Miten YAMK-tutkinto (60-90 op) voi vertautua maisterin tutkintoon (120 op)?

Ihme lässytystä. Ei noita tutkintoja kukaan ”sekoita” keskenään, kyllä kaikki tietävät, ettei kyse ole faktisesti täsmälleen samasta asiasta. Eri asia on, mitä merkitystä tutkinnoilla käytännössä edes on muutoin kuin julkisen sektorin suojatyöviroissa, jossa vain ja ainoastaan tutkinto merkitsee osaamisen ollessa täysin toisarvoista, jopa merkityksetöntä.

Vierailija kirjoitti:

Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.

Koska yliopistoon mennessä se 19 vuotias keväällä kirjoittanut osaa jo kaiken?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus olisi kyllä kiintoisaa kuulla, mistä kumpuaa tuo joidenkin yliopisto-opiskelijoiden/ maisterien katkeruus ja kauna ammattikorkeaa kohtaan.

Olen se opettaja. Minä en ole yhtään katkera, vaan kerron oman ja kollegoitteni havainnot.

Siinähän sitten sinun ja kollegoidesi ammattitaito punnitaan: oletteko niin päteviä, että saatte jokaisen opiskelijan oppimaan, riippumatta heidän taustoistaan ja lähtökohdistaan? Eihän sillä pitäisi olla merkitystä, mitä he osaavat opiskelemaan tullessaan, vaan sillä, mitä he osaavat opiskelut suoritettuaan.

Täällä toinen yliopisto-opettaja, jolla on ryhmissään sekä amk-taustaisia että kandeja. Ideaalimaailmassahan toki jokaiselle opiskelijalle räätälöitäisiin kurssit yksilöllisen lähtötason mukaan, mutta reaalimaailmassa - ja koska osaaminen tutkitusti rakentuu konstruktivistisesti - aikaisemmalla osaamisella on valtava merkitys siihen, kuinka uutta tietoa sisäistää. En voi jatkotason kurssilla käyttää aikaa opettamalla perusteita, sillä ne pitäisi jo olla opiskelijoilla hallussa. Voin toki sanoa amk-opiskelijalle, että käypä ensin tämä, tämä ja tämä kanditason kurssi, mutta siitähän he loukkaantuvat koska ovat (mielestään) jo tehneet kandiin verrattavan tutkinnon. Täytyy kyllä kompata tuota kollegaa: ero ainakin teoreettisen tiedon jäsentämisessä on näiden opiskelijoiden välillä kuin yö ja päivä.

Miksi ihmeessä teille valitaan opiskelijoita, joiden osaaminen ei ole opintojen edellyttämällä tasolla?

Koska ylemmällä tasolla on päätetty, että amk ja kandi vastaavat tutkintotasolla toisiaan. Aivan kuten ylempiamk ja maisteri vastaavat toisiaan, kuten tässä ketjussa pohditaan. En minä sitä päätöstä ole tehnyt, mutta joudun siihen sopeutumaan.

Maisterit aiheuttavat suurempaa vahinkoa yhteiskunnalle, ministeriöt niitä täynnä, pisat syöksyssä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus olisi kyllä kiintoisaa kuulla, mistä kumpuaa tuo joidenkin yliopisto-opiskelijoiden/ maisterien katkeruus ja kauna ammattikorkeaa kohtaan.

Olen se opettaja. Minä en ole yhtään katkera, vaan kerron oman ja kollegoitteni havainnot.

Siinähän sitten sinun ja kollegoidesi ammattitaito punnitaan: oletteko niin päteviä, että saatte jokaisen opiskelijan oppimaan, riippumatta heidän taustoistaan ja lähtökohdistaan? Eihän sillä pitäisi olla merkitystä, mitä he osaavat opiskelemaan tullessaan, vaan sillä, mitä he osaavat opiskelut suoritettuaan.

Täällä toinen yliopisto-opettaja, jolla on ryhmissään sekä amk-taustaisia että kandeja. Ideaalimaailmassahan toki jokaiselle opiskelijalle räätälöitäisiin kurssit yksilöllisen lähtötason mukaan, mutta reaalimaailmassa - ja koska osaaminen tutkitusti rakentuu konstruktivistisesti - aikaisemmalla osaamisella on valtava merkitys siihen, kuinka uutta tietoa sisäistää. En voi jatkotason kurssilla käyttää aikaa opettamalla perusteita, sillä ne pitäisi jo olla opiskelijoilla hallussa. Voin toki sanoa amk-opiskelijalle, että käypä ensin tämä, tämä ja tämä kanditason kurssi, mutta siitähän he loukkaantuvat koska ovat (mielestään) jo tehneet kandiin verrattavan tutkinnon. Täytyy kyllä kompata tuota kollegaa: ero ainakin teoreettisen tiedon jäsentämisessä on näiden opiskelijoiden välillä kuin yö ja päivä.

Miksi ihmeessä teille valitaan opiskelijoita, joiden osaaminen ei ole opintojen edellyttämällä tasolla?

