Lue keskustelun säännöt.
Harmittaako muita, että meidän sukupolvi sai kulutusjuhlista vain laskun?
30.12.2018 |
Ei lentämistä, ei ilotulitteita, ei muovia, ei autoja, ei sitä ja ei tätä. Aiemmat sukupolvet saivat ja keksivät koko ajan lisää, meitä nuoria aikuisia vain syytetään liiasta kulutuksesta vaikka koko systeemi on meitä vanhempi. Elintaso tuskin tulee koskaan olemaan sitä mitä vanhemmilla on ja elämästä tehdään koko ajan ankeampaa.
Kommentit (501)
Kyllä tässä yhteiskunnassa on nykyisin paljon asioita, jotka ovat paremmin. Keskimäärin perushyödykkeet tulevat nykyisin jokaiselle helpommin ja halvemmalla kuin suurelle ikäluokalle. Massateollisuuden lisääntyminen myötä esim. elektroniikka ja vaatteet ovat todella halpoja, jos nyt puhutaan tavallisesta eikä mistään luksuksesta.
Jos sitten puhutaan siitä materiaalisesta elintasosta, joka oli 70-80 -luvulla käsittäen esim. talot, kesähuvilat, autot jne. niin niihin ei tosiaan nykyisillä keskiluokkaisilla nuorilla tule olemaan enää varaa samalla tavalla kuin vanhemmilla. Yhteiskunta on jakautunut, ja perityn varallisuuden osuus korostuu, kun tarkastellaan varallisuuseroja.
Toki nykyään arvostetaan myös eri asioita, ja varmasti aika monelle hyväosaisuus merkitsee nykyisin VAPAUTTA eli mahdollisuutta tehdä asiat elämässään helposti ja ilman merkittäviä ulkopuolisia vaikuttimia. Se, että nykyään voi valita työnsä, asuinpaikkansa ja elämäntyylinsä on loppujen lopuksi vain pienen eliitin herkkua. Yhä useampi joutuu esim. muuttamaan työn tai vallitsevan hintatason vuoksi. Työttömille on omat "pakotteensa" jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurilla ikäluokilla on materialistinen maailmankuva. He tuijottavat muovikrääsää, joka ympäröi nuorempia ihmisiä ja näkevät ettei heillä sellaisia ollut kun olivat lapsia. Vääristyneesti tulkitaan tämä joksikin mystiseksi vauraudeksi, jota heillä ei ollut. Samaan aikaan ollaan täysin sokeita sille, että koulutuksella ei enää edetä sosiaaliluokista toiseen kuten heidän aikanaan. Että jokainen sukupolvi ei ole enää vauraampi kuin edellinen, vaan köyhempi, että tämän päivän kolmikymppinen ei tule koskaan näkemään eläkepäiviään kuten, joihin suuret ikäluokat heräävät vuosikymmenten ajan. Jotain on todellakin rikki järjestelmässä, jossa eläkkeitä voidaan saada kuussa enemmän kuin kokopäivätyöstä palkkaa.
Miksi jokaisen sukupolven pitäisi olla rikkaampi kuin edellinen? Mistä tuollainen oletus kumpuaa?
Tähän asti kehitys mennyt siihen suuntaan, että sukupolvet olleet vanhempiaan terveempiä, pidempiä, vahvempia, älykkäämpiä ja menestyneet paremmin sekä elintaso ollut paremmin.
Mutta käänne tuli. Valitettavasti. Kaikilla rintamilla. Älykkyyden ja kunnon osalta 70-luvulla. Muu seuraa perässä. Ei kukaan tätä halunnut.
