Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten YAMK-tutkinto (60-90 op) voi vertautua maisterin tutkintoon (120 op)?
23.12.2018 |
Aika oudolta tuntuu, että käytännössä paljon suppeampi tutkinto tuo saman pätevyyden.
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.
Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...
Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla
Ohis
"Hain läpällä" = hait, pääsit pääsykokeeseen, muttet päässyt opiskelemaan.
En päässytkään, koska en mennyt yhteenkään fyysiseen pääsykokeeseen. Niissä olisi kuitenkin ollut jotain haastatteluja ja muuta tylsää. Halusin vain vetää esikokeesta hyvät pisteet
Vaikea uskoa kenelläkään olevan tylsä elämä, että huvin vuoksi hakee koulutuksiin.
Kokeilepa vaikka hankkia ystäviä tai harrastuksia.
Ajattele sitä haasteena. Vähän niin kuin jollakin voi olla haasteena juosta tarpeeksi nopeasti tai nostaa paljon rautaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.
Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...
Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla
Ohis
"Hain läpällä" = hait, pääsit pääsykokeeseen, muttet päässyt opiskelemaan.
En päässytkään, koska en mennyt yhteenkään fyysiseen pääsykokeeseen. Niissä olisi kuitenkin ollut jotain haastatteluja ja muuta tylsää. Halusin vain vetää esikokeesta hyvät pisteet
Vaikea uskoa kenelläkään olevan tylsä elämä, että huvin vuoksi hakee koulutuksiin.
Kokeilepa vaikka hankkia ystäviä tai harrastuksia.
Ajattele sitä haasteena. Vähän niin kuin jollakin voi olla haasteena juosta tarpeeksi nopeasti tai nostaa paljon rautaa
Missäs muissa pääsykokeissa käyt "ihan vaan läpällä"?
Vierailija kirjoitti:
Joskus olisi kyllä kiintoisaa kuulla, mistä kumpuaa tuo joidenkin yliopisto-opiskelijoiden/ maisterien katkeruus ja kauna ammattikorkeaa kohtaan.
Minäkään en ymmärrä, miten jollekin voi olla näin kova paikka se, mikä koulutus jollain toisella ihmisellä on? Vai onko jollain jäänyt jostain työnhakutilanteesta jotain hampaankoloon... Muuten en kyllä käsitä, sillä jokainenhan saa valita juuri sen koulutuksen, jonka itse haluaa. Kenenkään ei tarvitse suorittaa "pelkkää" AMK-/YAMK-tutkintoa, jos ei halua.
Ulkomailla, esim. useassa Saksailaisessa, Alankomaalaisessa ja Englantilaisessa maisteritutkinnossa on vain se 90 op.
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailla, esim. useassa Saksailaisessa, Alankomaalaisessa ja Englantilaisessa maisteritutkinnossa on vain se 90 op.
Pahoittelut isoista alkukirjaimista, en jaksanut korjata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus olisi kyllä kiintoisaa kuulla, mistä kumpuaa tuo joidenkin yliopisto-opiskelijoiden/ maisterien katkeruus ja kauna ammattikorkeaa kohtaan.
Olen se opettaja. Minä en ole yhtään katkera, vaan kerron oman ja kollegoitteni havainnot.
Siinähän sitten sinun ja kollegoidesi ammattitaito punnitaan: oletteko niin päteviä, että saatte jokaisen opiskelijan oppimaan, riippumatta heidän taustoistaan ja lähtökohdistaan? Eihän sillä pitäisi olla merkitystä, mitä he osaavat opiskelemaan tullessaan, vaan sillä, mitä he osaavat opiskelut suoritettuaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.
Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...
Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla
Ohis
"Hain läpällä" = hait, pääsit pääsykokeeseen, muttet päässyt opiskelemaan.
En päässytkään, koska en mennyt yhteenkään fyysiseen pääsykokeeseen. Niissä olisi kuitenkin ollut jotain haastatteluja ja muuta tylsää. Halusin vain vetää esikokeesta hyvät pisteet
Vaikea uskoa kenelläkään olevan tylsä elämä, että huvin vuoksi hakee koulutuksiin.
Kokeilepa vaikka hankkia ystäviä tai harrastuksia.
Ajattele sitä haasteena. Vähän niin kuin jollakin voi olla haasteena juosta tarpeeksi nopeasti tai nostaa paljon rautaa
Missäs muissa pääsykokeissa käyt "ihan vaan läpällä"?
