Aviomies + rakastaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap mulla on ihan samanlaisia ajatuksia. Vuodenvaihde sai jonkun palikan siirtymään päässäni ja nyt musta tuntuu, että tänä vuonna saatan pettää.

Tilanne on muutoin samantyyppinen kuin sinullakin, että olen ihastunut toiseen, joka on varattu ja jonka olen tuntenut vuosia. Haluaisin pelkkää seksiä ja vain hetken, en uutta vakavaa suhdetta.

Toisaalta mieheni on hyvin mustasukkainen. Hän ei kuitenkaan enää tunnu haluavan minua enää oikeasti ja varmaan haluan siksi kokea olevani himottu ja haluttu jonkun toisen toimesta. Erota en halua ja rikkoa perhettä.

.

Kuten sanottu, minulla on tämä ajatus tullut päähän nyt erityisesti vuoden alussa melkein pelottavalla voimalla. Mieluiten haluaisin avoimen suhteen tai parinvaihtoa, mutta mieheni ole suostu, olen niitä ehdottanut jo.

Hyvin vaikea tilanne, en tiedä, kumman puolesta löisin vetoa, että tulenko pettämään vai en.

N48

Aiemmassa kommentissa joku kirjoitti pitkällisesti intohimon herättämisestä oman puolison kanssa. Se ei meidän tapauksessamme ehkä onnistu enää. Tuntuu siltä, että jotta mieheni haluaisi minua, minun täytyy tekeytyä joksikin toiseksi, vieraaksi naiseksi. Eli rooliasua ja jopa peruukkia. Kaipaan syvästi sitä, että sellainen mies, jota minäkin haluan, haluaisi minua minuna itsenäni.

N48

N48, voisitko kokea olevasi oma itsesi pienillä mausteilla. Ellei käytössäsi jo ole, voisitko harkita hankkia sukat ja sukkanauhat. Seksipalstalla on jo pitkään käyty keskustelua rakastelusta kengät jalassa. Käsittääkseni kokeilleiden kommentit ovat olleet pääsääntöisesti erittäin positiivisia. Nainen virittäytyy tunnelmaan sääriään sukilla somistaessaan ja korkkareita tai saapikkaita sovittaessaan.

t. nimimerkillä korkkarit kattoon ; )

Mutta silloinhan hän ei saisi olla omana itsenään. Täytyy kelvata se mikä on.

Käyttäähän tää rouva varmaan vaatteita muutenkin? Vai kuljeskeleeko alasti kylillä koska muuten ei ole omana itsenään?

- ja jos miehelle oma vaimo kelpaa, vaikka sit välillä sukkien kanssa, niin ongelma on varmaan vaan se, ettei mies kelpaa enää naiselle.

Ja jos sukat ja sukkanauhat (entisaikaan muuten täysin normaali, päiväkäytössä ollut vaatetus eikä tarvii mennä edes kauhean paljon taaksepäin ajassa) on kauhistus, niin taitaa olla vaan tekosyiden etsintää sille  että voisi mennä peittoa vieraan kanssa heiluttamaan.

Tämä. Kyllä sitä intohimoa ja vaihtelua saa siihen omaan suhteeseen jos haluaa. Eri roolileikit, eri paikoissa, eritavoin panemalla. Asioista kannattaa jutella ja tutkia muita mahdollisuuksia kuin hankkia panomiehiä lisää. Mikä nyt kelläkin sitä rutiinia rikkoo. En jatkaisi päivääkään avioliittoa mieheni kanssa, mikäli molemmat emme enää haluaisi toisiamme seksuaalisesti. Yhdessä 35 v.

