Miksi naiset loukkaantuvat isyyden selvittämisestä vaikka on ENSISIJAISESTI lapsen oikeus tietää kuka isänsä on?
Eivätkö naiset ajattele ollenkaan lastaan ja tämän oikeuksia silloin kun ottavat "itseensä" jos mies vaatii, että lapsen isyys selvitetään? Naiset ottavat tämän ensisijaisesti loukkauksena vaikka koko kuviossa pitäisi ajatella miestä sekä lasta. Mikä tässä asiassa on naiselle niin vaikeaa ja kiusallista toteuttaa tämä kuvio läpi? Mistä kumpuaa naisten itsekkyys?
Tietysti naisen _täytyy_ olla sitä mieltä, että miehen ja lapsen on halutessaan saatava selville totuus. Tietenkin, miksi ei pitäisi? Pitäisikö lapsen ja miehen elää epäluulossa koska "Naisen Uskollisuus"?
Kommentit (2252)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten mielestä miehen ei tule vaatia testiä jos meinaa jatkaa parisuhdetta naisen kanssa. Tässä nämä luotettavat naiset tekevät karhunpalvelusta kaikille. Ei ne valehtelevat jäävät aina vain harvemmin kiinni, jos testin vaatiminen otetaan niin henkilökohtaisesti. Ymmärrän että kaikki eivät tätä yhteistä hyvää ymmärrä, kuten ei lapsensa rokottamatta jättäjätkään, mutta nyt ymmärtämättömyys on liian yleistä, jopa avn mittapuulla.
Jos nainen tietää jos suhteen alkumetreiltä sen, että mies vaatii syntyvistä lapsista isyystestit, niin hänellä ei ole mitään syytä raivostua. Kai sinä olet kertonut kantasi jokaiselle deittaamallesi naiselle? Jos et, niin miksi?
En, koska en ymmärtänyt että testeistä voi loukkaantua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa naiset nostavat tärkeämmäksi asiaksi luottamuksen, sen ohi saako lapsi tietää ketä hänen isänsä on. Vai käsitinkä jotakin väärin?
Jahas taas tämä "lapsen paras" -kortti. Oletkos sinäkin testannut oman isäsi? Mikset? Onko sinulta joku evännyt oikeuden testiin? Vai onko sittenkin niin, että sinua ei oikeasti hirveästi ole asia vaivannut?
Olen miettinyt asiaa, mutta lahjakkuudet ja ulkonäkö on niin samankaltaiset että en epäile. Onko väärin ajatella lapsen oikeuksia jos naisen ylpeys siitä kärsii?
Näkyikö sinun ulkonäkö ja lahjakkuudet syntymän jälkeen niin selvästi, että isäsi tunnisti sinut heti omaksi lapsekseen? Vai sanoiko hän äidillesi, että lapsen isyys pitää selvittää välittömästi? Jos hän ei testejä vaatinut, niin miksi ihmeessä hän luotti äitisi sanaan, eihän äitisikään ole luotettava?
En tiedä miten tämä liittyy mihinkään, mutta silloin ei käsittääkseni tämä ollut ihan niin helppoa. Äitini on tosin valehdellut minulle monesta nuoruuttani koskevasta asiasta, mutta tässä isäkysymyksessä MINÄ olen tehnyt päätöksen luottaa omiin havaintoihin ja vanhempieni sanaan. Miks naisten pitää vääntää keskustelu johonkin epäolennaiseen, vai onko tämä vahinkoa? Keskustelutaidot ovat monelta kateissa. Minusta naiset eivät näe tässä tuota yhteistä linjaa millä olis helppo saada valehtelevat ihmiset vastuuseen ja helpottaa monen tulevankin ihmisen elämää. Tai vaihtoehtoisesti eivät halua nähdä.
Sinun täytyy olla siis vähintään nelikymppinen, sillä isyystestejä tehtiin 80-luvullakin. Kysyin asiaa isäsi kannalta, miksei hän vaatinut isyyttä testattavaksi varsinkin, kun äitisi on valehtelija. Ilmeisesti äitisi on syy siihen, että et pysty luottamaan yhteenkään naiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa naiset nostavat tärkeämmäksi asiaksi luottamuksen, sen ohi saako lapsi tietää ketä hänen isänsä on. Vai käsitinkä jotakin väärin?
