Harmittaako muita, että meidän sukupolvi sai kulutusjuhlista vain laskun?
Ei lentämistä, ei ilotulitteita, ei muovia, ei autoja, ei sitä ja ei tätä. Aiemmat sukupolvet saivat ja keksivät koko ajan lisää, meitä nuoria aikuisia vain syytetään liiasta kulutuksesta vaikka koko systeemi on meitä vanhempi. Elintaso tuskin tulee koskaan olemaan sitä mitä vanhemmilla on ja elämästä tehdään koko ajan ankeampaa.
Kommentit (501)
KäKi kirjoitti:
Vihollisen propagandaa, vihollisen-japanil'ais-nat'sien tarkoituksena on vähentää maapallon väestöä tapp'amalla kaikki yli 60-vuotiaat (tiedus'telutietoa) ja tietys'ti kaikk'i joiden ajatus'maailma ei sovi heidän maai'mankuvaan'sa.
Useamp'i vuode'n ajan' on teh'ty lehti'artikkelei'ta sii'tä ett'ä eläk'eläiset tulevat kaalliksi ja yli 50-vuo'tiaat eivät saa töi'tä. Tarkoi'tuksena on liet'soa nuoriso'a ikään'tyneitä vasta'an. Tappa'misen olisivat hoitaneet hoi'tajat(tieduste'lu tietoa).Vrt. Juutalai'svainot. Van'huksia on tarkoi'tuksellisesti tö'näisty junien alle asemilla (eläke'läis aktiivej'a, tie'to keskus'rikospoliisi)
Olga Romanova (Jaana Tommiska), Kerava
Juuri näin Olga
Vierailija kirjoitti:
Kyllä harmittaa. 50-65-vuotiaat, vaikka ovatkin ahkeria tekemään töitä, ovat loppujen lopuksi todella mukavuudenhaluisia ja laiskoja. Autolla taitetaan lyhyetkin matkat ja parkkipaikka pitäisi saada invapaikalta ovien vierestä, koska muuten joutuu kävelemään 80 metriä autolta.
Vapaa-aika vietetään kotisohvalla löhöten ja ylipaino on tuon ikäisillä ihan valtava ongelma. On elintasosairauksia, jotka johtuvat tuosta mukavuudenhalusta ja toisaalta siitä, että sokerin, rasvan ja viljojen haitoista ei varoiteltu aiemmin yhtä aggressiivisesti kuin nyt. Tavallaan tunnen sääliäkin heitä kohtaan.
Heille kaikille riitti nuorena töitä eikä välttämättä tarvittu edes koulutusta. Niissä suojatyöpaikoissa ovat edelleen ja moni peräti hyvillä palkoilla, koska omaavat työkokemusta. Työkokemus on mukamas arvokasta, mutta sitten meiltä nuoremmilta vaaditaan korkeakoulututkinnot. Reilua?
Ai niinkö. Me valmistuimme lamaan ja osa tippui kokonaan kelkasta. Ei tosiaan ollut kaikille töitä.
Ja laiskoja. Ja pulleita. Mitä vielä. Ihan kaikintavoin syyllisiä ihan kaikkeen epämukavuuteen joka sinua kohtaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö ap todella kuvittelet, että aikaisemmat sukupolvet eivät ole maksaneet laskuja, vaan saaneet aina vaan ilmaiseksi kaiken. Jos isovanhempasi ovat edelleen elossa, niin pyydäpä niiden kertomaan, millaista oli heidän lapsuudessaan noin 50-luvulla tai millaista oli heidän vanhempiensa elämä sodan aikana. Varmaan on silloin vietetty kulutusjuhlia. Paleltuneet lantut olivat suurta gurmeeta ja paperipäällyksiset puupohjaiset kengät olivat todella kestävät ja mukavat jalassa. Ja pommisuojassakin oli varmaan rattoisa tunnelma.
Olen itse elänyt varhaislapsuuteni 50-luvulla ja teini-ikäni 60-luvulla ja usko tai älä, mutta monesta sellaisestakin asiasta piti maksaa, jotka sinä ja sinun sukupolvesi on saanut ilmaiseksi. Mainittakoon vaikka koulutus ja opiskelu. Pitkälle opiskelleet olivat lähes poikkeuksetta melkoisissa veloissa, kun paperit lopulta lyötiin käteen.
Älähän nyt. Verrataanpa nykytilannetta. Sinulla on nyt eläke, asia, jota nykyinen kolmikymppinen ei tule saamaan. Sinulla on todennäköisesti kiva omistusasunto, auto, ehkä mökkikin. Nykyinen kolmikymppinen säästää uskaltaakseen tehdä lapsen. Omistusasuntoon, hän ei pätkätyösuhteellaan saa lainaa saati autoon tai mökkiin. Että se niistä lantuistasi.