Koska ylemmällä tasolla on päätetty, että amk ja kandi vastaavat tutkintotasolla toisiaan. Aivan kuten ylempiamk ja maisteri vastaavat toisiaan, kuten tässä ketjussa pohditaan. En minä sitä päätöstä ole tehnyt, mutta joudun siihen sopeutumaan.

Kuitenkaan kandi ei voi mennä suorittamaan yamk:ta tai ei saa amk-tutkinnosta hyväksi kuin ruotsin ja englannin. Aikamoinen epäkohta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus olisi kyllä kiintoisaa kuulla, mistä kumpuaa tuo joidenkin yliopisto-opiskelijoiden/ maisterien katkeruus ja kauna ammattikorkeaa kohtaan.

Olen se opettaja. Minä en ole yhtään katkera, vaan kerron oman ja kollegoitteni havainnot.

Siinähän sitten sinun ja kollegoidesi ammattitaito punnitaan: oletteko niin päteviä, että saatte jokaisen opiskelijan oppimaan, riippumatta heidän taustoistaan ja lähtökohdistaan? Eihän sillä pitäisi olla merkitystä, mitä he osaavat opiskelemaan tullessaan, vaan sillä, mitä he osaavat opiskelut suoritettuaan.

Jep, sitä vartenhan me siellä ollaan. Ihan mukavaa työtähän tämä on ja opiskelijat, taustasta riippumatta, mukavia ja motivoituneita. Toisten kanssa tarvitsee tehdä enemmän duunia kuin toisten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus olisi kyllä kiintoisaa kuulla, mistä kumpuaa tuo joidenkin yliopisto-opiskelijoiden/ maisterien katkeruus ja kauna ammattikorkeaa kohtaan.

Luulen että se on sitä jos he pääsevät helpommalla. Etkö itse olisi katkera jos esim työssäsi joku toinen saisi samaa palkkaa kuin sinä tekemällä vain puolet?

Jos olisi näin, eikö pitäisi naureskella maistereille. Viisas pääsee vähemmällä.

Noh, jos ihan tosissaan ollaan, niin tuntuu kyllä lapselliselta vertailu. Ei amis ja lukiokaan ole sama asia, vaikka ovat toisen asteen oppilaitoksia, joten mikä tässäkään nyt on niin ihmeellistä. Kummallakin oma tarkoituksensa ja ihan syystä.

Amis/lukioikäisillä nokittelun voi vielä ajatella kuuluvan ikään, mutta aikuisilla tulee väistämättä mieleen, että jotain kyllä puuttuu elämästä, jos tälläiseen vertailuun ja itsensä pönkittämiseen jaksaa kauheasti käyttää energiaansa. Toki mukavaa että olet edes jostain asiasta ylpeä elämässäsi.

Noh mulla on kollegoita joilla on lukio korkein koulutus. En kyllä kadehdi heitä vaikka ovatkin helpommalla päässeet. Näkyy myös työn jäljessä. Aina saa olla paimentamassa tai hommia ei viedä loppuun. Aloitekyky nollassa. Itse arvostan opiskelua, en niitä ketkä menevät siitä missä aita on matalin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus olisi kyllä kiintoisaa kuulla, mistä kumpuaa tuo joidenkin yliopisto-opiskelijoiden/ maisterien katkeruus ja kauna ammattikorkeaa kohtaan.

Luulen että se on sitä jos he pääsevät helpommalla. Etkö itse olisi katkera jos esim työssäsi joku toinen saisi samaa palkkaa kuin sinä tekemällä vain puolet?

Jos olisi näin, eikö pitäisi naureskella maistereille. Viisas pääsee vähemmällä.

Noh, jos ihan tosissaan ollaan, niin tuntuu kyllä lapselliselta vertailu. Ei amis ja lukiokaan ole sama asia, vaikka ovat toisen asteen oppilaitoksia, joten mikä tässäkään nyt on niin ihmeellistä. Kummallakin oma tarkoituksensa ja ihan syystä.

Amis/lukioikäisillä nokittelun voi vielä ajatella kuuluvan ikään, mutta aikuisilla tulee väistämättä mieleen, että jotain kyllä puuttuu elämästä, jos tälläiseen vertailuun ja itsensä pönkittämiseen jaksaa kauheasti käyttää energiaansa. Toki mukavaa että olet edes jostain asiasta ylpeä elämässäsi.

Noh mulla on kollegoita joilla on lukio korkein koulutus. En kyllä kadehdi heitä vaikka ovatkin helpommalla päässeet. Näkyy myös työn jäljessä. Aina saa olla paimentamassa tai hommia ei viedä loppuun. Aloitekyky nollassa. Itse arvostan opiskelua, en niitä ketkä menevät siitä missä aita on matalin.

Eli kaikkien tulisi olla maistereita, tai muuten ovat menneet "sieltä mistä aita on matalin"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.

Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...

Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla

Ohis

"Hain läpällä" = hait, pääsit pääsykokeeseen, muttet päässyt opiskelemaan.

