Millaisia perintöjä olette saaneet? Onko se helpottanut elämää?
Itsellä nyt ikää 50v ja yhä lähempänä tulee väistämättä olemaan perintö. Ei ole tulossa oikeastaan mitään. Kaiken omien vanhempieni varallisuuden vei 90-luvun lama ja epäonni. Rakkaus kuitenkin kantoi läpi vaikeiden taloudellisten aikojen ja ovat eläneet nauttien. Yllättävää kyllä, ovat edelleen suht hyvässä kunnossa ja ikää 80v.
Vaimolla taas lähes päinvastoin. Ainoa lapsi. Varallisuutta kuitenkin kaksi velatonta kerrostaloasunto Tampereen keskustassa sekä kymmeniä tuhansia rahaa. Nyt makaavat raatoina hoitokodissa tietämättä juurikaan maailman menosta.
Itse en saa mitään, mutta käytännössä vaimo tulee saamaan jo varsin pian satojen tuhansien perinnön. Olen tässä alkanut miettimään, miten se muuttaa elämäämme.
Kommentit (29)
Asuinkelvoton talo muuttotappiokunnassa. Ei todellakaan ole helpottanut elämää.
En vielä mitään mutta vaikeuttamaan tulee. Jotain rintamamiestaloja satojen kilometrien päässä, täysin askeettinen mökki jne. Ei mene julkisiakaan lähimaillekaan. Joudun luopumaan kokonaan tai sitten osuuteni menee jakoon serkuille.
En halua kertoa mitä olen saanut, mutta perintöveroja olen maksanut yli 100 000 €. Enkä kiukuttele. Veroja täytyy maksaa joka asiasta, että kelaelätit saa elintasonsa pidettyä.
Olen saanut isäni lapsuudenkodin hämeen maaseudulta ja sen mukana muutaman hehtaarin peltoa ja metsää. Niistä on rahallista tuloa pellon vuokra tuhat euroa vuodessa (miinus verot, eli 660€) ja menoa sähkölasku kun lapsi asuu siellä, se on näin talvikuukausina tuon 500-600€ kuukaudessa siirto+energia, eli sama kuin asuisivat halvalla vuokralla - muttasaavatpa asua maalla ja pitää elukoita kuten haluavat. Sekä aika paljon vaivaa on ollut.
Eli vaivan ja kulujen puolelle menee, mutta en valita
Vierailija kirjoitti:
En halua kertoa mitä olen saanut, mutta perintöveroja olen maksanut yli 100 000 €. Enkä kiukuttele. Veroja täytyy maksaa joka asiasta, että kelaelätit saa elintasonsa pidettyä.
No kiukuttelethan sinä.
Ja muiden ansaitsemista rahoista maksoit.
Perintö voi tulla ongelmaksikin. Vanhat asunnut muuttotappiokunnassa tai monessa kaupungissakin nykyisin. Kauppa ei käy. Keskustakämpät tietty hyviä, hyvä vaimollesi. Niissäkin tietty voi tulla isoja kuluja, mutta lähtökohtaisesti saa aina myytyä ainakin tuolta Tampereelta.
Minä perin aikoinaan Hesasta yhden kämpän. Sain siitä lopulta sen verran, että irtisanouduin ja siirryin itseäni kiinnostavaa hommaan, jossa palkka kuitenkin tippui paljon.
Hyvät geenit sain perintönä, niillä on pärjättävä ja onkin pärjätty, kiitos.
Mä sain kasan tulitikkuja ja hehkulamppuja. Helpottaa elämää, että ei tarvitse ostaa tulitikkuja tai hehkulamppuja.
Vähän yli 2 000 000 e eli yrityksen, josta piti irtisanoa 2 työntekijää, jotta sain maksettua perintöveron.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua kertoa mitä olen saanut, mutta perintöveroja olen maksanut yli 100 000 €. Enkä kiukuttele. Veroja täytyy maksaa joka asiasta, että kelaelätit saa elintasonsa pidettyä.
No kiukuttelethan sinä.
Ja muiden ansaitsemista rahoista maksoit.
