Lue keskustelun säännöt.
Harmittaako muita, että meidän sukupolvi sai kulutusjuhlista vain laskun?
30.12.2018 |
Ei lentämistä, ei ilotulitteita, ei muovia, ei autoja, ei sitä ja ei tätä. Aiemmat sukupolvet saivat ja keksivät koko ajan lisää, meitä nuoria aikuisia vain syytetään liiasta kulutuksesta vaikka koko systeemi on meitä vanhempi. Elintaso tuskin tulee koskaan olemaan sitä mitä vanhemmilla on ja elämästä tehdään koko ajan ankeampaa.
Kommentit (501)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurilla ikäluokilla on materialistinen maailmankuva. He tuijottavat muovikrääsää, joka ympäröi nuorempia ihmisiä ja näkevät ettei heillä sellaisia ollut kun olivat lapsia. Vääristyneesti tulkitaan tämä joksikin mystiseksi vauraudeksi, jota heillä ei ollut. Samaan aikaan ollaan täysin sokeita sille, että koulutuksella ei enää edetä sosiaaliluokista toiseen kuten heidän aikanaan. Että jokainen sukupolvi ei ole enää vauraampi kuin edellinen, vaan köyhempi, että tämän päivän kolmikymppinen ei tule koskaan näkemään eläkepäiviään kuten, joihin suuret ikäluokat heräävät vuosikymmenten ajan. Jotain on todellakin rikki järjestelmässä, jossa eläkkeitä voidaan saada kuussa enemmän kuin kokopäivätyöstä palkkaa.
Sitten vielä kehdataan valittaa, kun suurista eläkkeistä joutuu maksamaan paljon veroja. Miten paljon hoitokuluja nuo eläkeläiset aiheuttavatkaan kun elävät satavuotiaiksi?
Että kehtaavat vielä elää pitkään ja tarvita hoitoa
Ja valittaa siitä, kun joutuvat itsekin jotain siitä maksamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö ap todella kuvittelet, että aikaisemmat sukupolvet eivät ole maksaneet laskuja, vaan saaneet aina vaan ilmaiseksi kaiken. Jos isovanhempasi ovat edelleen elossa, niin pyydäpä niiden kertomaan, millaista oli heidän lapsuudessaan noin 50-luvulla tai millaista oli heidän vanhempiensa elämä sodan aikana. Varmaan on silloin vietetty kulutusjuhlia. Paleltuneet lantut olivat suurta gurmeeta ja paperipäällyksiset puupohjaiset kengät olivat todella kestävät ja mukavat jalassa. Ja pommisuojassakin oli varmaan rattoisa tunnelma.
Olen itse elänyt varhaislapsuuteni 50-luvulla ja teini-ikäni 60-luvulla ja usko tai älä, mutta monesta sellaisestakin asiasta piti maksaa, jotka sinä ja sinun sukupolvesi on saanut ilmaiseksi. Mainittakoon vaikka koulutus ja opiskelu. Pitkälle opiskelleet olivat lähes poikkeuksetta melkoisissa veloissa, kun paperit lopulta lyötiin käteen.
Älähän nyt. Verrataanpa nykytilannetta. Sinulla on nyt eläke, asia, jota nykyinen kolmikymppinen ei tule saamaan. Sinulla on todennäköisesti kiva omistusasunto, auto, ehkä mökkikin. Nykyinen kolmikymppinen säästää uskaltaakseen tehdä lapsen. Omistusasuntoon, hän ei pätkätyösuhteellaan saa lainaa saati autoon tai mökkiin. Että se niistä lantuistasi.
Kolmikymppisillä on paljon enemmän kakkea kuin kolmikymppisillä vuosikymmenet sitten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö ap todella kuvittelet, että aikaisemmat sukupolvet eivät ole maksaneet laskuja, vaan saaneet aina vaan ilmaiseksi kaiken. Jos isovanhempasi ovat edelleen elossa, niin pyydäpä niiden kertomaan, millaista oli heidän lapsuudessaan noin 50-luvulla tai millaista oli heidän vanhempiensa elämä sodan aikana. Varmaan on silloin vietetty kulutusjuhlia. Paleltuneet lantut olivat suurta gurmeeta ja paperipäällyksiset puupohjaiset kengät olivat todella kestävät ja mukavat jalassa. Ja pommisuojassakin oli varmaan rattoisa tunnelma.
Olen itse elänyt varhaislapsuuteni 50-luvulla ja teini-ikäni 60-luvulla ja usko tai älä, mutta monesta sellaisestakin asiasta piti maksaa, jotka sinä ja sinun sukupolvesi on saanut ilmaiseksi. Mainittakoon vaikka koulutus ja opiskelu. Pitkälle opiskelleet olivat lähes poikkeuksetta melkoisissa veloissa, kun paperit lopulta lyötiin käteen.
Älähän nyt. Verrataanpa nykytilannetta. Sinulla on nyt eläke, asia, jota nykyinen kolmikymppinen ei tule saamaan. Sinulla on todennäköisesti kiva omistusasunto, auto, ehkä mökkikin. Nykyinen kolmikymppinen säästää uskaltaakseen tehdä lapsen. Omistusasuntoon, hän ei pätkätyösuhteellaan saa lainaa saati autoon tai mökkiin. Että se niistä lantuistasi.
Kyllä minun elämäni on ollut paljon helpompaa ja elintaso korkeampi lapsesta lähtien, vaikka on ollut työttömyyttä, pätkätöitä, asunut vuokralla, kuin vanhemmilla 50-60-luvulla, jolloin oli sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentamisen aika.
Elintasoon alettiin panostaa vasta 70-luvulla ja monet etuudet ja tuet tulivat vasta 80-luvulta alkaen esim. vuokra-asuntotuotanto, asumistuet, opintorahat ja opintolainat, pikät kesälomat ja perhevapaat jne.