Minä sain käsityksen, että N48 olisi vuosia koittanut herätellä kipinää eri asuleikein hänestä muuten piittaamattoman miehensä kanssa. Toki tässä kuultiin vain naisnäkökulma, mutta minusta kuulosti, ettei haluja saatu vaan kohtaamaan. Jos toinen haluaa harrastaa vaikka erittäin virikkeellistä ja rajua seksiä ja toinen haluaa hienovaraisin elein herätellä puolisoiden välille tunnepitoisen yhteyden ja olla iho ihoa vasten niin tämän parin kiihotuspyrkimykset kuulostavat aika eroavilta niin, että molempien on vaikea päästä kututunnelmaan saman illan aikana ja voi ollakin, etteivät he olleet luotuja toisilleen. Jos erot ovat valtavat niin se voi olla tervettäkin tunnustaa, jotta molemmat ehtivät tahoillaan etsiä sellaisen rakkauden, jonka kanssa sitä työt ei ole aivan mahdittimasti. Tietenkään ihan heti ei pidä lyödä hanskoja tiskiin jos suhteen elpymiseen on edes jitkin mahdollisuudet. Minusta nyt kuutenkin kuulosti, ettei se ukko osannut lämmittää vaimoaan eikä sen silloin tarvitse riittää jos tilanne ei moneen vuoteen edisty. Tässä taisi olla malliesimerkki ihan oikeasta erilleen kasvamisesta ja minusta oli vain oikein, ettei N48 käynyt vieraissa vaan toimi niin oikein kuin tuossa voi.

Tämä on jo kiinnostavaa, kuinka väärin tekstiäni luetaan koko ajan.

Olen kirjoittanut, että mieheni ei taida haluta minua enää, ei että minä en haluaisi miestäni. Eli mieheni ei enää näytä kykenevän seksiin kanssani ilman, että tekeydyn toiseksi ihmiseksi ulkoisesti seksiasuilla ja peruukillakin. Ja että kaipaan sitä tunnetta, että joku mies, jota minäkin haluan, haluaisi minua minuna itsenäni, ei jotain roolihahmoa, jota esitän. Ja siksi pettäminen houkuttaa. Avioliittomme on kuitenkin muuten toimiva ja pitkä ja tuntuisi väärältä hajottaa lapsilta perhe seksin vuoksi.

Eli vastaava tilanne voi olla miten.päin vain, joku mies voisi pohtia vastaavaa, että muuten hyvä suhde, mutta vaimo ei enää halua häntä, eikä suostu avoimeen suhteeseenkaan. Onko perhe niin paljon tärkeämpi, että pitää haudata oma seksuaalisuus sen eteen. Vai alkaako pohtia pettämistä?

N48

Pahoittelut, sisäistin väärin. Pettämiseen se perhe hajoaa kuitenkin varsinkin jos parisuhteenne on muutenkin heikossa hapessa. Eli suosittelen miettimään keinoja parantaa suhdettanne tai erota ilman kolmiodraamoja yms. Ajateltavaa koko vuodeksi.

Läheskään kaikki suhteet eivät hajoa pettämiseen.

Ainakin hyvin harvat siitä paranevat. Esim. Itselleni anteeksiantaminen ja suhteen jatkuminen olisi täysin mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP, tässä tulee vähän kommenttia toiselta puolen aitaa. Olen itse hyvin samankaltaisessa tilanteessa, siis voisin olla tuo ihastuksesi, eli jännityssuhteeseen haikailemasi toinen mies. En sitä toki ole yksityiskohtien perusteella, mutta olen päätynyt vastaavaan asetelmaan erään naisen kanssa. On selvästi molemminpuolista kiinnostusta ja väreilyä, kummallakin kotona aika kuivakkaa. 