Jahas taas tämä "lapsen paras" -kortti. Oletkos sinäkin testannut oman isäsi? Mikset? Onko sinulta joku evännyt oikeuden testiin? Vai onko sittenkin niin, että sinua ei oikeasti hirveästi ole asia vaivannut?
Olen miettinyt asiaa, mutta lahjakkuudet ja ulkonäkö on niin samankaltaiset että en epäile. Onko väärin ajatella lapsen oikeuksia jos naisen ylpeys siitä kärsii?
Näkyikö sinun ulkonäkö ja lahjakkuudet syntymän jälkeen niin selvästi, että isäsi tunnisti sinut heti omaksi lapsekseen? Vai sanoiko hän äidillesi, että lapsen isyys pitää selvittää välittömästi? Jos hän ei testejä vaatinut, niin miksi ihmeessä hän luotti äitisi sanaan, eihän äitisikään ole luotettava?
En tiedä miten tämä liittyy mihinkään, mutta silloin ei käsittääkseni tämä ollut ihan niin helppoa. Äitini on tosin valehdellut minulle monesta nuoruuttani koskevasta asiasta, mutta tässä isäkysymyksessä MINÄ olen tehnyt päätöksen luottaa omiin havaintoihin ja vanhempieni sanaan. Miks naisten pitää vääntää keskustelu johonkin epäolennaiseen, vai onko tämä vahinkoa? Keskustelutaidot ovat monelta kateissa. Minusta naiset eivät näe tässä tuota yhteistä linjaa millä olis helppo saada valehtelevat ihmiset vastuuseen ja helpottaa monen tulevankin ihmisen elämää. Tai vaihtoehtoisesti eivät halua nähdä.
Tuossa olen kanssasi samaa mieltä. Miehet eivät osaa sanoa naiselle suhteen alkuaikoina, että he sitten tulevaisuudessa haluavat isyystestit. Yhdellä pienellä lauseella saisi kaiken kuntoon, miksi se on miehille niin vaikea sanoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten mielestä miehen ei tule vaatia testiä jos meinaa jatkaa parisuhdetta naisen kanssa. Tässä nämä luotettavat naiset tekevät karhunpalvelusta kaikille. Ei ne valehtelevat jäävät aina vain harvemmin kiinni, jos testin vaatiminen otetaan niin henkilökohtaisesti. Ymmärrän että kaikki eivät tätä yhteistä hyvää ymmärrä, kuten ei lapsensa rokottamatta jättäjätkään, mutta nyt ymmärtämättömyys on liian yleistä, jopa avn mittapuulla.
Jos nainen tietää jos suhteen alkumetreiltä sen, että mies vaatii syntyvistä lapsista isyystestit, niin hänellä ei ole mitään syytä raivostua. Kai sinä olet kertonut kantasi jokaiselle deittaamallesi naiselle? Jos et, niin miksi?
Suhteen alussa voi vaikuttaa, että on tekemisissä maailman ihanimman ihmisen kanssa, joka ei ikinä pettäisi tms. Ajan kuluessa tilanne voi olla täysin toinen. Syystä tai toisesta. Sama kun kertoisi, että minulla on diabetes, koska se myöhemmin on mahdollista. Pitäisi tämän logiikan mukaan joko elämä olla täysin tasaista ja ennalta avattua tai sitten osata kertoa etukäteen ja ennustaen miten elämä ja kumppanukset tulevat muuttumaan.
Sinua syytetään työpaikallasi varkaudesta. Mitään todisteita ei ole, eikä syyttäjällä ole mitään perustelua sille, että hän syyttää sinua varkaaksi. Jos loukkaannut syytöksestä, se todistaa tietysti vain sen, että olet varas.
Eikö vain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten mielestä miehen ei tule vaatia testiä jos meinaa jatkaa parisuhdetta naisen kanssa. Tässä nämä luotettavat naiset tekevät karhunpalvelusta kaikille. Ei ne valehtelevat jäävät aina vain harvemmin kiinni, jos testin vaatiminen otetaan niin henkilökohtaisesti. Ymmärrän että kaikki eivät tätä yhteistä hyvää ymmärrä, kuten ei lapsensa rokottamatta jättäjätkään, mutta nyt ymmärtämättömyys on liian yleistä, jopa avn mittapuulla.
Jos nainen tietää jos suhteen alkumetreiltä sen, että mies vaatii syntyvistä lapsista isyystestit, niin hänellä ei ole mitään syytä raivostua. Kai sinä olet kertonut kantasi jokaiselle deittaamallesi naiselle? Jos et, niin miksi?