Kiukuttelusta en tiedä, mutta sen tiedän, että sinä olet satavarmasti kelaelätti.
Luovuin perinnöstä ja kyllä se vanhempieni perintö helpotti kolmen lapseni elämää. Saivat kaikki sellaisen pesämunan omiin asuntoihinsa, ettei velkaa tarvinnut paljoa ottaa ja nyt vajaa 10 vuotta vanhempieni kuolemasta kaikki asuvat velattomissa asunnoissa vähän reilu kolmekymppisenä.
Itsellä oli talous hyvässä kunnossa jo perintöä saadessa, joten olin tuosta luopumisesta tehnyt päätöksen jo kauan ennen vanhempieni kuolemaa. Sisarukseni olivat asiasta vähän närkästyneitä, kun perinnön jako viivästyi usealla kuukaudella. Olen asunut työn vuoksi kuudessa eri maassa ja kaikista piti saada viranomaisen todistukset, ettei perillisiä löydy muualta ja se viivästytyi perinnön jakoa.
Vierailija kirjoitti:
Vähän yli 2 000 000 e eli yrityksen, josta piti irtisanoa 2 työntekijää, jotta sain maksettua perintöveron.
Mihin sait myytyä työntekijäsi? Jäitkö niissä voitolle?
Eukkosi antaa sinulle, lerppamunalle kenkää, ja ottaa nuoren alfauroksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän yli 2 000 000 e eli yrityksen, josta piti irtisanoa 2 työntekijää, jotta sain maksettua perintöveron.
Mihin sait myytyä työntekijäsi? Jäitkö niissä voitolle?
Säilytin 4 muun työntekijän työpaikat. Omasta mielestäni jäin voitolle, koska yritys on yhä minun. Vaihtoehtona olisi ollut ajaa homma alas ja saada aikaan 6 työtöntä.
Ap. Todennäköisesti teidän elämänne ei muutu mitenkään. Vaimosi laittaa asunnot vuokralle ja sijoittaa saamansa rahat. Toivottavasti vaimosi vanhemmat ovat tehneet testamentin, jossa kirjataan, että lapsen puolisolla ei ole oikeutta perintöön eikä sen sijaan hankittuun omaisuuteen.
Ei tule mitään perintöä. Perinnöt on juotu ja jäljellä ei mitään. Itse en käytä alkoholia ja käyn töissä yrittäen vain jotenkin selviytyä elämässä taloudellisesti, eli perinnöstä olisi ollut äärettömän iso tuki ja turva elämään. Edes pienestäkin. Mutta elämä ei antanut hyviä kortteja käteen, joten...
Yksi perintö on tullut ja se vaikutti aluksi suht harmittomalta. Asunto ja kesämökki. Kaikki perijät hyvissä väleissä, täysipäisiä ihmisiä ja samaa mieltä siitä mitä perinnölle tehdään: myydään asunto ja pidetään mökki. Mutta kylläpä meni hankalaksi. Taustalta löytyi 90-luvulle juontava jakamaton toinen kuolinpesä, jonka selvittely oli kammottavaa. Asunto ei mennyt yli vuoteen kaupaksi, kulut kuitenkin juoksivat koko ajan. Paperit ja byrokratia vaikeita ja turhauttavia. Aikaa, vaivaa ja hermoja meni aivan tolkuttomasti tämän pienen perinnön setvimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vähän yli 2 000 000 e eli yrityksen, josta piti irtisanoa 2 työntekijää, jotta sain maksettua perintöveron.
Yrityksestä voisi hyvin poistaa perintöveron, mutta myydessä sitten maksat verot.
Metsä palstat kannattaa hakkauttaa heti eikä miettiä vuosia, koska saa verohelpotuksia jos kahden vuoden sisällä hakkauttaa mettät
200000 markkaa velkaa oli ainoa perintö, siihen päälle sisarosuudet pienyrityksen vanhemmiltani ostaessa, vanhemmat pääsi silloin eläkkeelle.
Tyhjätaskuna aloitin, muuta omaisuutta ei ollut kuin vaatteeni.