Harmittaako muita, että meidän sukupolvi sai kulutusjuhlista vain laskun?
Ei lentämistä, ei ilotulitteita, ei muovia, ei autoja, ei sitä ja ei tätä. Aiemmat sukupolvet saivat ja keksivät koko ajan lisää, meitä nuoria aikuisia vain syytetään liiasta kulutuksesta vaikka koko systeemi on meitä vanhempi. Elintaso tuskin tulee koskaan olemaan sitä mitä vanhemmilla on ja elämästä tehdään koko ajan ankeampaa.
Kommentit (501)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemman sukupolven "elintaso" oli junttia materiaa ja sen mukaista elämäntyyliä. Me fiksut, henkiseen pääomaan keskittyvät ihmiset katsomme omien vanhempien sijasta isovanhempia. Emme kaipaa kitchinkäryistä kulutusjuhlaa, vaan mökkeihin luonnon rauhaan, omavaraisuuteen ja järvelle tuijotteluun, yhdessä oloon ja ymmärrykseen.
Huonontuneet työehdot on asia, joka ei ole materiaa mutta aina vain enemmän totta.
Huonontuvat. Mutta ovat silti moninverroin parempia kuin ennen
Eivätkä ole.
Ennen tehtiin kokoaikatöitä, palkat nousivat, saatiin vuorotteluvapaa, ylityö ja yötyö maksettiin rahana, ei hyväksikäytetty vuokratyövoimaa, ei ollut karenssiautomaattia. Epäkohdista pyrittiin pois. Nyt suunta on täysin päinvastainen, tai ongelmista ei haluta tietää. Kohta ihmisten mielivaltainen irtisanominen on normaali asia, kun oikeasti sen pitäisi olla lailla kiellettyä.
Minäkin sain ensimmäisen vakityön, kokoaikaisen, yli 40-vuotiaana! Vanhempi lapsi ehti kasvaa isoksi ja muuttaa pois.Milloin tämä parempi ennen oli?
Ennen 90-luvun lamaa. Sen jälkeen on menty metodilla askel eteen ja kaksi taakse.
Työolot on nykyään hyvät
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Työolot-ovatkin-aika-hyvissä-kantim…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemman sukupolven "elintaso" oli junttia materiaa ja sen mukaista elämäntyyliä. Me fiksut, henkiseen pääomaan keskittyvät ihmiset katsomme omien vanhempien sijasta isovanhempia. Emme kaipaa kitchinkäryistä kulutusjuhlaa, vaan mökkeihin luonnon rauhaan, omavaraisuuteen ja järvelle tuijotteluun, yhdessä oloon ja ymmärrykseen.
Huonontuneet työehdot on asia, joka ei ole materiaa mutta aina vain enemmän totta.
Huonontuvat. Mutta ovat silti moninverroin parempia kuin ennen
Eivätkä ole.
Ennen tehtiin kokoaikatöitä, palkat nousivat, saatiin vuorotteluvapaa, ylityö ja yötyö maksettiin rahana, ei hyväksikäytetty vuokratyövoimaa, ei ollut karenssiautomaattia. Epäkohdista pyrittiin pois. Nyt suunta on täysin päinvastainen, tai ongelmista ei haluta tietää. Kohta ihmisten mielivaltainen irtisanominen on normaali asia, kun oikeasti sen pitäisi olla lailla kiellettyä.
Minäkin sain ensimmäisen vakityön, kokoaikaisen, yli 40-vuotiaana! Vanhempi lapsi ehti kasvaa isoksi ja muuttaa pois.Milloin tämä parempi ennen oli?
Ennen 90-luvun lamaa. Sen jälkeen on menty metodilla askel eteen ja kaksi taakse.
Aivan höpöjuttu tämäkin.
Miksi sitten olen kokenut sen?
Oletko itse ollut koko ikäsi kivoissa, reiluissa vakitöissä?
Minä en ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulutus oli ennen ihan toisenlaista. 70-luvulla vain pari luokkalaista oli käynyt ulkomailla. Itse olin yksi niistä, ja olin käynyt Ruotsissa. Yksi perhe kävi Espanjassa. Se tuntui kaukaiselta, eikä sellaiseta haaveiltu. Itse matkustin maailman ympäri 80-luvun lopulla. Lentoliput olivat todella kalliita ja siksi lennettiin johonkin ja jatkettiin junalla ja bussilla. Ei silloin lennelty tähän malliin. Kerran vuodessa etelänlomalla käyvät oli paljon matkustavia. Luulen, että nykyiset halpakennot loppuu ja palataan tuon ajan hintoihin.