En, koska en ymmärtänyt että testeistä voi loukkaantua.
Ymmärrätkö, että mies voi loukkaantua siitä, jos nainen vaatii, että lapsen limakalvoilta on otettava näytteitä, onko mies käyttänyt lasta hyväkseen. Ei niin, että olisi syytä epäillä, mutta jotkut miehet sellaista tekevät, ja onhan se nyt vakavampi asia kuin aviollinen uskollisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin tuota minäkin ajattelin, että jos mies joka tapauksessa on minun kanssani parisuhteessa, vaikka epäileekin minun pettävän, mikä merkitys sillä uskollisuudellani sitten on. Hänelle se on näköjään ihan yhdentekevää ja vieraissa käyntini kiinnostaisi ainoastaan siinä vaiheessa, kun on lapsi tulossa. Enpä kyllä haluaisi olla sellaisessa parisuhteessa, jossa miestä ei voisi vähempää kiinnostaa käynkö vieraissa vai en.
Tässä sinä syötät muille omia arvojasi ja tulkitset heitä sen mukaan, miten sinä ajattelisit jos toimisit samoin. Mutta kun se ei tiedätkös mene niin. En usko, että juuri kenellekään isyystestiä pyytävälle uskollisuus on yhdentekevä asia.
No sitähän tässä yritänkin selittää, että luulisi, ettei se ole yhdentekevä asia. Silti tässä ihmetellään, miksi nainen loukkaantuu, jos häntä epäillään. Tottakai nainen loukkaantuu, jos häntä niin merkittävässä asiassa epäillään. Ei se voi mennä niin, että teko on merkittävä, mutta teosta epäily on pikkujuttu. Jos vedetään ääripään esimerkki tähän niin olisiko sinusta ok, jos sinua joku läheinen ihminen epäilisi lapsen hyväksikäytöstä. Se on tosi iso juttu ja vakava teko tietysti sille uhrille, mutta totta helkutissa se on iso juttu myös sille syytetylle. Ei sellaista nyt vain ohiteta olankohautuksella, kuten tuossa nyt jatkuvasti hoetaan "miksi loukkaantua, jos on syytön". Se, että teko on toteutuessaan väärä ja seuraukset kohtuuttomat, ei tarkoita sitä, että niitä syytöksiä voi heitellä miten sattuu niin, ettei siitä saisi syyttömänä loukkaantua.
Niin no, se nyt on teidän valittu tapanne nähdä tämä asia, että pidätte sitä syytöksenä. Näin ei suinkaan tarvitse olla eikä suurin osa pyytäjistä sitä näin ajattele. Ei myöskään kaikki ne, joilta testiä pyydetään.
Ja siinä taas yksi pyhän hengen mies. Kenen sinä kuvittelet siis olevan vaimosi lapsen isä, jos et epäile vaimoasi pettämisestä, mutta et myöskään voi olla varma oletko itse isä?
Se, ettei joku epäile vaimoaan pettämisestä ei millään tavalla suojele isyyshuijauksen uhriksi joutumiselta, itseasiassa päinvastoin.
Ei tietenkään, mutta on paradoksaalista, jos sama ihminen väittää, että ei epäile vaimoaan, mutta tekee testin, ettei tule huijatuksi. Yhden ihmisen näkökulmassa nämä ovat keskenään ristiriidassa. Ellei sitä testiä tee joku muu kuin se mies.
Epäily on minusta eri asia kuin mahdollisuuden myöntäminen. Minä en epäile puolisoani mistään, mutta tiedän, että osa niistä jotka eivät epäile tulevat silti petetyiksi. Minä en ole meedio enkä edes poikkeuksellisen hyvä ihmistuntija. Minä en koe olevani sen yläpuolella, ettenkö minä voisi olla yksi niistä jotka pettyvät. Ymmärtääkö joku? Osa ihmisistä on väärässä puolisonsa suhteen ja osa oikeassa. Kukaan ei itse voi tietää kumpaan ryhmään kuuluu, joten näin ollen minä en itsekään voi tietää mihin ryhmään kuulun. Kukaan teistäkään ei voi tietää kumpaan ryhmään kuuluu, mutta osa valitsee pistää tämän asian suhteen päänsä pensaaseen. Se on toki ihan fine ja teidän valintanne. Olen kuitenkin hieman eri mieltä siitä, onko tätä realiteettien kieltoa kohtuullista vaatia toiselta ihmiseltä.