Ja kyllä työttömyyttä on ollut ennenkin esim. 70-luvulla, mutta silloin ei tunnettu työttömyyskorvausta ja muutettiin Ruotsiin, samoin 90-luvun lama.
Edellisten sukupolvien varallisuus perustuu pitkälti heidän säästämiseen ja tyytyminen alhaiseen elintasoon esim. mun vanhemmat asuivat 60-luvulla kahden lapsen kanssa 26m2 yksiössä ja niin kuulema muutkin tekivät ja vieläkin vanhempien tarkkuus ja säästäväisyys naurattaa - juuri jouluna äitini pyysi palauttamaan vanhoja villasukkia, jotta hän voi neuloa uudet terät ja näin lankaa kuluu vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö ap todella kuvittelet, että aikaisemmat sukupolvet eivät ole maksaneet laskuja, vaan saaneet aina vaan ilmaiseksi kaiken. Jos isovanhempasi ovat edelleen elossa, niin pyydäpä niiden kertomaan, millaista oli heidän lapsuudessaan noin 50-luvulla tai millaista oli heidän vanhempiensa elämä sodan aikana. Varmaan on silloin vietetty kulutusjuhlia. Paleltuneet lantut olivat suurta gurmeeta ja paperipäällyksiset puupohjaiset kengät olivat todella kestävät ja mukavat jalassa. Ja pommisuojassakin oli varmaan rattoisa tunnelma.
Olen itse elänyt varhaislapsuuteni 50-luvulla ja teini-ikäni 60-luvulla ja usko tai älä, mutta monesta sellaisestakin asiasta piti maksaa, jotka sinä ja sinun sukupolvesi on saanut ilmaiseksi. Mainittakoon vaikka koulutus ja opiskelu. Pitkälle opiskelleet olivat lähes poikkeuksetta melkoisissa veloissa, kun paperit lopulta lyötiin käteen.
Älähän nyt. Verrataanpa nykytilannetta. Sinulla on nyt eläke, asia, jota nykyinen kolmikymppinen ei tule saamaan. Sinulla on todennäköisesti kiva omistusasunto, auto, ehkä mökkikin. Nykyinen kolmikymppinen säästää uskaltaakseen tehdä lapsen. Omistusasuntoon, hän ei pätkätyösuhteellaan saa lainaa saati autoon tai mökkiin. Että se niistä lantuistasi.
Kyllä minun elämäni on ollut paljon helpompaa ja elintaso korkeampi lapsesta lähtien, vaikka on ollut työttömyyttä, pätkätöitä, asunut vuokralla, kuin vanhemmilla 50-60-luvulla, jolloin oli sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentamisen aika.
Elintasoon alettiin panostaa vasta 70-luvulla ja monet etuudet ja tuet tulivat vasta 80-luvulta alkaen esim. vuokra-asuntotuotanto, asumistuet, opintorahat ja opintolainat, pikät kesälomat ja perhevapaat jne.
Ja kyllä työttömyyttä on ollut ennenkin esim. 70-luvulla, mutta silloin ei tunnettu työttömyyskorvausta ja muutettiin Ruotsiin, samoin 90-luvun lama.Edellisten sukupolvien varallisuus perustuu pitkälti heidän säästämiseen ja tyytyminen alhaiseen elintasoon esim. mun vanhemmat asuivat 60-luvulla kahden lapsen kanssa 26m2 yksiössä ja niin kuulema muutkin tekivät ja vieläkin vanhempien tarkkuus ja säästäväisyys naurattaa - juuri jouluna äitini pyysi palauttamaan vanhoja villasukkia, jotta hän voi neuloa uudet terät ja näin lankaa kuluu vähemmän.
Niin juuri. Ymmärräthän, että nuorempasi eivät saavuta enää vanhempiensa elintasoa koko elämänsä aikana. Siitä tämä katkeruus juontaa. Ja juuri siitä syystä ikäpolvesi krokotiilinkyyneleet nauriista loukkaavat, koska sinä sait niin paljon enemmän kuin sinua aikaisempi sukupolvi etkä ymmärrä, että ikäpuolvesi oli ainutlaatuisen onnekas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 53-vuotias "hyväosainen", joka on ollut maksamassa suuria veroja 36-vuotta tähän mennessä. Omassa lapsuudessa ja nuoruudessa ei ollut autoa eikä rahaa (kulutusjuhlaa). Ei ollut kännyköitä, ei tietokoneita, ei mitään, mitä on tämän päivän nuorilla. Nykyään lapsille syötetään jo "syntyessään" kaikenmaailman vehkeet, joita he eivät edes tarvitsisi, mutta kun teidät on passattu jo kakarasta asti saamaan kaiken, mitä tarvitsette, niin tässä se kiitos seisoo.
T. "kaiken saanut" 60-luvulla syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö ap todella kuvittelet, että aikaisemmat sukupolvet eivät ole maksaneet laskuja, vaan saaneet aina vaan ilmaiseksi kaiken. Jos isovanhempasi ovat edelleen elossa, niin pyydäpä niiden kertomaan, millaista oli heidän lapsuudessaan noin 50-luvulla tai millaista oli heidän vanhempiensa elämä sodan aikana. Varmaan on silloin vietetty kulutusjuhlia. Paleltuneet lantut olivat suurta gurmeeta ja paperipäällyksiset puupohjaiset kengät olivat todella kestävät ja mukavat jalassa. Ja pommisuojassakin oli varmaan rattoisa tunnelma.
Olen itse elänyt varhaislapsuuteni 50-luvulla ja teini-ikäni 60-luvulla ja usko tai älä, mutta monesta sellaisestakin asiasta piti maksaa, jotka sinä ja sinun sukupolvesi on saanut ilmaiseksi. Mainittakoon vaikka koulutus ja opiskelu. Pitkälle opiskelleet olivat lähes poikkeuksetta melkoisissa veloissa, kun paperit lopulta lyötiin käteen.