Sinun kannattaisi sivistää itseäsi. Kaikki väitteesi ovat puppua
Tilastollisesti 1978 syntyneet olivat kulminaatiopiste, sen jälkeen älykkyyden kasvu on kääntynyt. Löytyy googlettamalla faktat. Siihen asti älykkyys aina kasvanut tasaisesti. Armeijaikäisten fyysistä kuntoa myös Suomessa mitattu pitkään, siinäkin testitulokset laskeneet jo merkittävästi. Myös pituuden kasvu taittumassa, keskipaino tosin nousee, eli ollaan vanhempiaan painavimpia. Myös lasten ja nuorten diagnoosit lisääntyneet. Valitettavaa, mutta totta. Eikä ole nuorten itsensä vika vaan saman heidät kasvattaneen sukupolven, mikä maapallonkin rikkoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin hassua, kritisoidaan vanhempien materialismia ja kulutusta ja samaan syssyyn valitetaan, ettei itse tulla koskaan saamaan samaa materiaa ja kulutustasoa. :D
90-luvun alun jälkeen (eli lähes 30 vuoteen) ei ole mitään taattuja vakitöitä ole ollut kenelläkään, monessa paikassa on yt:t lähes jatkuvasti. Ikärasismi tekee sen, että 50-vuotias on saneerauslistan kärjessä, vaikka olisi kuinka hyvä työntekijä. Eikä uutta työtä löydä, ei edes sitä pätkää. Turha siis kadehtia.
Taitaa olla idän trolli koko ketju, tai jonnen.
Ongelma on se, että vaikka saataisiin kaikki se materia, niin meidän pitää kieltäytyä siitä, koska maapallon luonnonvarat alkaa olla käytetty loppuun. Kiitos aiempien sukupolvien. Ja tähänkin kommenttiin tietysti suhtaudutaan väheksyen vanhemman ikäpolven puolesta, mutta niinhän se vain on. Tämä ärsyttää ehkä eniten. Naurakaa vaan, mua ei ainakaan naurata yhtään.
Mistä olet saanut oikeudet siihen, että juuri sinun sukupolvella pitäisi olla rajaton ja elinikäinen kulutusoikeus, kun sitä eivät ole saaneet edellisetkään sukupolvet.
Jos olet 30v niin melkoisen röykkiön olet jo tähän saakka kuluttanut ja samaa vaadit vielä seuraavaksi 50-60v.Mun äiti on synt. 45 ja hän on todella tarkka mitä ostaa. Kännykkäkin on varmaan 10v vanha, samoin läppäri, korjaa vaatteita, parsii sukkansa, ruokaa ei heitä roskiin jne.
Meidän nuori 18v kaapit pursuavat vaatteista, uusii läppärinsä muutaman vuoden välein, haluaisi uuden kännykän, vaikka vanha toimii erinomaisesti ja perustelee uuden kännyn tarvetta uudella mallila, on tehnyt lukemattomia ulkomaanmatkoja, viskaa roskikseen rikkimenneet sukkansa, ilman omantunnon tuskia, eikä parsi niitä jne.
Itse kuulun äitini ja lapseni väli maastoon, puhelin on yli 6v vanha ja ostan vasta kun on rikki, korjaan vaatteita jne.
Tämä. On aivan turha tulla ulisemaan että yhyy miten nuoremmille ei ole jäänyt mitään edellisiltä sukupolvilta. Falskimpaa väitettä ei ole, sille voi nautaa vatsa kippurassa. Avaa nyt hyvä ap silmäsi ja menee vaikka jonkun sisustus- tai muotibloggaajien sivulle katsomaan kuinka ah niin ihana tuote on taas pakko saada vaikka tilaamalla jostain maapallon toiselta puolelta ja mieluiten kolmessa eri värissä. Ja sisutus pitää uusia parin vuoden välein kun muutenhan ollaan niin kovin epätrendikkäitä. Ja tällaisia blogeja on tuhansia ja tuhansia. Puhumattakaan kaikenmaailman tekoripsistä, hiuslisäkkeistä. Todella ekologista ja luontoa säästävää vai mitä ap? Puhumattakaan jatkuvasta ulkomaille lentelemisestä.