Kyllä minun elämäni on ollut paljon helpompaa ja elintaso korkeampi lapsesta lähtien, vaikka on ollut työttömyyttä, pätkätöitä, asunut vuokralla, kuin vanhemmilla 50-60-luvulla, jolloin oli sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentamisen aika.
Elintasoon alettiin panostaa vasta 70-luvulla ja monet etuudet ja tuet tulivat vasta 80-luvulta alkaen esim. vuokra-asuntotuotanto, asumistuet, opintorahat ja opintolainat, pikät kesälomat ja perhevapaat jne.
Ja kyllä työttömyyttä on ollut ennenkin esim. 70-luvulla, mutta silloin ei tunnettu työttömyyskorvausta ja muutettiin Ruotsiin, samoin 90-luvun lama.Edellisten sukupolvien varallisuus perustuu pitkälti heidän säästämiseen ja tyytyminen alhaiseen elintasoon esim. mun vanhemmat asuivat 60-luvulla kahden lapsen kanssa 26m2 yksiössä ja niin kuulema muutkin tekivät ja vieläkin vanhempien tarkkuus ja säästäväisyys naurattaa - juuri jouluna äitini pyysi palauttamaan vanhoja villasukkia, jotta hän voi neuloa uudet terät ja näin lankaa kuluu vähemmän.
Niin juuri. Ymmärräthän, että nuorempasi eivät saavuta enää vanhempiensa elintasoa koko elämänsä aikana. Siitä tämä katkeruus juontaa. Ja juuri siitä syystä ikäpolvesi krokotiilinkyyneleet nauriista loukkaavat, koska sinä sait niin paljon enemmän kuin sinua aikaisempi sukupolvi etkä ymmärrä, että ikäpuolvesi oli ainutlaatuisen onnekas.
Miksi ihmeessä lapseni eivät saisi samaa elintasoa kuin itselleni, ellei syttyisi uusi maailman sota ja Suomi ja Eurooppa laitettaisiin maantasalle. Asutaan vaatimattomasti, yli sata vuotta vanhassa talossa, vaatteita ostetaan kirpparilta, enkä edes halua ympärille tavaraa.
Lapseni on teinejä, niin kyllä he ovat saaneet korkeamman elintason ja tavaraa, joita itse en sen ikäisenä osannut edes uneksia. Jopa lukiolaiset saavat opintorahaa, puhumattakaan oikeudesta päiväkodissa varhaiskasvatukseen, harrastukset, jopa ovat saaneet matkustaa useammassa maassa, kun itse tein ensimmäisen laivaristeilyn 27v. Ja lukion jälkeen he saavat lähes ilmaisen opinnot, siitä jopa maksetaan opintorahana.
Esikoiseni on 18v ja hänen on varmsasti saanut nauttia yhteiskunnan etuuksia, jotka kuuluvat kaikille enemmän rahallisesti kuin hänen isovanhempansa koko elinaikaan ja minä kuulun siihen välille. Mun lapsuudessa ei ollut vanhemmilla varaa lasten harrastuksiin ja äiti teki vaatteetkin. Puhumattakaan teknologian hyödyistä ja eduista.
Koska heidän työuransa tulee olemaan repaleinen. Heidän keskitulonsa tulee olemaan alhaisempi kuin sinun. He eivät tule saamaan eläkkeitä, mutta maksavat kyllä veroja tolkuttomat määrät räjähtäneen vanhusväestön elättämiseksi. Heillä ei tule olemaan omistusasuntoa, koska heillä ei ole varaa ostaa asuntoa Helsingistä. Muuallahan ei kannata enää jatkossa juuri asua, koska ei ole töitä. Heillä ei välttämättä tule olemaan varaa edes lapsiin. Tavaralla ei ole maailmassa enää arvoa, matkailu on halpaa. Peruseläminen. Työelämä, perheen perustaminen, asunnon ostaminen, eläke, ne ovat jatkossa luksusta.
Sinulla on pinttymä tästä. Olet jo päättänyt miten seuraavat kymmenet vuodet menee. Ei sille mitään mahda. Olet päättänyt olla katkera. Ei sillä ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä harmittaa. 50-65-vuotiaat, vaikka ovatkin ahkeria tekemään töitä, ovat loppujen lopuksi todella mukavuudenhaluisia ja laiskoja. Autolla taitetaan lyhyetkin matkat ja parkkipaikka pitäisi saada invapaikalta ovien vierestä, koska muuten joutuu kävelemään 80 metriä autolta.
Vapaa-aika vietetään kotisohvalla löhöten ja ylipaino on tuon ikäisillä ihan valtava ongelma. On elintasosairauksia, jotka johtuvat tuosta mukavuudenhalusta ja toisaalta siitä, että sokerin, rasvan ja viljojen haitoista ei varoiteltu aiemmin yhtä aggressiivisesti kuin nyt. Tavallaan tunnen sääliäkin heitä kohtaan.
