettu isäehdokas on mutkikkaampi. Tietenkin jos mies valitsee ensin syyttää puolisoaan uskottomuudesta, se saattaa vaikuttaa parisuhteeseen. Mutta niin voi käydä vaikkei yhtälöön kuuluisi edes lapsia. Mutta jos ja kun mies todetaan isäksi, niin isänä on ja pysyy. Vaimoja voi tulla ja mennä, mutta isyys pysyy.

Tosiaan voi testata vaimonsa selän takana (ja tietysti ottaa riskin että paljastuu ja vaimo lähtee). Tässä nyt haettiin sellaista asemaa jossa minkäänlaiseen epärehellisyyteen ei tarvitsisi lähteä, mutta taitaa olla sinulle vähän vieras asia?

Ei tarvitse olla epärehellinen, sen kun kertoo asiasta vaimolle hyvissä ajoin ennen raskautta. Mikä on sinun syysi, että et saa suutasi auki ajoissa?

Ainakin hupskeikkaa -yllätysraskauksissa tuo on mahdotonta

Ohis

Olet ihan oikeassa. Noin käy, kun nainen tulee heti ensimmäisellä tapaamiskerralla raskaaksi. Eihän siihen mennessä ole ehtinyt käydä välttämättömiä asioita läpi.

Miksi tuollaisessa tapauksessa sitten pitäisi edes pelätä naisen loukkaantumisesta? Eihän siinä epäillä naista pettämisestä, jos on juuri tavattu. Eikä tuossa kyllä kovinkaan kummoinen parisuhde mene pilalle, jos nainen suuttuukin. Ihmeellisiä ongelmia. Eiköhän tuo loukkaantuminen pettämisepäilyistä liity oikeisiin parisuhteisiin eikä näihin ensitreffeillä paksuksi -tapauksiin. 

Tuo nyt oli kärjistetty esimerkki. Nämä palstavässykät eivät uskalla puhua asiasta vaimolle vaikka yhteiseloa olisi takana yli kymmenen vuotta ennen hartaasti halutun ja odotetun lapsen tuloa. Siinä vaiheessa mies saa sanottua, että haluaa isyystestin. Sitten mies on hämmästynyt, kun vaimo loukkaantuu ja parisuhteeseen tulee iso särö. Eikä reppanat millään tajua, mikä sille vaimolle tuli.

Mm sinä päätit rajata tämän keskustelun koskemaan mainitsemaasi esimerkkiä. Joskin se esimerkki on kyllä osa tätä ilmiötä ja syynkin näkee hyvin tästä ketjusta. Kokonaisuudessaan ilmiö sisältää useita erilaisia tapauksia. Omani esimerkiksi: olin lääkekuurilla , jonka piti tehdä minut hedelmättömäksi. Niin vain kuitenkin vaimo raskautui.

No tuossahan sinulla oli syy epäilyyn. Tässä puhutaan tilanteista, joissa ei mitään muuta syytä epäilyyn ole kuin tilastot.

Ja mikä se tulos sitten oli? Oliko lapsi sinun vai olitko sittenkin hedelmällinen? Mikä on sellainen lääkekuuri, joka tekee hedelmättömäksi? Vai oliko se vain joku lääkärin varoitus, että sivuvaikutuksena saattaa olla hedelmällisyyden heikentyminen? 

Syy epäilyyn, kun lääkitys joka saattaa tehdä hedelmättömäksi?

Johan niitä on sterilisaationkin läpi raskaaksitulleita. Samoin e-pillereidenkin pitäisi tehdä oikeinkäytettynä hedelmättömiksi, silti ne pillerien läpi alkaneet raskaudet ei ole mikään uusi ja ihmeellinen juttu.

Samoin itse olen tullut raskaaksi täysin oikeinkäytetyn ehkäisyn läpi (kondomiehkäisy), eli raskaaksitulon todennäköisyys ollut n. 2-3%.