Vanhempani ja isovanhempani parsivat sukkansakin ja samat huonekalut palvelivat vuosikymmeniä. Ulkomailla käytiin harvoin.
Joten se siitä ap.
18-vuotiaat nyt ovat vielä ihan kakaroita. 25+ - vuotiaat jo ymmärtävätkin jotain.
Mä kuulun itse milleniaaleihin. Isovanhempani kuuluivat suuriin ikäluokkiin. Mummollani oli esimerkiksi 2 omakotitaloa, 3 asunto-osaketta Helsingin keskustassa, 2 kesämökkiä, hmmm. no autoja oli sentään vain yksi. Myös vanhempieni materiaalinen omaisuus on tuota perua ja kaikki elinaikana karttunut vielä siihen päälle.
Itse olen akateeminen, hyvässä työssä, perheetön omasta tahostani, aatteiltani nykyisin enemmän vasemmalla kuin oikealla. Ehkä en olisi saavuttanut tätä kaikkea niin helposti, jos olisin elänyt köyhän lapsuuden, mutta ei tuollaiseen tasoon oikeasti nykyisin pääsekään niin helposti, vaikka tekisi paljon töitä.
Toisaalta näen kaiken omaisuuden rasitteena. Kuka esimerkiksi osaa edes nykyään hoitaa metsiä? Omaisuus myös rajoittaa mahdollisuuksia liikkua ja siitä pitää maksaa myös paljon veroja. Vaikka tavallaan kadehdin, niin silti en kadehdi.
Nykyisen kaltainen vauraus on historiallisesti hyvin uusi ilmiö ja edelleenkin koskee vain pientä osaa maapallon väestöstä. Joo, läpi modernin ihmisen historian on ollut jotain mahtisukuja, jotka eläneet ja olleet kuin ellun kanat, mutta pääsääntöisesti sota-aikojen ohittumiseen saakka Suomessakin on lähtökohtaisesti ollut aika kurjaa. Eikä siitä ole kauaa kuin täälläkin vielä kuoltiin perussairauksiin, tyyliin flunssiin. Törsäilemisen historia on lyhyt, mutta myös kapea, koska iso osa isojen maiden massoista (Kiina, Intia jne) on vasta keskiluokkaistumassa ja heille suomalaisen köyhän (lue jouluapupalstan köyhä yh-raukka) elintaso on jo mahdotonta luksusta. Että ihan on jääkaappi, uuni ja hella. Isoille massoille suomalainen elintaso on jo luksusta. Siis se ihan perustaso täällä. Ei itketä köyhyyttä, kun on varaa ostaa vaan halpoja joululahjoja lapsille vaan jo mahdollisuus hyvään koulutukseen on luksusta.
No, pallo on menossa elinkelvottomaksi ja siihen on syynä lyhyt aika ihmisen historiassa ja vieläpä pieni siivu väestöstä. Iso osa ei sitä elintasoa ehtinyt saada.
Vielä 60-70 -luvuilla perus etelänreissut olivat luksusta. Toki jotkut tekivät, mutta tilanne oli hyvin kaukana siitä, mitä se nyt on. Kaikki pörrää ihan zikzakkia koko ajan. Kiinassa keskiluokka on nyt pääsemässä lähemmäs tätä ja odottakaapa, kun ne lähtee liikkeelle. Eivät taida hyväksyä sitä, että enää ei voi.
Maapallo on vaan huono neuvottelukumppani. Ei auta reiluuden tai oikeudenmukaisuuden jankutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 70-luvun keskiluokkainen lapsi. Oma lapsuuteni oli silkkaa luksusta suhteutettuna vanhempieni lapsuuteen. Hekin (vanhempani) olivat ns. aikansa normioloista lähtöisin. Itse on keskiluokkainen kahden 2000-luvun lapsen äiti ja heidän tavallinen suomalainen lapsuutensa on silkkaa luksusta minun lapsuusvuosiini verrattuna. Heille normaalit asiat olivat minun lapsuudessani silkkaa luksusta. Silti, sydämeni suree sitä, millaisen maailman he saavat. Rahalla ei voi enää ostaa ehjää palloa.