Heille kaikille riitti nuorena töitä eikä välttämättä tarvittu edes koulutusta. Niissä suojatyöpaikoissa ovat edelleen ja moni peräti hyvillä palkoilla, koska omaavat työkokemusta. Työkokemus on mukamas arvokasta, mutta sitten meiltä nuoremmilta vaaditaan korkeakoulututkinnot. Reilua?
Ai niinkö. Me valmistuimme lamaan ja osa tippui kokonaan kelkasta. Ei tosiaan ollut kaikille töitä.
Ja laiskoja. Ja pulleita. Mitä vielä. Ihan kaikintavoin syyllisiä ihan kaikkeen epämukavuuteen joka sinua kohtaa
Juu, lamaan te takerrutte aina. En tunne henkilökohtaisesti ketään, joka olisi laman kourissa kärsinyt, mutta uskon kyllä, että heitä oli ja kuulemma itsemurhiakin tehtiin konkurssien päätteeksi. Mutta niin vain sieltäkin nousitte ja pääsitte takaisin viiniä kittaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö ap todella kuvittelet, että aikaisemmat sukupolvet eivät ole maksaneet laskuja, vaan saaneet aina vaan ilmaiseksi kaiken. Jos isovanhempasi ovat edelleen elossa, niin pyydäpä niiden kertomaan, millaista oli heidän lapsuudessaan noin 50-luvulla tai millaista oli heidän vanhempiensa elämä sodan aikana. Varmaan on silloin vietetty kulutusjuhlia. Paleltuneet lantut olivat suurta gurmeeta ja paperipäällyksiset puupohjaiset kengät olivat todella kestävät ja mukavat jalassa. Ja pommisuojassakin oli varmaan rattoisa tunnelma.
Olen itse elänyt varhaislapsuuteni 50-luvulla ja teini-ikäni 60-luvulla ja usko tai älä, mutta monesta sellaisestakin asiasta piti maksaa, jotka sinä ja sinun sukupolvesi on saanut ilmaiseksi. Mainittakoon vaikka koulutus ja opiskelu. Pitkälle opiskelleet olivat lähes poikkeuksetta melkoisissa veloissa, kun paperit lopulta lyötiin käteen.
Älähän nyt. Verrataanpa nykytilannetta. Sinulla on nyt eläke, asia, jota nykyinen kolmikymppinen ei tule saamaan. Sinulla on todennäköisesti kiva omistusasunto, auto, ehkä mökkikin. Nykyinen kolmikymppinen säästää uskaltaakseen tehdä lapsen. Omistusasuntoon, hän ei pätkätyösuhteellaan saa lainaa saati autoon tai mökkiin. Että se niistä lantuistasi.
Kyllä minun elämäni on ollut paljon helpompaa ja elintaso korkeampi lapsesta lähtien, vaikka on ollut työttömyyttä, pätkätöitä, asunut vuokralla, kuin vanhemmilla 50-60-luvulla, jolloin oli sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentamisen aika.
Elintasoon alettiin panostaa vasta 70-luvulla ja monet etuudet ja tuet tulivat vasta 80-luvulta alkaen esim. vuokra-asuntotuotanto, asumistuet, opintorahat ja opintolainat, pikät kesälomat ja perhevapaat jne.
Ja kyllä työttömyyttä on ollut ennenkin esim. 70-luvulla, mutta silloin ei tunnettu työttömyyskorvausta ja muutettiin Ruotsiin, samoin 90-luvun lama.Edellisten sukupolvien varallisuus perustuu pitkälti heidän säästämiseen ja tyytyminen alhaiseen elintasoon esim. mun vanhemmat asuivat 60-luvulla kahden lapsen kanssa 26m2 yksiössä ja niin kuulema muutkin tekivät ja vieläkin vanhempien tarkkuus ja säästäväisyys naurattaa - juuri jouluna äitini pyysi palauttamaan vanhoja villasukkia, jotta hän voi neuloa uudet terät ja näin lankaa kuluu vähemmän.
Niin juuri. Ymmärräthän, että nuorempasi eivät saavuta enää vanhempiensa elintasoa koko elämänsä aikana. Siitä tämä katkeruus juontaa. Ja juuri siitä syystä ikäpolvesi krokotiilinkyyneleet nauriista loukkaavat, koska sinä sait niin paljon enemmän kuin sinua aikaisempi sukupolvi etkä ymmärrä, että ikäpuolvesi oli ainutlaatuisen onnekas.
Miksi ihmeessä lapseni eivät saisi samaa elintasoa kuin itselleni, ellei syttyisi uusi maailman sota ja Suomi ja Eurooppa laitettaisiin maantasalle. Asutaan vaatimattomasti, yli sata vuotta vanhassa talossa, vaatteita ostetaan kirpparilta, enkä edes halua ympärille tavaraa.