Älähän nyt. Verrataanpa nykytilannetta. Sinulla on nyt eläke, asia, jota nykyinen kolmikymppinen ei tule saamaan. Sinulla on todennäköisesti kiva omistusasunto, auto, ehkä mökkikin. Nykyinen kolmikymppinen säästää uskaltaakseen tehdä lapsen. Omistusasuntoon, hän ei pätkätyösuhteellaan saa lainaa saati autoon tai mökkiin. Että se niistä lantuistasi.
Kyllä minun elämäni on ollut paljon helpompaa ja elintaso korkeampi lapsesta lähtien, vaikka on ollut työttömyyttä, pätkätöitä, asunut vuokralla, kuin vanhemmilla 50-60-luvulla, jolloin oli sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentamisen aika.
Elintasoon alettiin panostaa vasta 70-luvulla ja monet etuudet ja tuet tulivat vasta 80-luvulta alkaen esim. vuokra-asuntotuotanto, asumistuet, opintorahat ja opintolainat, pikät kesälomat ja perhevapaat jne.
Ja kyllä työttömyyttä on ollut ennenkin esim. 70-luvulla, mutta silloin ei tunnettu työttömyyskorvausta ja muutettiin Ruotsiin, samoin 90-luvun lama.Edellisten sukupolvien varallisuus perustuu pitkälti heidän säästämiseen ja tyytyminen alhaiseen elintasoon esim. mun vanhemmat asuivat 60-luvulla kahden lapsen kanssa 26m2 yksiössä ja niin kuulema muutkin tekivät ja vieläkin vanhempien tarkkuus ja säästäväisyys naurattaa - juuri jouluna äitini pyysi palauttamaan vanhoja villasukkia, jotta hän voi neuloa uudet terät ja näin lankaa kuluu vähemmän.
Niin juuri. Ymmärräthän, että nuorempasi eivät saavuta enää vanhempiensa elintasoa koko elämänsä aikana. Siitä tämä katkeruus juontaa. Ja juuri siitä syystä ikäpolvesi krokotiilinkyyneleet nauriista loukkaavat, koska sinä sait niin paljon enemmän kuin sinua aikaisempi sukupolvi etkä ymmärrä, että ikäpuolvesi oli ainutlaatuisen onnekas.
Miksi ihmeessä lapseni eivät saisi samaa elintasoa kuin itselleni, ellei syttyisi uusi maailman sota ja Suomi ja Eurooppa laitettaisiin maantasalle. Asutaan vaatimattomasti, yli sata vuotta vanhassa talossa, vaatteita ostetaan kirpparilta, enkä edes halua ympärille tavaraa.
Lapseni on teinejä, niin kyllä he ovat saaneet korkeamman elintason ja tavaraa, joita itse en sen ikäisenä osannut edes uneksia. Jopa lukiolaiset saavat opintorahaa, puhumattakaan oikeudesta päiväkodissa varhaiskasvatukseen, harrastukset, jopa ovat saaneet matkustaa useammassa maassa, kun itse tein ensimmäisen laivaristeilyn 27v. Ja lukion jälkeen he saavat lähes ilmaisen opinnot, siitä jopa maksetaan opintorahana.
Esikoiseni on 18v ja hänen on varmsasti saanut nauttia yhteiskunnan etuuksia, jotka kuuluvat kaikille enemmän rahallisesti kuin hänen isovanhempansa koko elinaikaan ja minä kuulun siihen välille. Mun lapsuudessa ei ollut vanhemmilla varaa lasten harrastuksiin ja äiti teki vaatteetkin. Puhumattakaan teknologian hyödyistä ja eduista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö ap todella kuvittelet, että aikaisemmat sukupolvet eivät ole maksaneet laskuja, vaan saaneet aina vaan ilmaiseksi kaiken. Jos isovanhempasi ovat edelleen elossa, niin pyydäpä niiden kertomaan, millaista oli heidän lapsuudessaan noin 50-luvulla tai millaista oli heidän vanhempiensa elämä sodan aikana. Varmaan on silloin vietetty kulutusjuhlia. Paleltuneet lantut olivat suurta gurmeeta ja paperipäällyksiset puupohjaiset kengät olivat todella kestävät ja mukavat jalassa. Ja pommisuojassakin oli varmaan rattoisa tunnelma.
Olen itse elänyt varhaislapsuuteni 50-luvulla ja teini-ikäni 60-luvulla ja usko tai älä, mutta monesta sellaisestakin asiasta piti maksaa, jotka sinä ja sinun sukupolvesi on saanut ilmaiseksi. Mainittakoon vaikka koulutus ja opiskelu. Pitkälle opiskelleet olivat lähes poikkeuksetta melkoisissa veloissa, kun paperit lopulta lyötiin käteen.
Älähän nyt. Verrataanpa nykytilannetta. Sinulla on nyt eläke, asia, jota nykyinen kolmikymppinen ei tule saamaan. Sinulla on todennäköisesti kiva omistusasunto, auto, ehkä mökkikin. Nykyinen kolmikymppinen säästää uskaltaakseen tehdä lapsen. Omistusasuntoon, hän ei pätkätyösuhteellaan saa lainaa saati autoon tai mökkiin. Että se niistä lantuistasi.
Kyllä minun elämäni on ollut paljon helpompaa ja elintaso korkeampi lapsesta lähtien, vaikka on ollut työttömyyttä, pätkätöitä, asunut vuokralla, kuin vanhemmilla 50-60-luvulla, jolloin oli sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentamisen aika.
Elintasoon alettiin panostaa vasta 70-luvulla ja monet etuudet ja tuet tulivat vasta 80-luvulta alkaen esim. vuokra-asuntotuotanto, asumistuet, opintorahat ja opintolainat, pikät kesälomat ja perhevapaat jne.