AMK-tekniikka (kirkkaasti läpi) sekä yliopistolla psykologia (ei lähelläkään)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse juuri suoritan maisteriohjelmaa AMK-tutkinto pohjalla ja tentit tuntuvat olevan paljon helpompia yliopistossa kuin AMK:ssa. Tiedä sitten lasjemmin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.
Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...
Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla
Ohis
"Hain läpällä" = hait, pääsit pääsykokeeseen, muttet päässyt opiskelemaan.
En päässytkään, koska en mennyt yhteenkään fyysiseen pääsykokeeseen. Niissä olisi kuitenkin ollut jotain haastatteluja ja muuta tylsää. Halusin vain vetää esikokeesta hyvät pisteet
No älä ny lässytä kuka osallistuu pääsykokeeseen saadakseen muuten vain hyvät pisteet eikä halua päästä sisään :D just joo halusit sisään mutta et päässyt ja nyt täällä purat kiukkuasi valehtelemalla. Säälittävää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.
Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...
Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla
Ohis
"Hain läpällä" = hait, pääsit pääsykokeeseen, muttet päässyt opiskelemaan.
En päässytkään, koska en mennyt yhteenkään fyysiseen pääsykokeeseen. Niissä olisi kuitenkin ollut jotain haastatteluja ja muuta tylsää. Halusin vain vetää esikokeesta hyvät pisteet
Vaikea uskoa kenelläkään olevan tylsä elämä, että huvin vuoksi hakee koulutuksiin.
Kokeilepa vaikka hankkia ystäviä tai harrastuksia.
Ajattele sitä haasteena. Vähän niin kuin jollakin voi olla haasteena juosta tarpeeksi nopeasti tai nostaa paljon rautaa
Missäs muissa pääsykokeissa käyt "ihan vaan läpällä"?
AMK-tekniikka (kirkkaasti läpi) sekä yliopistolla psykologia (ei lähelläkään)
Todella noloa totaalisen no-life tyypin "elämää".
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailla, esim. useassa Saksailaisessa, Alankomaalaisessa ja Englantilaisessa maisteritutkinnossa on vain se 90 op.
Briteissähän maisteri on usein vain yhden vuoden (eikä pakollinen sen paremmin työelämään kuin väitöskirjan aloittamiseen, joskin useimmat väitöskirjaa suunnittelevat sen tekevät).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailla, esim. useassa Saksailaisessa, Alankomaalaisessa ja Englantilaisessa maisteritutkinnossa on vain se 90 op.
Sepä kiinnostavaa, en tiennytkään. Puuttuuko niistä käytännössä gradu? Miksiköhän Suomessa ei sitten ole maisterin tutkintoja alle tuon 120 op:n? Tämähän olisi erinomainen tapa lyhentää opintoaikoja, jos kandeja ei haluta vielä päästää työelämään. AP.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.
Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...
Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla
Ohis
"Hain läpällä" = hait, pääsit pääsykokeeseen, muttet päässyt opiskelemaan.
En päässytkään, koska en mennyt yhteenkään fyysiseen pääsykokeeseen. Niissä olisi kuitenkin ollut jotain haastatteluja ja muuta tylsää. Halusin vain vetää esikokeesta hyvät pisteet
No älä ny lässytä kuka osallistuu pääsykokeeseen saadakseen muuten vain hyvät pisteet eikä halua päästä sisään :D just joo halusit sisään mutta et päässyt ja nyt täällä purat kiukkuasi valehtelemalla. Säälittävää
Joo olisin niin kovasti halunnut sosionomikoulutukseen, mutta en osannut yläkoulutason englantia, matikkaa ja luetun ymmärtämistä. Nyt joudun jatkamaan opiskelua Aallossa muiden toistaitoisten kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AMK:ssa opettelin koodaamista, yliopistossa kirjoitin höpönlöpöä ja sain vitosia suunnilleen vahingossa, AMK:ssa samoihin arvosanoihin meni moninkertainen aika kun asiat piti oikeasti osata. Vaikea olla ylpeä tuosta "aidosta akateemisuudesta", enkä osaa hävetä "amiskorkea"-tutkintoani.
Vierailija kirjoitti:
Koska Amk-tutkinto on 210-240op ja kandi 180op. Siinäpä se tasoittuu.
Meillä on 180 opintopistettä 3 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus olisi kyllä kiintoisaa kuulla, mistä kumpuaa tuo joidenkin yliopisto-opiskelijoiden/ maisterien katkeruus ja kauna ammattikorkeaa kohtaan.
Olen se opettaja. Minä en ole yhtään katkera, vaan kerron oman ja kollegoitteni havainnot.