Toisaalta jokaisella on toki oikeus etsiä toivomansa kaltaista kumppania ja myös lähteä suhteesta itse valitsemistaan syistä. Olisi vaan hyvä, että etenkin suorilta avioeroon johtavista ehdottomista deal breakereista keskusteltaisiin avoimesti jo ennen suhteen vakavoitumista. Toki puolin ja toisin.
Sinä siis olet keronut naiselle jo tapailun alkuvaiheessa, että tulet vaatimaan jokaisesta lapsesta isyystestin. Todella hienoa, yksikään testejä vaatinut mies ei ole tässä ketjussa kommentoinut tuota kertaakaan.
Tässä se on. Ennen sitoutumista ja lapsia, kertokaa tämä. Ja sitten jos ryhdytte lapsia yrittämään, teette ne samoilla arvoilla.
Älkää yrittäkö sotkea meitä muita ja koko yhteiskuntaa peleihinne.
Mihin peleihin? Minä olen ennen tätä tuon olevan selviö, ja nyt huomaan että ei ole. Uskoin taas naisista parempaa kuin he näköjään ovat. Ja otan tämän asian vaimoni kanssa puheeksi. Eri
Naisia ei voi aliarvioida liiaksi, mitä tulee heidän tempparit-logiikkaan ja järjen juoksuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa naiset nostavat tärkeämmäksi asiaksi luottamuksen, sen ohi saako lapsi tietää ketä hänen isänsä on. Vai käsitinkä jotakin väärin?
Jahas taas tämä "lapsen paras" -kortti. Oletkos sinäkin testannut oman isäsi? Mikset? Onko sinulta joku evännyt oikeuden testiin? Vai onko sittenkin niin, että sinua ei oikeasti hirveästi ole asia vaivannut?
Olen miettinyt asiaa, mutta lahjakkuudet ja ulkonäkö on niin samankaltaiset että en epäile. Onko väärin ajatella lapsen oikeuksia jos naisen ylpeys siitä kärsii?
Näkyikö sinun ulkonäkö ja lahjakkuudet syntymän jälkeen niin selvästi, että isäsi tunnisti sinut heti omaksi lapsekseen? Vai sanoiko hän äidillesi, että lapsen isyys pitää selvittää välittömästi? Jos hän ei testejä vaatinut, niin miksi ihmeessä hän luotti äitisi sanaan, eihän äitisikään ole luotettava?
En tiedä miten tämä liittyy mihinkään, mutta silloin ei käsittääkseni tämä ollut ihan niin helppoa. Äitini on tosin valehdellut minulle monesta nuoruuttani koskevasta asiasta, mutta tässä isäkysymyksessä MINÄ olen tehnyt päätöksen luottaa omiin havaintoihin ja vanhempieni sanaan. Miks naisten pitää vääntää keskustelu johonkin epäolennaiseen, vai onko tämä vahinkoa? Keskustelutaidot ovat monelta kateissa. Minusta naiset eivät näe tässä tuota yhteistä linjaa millä olis helppo saada valehtelevat ihmiset vastuuseen ja helpottaa monen tulevankin ihmisen elämää. Tai vaihtoehtoisesti eivät halua nähdä.
Sinun täytyy olla siis vähintään nelikymppinen, sillä isyystestejä tehtiin 80-luvullakin. Kysyin asiaa isäsi kannalta, miksei hän vaatinut isyyttä testattavaksi varsinkin, kun äitisi on valehtelija. Ilmeisesti äitisi on syy siihen, että et pysty luottamaan yhteenkään naiseen.
Asia ei nyt mene noin, sinä päättelet väärin. Kaiken lisäksi tämä on aiheen kannalta irrallista, ja sinä et edes yritä tai osaa keskustella ketjun aiheesta, joten lopetan tämän asian tähän.
Vierailija kirjoitti:
Sinua syytetään työpaikallasi varkaudesta. Mitään todisteita ei ole, eikä syyttäjällä ole mitään perustelua sille, että hän syyttää sinua varkaaksi. Jos loukkaannut syytöksestä, se todistaa tietysti vain sen, että olet varas.
Eikö vain?
Liittyä taas aiheesee ... ei mitenkään, mutta jatketaan nyt sitten samalla linjalla.