Ja kyllä työttömyyttä on ollut ennenkin esim. 70-luvulla, mutta silloin ei tunnettu työttömyyskorvausta ja muutettiin Ruotsiin, samoin 90-luvun lama.Edellisten sukupolvien varallisuus perustuu pitkälti heidän säästämiseen ja tyytyminen alhaiseen elintasoon esim. mun vanhemmat asuivat 60-luvulla kahden lapsen kanssa 26m2 yksiössä ja niin kuulema muutkin tekivät ja vieläkin vanhempien tarkkuus ja säästäväisyys naurattaa - juuri jouluna äitini pyysi palauttamaan vanhoja villasukkia, jotta hän voi neuloa uudet terät ja näin lankaa kuluu vähemmän.
Niin juuri. Ymmärräthän, että nuorempasi eivät saavuta enää vanhempiensa elintasoa koko elämänsä aikana. Siitä tämä katkeruus juontaa. Ja juuri siitä syystä ikäpolvesi krokotiilinkyyneleet nauriista loukkaavat, koska sinä sait niin paljon enemmän kuin sinua aikaisempi sukupolvi etkä ymmärrä, että ikäpuolvesi oli ainutlaatuisen onnekas.
Miksi ihmeessä lapseni eivät saisi samaa elintasoa kuin itselleni, ellei syttyisi uusi maailman sota ja Suomi ja Eurooppa laitettaisiin maantasalle. Asutaan vaatimattomasti, yli sata vuotta vanhassa talossa, vaatteita ostetaan kirpparilta, enkä edes halua ympärille tavaraa.
Lapseni on teinejä, niin kyllä he ovat saaneet korkeamman elintason ja tavaraa, joita itse en sen ikäisenä osannut edes uneksia. Jopa lukiolaiset saavat opintorahaa, puhumattakaan oikeudesta päiväkodissa varhaiskasvatukseen, harrastukset, jopa ovat saaneet matkustaa useammassa maassa, kun itse tein ensimmäisen laivaristeilyn 27v. Ja lukion jälkeen he saavat lähes ilmaisen opinnot, siitä jopa maksetaan opintorahana.
Esikoiseni on 18v ja hänen on varmsasti saanut nauttia yhteiskunnan etuuksia, jotka kuuluvat kaikille enemmän rahallisesti kuin hänen isovanhempansa koko elinaikaan ja minä kuulun siihen välille. Mun lapsuudessa ei ollut vanhemmilla varaa lasten harrastuksiin ja äiti teki vaatteetkin. Puhumattakaan teknologian hyödyistä ja eduista.
Koska heidän työuransa tulee olemaan repaleinen. Heidän keskitulonsa tulee olemaan alhaisempi kuin sinun. He eivät tule saamaan eläkkeitä, mutta maksavat kyllä veroja tolkuttomat määrät räjähtäneen vanhusväestön elättämiseksi. Heillä ei tule olemaan omistusasuntoa, koska heillä ei ole varaa ostaa asuntoa Helsingistä. Muuallahan ei kannata enää jatkossa juuri asua, koska ei ole töitä. Heillä ei välttämättä tule olemaan varaa edes lapsiin. Tavaralla ei ole maailmassa enää arvoa, matkailu on halpaa. Peruseläminen. Työelämä, perheen perustaminen, asunnon ostaminen, eläke, ne ovat jatkossa luksusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö ap todella kuvittelet, että aikaisemmat sukupolvet eivät ole maksaneet laskuja, vaan saaneet aina vaan ilmaiseksi kaiken. Jos isovanhempasi ovat edelleen elossa, niin pyydäpä niiden kertomaan, millaista oli heidän lapsuudessaan noin 50-luvulla tai millaista oli heidän vanhempiensa elämä sodan aikana. Varmaan on silloin vietetty kulutusjuhlia. Paleltuneet lantut olivat suurta gurmeeta ja paperipäällyksiset puupohjaiset kengät olivat todella kestävät ja mukavat jalassa. Ja pommisuojassakin oli varmaan rattoisa tunnelma.
Olen itse elänyt varhaislapsuuteni 50-luvulla ja teini-ikäni 60-luvulla ja usko tai älä, mutta monesta sellaisestakin asiasta piti maksaa, jotka sinä ja sinun sukupolvesi on saanut ilmaiseksi. Mainittakoon vaikka koulutus ja opiskelu. Pitkälle opiskelleet olivat lähes poikkeuksetta melkoisissa veloissa, kun paperit lopulta lyötiin käteen.
Älähän nyt. Verrataanpa nykytilannetta. Sinulla on nyt eläke, asia, jota nykyinen kolmikymppinen ei tule saamaan. Sinulla on todennäköisesti kiva omistusasunto, auto, ehkä mökkikin. Nykyinen kolmikymppinen säästää uskaltaakseen tehdä lapsen. Omistusasuntoon, hän ei pätkätyösuhteellaan saa lainaa saati autoon tai mökkiin. Että se niistä lantuistasi.
Kyllä minun elämäni on ollut paljon helpompaa ja elintaso korkeampi lapsesta lähtien, vaikka on ollut työttömyyttä, pätkätöitä, asunut vuokralla, kuin vanhemmilla 50-60-luvulla, jolloin oli sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentamisen aika.
Elintasoon alettiin panostaa vasta 70-luvulla ja monet etuudet ja tuet tulivat vasta 80-luvulta alkaen esim. vuokra-asuntotuotanto, asumistuet, opintorahat ja opintolainat, pikät kesälomat ja perhevapaat jne.
Ja kyllä työttömyyttä on ollut ennenkin esim. 70-luvulla, mutta silloin ei tunnettu työttömyyskorvausta ja muutettiin Ruotsiin, samoin 90-luvun lama.Edellisten sukupolvien varallisuus perustuu pitkälti heidän säästämiseen ja tyytyminen alhaiseen elintasoon esim. mun vanhemmat asuivat 60-luvulla kahden lapsen kanssa 26m2 yksiössä ja niin kuulema muutkin tekivät ja vieläkin vanhempien tarkkuus ja säästäväisyys naurattaa - juuri jouluna äitini pyysi palauttamaan vanhoja villasukkia, jotta hän voi neuloa uudet terät ja näin lankaa kuluu vähemmän.