Yhyy, elintaso on korkeampi kuin koskaan, yhyy, parikymppisillä ei ole samaa kuin vanhemmilla nyt, yhyy, senkin kermaperseet.
Elintaso on korkeampi kuin koskaan ja jokaisen pitäisi tajuta, ettei se voi tästä enää nousta. Ollaan siis tilanteessa, missä elintaso voi enää vain laskea, joko pakolla tai vapaaehtoisesti. Siitä aloituksessa kaiketi on kyse. 90-luvun lama on tietysti oma tilanteensa, mutta sitä lukuunottamatta jokaisen sukupolven elintaso on ollut parempi kuin edellisellä.
Eikä kukaan kai odota, että omistaisi nyt kaiken saman kuin omat vanhemmat omistavat juuri nyt. Kyse on siitä, voiko omistaa samaa sitten, kun on samassa iässä kuin vanhemmat nyt, tai onko nyt samaa kuin vanhemmilla aikanaan samassa iässä. Minun vanhemmillani oli kolmekymppisinä velaton omakotitalo ja uutena ostetut autot. Minulla kolmekymppisenä ei ole mahdollisuutta edes saada riittävää asuntolainaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me 90-luvulla syntyneet vähennämme lihansyöntiä ja ulkomaanmatkoja, kuljemme bussilla, asumme pienissä asunnoissa, kierrätämme jätteet seitsemään eri astiaan ja käytämme kestohedelmäpusseja ja kuukuppia, ostamme kirpputoreilta ja olemme pienestä asti kuulleet tulevasta ilmastotuhosta.
Tavallaan tämä niin kutsuttu ympäristöystävällisyys on myös pakko: meillä on vain pätkätöitä ja osa-aikatöitä, joten eihän meillä oikeastaan olisi edes varaa uusiin tavaroihin, autoon, lihaan tai kaukomatkoihin.
Samalla katsomme kun omat vanhempamme kaatavat biojätteet ja kartongit huoletta sekajäteastiaan, asuvat isossa omakotitalossa ja ajavat kahdella autolla kesämökille ja markettiin ostamaan kalliita lihoja ja kuljettavat ne kymmenissä pienissä muovipusseissa kotiin.
Olemme samaan aikaan kauhuissamme välinpitämättömyydestä ja kateellisia siitä huolettomuudesta ja elintasosta, jota meillekin on lapsesta asti lupailtu, mutta jota me emme koskaan voi saada. Ja vaikka voisimmekin, meidän pitäisi siitä yhteisen hyvän nimissä kieltäytyä.
Nimenomaan. Tästä on kyse, mutta sitä ei tajuta tai haluta tajuta.
Vierailija kirjoitti:
Joo ei ole mitään mahdollisuutta saavuttaa samaa elintasoa kuin edes vanhempani. Vanhempani ostivat vähän päälle kolmikymppisinä velattoman omistusasunnon (500 000 mk) käteisellä, minun on turha haaveilla edes asuntolainasta. Meillä oli kaikki mitä tarvittiin, autoa ei tosin ollut kun ei koettu tarpeelliseksi eikä vanhemmilla ollut ajokorttia. Siirtolapuutarhamökkikin oli (on itseasiassa veläkin), ei sekään kai ilmainen ollut. Vanhempani ovat 1950- luvulla syntyneitä eli eivät edes kuulu suuriin ikäluokkiin ja heilläkin meni ihan hyvin vaikka 40- luvulla syntyneet ovat kahmineet suurimman osan itselleen.
Nykyihmisen todellisuus: alipalkattuja pätkätöitä, ei mahdollisuutta omistusasuntoon, ei varaa tehdä lapsia, jatkuvaa syyllistämistä kaikesta vähästäkin kulutuksesta....