Vaatteet kesti käyttöä ja niitä ostettiin harvoin. Ei silloin shoppailtu. Puhun ennen 90- lukua.Lentomatkailun yleistyminen ei ole millään tavalla olennaisin asia keskustelussa ikäluokkien eriarvoisesta asemasta yhteiskunnassa. Olennaisempaa on se miten suuret ikäluokat on järjestelleet itselleen valtion hyvittämät asuntolainat, päässeet suoraan vakituisiin virkoihin koulun penkiltä ja keränneet itselleen pitkät ja avokätiset eläkkeet. Siinä sivussa on vähät välitetty luonnon saastuttamisesta vaikka ympäristöjärjestöt on asiasta rummuttaneet jo 80-luvulta lähtien.
Me nuoret kannamme nyt suurten ikäluokkien ja myös 50-luvun lasten kulutusjuhlan laskun. Emme pääse vakituisiin töihin, emme saa asuntolainoja, eläkemaksut on järkyttäviä eikä itse päästä eläkkeelle koskaan. Samalla olemme tilanteessa, jossa luonto on pilattu eikä omilla lapsillamme ole enää varmuutta edes elämän edellytyksistä saastuneella maapallolla.
...ja sitten ihmetellään miksi me ei haluta lisääntyä ja tehdä lapsia....
TE ette halua lapsia, koska on niin kivat ajat? Lapsia synty eniten juuri sodan jälkeen todelliseen köyhyyteen. Mutta onhan toki este hankkia lapsia, kun ei tiedä pääseekö eläkkeelle
Valtio pakotti synnyttämään, ehkäisyä ei ollut tai annettu. Ei siinä kysytty kenenkään mielipidettä.
Ei ollut niin suuret odotukset eikä kaikki mulle heti ajattelu.
Et tiedä asiasta mitään.
Siltä se näyttää. Kaikki pitäisi saada ja vika on aina muissa. Sääkittävintä on tuo entisten aikojen kadehtiminen. Kun elintaso on korkeampi kuin koskaan. Samoin sosiaaliturva kantaa.
Mikä oikein riittäisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemman sukupolven "elintaso" oli junttia materiaa ja sen mukaista elämäntyyliä. Me fiksut, henkiseen pääomaan keskittyvät ihmiset katsomme omien vanhempien sijasta isovanhempia. Emme kaipaa kitchinkäryistä kulutusjuhlaa, vaan mökkeihin luonnon rauhaan, omavaraisuuteen ja järvelle tuijotteluun, yhdessä oloon ja ymmärrykseen.
Huonontuneet työehdot on asia, joka ei ole materiaa mutta aina vain enemmän totta.
Huonontuvat. Mutta ovat silti moninverroin parempia kuin ennen
Eivätkä ole.
Ennen tehtiin kokoaikatöitä, palkat nousivat, saatiin vuorotteluvapaa, ylityö ja yötyö maksettiin rahana, ei hyväksikäytetty vuokratyövoimaa, ei ollut karenssiautomaattia. Epäkohdista pyrittiin pois. Nyt suunta on täysin päinvastainen, tai ongelmista ei haluta tietää. Kohta ihmisten mielivaltainen irtisanominen on normaali asia, kun oikeasti sen pitäisi olla lailla kiellettyä.
Minäkin sain ensimmäisen vakityön, kokoaikaisen, yli 40-vuotiaana! Vanhempi lapsi ehti kasvaa isoksi ja muuttaa pois.Milloin tämä parempi ennen oli?
Ennen 90-luvun lamaa. Sen jälkeen on menty metodilla askel eteen ja kaksi taakse.
Työolot on nykyään hyvät
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Työolot-ovatkin-aika-hyvissä-kantim…
Riippuu työpaikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulutus oli ennen ihan toisenlaista. 70-luvulla vain pari luokkalaista oli käynyt ulkomailla. Itse olin yksi niistä, ja olin käynyt Ruotsissa. Yksi perhe kävi Espanjassa. Se tuntui kaukaiselta, eikä sellaiseta haaveiltu. Itse matkustin maailman ympäri 80-luvun lopulla. Lentoliput olivat todella kalliita ja siksi lennettiin johonkin ja jatkettiin junalla ja bussilla. Ei silloin lennelty tähän malliin. Kerran vuodessa etelänlomalla käyvät oli paljon matkustavia. Luulen, että nykyiset halpakennot loppuu ja palataan tuon ajan hintoihin.