Niin juuri. Ymmärräthän, että nuorempasi eivät saavuta enää vanhempiensa elintasoa koko elämänsä aikana. Siitä tämä katkeruus juontaa. Ja juuri siitä syystä ikäpolvesi krokotiilinkyyneleet nauriista loukkaavat, koska sinä sait niin paljon enemmän kuin sinua aikaisempi sukupolvi etkä ymmärrä, että ikäpuolvesi oli ainutlaatuisen onnekas.
Miksi ihmeessä lapseni eivät saisi samaa elintasoa kuin itselleni, ellei syttyisi uusi maailman sota ja Suomi ja Eurooppa laitettaisiin maantasalle. Asutaan vaatimattomasti, yli sata vuotta vanhassa talossa, vaatteita ostetaan kirpparilta, enkä edes halua ympärille tavaraa.
Lapseni on teinejä, niin kyllä he ovat saaneet korkeamman elintason ja tavaraa, joita itse en sen ikäisenä osannut edes uneksia. Jopa lukiolaiset saavat opintorahaa, puhumattakaan oikeudesta päiväkodissa varhaiskasvatukseen, harrastukset, jopa ovat saaneet matkustaa useammassa maassa, kun itse tein ensimmäisen laivaristeilyn 27v. Ja lukion jälkeen he saavat lähes ilmaisen opinnot, siitä jopa maksetaan opintorahana.
Esikoiseni on 18v ja hänen on varmsasti saanut nauttia yhteiskunnan etuuksia, jotka kuuluvat kaikille enemmän rahallisesti kuin hänen isovanhempansa koko elinaikaan ja minä kuulun siihen välille. Mun lapsuudessa ei ollut vanhemmilla varaa lasten harrastuksiin ja äiti teki vaatteetkin. Puhumattakaan teknologian hyödyistä ja eduista.
Koska heidän työuransa tulee olemaan repaleinen. Heidän keskitulonsa tulee olemaan alhaisempi kuin sinun. He eivät tule saamaan eläkkeitä, mutta maksavat kyllä veroja tolkuttomat määrät räjähtäneen vanhusväestön elättämiseksi. Heillä ei tule olemaan omistusasuntoa, koska heillä ei ole varaa ostaa asuntoa Helsingistä. Muuallahan ei kannata enää jatkossa juuri asua, koska ei ole töitä. Heillä ei välttämättä tule olemaan varaa edes lapsiin. Tavaralla ei ole maailmassa enää arvoa, matkailu on halpaa. Peruseläminen. Työelämä, perheen perustaminen, asunnon ostaminen, eläke, ne ovat jatkossa luksusta.
On höttöä edes kuvitella, että nykyisellä tai edellisillä sukupolvilla olisi kaikilla mahdollisuus ostaa okt Helsingistä? Nyt jäitä hattuu ja realiteettiä elämään.
Eikä tämä koske ainoastaan Suomea, vaan yhtälailla Eurooppaa tai muita maita, jossa suurin osa väestöstä asuu vuokralla ja monet ahtaasti ja vaatimattomasti.
Ja mitä tulee pätkätöihin ja epäsäännöllisiin tuloihin, niin niiden kanssa on pitänyt suurin osa kitkutella jo viimeiset 30-50-vuotta.
Ja 90-luvulla lääkäritkin valmistui suoraan työttömäksi ja monen oli pakko muuttaa työn perässä ulkomaille.
Missä ihmeen mielikuvitusmaailmassa oikein elet, kun noin paljon elämän realiteetit on hukassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kolmikymppisillä on paljon enemmän kakkea kuin kolmikymppisillä vuosikymmenet sitten
Kun omat vanhempani olivat kolmikymppisiä, heillä oli lapsia, itse rakennettu talo ja velkaa. Ei matkustettu, tehtiin töitä, oltiin säästäväisiä.
Nykyiset kolmikymppiset jatkaa ikuista lapsuutta muodin, matkailun, lelujen (pleikat ym.) ja muun pinnallisen somepaskan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö ap todella kuvittelet, että aikaisemmat sukupolvet eivät ole maksaneet laskuja, vaan saaneet aina vaan ilmaiseksi kaiken. Jos isovanhempasi ovat edelleen elossa, niin pyydäpä niiden kertomaan, millaista oli heidän lapsuudessaan noin 50-luvulla tai millaista oli heidän vanhempiensa elämä sodan aikana. Varmaan on silloin vietetty kulutusjuhlia. Paleltuneet lantut olivat suurta gurmeeta ja paperipäällyksiset puupohjaiset kengät olivat todella kestävät ja mukavat jalassa. Ja pommisuojassakin oli varmaan rattoisa tunnelma.
Olen itse elänyt varhaislapsuuteni 50-luvulla ja teini-ikäni 60-luvulla ja usko tai älä, mutta monesta sellaisestakin asiasta piti maksaa, jotka sinä ja sinun sukupolvesi on saanut ilmaiseksi. Mainittakoon vaikka koulutus ja opiskelu. Pitkälle opiskelleet olivat lähes poikkeuksetta melkoisissa veloissa, kun paperit lopulta lyötiin käteen.
Älähän nyt. Verrataanpa nykytilannetta. Sinulla on nyt eläke, asia, jota nykyinen kolmikymppinen ei tule saamaan. Sinulla on todennäköisesti kiva omistusasunto, auto, ehkä mökkikin. Nykyinen kolmikymppinen säästää uskaltaakseen tehdä lapsen. Omistusasuntoon, hän ei pätkätyösuhteellaan saa lainaa saati autoon tai mökkiin. Että se niistä lantuistasi.