Nykytilanne, jossa ollaan hyvissä ja avoimissa väleissä, on pieni jännite ja voidaan jakaa asioita, arkoja ja tärkeitäkin, on mukava ja kutkuttava. Se ei ole pettämistä mielestäni niin kauan kuin kumpikin pitää tunteensa tai himonsa visusti omana tietonaan eikä aleta yhdessä tunnustamaan toisillemme ihastusta ja suunnittelemaan mitään. Huolimatta aiemmasta pussailusta, joka menee vielä tarvittaessa vahingon piikkiin. Sen pienen askeleen ottaminen, että alettaisiin avoimesti ja harkiten romanttisesti leperrellä, saati järkätä tapaamista, joka voisi johtaa kemiamme tuntien ihan mihin tahansa jopa ilman kykyä itsemme hallita asiaa, on erittäin tarkasti harkittava. Kyseessä voi olla kohtalokas ja peruuttamaton muutos kunnon perhosefektillä, vaikka tekona itsessään tuntuisi pieneltä ja varsin harmittomalta. Paitsi että voimme sormia napsauttamalla päätyä pettämään kumpikin puolisoitamme, joka jo sinänsä voi tuottaa suuren onnettomuuden, niin sitä ei voi ennakoida, millaisiksi tunteet tuossa kehittyvät. Jos annamme sille mahdollisuuden, entäpä jos käykin niin että rakastumme aivan päätä pahkaa toisiimme, oikein sillä järjettömimmällä mahdollisella tavalla? Edellytykset ovat olemassa, vaikkei mikään tietenkään ole ennalta sanottu.

Se, mikä pitäisi ennakkoon hyvin huolella miettiä on sitten se, mitä tehdä, jos molemminpuolinen rakastuminen lyö päälle. Selviääkö siitä itse kukin koskaan yli, ja paljonko mielipahaa se itselle ja muille aiheuttaa. Pitää varautua siihen, että jos päättää jatkaa oman perheen kanssa, niin meidän välimme katkennevat ikiajoiksi ja täysin. Tai sitten pitää olla valmis mullistamaan kahden perheen kaikkien jäsenten elämät ja ottaa erot ja etsiä käytännöllinen (voi olla haastavaa näissä elämäntilanteissa) keino jatkossa toteuttaa suhdetta jotenkin normaalimpaan tapaan seurustelusuhteena jne. Jos päättää jatkaa kuten ennenkin, niin sekin pitää miettiä, kuinka keinotekoiselta se oman puolison kanssa sitten jonkin maailman mullistaneen rakkausmyrskyn jälkeen vasta voi tuntuakin. Se tähän asti perusmukava kaveripuoliso voi jatkossa muuttuakin suorastaan vastenmieliseksi, ihan vaan, koska ei ole se yksi tärkeä, jota miettii ja kaipaa aina vaan. Ja entäpä, jos hurmoksellisen kokeilun jälkeen osapuolet päätyvätkin eri lopputulokseen, toisen rakastuessa palavasti ja toisen todetessa: "Mjääh, on se oma siippa sittenkin parasta tämän taivaan alla, ollaan kavereita vaan, eikä ole kiirettä yhteydenpidolla jatkossa".

Eli siis uhkapeliä tosi korkeilla panoksilla. Mutta joillekin se sopii ja riskien kääntöpuolena tietysti se, että tilanteen jo tultua eteen, voi mahdollisuuden käyttämättä jättäminen myöhemmin olla elämän suurin kaduttava virhe. Jota ei yleensä voi pitkän ajan päästä palata korjaamaan. Naistenlehtitarinoista huolimatta pitkän parisuhteen korjaaminen tylsyyden ja tyytymättömyyden tilasta ei yleensä onnistu vaan se on vain tyytymistä johonkin vähempään kuin todellisuudessa haluaisi ja erkaantumisen alettua, se tuppaa kasvamaan, eli vähitellen tyytymisen ja tyytyväisyyden suhde vain heikkenee. Vähittäin kehittyessään sitä ei huomaa ajoissa, vaan eräänä päivänä iskee shokkina se, että asuu alienin kanssa josta on lähinnä harmia. 

Kiitos tästä, kirjoitit ihanasti. :) Ymmärrät näköjään ihan totaalisesti, mistä puhun. Juuri nuo samat asiat olen itsekin pohtinut moneen kertaan. Kuvasit rakastaja/rakastajatar -tilanteen ihanuutta ja toisaalta raadollisuutta ja riskejäkin todella hienosti.