Vaatteet kesti käyttöä ja niitä ostettiin harvoin. Ei silloin shoppailtu. Puhun ennen 90- lukua.Lentomatkailun yleistyminen ei ole millään tavalla olennaisin asia keskustelussa ikäluokkien eriarvoisesta asemasta yhteiskunnassa. Olennaisempaa on se miten suuret ikäluokat on järjestelleet itselleen valtion hyvittämät asuntolainat, päässeet suoraan vakituisiin virkoihin koulun penkiltä ja keränneet itselleen pitkät ja avokätiset eläkkeet. Siinä sivussa on vähät välitetty luonnon saastuttamisesta vaikka ympäristöjärjestöt on asiasta rummuttaneet jo 80-luvulta lähtien.
Me nuoret kannamme nyt suurten ikäluokkien ja myös 50-luvun lasten kulutusjuhlan laskun. Emme pääse vakituisiin töihin, emme saa asuntolainoja, eläkemaksut on järkyttäviä eikä itse päästä eläkkeelle koskaan. Samalla olemme tilanteessa, jossa luonto on pilattu eikä omilla lapsillamme ole enää varmuutta edes elämän edellytyksistä saastuneella maapallolla.
...ja sitten ihmetellään miksi me ei haluta lisääntyä ja tehdä lapsia....
TE ette halua lapsia, koska on niin kivat ajat? Lapsia synty eniten juuri sodan jälkeen todelliseen köyhyyteen. Mutta onhan toki este hankkia lapsia, kun ei tiedä pääseekö eläkkeelle
Valtio pakotti synnyttämään, ehkäisyä ei ollut tai annettu. Ei siinä kysytty kenenkään mielipidettä.
Ei ollut niin suuret odotukset eikä kaikki mulle heti ajattelu.
Et tiedä asiasta mitään.
Siltä se näyttää. Kaikki pitäisi saada ja vika on aina muissa. Sääkittävintä on tuo entisten aikojen kadehtiminen. Kun elintaso on korkeampi kuin koskaan. Samoin sosiaaliturva kantaa.
Mikä oikein riittäisi?
Olet moralisti, jonka pitäisi olla hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemman sukupolven "elintaso" oli junttia materiaa ja sen mukaista elämäntyyliä. Me fiksut, henkiseen pääomaan keskittyvät ihmiset katsomme omien vanhempien sijasta isovanhempia. Emme kaipaa kitchinkäryistä kulutusjuhlaa, vaan mökkeihin luonnon rauhaan, omavaraisuuteen ja järvelle tuijotteluun, yhdessä oloon ja ymmärrykseen.
Huonontuneet työehdot on asia, joka ei ole materiaa mutta aina vain enemmän totta.
Huonontuvat. Mutta ovat silti moninverroin parempia kuin ennen
Eivätkä ole.
Ennen tehtiin kokoaikatöitä, palkat nousivat, saatiin vuorotteluvapaa, ylityö ja yötyö maksettiin rahana, ei hyväksikäytetty vuokratyövoimaa, ei ollut karenssiautomaattia. Epäkohdista pyrittiin pois. Nyt suunta on täysin päinvastainen, tai ongelmista ei haluta tietää. Kohta ihmisten mielivaltainen irtisanominen on normaali asia, kun oikeasti sen pitäisi olla lailla kiellettyä.
Minäkin sain ensimmäisen vakityön, kokoaikaisen, yli 40-vuotiaana! Vanhempi lapsi ehti kasvaa isoksi ja muuttaa pois.Milloin tämä parempi ennen oli?
Ennen 90-luvun lamaa. Sen jälkeen on menty metodilla askel eteen ja kaksi taakse.
Aivan höpöjuttu tämäkin.
Miksi sitten olen kokenut sen?
Oletko itse ollut koko ikäsi kivoissa, reiluissa vakitöissä?
Minä en ole.