Lapseni on teinejä, niin kyllä he ovat saaneet korkeamman elintason ja tavaraa, joita itse en sen ikäisenä osannut edes uneksia. Jopa lukiolaiset saavat opintorahaa, puhumattakaan oikeudesta päiväkodissa varhaiskasvatukseen, harrastukset, jopa ovat saaneet matkustaa useammassa maassa, kun itse tein ensimmäisen laivaristeilyn 27v. Ja lukion jälkeen he saavat lähes ilmaisen opinnot, siitä jopa maksetaan opintorahana.
Esikoiseni on 18v ja hänen on varmsasti saanut nauttia yhteiskunnan etuuksia, jotka kuuluvat kaikille enemmän rahallisesti kuin hänen isovanhempansa koko elinaikaan ja minä kuulun siihen välille. Mun lapsuudessa ei ollut vanhemmilla varaa lasten harrastuksiin ja äiti teki vaatteetkin. Puhumattakaan teknologian hyödyistä ja eduista.
Koska heidän työuransa tulee olemaan repaleinen. Heidän keskitulonsa tulee olemaan alhaisempi kuin sinun. He eivät tule saamaan eläkkeitä, mutta maksavat kyllä veroja tolkuttomat määrät räjähtäneen vanhusväestön elättämiseksi. Heillä ei tule olemaan omistusasuntoa, koska heillä ei ole varaa ostaa asuntoa Helsingistä. Muuallahan ei kannata enää jatkossa juuri asua, koska ei ole töitä. Heillä ei välttämättä tule olemaan varaa edes lapsiin. Tavaralla ei ole maailmassa enää arvoa, matkailu on halpaa. Peruseläminen. Työelämä, perheen perustaminen, asunnon ostaminen, eläke, ne ovat jatkossa luksusta.
On höttöä edes kuvitella, että nykyisellä tai edellisillä sukupolvilla olisi kaikilla mahdollisuus ostaa okt Helsingistä? Nyt jäitä hattuu ja realiteettiä elämään.
Eikä tämä koske ainoastaan Suomea, vaan yhtälailla Eurooppaa tai muita maita, jossa suurin osa väestöstä asuu vuokralla ja monet ahtaasti ja vaatimattomasti.
Ja mitä tulee pätkätöihin ja epäsäännöllisiin tuloihin, niin niiden kanssa on pitänyt suurin osa kitkutella jo viimeiset 30-50-vuotta.
Ja 90-luvulla lääkäritkin valmistui suoraan työttömäksi ja monen oli pakko muuttaa työn perässä ulkomaille.Missä ihmeen mielikuvitusmaailmassa oikein elet, kun noin paljon elämän realiteetit on hukassa.
Ei, he ostivat ne omakotitalonsa Lieksoista ja Outokummuista, joissa ei nykyisin ole töitä ja kiinteistöjen arvo on olematon. Aikaisempien sukupolvien aikaan mukavaan asumiseen pääsi pienemmälläkin pääomalla, nykyisin noihin kaupunkeihin ei voi asettua ellei meinaa asua koko elämäänsä yhteiskunnan elättinä. Nykyiset nuoret sukupolvet joutuvat yrittää asua pääkaupunkiseudulla, mutta heillä ei ole siihen varaa. Eli heidän asumismukavuutensa tulee olemaan aivan toista kuin suurilla ikäluokilla.
Ahaa. Nyt siis kolmekymppisten on pakko muuttaa Helsinkiin. Esim Turku ei käy kun kaikki nyt helsinkiin. Mummot ja viiskymppiset saa jäädä Pieksämäelle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä harmittaa. 50-65-vuotiaat, vaikka ovatkin ahkeria tekemään töitä, ovat loppujen lopuksi todella mukavuudenhaluisia ja laiskoja. Autolla taitetaan lyhyetkin matkat ja parkkipaikka pitäisi saada invapaikalta ovien vierestä, koska muuten joutuu kävelemään 80 metriä autolta.
Vapaa-aika vietetään kotisohvalla löhöten ja ylipaino on tuon ikäisillä ihan valtava ongelma. On elintasosairauksia, jotka johtuvat tuosta mukavuudenhalusta ja toisaalta siitä, että sokerin, rasvan ja viljojen haitoista ei varoiteltu aiemmin yhtä aggressiivisesti kuin nyt. Tavallaan tunnen sääliäkin heitä kohtaan.
Heille kaikille riitti nuorena töitä eikä välttämättä tarvittu edes koulutusta. Niissä suojatyöpaikoissa ovat edelleen ja moni peräti hyvillä palkoilla, koska omaavat työkokemusta. Työkokemus on mukamas arvokasta, mutta sitten meiltä nuoremmilta vaaditaan korkeakoulututkinnot. Reilua?
Ai niinkö. Me valmistuimme lamaan ja osa tippui kokonaan kelkasta. Ei tosiaan ollut kaikille töitä.