Helvetti, jos siinä oman järkytykseni keskellä mies olisi vielä alkanut sössöttää jotain pettämisepäilyjä, niin olisi lähtenyt lusikat jakoon.

Siellä lietsotaan itseään feministiseen raivoon yhden sanavalinnan vuoksi, jota mieskirjoittaja ei edes itse käyttänyt. Määrittele ääliö.

"Omani esimerkiksi: olin lääkekuurilla , jonka piti tehdä minut hedelmättömäksi. Niin vain kuitenkin vaimo raskautui."

Tuossa suora lainaus.

Jos edes ehkäisyyn tarkoitettu e-pilleri ei oikeinkäytettynä ehkäise oikeasti 100%:sesti, niin en pistäisi isoa "ehkäisyluottoa" muillekaan lääkityksille. Ei tarvitse kuin yksi siittiö olla elossa ja toimintakelpoinen, niin se riittää. Raskaus saa alkunsa.

Aito ja varma täysi ehkäisyteho on käytännössä vain kohdunpoistolla.

Lihavoimasi sana oli saattaa ja ei ollut minun kirjoittamani. Silti lietsot siellä itseäsi feministiraivoon. Sinusta siis tässäkin tapauksessa vain tyhmänä pitää uskoa 100%:sti mitä nainen sanoo? Ei sinulla ole kyllä mitään kohtuullisuuden käsitystä. Sinua on varmaan helppo vedättää kun kaiken uskot mitä sanotaan, vai koskiko se 100% luottamus taas vain naisen sanaa? Sinut minä haluan käsittelemään vakuutuksiani.

Niin, no miksi vaimonkaa pitää uskoa, että olet kavereidesi kanssa vaikka keilaamassa, etkä rakastajattaten luona?

Lähetätkö reaaliaikavideota vaimolle liikkeistäsi, vai vaaditko sokeaa luottoa?

Se että en olisikaan keilaamassa, ei johda siihen, että vaimo saisi ei-biologisenlapsen , jota luulee omakseen.

AA siis ongelma ei olekaan pettäminen, vaan pettämisestä raskaaksituleminen.

Ok, sori, meillä monella kun pettäminen alunalkaenkin on suhteessa väärin (sekä naisen, että miehen osilta).

Mutta vapaassa suhteessa toki on aina ne omat ongelmansa.

Hyvä rouva näsäviisastelija,

Kumpikin on ongelma, mutta raskaaksi tulon seuraus on niin suuri, että sen selvittämiksi katsoo mielekkääksi nähdä vaivaa enemmän. Pelkän pettämisen selvittämiseksikin moni näkee kovasti vaivaa, mutta sillä ei ole näin elämää mullistavaa jälkiseuraamusta, että viitsisi kaikki kivet kääntää selvitystyössä tahi ole edes kätevää testiä kuten isyyden selvityksessä.

Tästä selittelystä saa nyt vähän sen kuvan, että sallit pettämisen itsellesi, muttet vaimolle.

Vaadit vaimolta sokeaa luottoa, muttet itse luota vaimoosi. Aika tyypillinen kuvio pettäjillä, eli epäillään toisen touhuavan samaa mitä itsekin.

Mistä keksit tuon, että vaadin 100% luottamusta? Lopettakaa tahallaan väärin ymmärtäminen. Se on oikea nykyajan vitsaus. Ymmärretään tahallaan väärin, keksitään omia lisäyksiä ja sitten vielä lietsotaan itsensä niistä vihaan. Toistan: Jos en olekaan keilaamassa, niin sen seuraukset eivät johda siihen, että vaimo saa lapsen, jota luulee omakseen. Siksi vaimo ei vaadi todisteita olinpaikastani. Riski siihen, että en ole luottamuksen arvoinen on olemassa, mutta sen seuraamukset eivät ole keskimäärin kovin suuria. Tosin kyllä  vaimo omalla tapaa yrittää selvitellä missä olen. On mustasukkaista tyyppiä näes.