Ei ole olemassa mitään sukupolvea tai edes ketään yksilöä jonka työura on ruusunpunaista. Kivat reilut työt? Juu. Työ on aina raskasta ja tulee erilaisia työtilanteita.
Olen kyllä ollut vakitöissä ikäni. Sellainen ammatti, joka tämän mahdollistaa.
Ei harmita, enkä kai ole sinun sukupolveasi. Aikuistuin 1990-luvun lamassa, maksoin opintolainan pois, ostin asunnon lainakoron ollessa 13,6 (!!!) ja maksoin sen.
Mitään "kulutusjuhlaa" en viettänyt, en loisinut, en hankkinut maksuhäiriöitä enkä tajua muovin ihanuutta. Olen tehnyt yhden etelänmatkan lentäen.
Kaikki on paremmin nyt kuin ennen, paitsi että väestä näkyy kadonneen järki, sisu ja suhteellisuudentaju.
Maailma on parempi, turvallisempi, yltäkylläisempi kuin koskaan. Mutta joo, kyllä rakettien kieltämisen harkinta on syy kadehtia menneisyyttä. Lukekaa vaikka kirjoja joskus lööppimärehtimisen sijaan, saatatte yllättyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulutus oli ennen ihan toisenlaista. 70-luvulla vain pari luokkalaista oli käynyt ulkomailla. Itse olin yksi niistä, ja olin käynyt Ruotsissa. Yksi perhe kävi Espanjassa. Se tuntui kaukaiselta, eikä sellaiseta haaveiltu. Itse matkustin maailman ympäri 80-luvun lopulla. Lentoliput olivat todella kalliita ja siksi lennettiin johonkin ja jatkettiin junalla ja bussilla. Ei silloin lennelty tähän malliin. Kerran vuodessa etelänlomalla käyvät oli paljon matkustavia. Luulen, että nykyiset halpakennot loppuu ja palataan tuon ajan hintoihin.
Vaatteet kesti käyttöä ja niitä ostettiin harvoin. Ei silloin shoppailtu. Puhun ennen 90- lukua.Lentomatkailun yleistyminen ei ole millään tavalla olennaisin asia keskustelussa ikäluokkien eriarvoisesta asemasta yhteiskunnassa. Olennaisempaa on se miten suuret ikäluokat on järjestelleet itselleen valtion hyvittämät asuntolainat, päässeet suoraan vakituisiin virkoihin koulun penkiltä ja keränneet itselleen pitkät ja avokätiset eläkkeet. Siinä sivussa on vähät välitetty luonnon saastuttamisesta vaikka ympäristöjärjestöt on asiasta rummuttaneet jo 80-luvulta lähtien.
Me nuoret kannamme nyt suurten ikäluokkien ja myös 50-luvun lasten kulutusjuhlan laskun. Emme pääse vakituisiin töihin, emme saa asuntolainoja, eläkemaksut on järkyttäviä eikä itse päästä eläkkeelle koskaan. Samalla olemme tilanteessa, jossa luonto on pilattu eikä omilla lapsillamme ole enää varmuutta edes elämän edellytyksistä saastuneella maapallolla.
...ja sitten ihmetellään miksi me ei haluta lisääntyä ja tehdä lapsia....
TE ette halua lapsia, koska on niin kivat ajat? Lapsia synty eniten juuri sodan jälkeen todelliseen köyhyyteen. Mutta onhan toki este hankkia lapsia, kun ei tiedä pääseekö eläkkeelle
Valtio pakotti synnyttämään, ehkäisyä ei ollut tai annettu. Ei siinä kysytty kenenkään mielipidettä.
Ei ollut niin suuret odotukset eikä kaikki mulle heti ajattelu.
Et tiedä asiasta mitään.
Siltä se näyttää. Kaikki pitäisi saada ja vika on aina muissa. Sääkittävintä on tuo entisten aikojen kadehtiminen. Kun elintaso on korkeampi kuin koskaan. Samoin sosiaaliturva kantaa.
Mikä oikein riittäisi?
Olet moralisti, jonka pitäisi olla hiljaa.
Ai niinkö. Ei saa arvostella. Kun minulla on oikeus saada heti kaikki ja muilta pitää ottaa pois. Kaikilra vanhuksilta ainakin. Ja myöhemmin kaikilta nuorilta. Minä minä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän ovat sekä julkisen vallan että liike-elämän johdossa 1960- ja 1970- luvuilla syntyneet 40-60- vuotiaat.