No mut hei, nuorilla on iphonet ja kiinankrääsät, ei siinä vaan voi olla asiat huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika ankeaa oli silloin lapsena 70-80 luvuilla verrattuna nykyaikaan. Kaupoissa yhtä lajia kutakin tuotetta. Telkkarissa 3 kanavaa. Lentomatkailu harvojen huvia. Ehkä kuitenkin oltiin yhteiskunnassa sosiaalisempia ja tasa-arvoisempia. Koulutusta ja opiskelua arvostettiin. Töitä riitti kaikille.
Osasitko kaivata useampia tuotteita, useampaa telkkarikanavaa tai itsestäänselvää matkailua? Tuskin. Kaipaisitko, jos ne nyt otettaisiin pois? Luultavasti
Minä olen viisikymppinen, enkä minäkään pääse eläkkeelle kovin pian, vasta 66-vuotiaana. Ei kyllä tulisi mieleenkään syyttää siitä tai laskevista eläkkeistä suuria ikäluokkia.
Onko se muka oikeasti jonkun löyhäpäisen kolmekymppisen mielestä heidän VIKANSA, että he elävät pidempään ja nykynuoret eivät synnytä lapsia? Pitäisikö heidän tehdä joukkoit.ari, vai mitä nämä ruikuttajat tahtovat?
Siitähän se perhana vie johtuu. Huoltosuhteen heikkenemisestä.
Nykyajan kolmekymppiset eivät halua tehdä lapsia, ja elinikä nousee. Siksi yhä pienempi osa väestöstä käy töissä ja maksaa veroja ja eläkemaksuja ja siksi eläkeikää on pakko nostaa ja verotusta kiristää.
Luulisi tämän olevan selvä kansantaloudellinen asia kaikille, mutta ei näemmä. Menkää takaisin koulunpenkille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Hyväksyn tilanteen ja teen parhaani. Monikaan ei tee ja se ei ole mitenkään hyvä asia. Monet sen sijaan ostavat itselleen parempaa mieltä esim luomun muodossa ja pelkäävät gmotuotteita, koska he eivät tiedä, tai usko tutkittua tietoa. Yleensä he ovat näitä jitka suureen ääneen kailottavat pelastavansa maapalloa, mutta tekevätkin karhunpalvelusta.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen viisikymppinen, enkä minäkään pääse eläkkeelle kovin pian, vasta 66-vuotiaana. Ei kyllä tulisi mieleenkään syyttää siitä tai laskevista eläkkeistä suuria ikäluokkia.
Onko se muka oikeasti jonkun löyhäpäisen kolmekymppisen mielestä heidän VIKANSA, että he elävät pidempään ja nykynuoret eivät synnytä lapsia? Pitäisikö heidän tehdä joukkoit.ari, vai mitä nämä ruikuttajat tahtovat?
Siitähän se perhana vie johtuu. Huoltosuhteen heikkenemisestä.
Nykyajan kolmekymppiset eivät halua tehdä lapsia, ja elinikä nousee. Siksi yhä pienempi osa väestöstä käy töissä ja maksaa veroja ja eläkemaksuja ja siksi eläkeikää on pakko nostaa ja verotusta kiristää.
Luulisi tämän olevan selvä kansantaloudellinen asia kaikille, mutta ei näemmä. Menkää takaisin koulunpenkille!
Ai VASTA 66-vuotiaana. Minä pääsen eläkkeelle 73-vuotiaana, nuoremmat vielä myöhemmin. Kasvaako odotettu elinikä todellakin siinä tahdissa, missä eläkeikää nostetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin hassua, kritisoidaan vanhempien materialismia ja kulutusta ja samaan syssyyn valitetaan, ettei itse tulla koskaan saamaan samaa materiaa ja kulutustasoa. :D
90-luvun alun jälkeen (eli lähes 30 vuoteen) ei ole mitään taattuja vakitöitä ole ollut kenelläkään, monessa paikassa on yt:t lähes jatkuvasti. Ikärasismi tekee sen, että 50-vuotias on saneerauslistan kärjessä, vaikka olisi kuinka hyvä työntekijä. Eikä uutta työtä löydä, ei edes sitä pätkää. Turha siis kadehtia.