Siinähän sitten sinun ja kollegoidesi ammattitaito punnitaan: oletteko niin päteviä, että saatte jokaisen opiskelijan oppimaan, riippumatta heidän taustoistaan ja lähtökohdistaan? Eihän sillä pitäisi olla merkitystä, mitä he osaavat opiskelemaan tullessaan, vaan sillä, mitä he osaavat opiskelut suoritettuaan.
Täällä toinen yliopisto-opettaja, jolla on ryhmissään sekä amk-taustaisia että kandeja. Ideaalimaailmassahan toki jokaiselle opiskelijalle räätälöitäisiin kurssit yksilöllisen lähtötason mukaan, mutta reaalimaailmassa - ja koska osaaminen tutkitusti rakentuu konstruktivistisesti - aikaisemmalla osaamisella on valtava merkitys siihen, kuinka uutta tietoa sisäistää. En voi jatkotason kurssilla käyttää aikaa opettamalla perusteita, sillä ne pitäisi jo olla opiskelijoilla hallussa. Voin toki sanoa amk-opiskelijalle, että käypä ensin tämä, tämä ja tämä kanditason kurssi, mutta siitähän he loukkaantuvat koska ovat (mielestään) jo tehneet kandiin verrattavan tutkinnon. Täytyy kyllä kompata tuota kollegaa: ero ainakin teoreettisen tiedon jäsentämisessä on näiden opiskelijoiden välillä kuin yö ja päivä.
AMK on käytännönläheisempi, YO teoreettisempi. Jos tarvitsisin jonkun joka käsittelee teoriassa juttuja, valitsisin YO:n. Jos taas on enemmän konkreettista tekemistä niin AMK:n.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailla, esim. useassa Saksailaisessa, Alankomaalaisessa ja Englantilaisessa maisteritutkinnossa on vain se 90 op.
Sepä kiinnostavaa, en tiennytkään. Puuttuuko niistä käytännössä gradu? Miksiköhän Suomessa ei sitten ole maisterin tutkintoja alle tuon 120 op:n? Tämähän olisi erinomainen tapa lyhentää opintoaikoja, jos kandeja ei haluta vielä päästää työelämään. AP.
Ulkomailla kandi on pätevä työnhaussa ja moni jättää siksi siihen, maisteriksi opiskelevat pelkästään kaikkein innokkaimmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus olisi kyllä kiintoisaa kuulla, mistä kumpuaa tuo joidenkin yliopisto-opiskelijoiden/ maisterien katkeruus ja kauna ammattikorkeaa kohtaan.
Olen se opettaja. Minä en ole yhtään katkera, vaan kerron oman ja kollegoitteni havainnot.
Siinähän sitten sinun ja kollegoidesi ammattitaito punnitaan: oletteko niin päteviä, että saatte jokaisen opiskelijan oppimaan, riippumatta heidän taustoistaan ja lähtökohdistaan? Eihän sillä pitäisi olla merkitystä, mitä he osaavat opiskelemaan tullessaan, vaan sillä, mitä he osaavat opiskelut suoritettuaan.
Täällä toinen yliopisto-opettaja, jolla on ryhmissään sekä amk-taustaisia että kandeja. Ideaalimaailmassahan toki jokaiselle opiskelijalle räätälöitäisiin kurssit yksilöllisen lähtötason mukaan, mutta reaalimaailmassa - ja koska osaaminen tutkitusti rakentuu konstruktivistisesti - aikaisemmalla osaamisella on valtava merkitys siihen, kuinka uutta tietoa sisäistää. En voi jatkotason kurssilla käyttää aikaa opettamalla perusteita, sillä ne pitäisi jo olla opiskelijoilla hallussa. Voin toki sanoa amk-opiskelijalle, että käypä ensin tämä, tämä ja tämä kanditason kurssi, mutta siitähän he loukkaantuvat koska ovat (mielestään) jo tehneet kandiin verrattavan tutkinnon. Täytyy kyllä kompata tuota kollegaa: ero ainakin teoreettisen tiedon jäsentämisessä on näiden opiskelijoiden välillä kuin yö ja päivä.
Miksi ihmeessä teille valitaan opiskelijoita, joiden osaaminen ei ole opintojen edellyttämällä tasolla?
Alue: Aihe vapaa
Vaikea uskoa kenelläkään olevan tylsä elämä, että huvin vuoksi hakee koulutuksiin.
Kokeilepa vaikka hankkia ystäviä tai harrastuksia.