Tehkää te ahneet jotain hyvää nuorten hyväksi! Te lähestytte vääjäämättömästi eläkeikää. Olette saaneet nauttia korkeasti elintasosta koko ikänne toisin kuin sodan jälkeen syntyneet vanhempanne. Kulutusjuhlat ovat teidän aikananne olleet huipussaan. Jättäkää jotain meille kaksi- ja kolmikymppisulle ja meidän lapsillemmekin jotain.
Oletko tosissasi? Koskaan kuullut 90-luvun lamasta?
Nykyisten viisikymppisten sukupolvihan "katosi" laman vuoksi. Moni ei päässyt ikinä vakitöihin. Nyt he ovat aliedustettuina kaikissa johtotehtävissä.
HS selvitti: sekä kansanedustajista, ministereistä että liike-elämän johdosta valtaosa on juuri 1960 ja -70 syntyneitä.
No shit Sherlock. Mielestäsi johtajien pitäisi siis olla joko 65-75v tai 20-25v. Anna mun kaikki kestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulutus oli ennen ihan toisenlaista. 70-luvulla vain pari luokkalaista oli käynyt ulkomailla. Itse olin yksi niistä, ja olin käynyt Ruotsissa. Yksi perhe kävi Espanjassa. Se tuntui kaukaiselta, eikä sellaiseta haaveiltu. Itse matkustin maailman ympäri 80-luvun lopulla. Lentoliput olivat todella kalliita ja siksi lennettiin johonkin ja jatkettiin junalla ja bussilla. Ei silloin lennelty tähän malliin. Kerran vuodessa etelänlomalla käyvät oli paljon matkustavia. Luulen, että nykyiset halpakennot loppuu ja palataan tuon ajan hintoihin.
Vaatteet kesti käyttöä ja niitä ostettiin harvoin. Ei silloin shoppailtu. Puhun ennen 90- lukua.Lentomatkailun yleistyminen ei ole millään tavalla olennaisin asia keskustelussa ikäluokkien eriarvoisesta asemasta yhteiskunnassa. Olennaisempaa on se miten suuret ikäluokat on järjestelleet itselleen valtion hyvittämät asuntolainat, päässeet suoraan vakituisiin virkoihin koulun penkiltä ja keränneet itselleen pitkät ja avokätiset eläkkeet. Siinä sivussa on vähät välitetty luonnon saastuttamisesta vaikka ympäristöjärjestöt on asiasta rummuttaneet jo 80-luvulta lähtien.
Me nuoret kannamme nyt suurten ikäluokkien ja myös 50-luvun lasten kulutusjuhlan laskun. Emme pääse vakituisiin töihin, emme saa asuntolainoja, eläkemaksut on järkyttäviä eikä itse päästä eläkkeelle koskaan. Samalla olemme tilanteessa, jossa luonto on pilattu eikä omilla lapsillamme ole enää varmuutta edes elämän edellytyksistä saastuneella maapallolla.
...ja sitten ihmetellään miksi me ei haluta lisääntyä ja tehdä lapsia....
TE ette halua lapsia, koska on niin kivat ajat? Lapsia synty eniten juuri sodan jälkeen todelliseen köyhyyteen. Mutta onhan toki este hankkia lapsia, kun ei tiedä pääseekö eläkkeelle
Valtio pakotti synnyttämään, ehkäisyä ei ollut tai annettu. Ei siinä kysytty kenenkään mielipidettä.
Ei ollut niin suuret odotukset eikä kaikki mulle heti ajattelu.
Et tiedä asiasta mitään.
Siltä se näyttää. Kaikki pitäisi saada ja vika on aina muissa. Sääkittävintä on tuo entisten aikojen kadehtiminen. Kun elintaso on korkeampi kuin koskaan. Samoin sosiaaliturva kantaa.
Mikä oikein riittäisi?
Suomi on velkainen. Sosiaaliturvaa leikataan.
Niillä, joilla on vakityö, on elintasoa, muut sinnittelevät pätkätöillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän ovat sekä julkisen vallan että liike-elämän johdossa 1960- ja 1970- luvuilla syntyneet 40-60- vuotiaat.