Taitaa olla idän trolli koko ketju, tai jonnen.
Ongelma on se, että vaikka saataisiin kaikki se materia, niin meidän pitää kieltäytyä siitä, koska maapallon luonnonvarat alkaa olla käytetty loppuun. Kiitos aiempien sukupolvien. Ja tähänkin kommenttiin tietysti suhtaudutaan väheksyen vanhemman ikäpolven puolesta, mutta niinhän se vain on. Tämä ärsyttää ehkä eniten. Naurakaa vaan, mua ei ainakaan naurata yhtään.
Mistä olet saanut oikeudet siihen, että juuri sinun sukupolvella pitäisi olla rajaton ja elinikäinen kulutusoikeus, kun sitä eivät ole saaneet edellisetkään sukupolvet.
Jos olet 30v niin melkoisen röykkiön olet jo tähän saakka kuluttanut ja samaa vaadit vielä seuraavaksi 50-60v.Mun äiti on synt. 45 ja hän on todella tarkka mitä ostaa. Kännykkäkin on varmaan 10v vanha, samoin läppäri, korjaa vaatteita, parsii sukkansa, ruokaa ei heitä roskiin jne.
Meidän nuori 18v kaapit pursuavat vaatteista, uusii läppärinsä muutaman vuoden välein, haluaisi uuden kännykän, vaikka vanha toimii erinomaisesti ja perustelee uuden kännyn tarvetta uudella mallila, on tehnyt lukemattomia ulkomaanmatkoja, viskaa roskikseen rikkimenneet sukkansa, ilman omantunnon tuskia, eikä parsi niitä jne.
Itse kuulun äitini ja lapseni väli maastoon, puhelin on yli 6v vanha ja ostan vasta kun on rikki, korjaan vaatteita jne.
Tämä. On aivan turha tulla ulisemaan että yhyy miten nuoremmille ei ole jäänyt mitään edellisiltä sukupolvilta. Falskimpaa väitettä ei ole, sille voi nautaa vatsa kippurassa. Avaa nyt hyvä ap silmäsi ja menee vaikka jonkun sisustus- tai muotibloggaajien sivulle katsomaan kuinka ah niin ihana tuote on taas pakko saada vaikka tilaamalla jostain maapallon toiselta puolelta ja mieluiten kolmessa eri värissä. Ja sisutus pitää uusia parin vuoden välein kun muutenhan ollaan niin kovin epätrendikkäitä. Ja tällaisia blogeja on tuhansia ja tuhansia. Puhumattakaan kaikenmaailman tekoripsistä, hiuslisäkkeistä. Todella ekologista ja luontoa säästävää vai mitä ap? Puhumattakaan jatkuvasta ulkomaille lentelemisestä.
Vanhempani ja isovanhempani parsivat sukkansakin ja samat huonekalut palvelivat vuosikymmeniä. Ulkomailla käytiin harvoin.
Joten se siitä ap.
Se, että joku bloggari haluaa ja ostaa jatkuvasti uusia huonekaluja ja muita ei ole reflektio tosielämästä. Nämä bloggarit saavat tuotteet ilmaiseksi tai ainakin erittäin hyvällä alennuksella. Ei kannattaisi sekoittaa somemaailmahöttöä reaalimaailmaan ja luulla, että me kaiki nuoremmat elämme bloggaajien tavoin - voin kertoa, että emme elä. Minullakaan ei ole ollut vuosiin varaa ostaa uusia huonekaluja tai sisustusjuttuja tai muutakaan ylimääräistä. Olen päälle kolmekymppinen.