Minä muuten olin aiemmin töissä, joissa joku toinen AINA tarkisti että olet tehnyt työsi niin kuin piti, koska virheen sattuessa seuraukset olisivat olleet vakavat. Olisiko pitänyt joka päivä loukkaantua siitä, että kollegat ja työnantajat eivät luota minuun?
Vierailija kirjoitti:
Nyt on tämä sp-testi nostettu ylös ikäänkuin se olisi joku ultimaattinen vertaus ja argumentti. Huono vertaus se ei ole, sitä en tarkoita mutta ei mitenkään isyystestiä kumoava.
Esim minua vaimo pyysi käymään testissä, kun meillä oli huono vaihe liitossa. Suostuin ja hän alkoikin perua , että ei tarvitse..Ei tarvitse. Kävin silti ja puhtaat ne olivat. En minä kokenut tätä minään kaiken pilaavana luottamuspulana ( vaikka tietysti siinä oli luottamuspulaa), vaan inhimillisenä mustasukkaisuutena ja heikkoutena. Joskus ihminen on niin heikko sekä teoissaan, että ajatuksissaan ja joskus tekee loukkaaviakin asioita . Ihmisiä ollaan kaikki. Oli mukava osoittaa, että minulla on tunto puhdas tässä asiassa. Enkä alkanut lällättää, että mitäs minä sanoin. Itselläni on ollut heikkoja hetkiä elämässä ja epävarmuuksia ja tahtonut varmistusta toisen tunteista.
En mokomaa vaihetta olisi muistanutkaan ellei nyt keskustelun myötä olisi noussut mieleen.
Siis eihän puhdas sp-testi mitään muuta todista, kuin sen, että et sairasta sukupuolitautia.
Vaikka olisit pettänyt vaimoasi 10 kanssa, niin et sinä niiltä välttämättä tautia olisi saanut. Vaimo halusi varmistaa, ettei saa kuolemantautia sinulta, ei uskollisuuttasi.
Eikö lienee parasta, että tässäkin ketjussa kommentoivat miehet jatkossa kertovat jo seurustelun alussa, että jos joskus lapsiin asti päästään, ne tullaan testaamaan. Silloin ei tarvitse tapella vauvapalstalla satoja sivuja. Jos nainen ei tähän suostu, voitta laittaa kantapäät vastakkain. Ihmisillä on suhteille erilaisia odotuksia ja vaatimuksia. Ne kannattaa puhua selväksi jo alkutaipaleella niin ei tule myöhemmin pettymystä.
Ne jotka ei testejä tarvitse, niiden ei tarvitse tälläkään asialla päätään vaivata. Ja kaikilla asiat hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Sinua syytetään työpaikallasi varkaudesta. Mitään todisteita ei ole, eikä syyttäjällä ole mitään perustelua sille, että hän syyttää sinua varkaaksi. Jos loukkaannut syytöksestä, se todistaa tietysti vain sen, että olet varas.
Eikö vain?
Siksi rikoksia ja isyyttäkin tutkitaan, että totuus löytyisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen aikanaan puhunut avioehdosta useamman naispuolisen tuttavani kanssa, joista jokainen oli sitä mieltä, ettei sellaista pitäisi tehdä koska naimisiin pitäisi mennä siitä lähtökohdasta että liitto on ikuinen. Jos pitää varautua eroon, niin ei pidä mennä naimisiin lainkaan. Itse taas olin sitä mieltä, että puolet liitoista loppuu eroon eikä näistä eropareista juuri kukaan ole avioituessaan ajatellut eroavansa. Ajattelen, ettei kukaan, minä mukaanluettuna voi itse tietää kuuluuko ryhmään "tietää ettei tule eroamaan" vai "luulee ettei tule eroamaan".
Mielenkiintoista oli, että pitkän keskustelun jälkeen jokainen näistä tutuista joutui myöntämään, että ei, eivät hekään voi sataprosenttisen varmasti tietää tulevaa. Lopulta todettiin, että jos jotain käy niin sitä murehditaan sitten, tässä hetkessä ei voi tehdä muuta kuin luottaa.