Tehkää te ahneet jotain hyvää nuorten hyväksi! Te lähestytte vääjäämättömästi eläkeikää. Olette saaneet nauttia korkeasti elintasosta koko ikänne toisin kuin sodan jälkeen syntyneet vanhempanne. Kulutusjuhlat ovat teidän aikananne olleet huipussaan. Jättäkää jotain meille kaksi- ja kolmikymppisulle ja meidän lapsillemmekin jotain.
Oletko tosissasi? Koskaan kuullut 90-luvun lamasta?
Nykyisten viisikymppisten sukupolvihan "katosi" laman vuoksi. Moni ei päässyt ikinä vakitöihin. Nyt he ovat aliedustettuina kaikissa johtotehtävissä.
HS selvitti: sekä kansanedustajista, ministereistä että liike-elämän johdosta valtaosa on juuri 1960 ja -70 syntyneitä.
No shit Sherlock. Mielestäsi johtajien pitäisi siis olla joko 65-75v tai 20-25v. Anna mun kaikki kestää.
Ei ainakaan yli 65
Se sopisi että vain tämä 20-30v ryhmä pääsee heti ministereiksi. Sitten he jatkavat ikänsä. Jätetään viiskymppiset ja tulevat nuoret väliin.
Minä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulutus oli ennen ihan toisenlaista. 70-luvulla vain pari luokkalaista oli käynyt ulkomailla. Itse olin yksi niistä, ja olin käynyt Ruotsissa. Yksi perhe kävi Espanjassa. Se tuntui kaukaiselta, eikä sellaiseta haaveiltu. Itse matkustin maailman ympäri 80-luvun lopulla. Lentoliput olivat todella kalliita ja siksi lennettiin johonkin ja jatkettiin junalla ja bussilla. Ei silloin lennelty tähän malliin. Kerran vuodessa etelänlomalla käyvät oli paljon matkustavia. Luulen, että nykyiset halpakennot loppuu ja palataan tuon ajan hintoihin.
Vaatteet kesti käyttöä ja niitä ostettiin harvoin. Ei silloin shoppailtu. Puhun ennen 90- lukua.Lentomatkailun yleistyminen ei ole millään tavalla olennaisin asia keskustelussa ikäluokkien eriarvoisesta asemasta yhteiskunnassa. Olennaisempaa on se miten suuret ikäluokat on järjestelleet itselleen valtion hyvittämät asuntolainat, päässeet suoraan vakituisiin virkoihin koulun penkiltä ja keränneet itselleen pitkät ja avokätiset eläkkeet. Siinä sivussa on vähät välitetty luonnon saastuttamisesta vaikka ympäristöjärjestöt on asiasta rummuttaneet jo 80-luvulta lähtien.
Me nuoret kannamme nyt suurten ikäluokkien ja myös 50-luvun lasten kulutusjuhlan laskun. Emme pääse vakituisiin töihin, emme saa asuntolainoja, eläkemaksut on järkyttäviä eikä itse päästä eläkkeelle koskaan. Samalla olemme tilanteessa, jossa luonto on pilattu eikä omilla lapsillamme ole enää varmuutta edes elämän edellytyksistä saastuneella maapallolla.
...ja sitten ihmetellään miksi me ei haluta lisääntyä ja tehdä lapsia....
TE ette halua lapsia, koska on niin kivat ajat? Lapsia synty eniten juuri sodan jälkeen todelliseen köyhyyteen. Mutta onhan toki este hankkia lapsia, kun ei tiedä pääseekö eläkkeelle
Valtio pakotti synnyttämään, ehkäisyä ei ollut tai annettu. Ei siinä kysytty kenenkään mielipidettä.
Ei ollut niin suuret odotukset eikä kaikki mulle heti ajattelu.
Et tiedä asiasta mitään.
Siltä se näyttää. Kaikki pitäisi saada ja vika on aina muissa. Sääkittävintä on tuo entisten aikojen kadehtiminen. Kun elintaso on korkeampi kuin koskaan. Samoin sosiaaliturva kantaa.
Mikä oikein riittäisi?
Suomi on velkainen. Sosiaaliturvaa leikataan.
Niillä, joilla on vakityö, on elintasoa, muut sinnittelevät pätkätöillä.