Ja laiskoja. Ja pulleita. Mitä vielä. Ihan kaikintavoin syyllisiä ihan kaikkeen epämukavuuteen joka sinua kohtaa
Juu, lamaan te takerrutte aina. En tunne henkilökohtaisesti ketään, joka olisi laman kourissa kärsinyt, mutta uskon kyllä, että heitä oli ja kuulemma itsemurhiakin tehtiin konkurssien päätteeksi. Mutta niin vain sieltäkin nousitte ja pääsitte takaisin viiniä kittaamaan.
Anteeksi että noustiin. Ja anteeksi viinin kittaamisesta. Ja anteeksi kaikista sinua kohdanneista vääryyksistä
Jotenkin hassua, kritisoidaan vanhempien materialismia ja kulutusta ja samaan syssyyn valitetaan, ettei itse tulla koskaan saamaan samaa materiaa ja kulutustasoa. :D
90-luvun alun jälkeen (eli lähes 30 vuoteen) ei ole mitään taattuja vakitöitä ole ollut kenelläkään, monessa paikassa on yt:t lähes jatkuvasti. Ikärasismi tekee sen, että 50-vuotias on saneerauslistan kärjessä, vaikka olisi kuinka hyvä työntekijä. Eikä uutta työtä löydä, ei edes sitä pätkää. Turha siis kadehtia.
Taitaa olla idän trolli koko ketju, tai jonnen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä harmittaa. 50-65-vuotiaat, vaikka ovatkin ahkeria tekemään töitä, ovat loppujen lopuksi todella mukavuudenhaluisia ja laiskoja. Autolla taitetaan lyhyetkin matkat ja parkkipaikka pitäisi saada invapaikalta ovien vierestä, koska muuten joutuu kävelemään 80 metriä autolta.
Vapaa-aika vietetään kotisohvalla löhöten ja ylipaino on tuon ikäisillä ihan valtava ongelma. On elintasosairauksia, jotka johtuvat tuosta mukavuudenhalusta ja toisaalta siitä, että sokerin, rasvan ja viljojen haitoista ei varoiteltu aiemmin yhtä aggressiivisesti kuin nyt. Tavallaan tunnen sääliäkin heitä kohtaan.
Heille kaikille riitti nuorena töitä eikä välttämättä tarvittu edes koulutusta. Niissä suojatyöpaikoissa ovat edelleen ja moni peräti hyvillä palkoilla, koska omaavat työkokemusta. Työkokemus on mukamas arvokasta, mutta sitten meiltä nuoremmilta vaaditaan korkeakoulututkinnot. Reilua?
Ai niinkö. Me valmistuimme lamaan ja osa tippui kokonaan kelkasta. Ei tosiaan ollut kaikille töitä.
Ja laiskoja. Ja pulleita. Mitä vielä. Ihan kaikintavoin syyllisiä ihan kaikkeen epämukavuuteen joka sinua kohtaa
Juu, lamaan te takerrutte aina. En tunne henkilökohtaisesti ketään, joka olisi laman kourissa kärsinyt, mutta uskon kyllä, että heitä oli ja kuulemma itsemurhiakin tehtiin konkurssien päätteeksi. Mutta niin vain sieltäkin nousitte ja pääsitte takaisin viiniä kittaamaan.
Kai siihen on pakko takertua, kun vastaa väittämään että teille kaikille riitti nuorena töitä.
Ei riittänyt
Jos vertaan oman perheeni/lähisukuni elintasoa, jossa on 1940-, 1960-, 1970- ja 2000-luvulla syntyneitä, niin kyllä 2000-luvun lapsilla on paras elintaso kun vertaa edellisten sukupolvien lapsusuajan elintasoa toisiinsa. Elintaso on parantunut sukupolvi sukupolvelta. Toisaalta uudet sukupolvevet ovat meidän suvussa kouluttautuneet huomattavasti paremmin kuin esim. 1940-luvulla syntyneet.
Olen itse tuota 1960-luvun sukupolvea, kun valmistuin oli lama ja opintolainan korot pilvissä, opintoraha oli mitätön tuohon aikaan. Valmistuttuani oli määräaiakisissa työsuhteissa ja muutin niiden perässä paikkakunnalta toiselle. Vakituien työsuhteen sain 90-luvun lopussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä harmittaa. 50-65-vuotiaat, vaikka ovatkin ahkeria tekemään töitä, ovat loppujen lopuksi todella mukavuudenhaluisia ja laiskoja. Autolla taitetaan lyhyetkin matkat ja parkkipaikka pitäisi saada invapaikalta ovien vierestä, koska muuten joutuu kävelemään 80 metriä autolta.