Kun lapsen isyys vahvistetaan - sitähän sinä suorastaan vaadit - niin lapsella on tapaamisoikeus eli hän tulee teille viikonlopuiksi ja lomalle, voi jopa muuttaa kokonaan teille asumaan. Vaimolle on kyllä selvää, että lapsi ei ole hänen synnyttämänsä, mutta on sillä vaimollekin seuraamuksia, miehet nyt hoidattavat lapsensa vaimoillaan.

No en tiedä yhtään tällaista tapausta ja enpä muista juuri lukeneenikaan moisesta. Että nainen ottaisi miehen toiselle naiselle tekemän lapsen elätettäväkseen. Ja edelleen tästä puuttuisi se ettei asiasta tiedä puoli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin tuota minäkin ajattelin, että jos mies joka tapauksessa on minun kanssani parisuhteessa, vaikka epäileekin minun pettävän, mikä merkitys sillä uskollisuudellani sitten on. Hänelle se on näköjään ihan yhdentekevää ja vieraissa käyntini kiinnostaisi ainoastaan siinä vaiheessa, kun on lapsi tulossa. Enpä kyllä haluaisi olla sellaisessa parisuhteessa, jossa miestä ei voisi vähempää kiinnostaa käynkö vieraissa vai en. 

Tässä sinä syötät muille omia arvojasi ja tulkitset heitä sen mukaan, miten sinä ajattelisit jos toimisit samoin. Mutta kun se ei tiedätkös mene niin. En usko, että juuri kenellekään isyystestiä pyytävälle uskollisuus on yhdentekevä asia.

No sitähän tässä yritänkin selittää, että luulisi, ettei se ole yhdentekevä asia. Silti tässä ihmetellään, miksi nainen loukkaantuu, jos häntä epäillään. Tottakai nainen loukkaantuu, jos häntä niin merkittävässä asiassa epäillään. Ei se voi mennä niin, että teko on merkittävä, mutta teosta epäily on pikkujuttu. Jos vedetään ääripään esimerkki tähän niin olisiko sinusta ok, jos sinua joku läheinen ihminen epäilisi lapsen hyväksikäytöstä. Se on tosi iso juttu ja vakava teko tietysti sille uhrille, mutta totta helkutissa se on iso juttu myös sille syytetylle. Ei sellaista nyt vain ohiteta olankohautuksella, kuten tuossa nyt jatkuvasti hoetaan "miksi loukkaantua, jos on syytön". Se, että teko on toteutuessaan väärä ja seuraukset kohtuuttomat, ei tarkoita sitä, että niitä syytöksiä voi heitellä miten sattuu niin, ettei siitä saisi syyttömänä loukkaantua. 

Niin no, se nyt on teidän valittu tapanne nähdä tämä asia, että pidätte sitä syytöksenä. Näin ei suinkaan tarvitse olla eikä suurin osa pyytäjistä sitä näin ajattele. Ei myöskään kaikki ne, joilta testiä pyydetään.

Ja siinä taas yksi pyhän hengen mies. Kenen sinä kuvittelet siis olevan vaimosi lapsen isä, jos et epäile vaimoasi pettämisestä, mutta et myöskään voi olla varma oletko itse isä? 

Se, ettei joku epäile vaimoaan pettämisestä ei millään tavalla suojele isyyshuijauksen uhriksi joutumiselta, itseasiassa päinvastoin.

Ei tietenkään, mutta on paradoksaalista, jos sama ihminen väittää, että ei epäile vaimoaan, mutta tekee testin, ettei tule huijatuksi. Yhden ihmisen näkökulmassa nämä ovat keskenään ristiriidassa. Ellei sitä testiä tee joku muu kuin se mies. 