Tämä lienee se ajatus myös isyystestin kohdalla. Kun riittävästi jankataan, niin lähes jokainen testistä loukkaantuva nainen joutunee myöntämään, että vaikka kuinka uskoo ja luottaa niin ei, täyttä faktatietoa ei voi siitä toisen uskollisuudesta olla. Mutta tämä on niin valtavan kokoinen asia miehelle, että lienee todella vaikea asennoitua siten, että luotetaan nyt, ja jos sitten joskus osoittautuukin että olen väärässä niin se on sen ajan murhe. Luottamukseen sisältyy aina riski pettymisestä ja se täytyy vaan hyväksyä. Mutta miksi siihen täytyisi sisältyä riski toisen miehen lapsen kasvattamisesta, kun se täydellinen varmuus on niin helppo tarjota?
Sinä ja naispuoliset tuttavasi ette käsitä sitä seikkaa, että ihan jokainen avioliitto päättyy joskus, siis ihan jokainen. Sitä varten se avioehto on.
Minä itse tiedän, kuka minun lasteni isä on ja se on oma aviomies. Jos mies olisi halunnut teettää testit, niin sehän olisi tarkoittanut sitä, että lapsia tehdessämme (siis ihan kalenterin kanssa suunniteltiin, milloin lapsen olisi hyvä aika syntyä) olisin ihan tietoisesti mennyt pettämään häntä ilman ehkäisyä. Toisen lapsen kanssa raskaus alkoi heti ja toisessa meni kuukausi. Mieti nyt ihan tarkkaan, mikä järki minulla olisi ollut mennä pettämään just siinä kohtaa eikä seuraavan 30 vuoden aikana?
Jaa milläköhän perusteella me emme ihmisen kuolevaisuutta ymmärrä? Minä puhuin erosta, en leskeksi jäämisestä. Katsos kun jokainen ihan itse päätä sen avioehtonsa sisällön. Meillä se koskee vain eroa, kuolemassa tulee normaali ositus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten mielestä miehen ei tule vaatia testiä jos meinaa jatkaa parisuhdetta naisen kanssa. Tässä nämä luotettavat naiset tekevät karhunpalvelusta kaikille. Ei ne valehtelevat jäävät aina vain harvemmin kiinni, jos testin vaatiminen otetaan niin henkilökohtaisesti. Ymmärrän että kaikki eivät tätä yhteistä hyvää ymmärrä, kuten ei lapsensa rokottamatta jättäjätkään, mutta nyt ymmärtämättömyys on liian yleistä, jopa avn mittapuulla.
Jos nainen tietää jos suhteen alkumetreiltä sen, että mies vaatii syntyvistä lapsista isyystestit, niin hänellä ei ole mitään syytä raivostua. Kai sinä olet kertonut kantasi jokaiselle deittaamallesi naiselle? Jos et, niin miksi?
En, koska en ymmärtänyt että testeistä voi loukkaantua.
Et ymmärätänyt, että väittämällä puolison pettäneen sinua tämä pitää tätä loukkaavana?! Ai kamala, miten tyhmä olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on tämä sp-testi nostettu ylös ikäänkuin se olisi joku ultimaattinen vertaus ja argumentti. Huono vertaus se ei ole, sitä en tarkoita mutta ei mitenkään isyystestiä kumoava.
Esim minua vaimo pyysi käymään testissä, kun meillä oli huono vaihe liitossa. Suostuin ja hän alkoikin perua , että ei tarvitse..Ei tarvitse. Kävin silti ja puhtaat ne olivat. En minä kokenut tätä minään kaiken pilaavana luottamuspulana ( vaikka tietysti siinä oli luottamuspulaa), vaan inhimillisenä mustasukkaisuutena ja heikkoutena. Joskus ihminen on niin heikko sekä teoissaan, että ajatuksissaan ja joskus tekee loukkaaviakin asioita . Ihmisiä ollaan kaikki. Oli mukava osoittaa, että minulla on tunto puhdas tässä asiassa. Enkä alkanut lällättää, että mitäs minä sanoin. Itselläni on ollut heikkoja hetkiä elämässä ja epävarmuuksia ja tahtonut varmistusta toisen tunteista.
En mokomaa vaihetta olisi muistanutkaan ellei nyt keskustelun myötä olisi noussut mieleen.
Siis eihän puhdas sp-testi mitään muuta todista, kuin sen, että et sairasta sukupuolitautia.
Vaikka olisit pettänyt vaimoasi 10 kanssa, niin et sinä niiltä välttämättä tautia olisi saanut. Vaimo halusi varmistaa, ettei saa kuolemantautia sinulta, ei uskollisuuttasi.