Vapaa-aika vietetään kotisohvalla löhöten ja ylipaino on tuon ikäisillä ihan valtava ongelma. On elintasosairauksia, jotka johtuvat tuosta mukavuudenhalusta ja toisaalta siitä, että sokerin, rasvan ja viljojen haitoista ei varoiteltu aiemmin yhtä aggressiivisesti kuin nyt. Tavallaan tunnen sääliäkin heitä kohtaan.
Heille kaikille riitti nuorena töitä eikä välttämättä tarvittu edes koulutusta. Niissä suojatyöpaikoissa ovat edelleen ja moni peräti hyvillä palkoilla, koska omaavat työkokemusta. Työkokemus on mukamas arvokasta, mutta sitten meiltä nuoremmilta vaaditaan korkeakoulututkinnot. Reilua?
Ai niinkö. Me valmistuimme lamaan ja osa tippui kokonaan kelkasta. Ei tosiaan ollut kaikille töitä.
Ja laiskoja. Ja pulleita. Mitä vielä. Ihan kaikintavoin syyllisiä ihan kaikkeen epämukavuuteen joka sinua kohtaa
Juu, lamaan te takerrutte aina. En tunne henkilökohtaisesti ketään, joka olisi laman kourissa kärsinyt, mutta uskon kyllä, että heitä oli ja kuulemma itsemurhiakin tehtiin konkurssien päätteeksi. Mutta niin vain sieltäkin nousitte ja pääsitte takaisin viiniä kittaamaan.
Et tunne, koska olet teini. Minä tunnen monta, jonka asiat eivät koskaan tulleet kuntoon, ei ollut mitään velkajärjestelyjä kuten nykyään, jolloin viidessä vuodessa pääsee veloistaan ellei ole velkaantunut holtittomasti. Olin tuolloin 20 v, töitä oli turha edes kysellä, useampi ystävieni vanhempi teki itsemurhan kun alta lähti työ ja koti. Monen lapsuus oli kaikkea muuta kuin ihannetta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä harmittaa. 50-65-vuotiaat, vaikka ovatkin ahkeria tekemään töitä, ovat loppujen lopuksi todella mukavuudenhaluisia ja laiskoja. Autolla taitetaan lyhyetkin matkat ja parkkipaikka pitäisi saada invapaikalta ovien vierestä, koska muuten joutuu kävelemään 80 metriä autolta.
Vapaa-aika vietetään kotisohvalla löhöten ja ylipaino on tuon ikäisillä ihan valtava ongelma. On elintasosairauksia, jotka johtuvat tuosta mukavuudenhalusta ja toisaalta siitä, että sokerin, rasvan ja viljojen haitoista ei varoiteltu aiemmin yhtä aggressiivisesti kuin nyt. Tavallaan tunnen sääliäkin heitä kohtaan.
Heille kaikille riitti nuorena töitä eikä välttämättä tarvittu edes koulutusta. Niissä suojatyöpaikoissa ovat edelleen ja moni peräti hyvillä palkoilla, koska omaavat työkokemusta. Työkokemus on mukamas arvokasta, mutta sitten meiltä nuoremmilta vaaditaan korkeakoulututkinnot. Reilua?
Et kyllä nyt tiedä mistä edes puhut :D
Itse olen kaamea 52 v. ja "ilkeät" vuonna -41 syntymeet vanhempani kannustivat minut lukemaan niin pitkälle kuin vain pääsen. Näin myös tein ja valmistuin 90-luvun lamaan, jolloin töitä ei vain ollut. Keräsin työkokemukseni muuttamalla määräaikaisten töiden perässä pitkin Suomea. Työllistyin vakinaiseen työsuhteeseen 90-luvun lopulla.
Pitää olla aktiivinen ja nähdä vaivaa, osa määräaikaisuuksista oli todella huonopalkkaisia, mutta sain todella hyvää työkokemusta, josta taas oli hyötyä vakipaikka haettaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä harmittaa. 50-65-vuotiaat, vaikka ovatkin ahkeria tekemään töitä, ovat loppujen lopuksi todella mukavuudenhaluisia ja laiskoja. Autolla taitetaan lyhyetkin matkat ja parkkipaikka pitäisi saada invapaikalta ovien vierestä, koska muuten joutuu kävelemään 80 metriä autolta.
Vapaa-aika vietetään kotisohvalla löhöten ja ylipaino on tuon ikäisillä ihan valtava ongelma. On elintasosairauksia, jotka johtuvat tuosta mukavuudenhalusta ja toisaalta siitä, että sokerin, rasvan ja viljojen haitoista ei varoiteltu aiemmin yhtä aggressiivisesti kuin nyt. Tavallaan tunnen sääliäkin heitä kohtaan.
Heille kaikille riitti nuorena töitä eikä välttämättä tarvittu edes koulutusta. Niissä suojatyöpaikoissa ovat edelleen ja moni peräti hyvillä palkoilla, koska omaavat työkokemusta. Työkokemus on mukamas arvokasta, mutta sitten meiltä nuoremmilta vaaditaan korkeakoulututkinnot. Reilua?