Kyllä minun elämäni on ollut paljon helpompaa ja elintaso korkeampi lapsesta lähtien, vaikka on ollut työttömyyttä, pätkätöitä, asunut vuokralla, kuin vanhemmilla 50-60-luvulla, jolloin oli sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentamisen aika.
Elintasoon alettiin panostaa vasta 70-luvulla ja monet etuudet ja tuet tulivat vasta 80-luvulta alkaen esim. vuokra-asuntotuotanto, asumistuet, opintorahat ja opintolainat, pikät kesälomat ja perhevapaat jne.
Ja kyllä työttömyyttä on ollut ennenkin esim. 70-luvulla, mutta silloin ei tunnettu työttömyyskorvausta ja muutettiin Ruotsiin, samoin 90-luvun lama.Edellisten sukupolvien varallisuus perustuu pitkälti heidän säästämiseen ja tyytyminen alhaiseen elintasoon esim. mun vanhemmat asuivat 60-luvulla kahden lapsen kanssa 26m2 yksiössä ja niin kuulema muutkin tekivät ja vieläkin vanhempien tarkkuus ja säästäväisyys naurattaa - juuri jouluna äitini pyysi palauttamaan vanhoja villasukkia, jotta hän voi neuloa uudet terät ja näin lankaa kuluu vähemmän.
Niin juuri. Ymmärräthän, että nuorempasi eivät saavuta enää vanhempiensa elintasoa koko elämänsä aikana. Siitä tämä katkeruus juontaa. Ja juuri siitä syystä ikäpolvesi krokotiilinkyyneleet nauriista loukkaavat, koska sinä sait niin paljon enemmän kuin sinua aikaisempi sukupolvi etkä ymmärrä, että ikäpuolvesi oli ainutlaatuisen onnekas.
Miksi ihmeessä lapseni eivät saisi samaa elintasoa kuin itselleni, ellei syttyisi uusi maailman sota ja Suomi ja Eurooppa laitettaisiin maantasalle. Asutaan vaatimattomasti, yli sata vuotta vanhassa talossa, vaatteita ostetaan kirpparilta, enkä edes halua ympärille tavaraa.
Lapseni on teinejä, niin kyllä he ovat saaneet korkeamman elintason ja tavaraa, joita itse en sen ikäisenä osannut edes uneksia. Jopa lukiolaiset saavat opintorahaa, puhumattakaan oikeudesta päiväkodissa varhaiskasvatukseen, harrastukset, jopa ovat saaneet matkustaa useammassa maassa, kun itse tein ensimmäisen laivaristeilyn 27v. Ja lukion jälkeen he saavat lähes ilmaisen opinnot, siitä jopa maksetaan opintorahana.
Esikoiseni on 18v ja hänen on varmsasti saanut nauttia yhteiskunnan etuuksia, jotka kuuluvat kaikille enemmän rahallisesti kuin hänen isovanhempansa koko elinaikaan ja minä kuulun siihen välille. Mun lapsuudessa ei ollut vanhemmilla varaa lasten harrastuksiin ja äiti teki vaatteetkin. Puhumattakaan teknologian hyödyistä ja eduista.
Koska heidän työuransa tulee olemaan repaleinen. Heidän keskitulonsa tulee olemaan alhaisempi kuin sinun. He eivät tule saamaan eläkkeitä, mutta maksavat kyllä veroja tolkuttomat määrät räjähtäneen vanhusväestön elättämiseksi. Heillä ei tule olemaan omistusasuntoa, koska heillä ei ole varaa ostaa asuntoa Helsingistä. Muuallahan ei kannata enää jatkossa juuri asua, koska ei ole töitä. Heillä ei välttämättä tule olemaan varaa edes lapsiin. Tavaralla ei ole maailmassa enää arvoa, matkailu on halpaa. Peruseläminen. Työelämä, perheen perustaminen, asunnon ostaminen, eläke, ne ovat jatkossa luksusta.
On höttöä edes kuvitella, että nykyisellä tai edellisillä sukupolvilla olisi kaikilla mahdollisuus ostaa okt Helsingistä? Nyt jäitä hattuu ja realiteettiä elämään.
Eikä tämä koske ainoastaan Suomea, vaan yhtälailla Eurooppaa tai muita maita, jossa suurin osa väestöstä asuu vuokralla ja monet ahtaasti ja vaatimattomasti.
Ja mitä tulee pätkätöihin ja epäsäännöllisiin tuloihin, niin niiden kanssa on pitänyt suurin osa kitkutella jo viimeiset 30-50-vuotta.
Ja 90-luvulla lääkäritkin valmistui suoraan työttömäksi ja monen oli pakko muuttaa työn perässä ulkomaille.Missä ihmeen mielikuvitusmaailmassa oikein elet, kun noin paljon elämän realiteetit on hukassa.
Ei, he ostivat ne omakotitalonsa Lieksoista ja Outokummuista, joissa ei nykyisin ole töitä ja kiinteistöjen arvo on olematon. Aikaisempien sukupolvien aikaan mukavaan asumiseen pääsi pienemmälläkin pääomalla, nykyisin noihin kaupunkeihin ei voi asettua ellei meinaa asua koko elämäänsä yhteiskunnan elättinä. Nykyiset nuoret sukupolvet joutuvat yrittää asua pääkaupunkiseudulla, mutta heillä ei ole siihen varaa. Eli heidän asumismukavuutensa tulee olemaan aivan toista kuin suurilla ikäluokilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihme jos kiukuttaa ja on paha mieli, kun ei voi ostaa Helsingin keskustasta okt tai tehdä vuoden Aasian matkaa tai tehdä viikonlopun ostosmatkoja Lontooseen.