Moni tässä keskustelussa takertuu pelkkään seksiin, vaikka kyse on omalla kohdallani juuri noista tunteistakin, juuri siitä kemiasta, josta sinäkin puhut. En voisi ikinä vain harrastaa seksiä vieraan kanssa, vaan kyse on rakastamista, sen siitä intohimoisesta alkuhuumasta, jonka toki koin miehenikin kanssa silloin alkuaikoina. Nyt olemme siinä tahtomisvaiheessa, rakkaudessa, joka koostuu pääasiassa ihan muista asioista kuin intohimosta.

Riskit tosiaan on ehkä eniten juuri siinä, että jompikumpi haluaisikin yllättäen jättää alkuperäisen kumppaninsa. Kukaan ei tiedä tulevaa, ja tokihan niin voisi käydä joko minulle, rakastajalleni, miehelleni, rakastajani vaimolle tai vaikka jollekin täällä ikävästi kommentoineelle. Sitten ero olisi ainoa vaihtoehto. Mutta niin ei välttämättä kävisi, kunhan kaikki ymmärtävät sen huuman olevan katoavaista.

Tekstisi oli kuitenkin ajatuksia herättelevä. Kovilla panoksillahan sitä tosiaan pelaa, jos avaa sydäntään useammalle yhtä aikaa. Sillä siitä sydämestä tässä kuitenkin on kyse, enemmän kuin pelkästä piparista.

AP

Ja mielestäsi asiaa parantaa jotenkin se, että kyseessä on enemmän kuin pelkkä pipari? Ajatuksen tasolla olette jo kumpikin pettäneet ja vahingoittaneet omia suhteitanne. Ihan sama sinkin on jo erota , ei loukkaa sun kumppania yhtään enempää. Pelkuri olet ja et ota itsestäsi vastuuta.

Tätä ketjua lukiessa päällimmäiseksi nousee hämmennys, että miten AP:n mielestä voi olla moraalisesti ok se, että pussailee jotain toista miestä, jota kohtaan on kovasti tunteitakin, ja seksiäkin on ainakin puolivakavissaan suunniteltu? Mitenkä ihmeessä tuo ei ole AP:n mielestä pettämistä? Oma maailmani romahtaisi täysin, jos selviäisi, että mieheni on puuhaillut tuollaista, ja varmasti samoin olisi mieheni osalta. :( Olisi ihan sama, onko siihen päälle harrastettu seksiä vai ei.

AP, jos epäilet että miehesi vielä rakastaa sinua niin lopeta äkkiä yhteydenpito toiseen mieheen äläkä ikinä puhu tästä miehellesi mitään.

Jos olet varma, että mieskin on sinun kanssasi vain käytännön syistä, niin sitten ei muuta kuin tunnustamaan ja molemmat tahoillanne panohommiin.

Minustakin tuollaiset toiveet moniavioisuudesta ja rakkauselämästä useamman ihmisen kanssa pitäisi tuoda esille mielellään ennen kuin lupaa sitoutua suhteeseen toisen kanssa. Tietenkin mieli voi vuosien varrella muuttua, mutta jos se ei toisella muutu niin lienee sitten syytä erota. Oma arvaukseni on, että ap elää miehen siivellä eikä ero houkuta, jokin oikeutus pitäiso kuitenkin salasuhteelle keksiä..

- onnellisesti naimisissa

Monella insinöörillä on. Sanoo vaimolle että menee rakastajattaren luo, ja rakastajattarelle että menee vaimon luo. Näin pääsee takas töiden äärelle.

Vierailija kirjoitti:

Suurinta osaa ihmiskuntaa ei ole luotu kahden välisiin parisuhteisiin ja avoimet suhteet on yleisimpiä kuin luuletkaan, joten et sinä missään erikoisasemassa ole. Go girl!

Miksi se on hyväksyttävää että naisilla on rakastajat mutta moraalisaarna ja kivittäminen on aina edessä jos mies hankkii rakastajan sen takia että elää huonossa suhteessa ??

Oma liitto on vielä pidempi kuin aloittajan ja täysin platoninen. Niinpä etsin netistä seuraa ja sain. Nuorempi rakastaja on melko kuumottava juttu, tuntuu ihanalta ja jännittävältä ja jutusta on mahdotonta luopua.