Ai niinkö. Me valmistuimme lamaan ja osa tippui kokonaan kelkasta. Ei tosiaan ollut kaikille töitä.
Ja laiskoja. Ja pulleita. Mitä vielä. Ihan kaikintavoin syyllisiä ihan kaikkeen epämukavuuteen joka sinua kohtaa
Juu, lamaan te takerrutte aina. En tunne henkilökohtaisesti ketään, joka olisi laman kourissa kärsinyt, mutta uskon kyllä, että heitä oli ja kuulemma itsemurhiakin tehtiin konkurssien päätteeksi. Mutta niin vain sieltäkin nousitte ja pääsitte takaisin viiniä kittaamaan.
Et tunne, koska olet teini. Minä tunnen monta, jonka asiat eivät koskaan tulleet kuntoon, ei ollut mitään velkajärjestelyjä kuten nykyään, jolloin viidessä vuodessa pääsee veloistaan ellei ole velkaantunut holtittomasti. Olin tuolloin 20 v, töitä oli turha edes kysellä, useampi ystävieni vanhempi teki itsemurhan kun alta lähti työ ja koti. Monen lapsuus oli kaikkea muuta kuin ihannetta.
Näin se oli. Itse tiedän myös kurjia kohtaloita. Itsemurhia ja velkaa. Jopa lääkärit jäi ilman työtä. Samoin hoitajat. Ja korot oli 16%. Joku oli taannut lainan ja makseli sitten niitä. Tai teki itsemurhan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä harmittaa. 50-65-vuotiaat, vaikka ovatkin ahkeria tekemään töitä, ovat loppujen lopuksi todella mukavuudenhaluisia ja laiskoja. Autolla taitetaan lyhyetkin matkat ja parkkipaikka pitäisi saada invapaikalta ovien vierestä, koska muuten joutuu kävelemään 80 metriä autolta.
Vapaa-aika vietetään kotisohvalla löhöten ja ylipaino on tuon ikäisillä ihan valtava ongelma. On elintasosairauksia, jotka johtuvat tuosta mukavuudenhalusta ja toisaalta siitä, että sokerin, rasvan ja viljojen haitoista ei varoiteltu aiemmin yhtä aggressiivisesti kuin nyt. Tavallaan tunnen sääliäkin heitä kohtaan.
Heille kaikille riitti nuorena töitä eikä välttämättä tarvittu edes koulutusta. Niissä suojatyöpaikoissa ovat edelleen ja moni peräti hyvillä palkoilla, koska omaavat työkokemusta. Työkokemus on mukamas arvokasta, mutta sitten meiltä nuoremmilta vaaditaan korkeakoulututkinnot. Reilua?
Ai niinkö. Me valmistuimme lamaan ja osa tippui kokonaan kelkasta. Ei tosiaan ollut kaikille töitä.
Ja laiskoja. Ja pulleita. Mitä vielä. Ihan kaikintavoin syyllisiä ihan kaikkeen epämukavuuteen joka sinua kohtaa
Juu, lamaan te takerrutte aina. En tunne henkilökohtaisesti ketään, joka olisi laman kourissa kärsinyt, mutta uskon kyllä, että heitä oli ja kuulemma itsemurhiakin tehtiin konkurssien päätteeksi. Mutta niin vain sieltäkin nousitte ja pääsitte takaisin viiniä kittaamaan.
Suomessa tehtiin v. 1996 kahdeksan konkurssia viikossa, joukossa oli myös niitä joilla oli satoja työntekijöitä. Ja joka päivä uutisoitiin uusista irtisanomisista ja lomautuksista.
Samoin lääkäreitä ja sh valmistui suoraan työttömäksi, eivätkä vuosiin saaneet töitä ja joukkopako Norjaan ja Arabimaihin.
Monen velat kolminkertaistu yhdessä yössä, kun markka devalvoitiin, asuntojen ja kiinteistöjen arvot romahti, samoin vakuuksien arvot, korot 16-17%. Moni menetti kaiken, vain velkaa jäi maksettavaksi ja pahin tilanne oli takaajilla.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin hassua, kritisoidaan vanhempien materialismia ja kulutusta ja samaan syssyyn valitetaan, ettei itse tulla koskaan saamaan samaa materiaa ja kulutustasoa. :D
90-luvun alun jälkeen (eli lähes 30 vuoteen) ei ole mitään taattuja vakitöitä ole ollut kenelläkään, monessa paikassa on yt:t lähes jatkuvasti. Ikärasismi tekee sen, että 50-vuotias on saneerauslistan kärjessä, vaikka olisi kuinka hyvä työntekijä. Eikä uutta työtä löydä, ei edes sitä pätkää. Turha siis kadehtia.
Taitaa olla idän trolli koko ketju, tai jonnen.