Suomi ei ole sen velkaisempi kuin muutkaan maat. Ja sosiaaliturva on huomattavasti parempi kuin aikaisemmilla ikäluokilla. Sillä kyllä elää. Pätkätöistä saa palkan ja ansiosidonnainen päiväraha on olemassa.
En mitään maailmanlopun meininkiä näe
Kun näitä kommentteja lukee, huomaa yhden seikan:
Vanhemmat sukupolvet eivät edelleenkään ymmärrä, että materia ei ole 40v ja alle -sukupolville mikään nautinto, vaan pakko. Autotkin ovat edellisille jokin status-symboli.
Jos ne "tietokoneet ja muut hömpötykset" äkkiä lakkaisivat olemasta, niin päälle iskisi jumalaton kriisi, sota ja muut ongelmat.
Suurille ikäluokille se tietokone on jokin luksus-tuote. Meille muille se on pakollinen työväline. Kuten auto. Useimmat meistä tarvitsevat autoa edelleen. Ei siksi, että sillä saisi naista vaan siksi, että muuten ei pääse töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulutus oli ennen ihan toisenlaista. 70-luvulla vain pari luokkalaista oli käynyt ulkomailla. Itse olin yksi niistä, ja olin käynyt Ruotsissa. Yksi perhe kävi Espanjassa. Se tuntui kaukaiselta, eikä sellaiseta haaveiltu. Itse matkustin maailman ympäri 80-luvun lopulla. Lentoliput olivat todella kalliita ja siksi lennettiin johonkin ja jatkettiin junalla ja bussilla. Ei silloin lennelty tähän malliin. Kerran vuodessa etelänlomalla käyvät oli paljon matkustavia. Luulen, että nykyiset halpakennot loppuu ja palataan tuon ajan hintoihin.
Vaatteet kesti käyttöä ja niitä ostettiin harvoin. Ei silloin shoppailtu. Puhun ennen 90- lukua.Lentomatkailun yleistyminen ei ole millään tavalla olennaisin asia keskustelussa ikäluokkien eriarvoisesta asemasta yhteiskunnassa. Olennaisempaa on se miten suuret ikäluokat on järjestelleet itselleen valtion hyvittämät asuntolainat, päässeet suoraan vakituisiin virkoihin koulun penkiltä ja keränneet itselleen pitkät ja avokätiset eläkkeet. Siinä sivussa on vähät välitetty luonnon saastuttamisesta vaikka ympäristöjärjestöt on asiasta rummuttaneet jo 80-luvulta lähtien.
Me nuoret kannamme nyt suurten ikäluokkien ja myös 50-luvun lasten kulutusjuhlan laskun. Emme pääse vakituisiin töihin, emme saa asuntolainoja, eläkemaksut on järkyttäviä eikä itse päästä eläkkeelle koskaan. Samalla olemme tilanteessa, jossa luonto on pilattu eikä omilla lapsillamme ole enää varmuutta edes elämän edellytyksistä saastuneella maapallolla.
...ja sitten ihmetellään miksi me ei haluta lisääntyä ja tehdä lapsia....
TE ette halua lapsia, koska on niin kivat ajat? Lapsia synty eniten juuri sodan jälkeen todelliseen köyhyyteen. Mutta onhan toki este hankkia lapsia, kun ei tiedä pääseekö eläkkeelle
Valtio pakotti synnyttämään, ehkäisyä ei ollut tai annettu. Ei siinä kysytty kenenkään mielipidettä.
Ei ollut niin suuret odotukset eikä kaikki mulle heti ajattelu.
Et tiedä asiasta mitään.
Siltä se näyttää. Kaikki pitäisi saada ja vika on aina muissa. Sääkittävintä on tuo entisten aikojen kadehtiminen. Kun elintaso on korkeampi kuin koskaan. Samoin sosiaaliturva kantaa.
Mikä oikein riittäisi?
Suomi on velkainen. Sosiaaliturvaa leikataan.
Niillä, joilla on vakityö, on elintasoa, muut sinnittelevät pätkätöillä.
Työttömyys ei ole historiallisesti edes korkealla ja kokoaikaisten vakituisten töiden osuus myös varsin korkea. Vielä 10vuotta sitten tilastoja kaunisteltiin erilaisilla kikkailuilla.