Epäily on minusta eri asia kuin mahdollisuuden myöntäminen. Minä en epäile puolisoani mistään, mutta tiedän, että osa niistä jotka eivät epäile tulevat silti petetyiksi. Minä en ole meedio enkä edes poikkeuksellisen hyvä ihmistuntija. Minä en koe olevani sen yläpuolella, ettenkö minä voisi olla yksi niistä jotka pettyvät. Ymmärtääkö joku? Osa ihmisistä on väärässä puolisonsa suhteen ja osa oikeassa. Kukaan ei itse voi tietää kumpaan ryhmään kuuluu, joten näin ollen minä en itsekään voi tietää mihin ryhmään kuulun. Kukaan teistäkään ei voi tietää kumpaan ryhmään kuuluu, mutta osa valitsee pistää tämän asian suhteen päänsä pensaaseen. Se on toki ihan fine ja teidän valintanne. Olen kuitenkin hieman eri mieltä siitä, onko tätä realiteettien kieltoa kohtuullista vaatia toiselta ihmiseltä.

Toisaalta jokaisella on toki oikeus etsiä toivomansa kaltaista kumppania ja myös lähteä suhteesta itse valitsemistaan syistä. Olisi vaan hyvä, että etenkin suorilta avioeroon johtavista ehdottomista deal breakereista keskusteltaisiin avoimesti jo ennen suhteen vakavoitumista. Toki puolin ja toisin.

Sinä siis olet keronut naiselle jo tapailun alkuvaiheessa, että tulet vaatimaan jokaisesta lapsesta isyystestin. Todella hienoa, yksikään testejä vaatinut mies ei ole tässä ketjussa kommentoinut tuota kertaakaan.

Tässä se on. Ennen sitoutumista ja lapsia, kertokaa tämä. Ja sitten jos ryhdytte lapsia yrittämään, teette ne samoilla arvoilla.

Älkää yrittäkö sotkea meitä muita ja koko yhteiskuntaa peleihinne.

Tässä ketjussa on jotain vikaa. Ei kukaan ihminen ole noin tyhmä, että varmuus lapsen vanhemmista ei olisi tärkeimpiä asioita, niin lapselle, kuin hänen isälleenkin. Onko täällä porvoolasia vai onko jonkun ajatuksenjuoksu tällä tasolla. Harvoja hetkiä kun hävettää olla nainen. Aina miehiltä vaaditaan tukea ja ymmärrystä, mutta tähän asiaan sitä ymmärrystä ei löydykkään?! N42 kahden teinipojan äiti.

Vierailija kirjoitti:

Naisten mielestä miehen ei tule vaatia testiä jos meinaa jatkaa parisuhdetta naisen kanssa. Tässä nämä luotettavat naiset tekevät karhunpalvelusta kaikille. Ei ne valehtelevat jäävät aina vain harvemmin kiinni, jos testin vaatiminen otetaan niin henkilökohtaisesti. Ymmärrän että kaikki eivät tätä yhteistä hyvää ymmärrä, kuten ei lapsensa rokottamatta jättäjätkään, mutta nyt ymmärtämättömyys on liian yleistä, jopa avn mittapuulla.

Jos nainen tietää jos suhteen alkumetreiltä sen, että mies vaatii syntyvistä lapsista isyystestit, niin hänellä ei ole mitään syytä raivostua. Kai sinä olet kertonut kantasi jokaiselle deittaamallesi naiselle? Jos et, niin miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi sanoa, että tässä ketjussa on vastakkain kaksi eri ryhmää:

Ne, joille pettäminen on niin normaalia, että isyystestiem vaatiminen on ihan perusjuttuja. Ihmetellään, miksi niistä loukkaannutaan.

Ja sitten ne, joille uskollisuus on niin normaalia, että puheet isyystesteistä ovat järkyttäviä. Niistä alkaa miettiä, että mitä se puoliso itse touhuaa, kun näkee isyystestin ihan normaalina varmistuksena.

Sen takia me jälkimmäiseen kuuluvat todennäköisimmin päätyisimme eroamaan. Ei vaan saisi enää rauhaa ajatukselta, että mitä se puoliso selän takana touhuaa.