Minua harmittaa tämä asia. Mutta omalta kohdaltani olen päättänyt elää niin kuin haluan. Olen syntynyt 80-luvun alussa, mutta elänyt aina aika vaatimattomasti. Käytän vaatteet loppuun, syön normaalia ruokaa ja paljon kausien mukaan, meillä on edellisten sukupolvien autot, asumme kerrostalossa, käytämme julkisia enkä ole matkustanut kuin neljä kertaa lentäen ulkomaille. Kuulostamaan siis unelmakansalaiselta, mutta olen tehnyt tämän kaiken siksi, että olen halunnut ensin maksaa asuntolainan pois ja saada kunnollisen työpaikan. En siksi, että yhteiskunta käskee.
Jossain vaiheessa alan matkustella ja vaatteitakin ostan, jos haluan. Lisäksi ihan keräilen tavaraa, mm. kirjoja ja astioita. Vaikka mikään näistä ei ole trendikästä.
Tahdon sanoa, että ajatelkaa asioita omalta kannaltanne älkääkä tehkö tai olko tekemättä jotain siksi, että siihen on sosiaalinen paine. Poliitikoilla on ainakin nykyään oma lehmä ojassa, ei ne hoida sydämellään yhteisiä asioita. Ei kannata elää niiden ja median mukaan vaan niin kuin itse haluaa!
Niin, ja hankkikaa mahdollisimman hyvä taloudellinen riippumattomuus, sillä sellaista ihmistä on vaikeampi määrätä kuin köyhää.
Ikänsä töitä tehnyt-45 kirjoitti:
Olen itse vuonna 1945 syntynyt ja haluaisin antaa neuvon teille nuoremmille:
Jos et saa töistäsi riittävää palkkaa, niin mene naapurifirmaan. Niin minäkin tein! Nykyajan nuorissa on paljon tyhmyyttä ja laiskuutta - esimerkiksi oman lapseni palkka on pienenmpi kuin minun eläkkeeni.
Miksi tämä tosiasia sai näin paljon alapeukkuja?
Ei, itse olisin käyttäytynyt silloin ihan samoin. En syytä ketään.
Elinikä ei ole ainoa mittari, olennaista on onko eläkkeelle jäädessä terveyttä jäljellä niin paljon, että ehtii tehdä muutakin kun kuolla.
Ja terveydenhuolto ON kehittynyt hurjasti, ennen jo viisikymppinen oli liian vanha työhön kun kuluttava fyysinen työ oli vienyt terveyden. Nyt 70 vuotias on keskimäärin vielä ihan hyvässä kunnossa nauttiakseen yhä elämästä, 10 v päästä 80 vuotiaista on yhä suurempi osa terveitä ja aktiivisia. Tottakai eläkeiän on pakko nousta.
Kaikkein suurinta kulutusjuhlaa viettää 20-30-vuotiaat. Esimerkiksi luomukosmetiikan ostaminen on suorastaan naurettavaa hölmöilyä, sillä saadaan mukamas niin hyvä mieli kun ollaan eettisiä kuluttajia. Miettikää nyt hyvät ihmiset vähäsen, miten teitä huijataan ostamaan kaikkea turhaa!
Minkä ikäisiä tarkoitat? Kellään ei ole ollut 30 vuoteen varmaa työpaikkaa eläkkeeseen saakka, kaikkialla tehostetaan ja säästetään jatkuvasti. Moni on kokenut useammat yt:t. Vanhemmilla on hankalin löytää töitä.
Jos puhutaan 60+ ikäisistä, heidän lapsuudessaan sinun elintasosi olisi ollut ihan käsittämätöntä ylellisyyttä, sellaista saattoi olla sillä parilla promillella jonka sukunimi on tyyliin Fazer. Muut omistivat max 3 vaatekertaa, lomailu tarkoitti mummon auttamista maalla, ei mitään vuotta Aasiassa ja viikonloppua Lontoossa.