Eikö lienee parasta, että tässäkin ketjussa kommentoivat miehet jatkossa kertovat jo seurustelun alussa, että jos joskus lapsiin asti päästään, ne tullaan testaamaan. Silloin ei tarvitse tapella vauvapalstalla satoja sivuja. Jos nainen ei tähän suostu, voitta laittaa kantapäät vastakkain. Ihmisillä on suhteille erilaisia odotuksia ja vaatimuksia. Ne kannattaa puhua selväksi jo alkutaipaleella niin ei tule myöhemmin pettymystä.
Ne jotka ei testejä tarvitse, niiden ei tarvitse tälläkään asialla päätään vaivata. Ja kaikilla asiat hyvin.
Mitenkäs tämä nyt eroaa siitä kun toiset sanovat että mies haluaa vain varmistua lapsen isyydestä eikä naisen uskollisuudesta? Tuplastandardit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten mielestä miehen ei tule vaatia testiä jos meinaa jatkaa parisuhdetta naisen kanssa. Tässä nämä luotettavat naiset tekevät karhunpalvelusta kaikille. Ei ne valehtelevat jäävät aina vain harvemmin kiinni, jos testin vaatiminen otetaan niin henkilökohtaisesti. Ymmärrän että kaikki eivät tätä yhteistä hyvää ymmärrä, kuten ei lapsensa rokottamatta jättäjätkään, mutta nyt ymmärtämättömyys on liian yleistä, jopa avn mittapuulla.
Jos nainen tietää jos suhteen alkumetreiltä sen, että mies vaatii syntyvistä lapsista isyystestit, niin hänellä ei ole mitään syytä raivostua. Kai sinä olet kertonut kantasi jokaiselle deittaamallesi naiselle? Jos et, niin miksi?
Suhteen alussa voi vaikuttaa, että on tekemisissä maailman ihanimman ihmisen kanssa, joka ei ikinä pettäisi tms. Ajan kuluessa tilanne voi olla täysin toinen. Syystä tai toisesta. Sama kun kertoisi, että minulla on diabetes, koska se myöhemmin on mahdollista. Pitäisi tämän logiikan mukaan joko elämä olla täysin tasaista ja ennalta avattua tai sitten osata kertoa etukäteen ja ennustaen miten elämä ja kumppanukset tulevat muuttumaan.
Jos sinulla on elämässä periaatteita, niin niitäkö et kerro toiselle? Eikö toisella on oikeutta tietää asioista, jotka vaikuttavat hänen elämään hyvin paljon? Alan jo uskoa, että miesten kommunikaatiotaidot on murahtelun asteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinua syytetään työpaikallasi varkaudesta. Mitään todisteita ei ole, eikä syyttäjällä ole mitään perustelua sille, että hän syyttää sinua varkaaksi. Jos loukkaannut syytöksestä, se todistaa tietysti vain sen, että olet varas.
Eikö vain?
Liittyä taas aiheesee ... ei mitenkään, mutta jatketaan nyt sitten samalla linjalla.
Minä muuten olin aiemmin töissä, joissa joku toinen AINA tarkisti että olet tehnyt työsi niin kuin piti, koska virheen sattuessa seuraukset olisivat olleet vakavat. Olisiko pitänyt joka päivä loukkaantua siitä, että kollegat ja työnantajat eivät luota minuun?
Miten tämä nyt sitten liityy mihinkään? Sinusta on siis sama asia, jos teet työtä, jonka joku vielä varmistaa, kuin se, että sinua syytetään työpaikalla varkaaksi? Työn tarkastaminen on varotoimenpide, ei syytös. Ymmärrätkö eron?
Ei sinua kukaan syytä mistään, jos työn rutiiniin kuuluu tarkastus. Jos sinua syytetään varkaaksi, se ei liene rutiini toimenpide työpaikalla.
Olisi todella loukkaavaa tulla syytetyksi varkaaksi työpaikalla, vaikka ei olisi mitään tehnyt. Jos jonkun kuuluu tarkastaa tekemäsi työt ja se kuuluu työnluonteeseen, niin mitä kamalaa siinä olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on tämä sp-testi nostettu ylös ikäänkuin se olisi joku ultimaattinen vertaus ja argumentti. Huono vertaus se ei ole, sitä en tarkoita mutta ei mitenkään isyystestiä kumoava.