Ja ilmeisesti te jälkimmäiset ette ole tarpeeksi viisaita asettumaan miehen asemaan tässä tilanteessa. Miksi miehet sitten valitsevat pettäviä naisia jos se luottamus on niin itsestäänselvää. Mistä mies voi tietää? Sen takia näitä testejä tehdään, koska mies ei voi. Ei voi tietää onko kyseinen kumppani luottamuksen arvoinen. Ja kun tästä asiasta osa naisista valehtelee, niin kai sitä haluaa turvata lapsen oikeuden tietää kuka hänen biologinen isänsä on, vai eikö lasten oikeudet kiinnosta kuitenkaan jos ne kaventavat naisten ja äitien oikeukisia? Rusinat pullasta tässäkin.

Mutta eihän sinuunkaan voi luottaa. Mistä nainen saa täyden varmuuden, ettet petä heti kun silmä välttää?

Ei mitenkään. Silloin ei olla parisuhteessa, jos ei voida luottaa toiseen. Itse olen mieluummin yksin kuin mietin yöt läpeensä, että pettääkö puoliso. Jos en luota, en ole parisuhteessa.

Olen eri, mutta mistä tämä "yöt läpeensä" on tähän taas revitty? Luuletteko te oikeasti, että isyystestiä pyytävät miehet miettivät jotenkin alvariinsa kumppaninsa uskollisuutta? No ei mieti. Teille on sata kertaa kerrottu miten iso osa näistä miehistä ajattelee, mutta kun ei halua kuunnella niin ei halua.

Eli mieskö epäilisi vain kerran naistaan pettämisestä? Vain sitä kertaa, jolloin nainen on tullut raskaaksi?

Salli minun nauraa.

Niin, minusta "epäillä" tarkoittaa sitä että pitää jotain asiaa todennäköisenä. Mutta entä jos kumppani ajattelee, ettei voisi kuvitella toisen ikinä pettävän, mutta samalla ymmärtää että osa niistä jotka eivät voi ikinä kuvitella tulevansa petetyksi tulevat kuitenkin petetyksi? Ja tämän pohjalta ymmärtää, että usko on eri asia kuin tieto? Ja haluaa sen uskon lisäksi sen varman, faktapohjaisen tiedon? Ettekö te ihan aidosti kykene ymmärtämään tällaista ajatusmallia, vai onko tuo nyt vaan tahallaan jankkaamista?

Tässä kohtaahan se luottamuksen painopiste muuttuu epäluottamuksen puolelle. Miksi kukaan haluaa varmaa faktapohjaista tietoa, jos oikeasti luottaa eikä epäilys kalva mieltä lainkaan? Kyllä siinä nimenomaan pitää olla jokin ajatus ja epäily taustalla että tuollaisen haluaa ja tarvitsee. Mikään tilasto ei tällainen ole. 

Miten se "painopiste" muuttuu epäilyksen puolelle, jos pitää uskottomuutta erittäin epätodennäköisenä mutta teoriassa mahdollisena? Ja miten niin ei ole tilasto riittävä syy haluta testiä, mistäs sinä voit päättää millä perusteella joku muu haluaa testin tai on haluamatta? Minusta esimerkiksi parin prosentin riski on hirveän iso - etenkin kun sen testistä raivostuvan puolison oma riski on tasan pyöreä nolla.

Mielenkiinnosta kysyn, että pitäisikö sinusta miesten olla ymmärtämättä sitä että myös heillä on pieni riski erehtyä kumppaninsa luotettavuudesta, ja pelkkä tämän faktan ymmärtäminen johtaa jo eroon, vai pitäisikö heidän sinusta vain hyväksyä tämä riski?

Raivostuuko nainen silti vaikka olet hänelle kertonut jo tapailun alkuaikoina, että et luota häneen ja vaadit sitten jokaisesta lapsesta isyystestit? Vai missä vaiheessa päätit, että vaimo on epäluotettava? Kerroitko silloin vaimolle, että luottamusta häneen ei enää ole?

Suhteet ja niiden dynamiikka eivät ole staattisia vaan muuttuvat ajan kuluessa.