Eikä se miksikäön muuttuisi, vaikka luvassa olisi edessä 40vuoden työura lääkärinä tai opettajana, kun seuraavaksi tulisi itku pienistä palkoista, kun lääkärien ja opettajan palkka on vaivaiset 3200€/kk ja verojen jälkeen jää noin 2200€/kk käyttöön, jolla ei vielä pitkälle pötkitä, jos mieliteot vastaavat Herlinien, Laakkosten, Toivasten tulotasoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmikymppisillä on paljon enemmän kakkea kuin kolmikymppisillä vuosikymmenet sitten
Kun omat vanhempani olivat kolmikymppisiä, heillä oli lapsia, itse rakennettu talo ja velkaa. Ei matkustettu, tehtiin töitä, oltiin säästäväisiä.
Nykyiset kolmikymppiset jatkaa ikuista lapsuutta muodin, matkailun, lelujen (pleikat ym.) ja muun pinnallisen somepaskan kanssa.
Tästähän on ihan tutkimuksia, että koska se omakotitalo ja lapset on kolmikymppiselle nykyisin mahdoton unelma, mennään halvalle etelän matkalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukupolvien välinen epätasa-arvo ja epäoikeudenmukaiset eläkeratkaisut eivät enää kiinnosta poliitikkoja, jotka ovat itse saaneet hilattua itsensä kultaiselle oksalle. Tilanne tulee kiristymään vastaisuudessa, jos eläkeikää edelleen nostetaan ja tulevia eläkkeitä työikäisiltä pienennetään. En ymmärrä, miksi nyt maksussa olevat eläkkeet nauttivat perustuslainsuojaa eikä niitä voi leikata jos kerta meidän nuorempien eläkeikää sekä eläkkeitä on heikennetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö ap todella kuvittelet, että aikaisemmat sukupolvet eivät ole maksaneet laskuja, vaan saaneet aina vaan ilmaiseksi kaiken. Jos isovanhempasi ovat edelleen elossa, niin pyydäpä niiden kertomaan, millaista oli heidän lapsuudessaan noin 50-luvulla tai millaista oli heidän vanhempiensa elämä sodan aikana. Varmaan on silloin vietetty kulutusjuhlia. Paleltuneet lantut olivat suurta gurmeeta ja paperipäällyksiset puupohjaiset kengät olivat todella kestävät ja mukavat jalassa. Ja pommisuojassakin oli varmaan rattoisa tunnelma.
Olen itse elänyt varhaislapsuuteni 50-luvulla ja teini-ikäni 60-luvulla ja usko tai älä, mutta monesta sellaisestakin asiasta piti maksaa, jotka sinä ja sinun sukupolvesi on saanut ilmaiseksi. Mainittakoon vaikka koulutus ja opiskelu. Pitkälle opiskelleet olivat lähes poikkeuksetta melkoisissa veloissa, kun paperit lopulta lyötiin käteen.
Älähän nyt. Verrataanpa nykytilannetta. Sinulla on nyt eläke, asia, jota nykyinen kolmikymppinen ei tule saamaan. Sinulla on todennäköisesti kiva omistusasunto, auto, ehkä mökkikin. Nykyinen kolmikymppinen säästää uskaltaakseen tehdä lapsen. Omistusasuntoon, hän ei pätkätyösuhteellaan saa lainaa saati autoon tai mökkiin. Että se niistä lantuistasi.
Höpö höpö. Kyllä kolmekymppisillä on eläke. Ja varmaan aikanaan adunto ym. Oma valinta jos ei hanki lapsia. Sitä ei ole koskaan näin hyvin rahallisesti tuettu
Säälittävää tuo uhrautuminen. Elintaso ei ole koskaan ollut yhtä iso kuin nyt
Aika ankeaa oli silloin lapsena 70-80 luvuilla verrattuna nykyaikaan. Kaupoissa yhtä lajia kutakin tuotetta. Telkkarissa 3 kanavaa. Lentomatkailu harvojen huvia. Ehkä kuitenkin oltiin yhteiskunnassa sosiaalisempia ja tasa-arvoisempia. Koulutusta ja opiskelua arvostettiin. Töitä riitti kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Näkyy olevan vanhempi ikäluokka täällä hyvin edustettuna vastauksista päätellen. Mitäpä minulla on oikeutta valittaa mistään näin reilu 20v. Ahdistaa vaan maapallon tilanne, itse olen pystynyt vaikuttamaan siihen vasta murto-osan siitä ajasta mitä te vanhemmat. Omia vanhempiani ei samalla tavalla ahdista tulevaisuus. Eipä kai niin kun eivät elä enää niin pitkään.
Se on sitä nuoruuden angstia. Minä olen syntynyt 1972 ja minun sukupolveni peloteltiin ydinsodalla, ei millään pelkällä ilmaston lämpenemisellä. Ydinsodasta jauhettiin kaikessa silloisessa mediassa niin etteivät lapset uskaltaneet mennä illalla nukkumaan.
Elintasoa ei voinut verrata nykyisten nuorten elintasoon, meidän lomat olivat sitä mummolan työleiriä. 80-luvulla olin köyhä pienipalkkaisen yh:n lapsi kun muut keinottelivat osakkeilla ja tekivät loppumattomilta näyttäviltä voitoilta. Sitten tuli 90-luvun lama, onneksi en ollut ehtinyt ottaa asuntolainaa, kun korot kipusivat jonnekin 16%:iin. Moni teki konkurssin eikä koskaan toipunut tai työllistynyt uudelleen. Ei ollut olemassa mitään velkajärjestelyjä, koti meni alta mutta hurjat velat jäivät.
Kun valmistuin ammattiin ei ollut mitään takeita työllistymisestä, eikä koskaan sen jälkeenkään. Eli koska se onni ja auvo on ollut? Suuret ikäluokat tekivät vielä 6 päiväistä työviikkoa, kuka pääsi niin terveenä eläkkeelle ettei kuollut parissa vuodessa, oli suuri harvinaisuus. Toki siis pääsi eläkkeelle aiemmin kuin nykyään, mutta siinä vaiheessa oli tehnyt raskasta ruumiillista työtä niin ettei siitä eläkkeestä nauttimaan päässyt.