Esim minua vaimo pyysi käymään testissä, kun meillä oli huono vaihe liitossa. Suostuin ja hän alkoikin perua , että ei tarvitse..Ei tarvitse. Kävin silti ja puhtaat ne olivat. En minä kokenut tätä minään kaiken pilaavana luottamuspulana ( vaikka tietysti siinä oli luottamuspulaa), vaan inhimillisenä mustasukkaisuutena ja heikkoutena. Joskus ihminen on niin heikko sekä teoissaan, että ajatuksissaan ja joskus tekee loukkaaviakin asioita . Ihmisiä ollaan kaikki. Oli mukava osoittaa, että minulla on tunto puhdas tässä asiassa. Enkä alkanut lällättää, että mitäs minä sanoin. Itselläni on ollut heikkoja hetkiä elämässä ja epävarmuuksia ja tahtonut varmistusta toisen tunteista.
En mokomaa vaihetta olisi muistanutkaan ellei nyt keskustelun myötä olisi noussut mieleen.
Siis eihän puhdas sp-testi mitään muuta todista, kuin sen, että et sairasta sukupuolitautia.
Vaikka olisit pettänyt vaimoasi 10 kanssa, niin et sinä niiltä välttämättä tautia olisi saanut. Vaimo halusi varmistaa, ettei saa kuolemantautia sinulta, ei uskollisuuttasi.
Eikö lienee parasta, että tässäkin ketjussa kommentoivat miehet jatkossa kertovat jo seurustelun alussa, että jos joskus lapsiin asti päästään, ne tullaan testaamaan. Silloin ei tarvitse tapella vauvapalstalla satoja sivuja. Jos nainen ei tähän suostu, voitta laittaa kantapäät vastakkain. Ihmisillä on suhteille erilaisia odotuksia ja vaatimuksia. Ne kannattaa puhua selväksi jo alkutaipaleella niin ei tule myöhemmin pettymystä.
Ne jotka ei testejä tarvitse, niiden ei tarvitse tälläkään asialla päätään vaivata. Ja kaikilla asiat hyvin.
Eikä isyystestikään todista 100% naisen uskollisuudesta. Vain siitä , että lapsi on oma ja se siinä on tarkoituskin ja päämäärä.
Ei siitä etukäteen tarvitse tai voikaan kertoa, ellei näytä ilmeiseltä että olisi syytä. Suhteen aikana toinen voi muuttua siihen suuntaan, että epäilystä tulee ajankohtaista ja mitä ei olisi uskonut aiemmin. Ei voi etukäteen tietää miten reagoi jos toinen muuttuukin ihan erilaiseksi tai monia muita syitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinua syytetään työpaikallasi varkaudesta. Mitään todisteita ei ole, eikä syyttäjällä ole mitään perustelua sille, että hän syyttää sinua varkaaksi. Jos loukkaannut syytöksestä, se todistaa tietysti vain sen, että olet varas.
Eikö vain?
Liittyä taas aiheesee ... ei mitenkään, mutta jatketaan nyt sitten samalla linjalla.
Minä muuten olin aiemmin töissä, joissa joku toinen AINA tarkisti että olet tehnyt työsi niin kuin piti, koska virheen sattuessa seuraukset olisivat olleet vakavat. Olisiko pitänyt joka päivä loukkaantua siitä, että kollegat ja työnantajat eivät luota minuun?
Tiesitkö sinä asiasta työpaikan vastaanottaessasi? Päättikö työnantaja kesken kaiken, että sinun työt pitää tarkistaa vaikka itse tiesit, että olet tehnyt ne yhtä hyvin kuin kollegasi, joiden töitä ei tarkistettu? Huomaatko, mitä eroa noissa kahdessa on?
Kysytään vielä monennen kerran, että naiset, haluaisitteko te _varmuuden_ vanhemmuudestanne vai kävisikö synnärillä edimerkiksi sellainen käytäntö, että synnytyksen jälkeen vauvat viedään tutkimushuoneisiin ja sieltä sitten satunnaisesti jaetaan vauvoja kotiutuville? Kävisikö tuollainen malli vai olisiko kiva saada todisteita?
Biologia on mitä on eli miehellä EI OLE todisteita isyydestä. Luottamus vaimoon ei ole todiste vaikka miten vääntäisitte asiaa ympäri.
Mihin peleihin? Minä olen ennen tätä tuon olevan selviö, ja nyt huomaan että ei ole. Uskoin taas naisista parempaa kuin he näköjään ovat. Ja otan tämän asian vaimoni kanssa puheeksi. Eri