Vierailija kirjoitti:
Kun näitä kommentteja lukee, huomaa yhden seikan:
Vanhemmat sukupolvet eivät edelleenkään ymmärrä, että materia ei ole 40v ja alle -sukupolville mikään nautinto, vaan pakko. Autotkin ovat edellisille jokin status-symboli.
Jos ne "tietokoneet ja muut hömpötykset" äkkiä lakkaisivat olemasta, niin päälle iskisi jumalaton kriisi, sota ja muut ongelmat.
Suurille ikäluokille se tietokone on jokin luksus-tuote. Meille muille se on pakollinen työväline. Kuten auto. Useimmat meistä tarvitsevat autoa edelleen. Ei siksi, että sillä saisi naista vaan siksi, että muuten ei pääse töihin.
No mikä sitten on nautintoa? Nykyään on tarjolla enemmän harrastusmahdollisuuksia, kulttuuria, kahviloita, ravintoloita, viihde tarjontaa jne kuin koskaan ennen. Luonto on ilmainen ja kaikkien saatavilla ihan siinä missä ennenkin. Matkailu on halvempaa kuin koskaan.
Mitä pitäisi olla, jotta voisi sanoa, että elämä on nautinto?
Vierailija kirjoitti:
Kun näitä kommentteja lukee, huomaa yhden seikan:
Vanhemmat sukupolvet eivät edelleenkään ymmärrä, että materia ei ole 40v ja alle -sukupolville mikään nautinto, vaan pakko. Autotkin ovat edellisille jokin status-symboli.
Jos ne "tietokoneet ja muut hömpötykset" äkkiä lakkaisivat olemasta, niin päälle iskisi jumalaton kriisi, sota ja muut ongelmat.
Suurille ikäluokille se tietokone on jokin luksus-tuote. Meille muille se on pakollinen työväline. Kuten auto. Useimmat meistä tarvitsevat autoa edelleen. Ei siksi, että sillä saisi naista vaan siksi, että muuten ei pääse töihin.
Arvot tosiaan muuttuu. Jyvä niin.
Kyllä uskon vanhempien ikäpolvien tämän ymmärtävän. Tässä kerjussa valittavat ovat jotenkin jumissa eivätkä he ole näitä vanhempia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras olisi, jos kaikilla talouksilla olisi määritelty päästökiintiö, jonka voisi käyttää miten haluaa. Jos jäisi vajaaksi, saisi jonkun palkkion, jos se menisi yli (tätä voisi kontrolloida eri tavoin), niin tulisi sanktio. Ei tarvitsisi muiden olla jatkuvasti puuttumassa toisten valintoihin kieltämällä kaikkea, joka ei itseään kosketa. Loppuisi se tekopyhyys ja besserwisseröinti. Työtähän tämän kontrollointi vaatii, mutta hei: meillähän on työttömiä vaikka kuinka! Ja lisää tulossa, kun kaupan alalla menee koko ajan kurjemmin ja kurjemmin.
Olishan se mukavaa jos olisi valvontaa ja sääntöjä
Sääntöjähän tulee nytkin kovalla tahdilla. Ongelma on vaan siinä, että pieni porukka päättää ne muiden puolesta. Tuossa olisi ideana juuri se, että itse teet valintasi. Jos maalaisperhe, joka ei koskaan matkusta, haluaa sen padan räjäyttää uutena vuotena, koska se on heille ok, niin he saisivat tehdä sen.
Ei ole sattumaa, että nykyajan kiellot ovat täysin sukupuolittuneesta näkökulmasta: kaikki perinteisesti miehiä kiinnostavat asiat pyritään kieltämään ja rajoittamaan radikaalisti, kuten autoiluun liittyvät, raketit, lihansyönti ym. (siitäkin huolimatta, että liha voi olla eettisesti tuotettua, esim riista)
Miksei niinkin turhaa asiaa kielletä/rajoiteta kuin kosmetiikka?? Turhaa jätettä ja saastetta pilvin pimein.. muovia tonnikaupalla. Ei mitään järkiperusteita kosmetiikan tuottamiseen.
Olisi tasa-arvoista, että ihminen saisi itse valita.
Ja nainen olen itsekin, kun joku kuitenkin esittäisi perus "et saa naista"- kommentin tähän, huoh!
Kiitos! On tällä palstalla edes yksi täysjärkinen nainen.
Mikäköhän tämä ap:n meidän sukupolvi on?
Et tiedä asiasta mitään.