Kyllä harmittaa. 50-65-vuotiaat, vaikka ovatkin ahkeria tekemään töitä, ovat loppujen lopuksi todella mukavuudenhaluisia ja laiskoja. Autolla taitetaan lyhyetkin matkat ja parkkipaikka pitäisi saada invapaikalta ovien vierestä, koska muuten joutuu kävelemään 80 metriä autolta.
Vapaa-aika vietetään kotisohvalla löhöten ja ylipaino on tuon ikäisillä ihan valtava ongelma. On elintasosairauksia, jotka johtuvat tuosta mukavuudenhalusta ja toisaalta siitä, että sokerin, rasvan ja viljojen haitoista ei varoiteltu aiemmin yhtä aggressiivisesti kuin nyt. Tavallaan tunnen sääliäkin heitä kohtaan.
Heille kaikille riitti nuorena töitä eikä välttämättä tarvittu edes koulutusta. Niissä suojatyöpaikoissa ovat edelleen ja moni peräti hyvillä palkoilla, koska omaavat työkokemusta. Työkokemus on mukamas arvokasta, mutta sitten meiltä nuoremmilta vaaditaan korkeakoulututkinnot. Reilua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö ap todella kuvittelet, että aikaisemmat sukupolvet eivät ole maksaneet laskuja, vaan saaneet aina vaan ilmaiseksi kaiken. Jos isovanhempasi ovat edelleen elossa, niin pyydäpä niiden kertomaan, millaista oli heidän lapsuudessaan noin 50-luvulla tai millaista oli heidän vanhempiensa elämä sodan aikana. Varmaan on silloin vietetty kulutusjuhlia. Paleltuneet lantut olivat suurta gurmeeta ja paperipäällyksiset puupohjaiset kengät olivat todella kestävät ja mukavat jalassa. Ja pommisuojassakin oli varmaan rattoisa tunnelma.
Olen itse elänyt varhaislapsuuteni 50-luvulla ja teini-ikäni 60-luvulla ja usko tai älä, mutta monesta sellaisestakin asiasta piti maksaa, jotka sinä ja sinun sukupolvesi on saanut ilmaiseksi. Mainittakoon vaikka koulutus ja opiskelu. Pitkälle opiskelleet olivat lähes poikkeuksetta melkoisissa veloissa, kun paperit lopulta lyötiin käteen.
Älähän nyt. Verrataanpa nykytilannetta. Sinulla on nyt eläke, asia, jota nykyinen kolmikymppinen ei tule saamaan. Sinulla on todennäköisesti kiva omistusasunto, auto, ehkä mökkikin. Nykyinen kolmikymppinen säästää uskaltaakseen tehdä lapsen. Omistusasuntoon, hän ei pätkätyösuhteellaan saa lainaa saati autoon tai mökkiin. Että se niistä lantuistasi.
Kyllä minun elämäni on ollut paljon helpompaa ja elintaso korkeampi lapsesta lähtien, vaikka on ollut työttömyyttä, pätkätöitä, asunut vuokralla, kuin vanhemmilla 50-60-luvulla, jolloin oli sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentamisen aika.
Elintasoon alettiin panostaa vasta 70-luvulla ja monet etuudet ja tuet tulivat vasta 80-luvulta alkaen esim. vuokra-asuntotuotanto, asumistuet, opintorahat ja opintolainat, pikät kesälomat ja perhevapaat jne.
Ja kyllä työttömyyttä on ollut ennenkin esim. 70-luvulla, mutta silloin ei tunnettu työttömyyskorvausta ja muutettiin Ruotsiin, samoin 90-luvun lama.Edellisten sukupolvien varallisuus perustuu pitkälti heidän säästämiseen ja tyytyminen alhaiseen elintasoon esim. mun vanhemmat asuivat 60-luvulla kahden lapsen kanssa 26m2 yksiössä ja niin kuulema muutkin tekivät ja vieläkin vanhempien tarkkuus ja säästäväisyys naurattaa - juuri jouluna äitini pyysi palauttamaan vanhoja villasukkia, jotta hän voi neuloa uudet terät ja näin lankaa kuluu vähemmän.
Niin juuri. Ymmärräthän, että nuorempasi eivät saavuta enää vanhempiensa elintasoa koko elämänsä aikana. Siitä tämä katkeruus juontaa. Ja juuri siitä syystä ikäpolvesi krokotiilinkyyneleet nauriista loukkaavat, koska sinä sait niin paljon enemmän kuin sinua aikaisempi sukupolvi etkä ymmärrä, että ikäpuolvesi oli ainutlaatuisen onnekas.
Sinulla on koko ikäsi ollut korkeampi elintaso kuin vanhemmillasi. Tämä nyt vaan onfakta. Kuinka paljon sinun pitäisi saada
Sinäkö ap todella kuvittelet, että aikaisemmat sukupolvet eivät ole maksaneet laskuja, vaan saaneet aina vaan ilmaiseksi kaiken. Jos isovanhempasi ovat edelleen elossa, niin pyydäpä niiden kertomaan, millaista oli heidän lapsuudessaan noin 50-luvulla tai millaista oli heidän vanhempiensa elämä sodan aikana. Varmaan on silloin vietetty kulutusjuhlia. Paleltuneet lantut olivat suurta gurmeeta ja paperipäällyksiset puupohjaiset kengät olivat todella kestävät ja mukavat jalassa. Ja pommisuojassakin oli varmaan rattoisa tunnelma.
Olen itse elänyt varhaislapsuuteni 50-luvulla ja teini-ikäni 60-luvulla ja usko tai älä, mutta monesta sellaisestakin asiasta piti maksaa, jotka sinä ja sinun sukupolvesi on saanut ilmaiseksi. Mainittakoon vaikka koulutus ja opiskelu. Pitkälle opiskelleet olivat lähes poikkeuksetta melkoisissa veloissa, kun paperit lopulta lyötiin käteen.