Ongelma on se, että vaikka saataisiin kaikki se materia, niin meidän pitää kieltäytyä siitä, koska maapallon luonnonvarat alkaa olla käytetty loppuun. Kiitos aiempien sukupolvien. Ja tähänkin kommenttiin tietysti suhtaudutaan väheksyen vanhemman ikäpolven puolesta, mutta niinhän se vain on. Tämä ärsyttää ehkä eniten. Naurakaa vaan, mua ei ainakaan naurata yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Suurilla ikäluokilla on materialistinen maailmankuva. He tuijottavat muovikrääsää, joka ympäröi nuorempia ihmisiä ja näkevät ettei heillä sellaisia ollut kun olivat lapsia. Vääristyneesti tulkitaan tämä joksikin mystiseksi vauraudeksi, jota heillä ei ollut. Samaan aikaan ollaan täysin sokeita sille, että koulutuksella ei enää edetä sosiaaliluokista toiseen kuten heidän aikanaan. Että jokainen sukupolvi ei ole enää vauraampi kuin edellinen, vaan köyhempi, että tämän päivän kolmikymppinen ei tule koskaan näkemään eläkepäiviään kuten, joihin suuret ikäluokat heräävät vuosikymmenten ajan. Jotain on todellakin rikki järjestelmässä, jossa eläkkeitä voidaan saada kuussa enemmän kuin kokopäivätyöstä palkkaa.
Miksi jokaisen sukupolven pitäisi olla rikkaampi kuin edellinen? Mistä tuollainen oletus kumpuaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemman sukupolven "elintaso" oli junttia materiaa ja sen mukaista elämäntyyliä. Me fiksut, henkiseen pääomaan keskittyvät ihmiset katsomme omien vanhempien sijasta isovanhempia. Emme kaipaa kitchinkäryistä kulutusjuhlaa, vaan mökkeihin luonnon rauhaan, omavaraisuuteen ja järvelle tuijotteluun, yhdessä oloon ja ymmärrykseen.
Isovanhempani olivat nuoria/nuorehkoja aikuisia 60-luvulla. Paljon kuluttavat autot, keinokuituvaatteet, etelänmatkat... Mummo hautasi mökillä roskat maahan, minua syyllistetään muovikassin ostamisesta.
Ap
60-luvulla harvalla oli omaa autoa, ja vaatteita ostettiin ehkä kymmenesosa nykyisestä. Etelänmatkoilla eivät vanhempani käyneet koskaan. Jätehuoltoa ei tosiaankaan ollut, muttei nykyistä määrää jätteitäkään, oma äitini leikkeli muoviset maitopussit suikaleiksi ja teki niistä mattoja.
-70-luvulla syntynyt ja kotoaan ekologisen elämäntavan oppinut.
Miten se muoviroskan määrä vähenee, jos maitopusseista tekee mattoja?
Tämän päivän Hesarissa on artikkeli Faktojen maailma kirjasta. Lukekaa nyt vaikka se alkuun ja yrittäkää harrastaa edes jotain suhteellisuudentajua kurjuushekumoinnin sijaan.
Kyllä ärsyttää. Mutta eihän ihmiset tahalleen ole maailmaa tuhonneet... Kai. Ajattelemattomuuttaan. Toivon mukaan jokainen maksaisi nyt sitä laskua, eikä vain nuoret.
Olen itse vuonna 1945 syntynyt ja haluaisin antaa neuvon teille nuoremmille:
Jos et saa töistäsi riittävää palkkaa, niin mene naapurifirmaan. Niin minäkin tein! Nykyajan nuorissa on paljon tyhmyyttä ja laiskuutta - esimerkiksi oman lapseni palkka on pienenmpi kuin minun eläkkeeni.
Miksi takerrut omistusssumiseen, kun Suomessa on ihan riittävä vuokra-asuntotuotantoa ja vapaita asuntoja, toisin kuin vielä 80-luvulla. Vuokralla asuminen Euroopassa ja muualla maailmassa on normaali asumismuoto.
Ja näiden suurten ikäluokkien asunnot ovat jo nyt aikapommi, jotka useimmat on rakennettu halvalla 60-70-luvulla asuntopulaan betonielementeistä ja arvo nolla, päinvastoin purkukustannukset jää osakkeenomistajan maksettavaksi.
Suomen kaupungit ovat näitö pullollaan ja jo kolme vuotta sitten mökkikunnassani sai rivitalon huoneiston 18€. Ja nyt ne odottavat purkamista. Sama okt. Ja esim. Oulussa on todella ongelmallinen tilanne, kun talot ovat melko uusia.
Puhumattakaan noista alkeellisista kesämökeistå, jossakin tiettömän tien päässä.
Presidentti Niinistön idea on hyvä, vanhoista asunnoista pitäisi valtion maksaa romutuspalkkio, niin kuin autoista.