En päässytkään, koska en mennyt yhteenkään fyysiseen pääsykokeeseen. Niissä olisi kuitenkin ollut jotain haastatteluja ja muuta tylsää. Halusin vain vetää esikokeesta hyvät pisteet

No älä ny lässytä kuka osallistuu pääsykokeeseen saadakseen muuten vain hyvät pisteet eikä halua päästä sisään :D just joo halusit sisään mutta et päässyt ja nyt täällä purat kiukkuasi valehtelemalla. Säälittävää

Joo olisin niin kovasti halunnut sosionomikoulutukseen, mutta en osannut yläkoulutason englantia, matikkaa ja luetun ymmärtämistä. Nyt joudun jatkamaan opiskelua Aallossa muiden toistaitoisten kanssa

Sosionomi-koulutuksen pääsykokeessa on myös haastatteluosuus, jolla on iso painoarvo.

Eräs tuttu hakenut useita kertoja sosionomiksi. Kirjallisissa pärjää kirkkaasti, mutta homma tyssää haastatteluun. Siinä kun tarkkaillaan alalle sopivuutta, sosionomin ammatissa kun ei riitä, että olet kielellisesti tai matemaattisesti hyvä, vaan sinun on oltava sosiaalisesti taitava.

Luulen että koko yamk on keksitty että saadaan virallinen pätevyys johtopaikkoihin ja tällä hilattua palkkoja alas. Laadusta ei haluta maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.

Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...

Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla

Ohis

Soteli on vasta esivalintakoe. Sen jälkeen on vielä varsinainen koe, ja on aika erikoista, että jätit "läpän" kesken.

Mikset mennyt varsinaiseen kokeeseen, jos uskot pääseväsi kirkkaasti sisään?

Toisaalta ihmettelen tuollaista tarvetta ylentää itseään. Sote-alan työntekijöitä kun todellakin tarvitaan, joten äläpä viitsi olettaa, että ovat turhia aloja.

Ja jos sote-alan amk:sta valmistuneet ovat sinusta sinua alempia, niin et sitten varmaan tarvitse mm. ensihoitajien, sairaanhoitajien, kätilöjen, fyssarien yms yms. apua koskaan elämässäsi.

Olen joskus miettinyt, että onkohan muissa maissa tällaista samanlaista nokkimista.

Ainakin Norjassa näyttäisi olevan sekä høgskol ja universitet (korkeakoulu ja yliopisto).

Ei se voikaan. Ulkomaankielellä tutkinnon eron kuulee selvemmin eli tekniikan alalla Master of Engineering vs Master of Science. Suomessa molemmista käytetään jostain syystä asian sekoittavaa maisteri-nimitystä. 

Minulla on sekä ammattikorkeakoulututkinto ja maisteritutkinto, molemmat tekniseltä alalta.

Oman kokemukseni mukaan ammattikorkeakoulun opintojen tasoa usein aliarvioidaan: osa kursseista ja kokeista AMK-tasolla on aidosti haastavampia kuin yliopistossa, erityisesti ”suuntaavat” opinnot. Matematiikka ja fysiikka taas menivät yliopistossa selkeästi AMK:ta pidemmälle. Taustatukea havainnolleni antaa se, että itse suoritin olemmat tutkinnot minimitasoa laajempana ja tosissaan ja keskiarvoni yliopistosta on parempi kuin ammattikorkeasta (4,1 vs 4,4). AMK:ssa en päässyt kaikkia kursseja edes ensimmäisellä yrittämällä läpi :D

Yliopistossa ystäväpiiriini kuului sekä AMK:sta että kandiohjelman kautta maisteriohjelmaan tulleita eikä heidän suoriutumisessaan ollut mainittavia eroja, toki molemmista ryhmistä löytyi sekä hyviä että huonoja opiskelijoita, jos näin voi sanoa. Enemmänkin jopa niin, ammattikorkeakoulusta maisteriohjelmaan tulleilla opiskelumotivaatio oli yleensä korkealla, mikä näkyi arvosanoissa ja aktiivisuudessa luennoilla.

Sanoisin siis, että ainakin teknisillä aloilla ammattikorkeakoulun käyneitä usein turhaan katsotaan alaspäin ja ajattelu on turhan mustavalkoista koulutustaustan perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.

Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...

Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla

Ohis

Soteli on vasta esivalintakoe. Sen jälkeen on vielä varsinainen koe, ja on aika erikoista, että jätit "läpän" kesken.

Mikset mennyt varsinaiseen kokeeseen, jos uskot pääseväsi kirkkaasti sisään?

Toisaalta ihmettelen tuollaista tarvetta ylentää itseään. Sote-alan työntekijöitä kun todellakin tarvitaan, joten äläpä viitsi olettaa, että ovat turhia aloja.

Ja jos sote-alan amk:sta valmistuneet ovat sinusta sinua alempia, niin et sitten varmaan tarvitse mm. ensihoitajien, sairaanhoitajien, kätilöjen, fyssarien yms yms. apua koskaan elämässäsi.

Varsinaisessa kokeessa on haastattelu ts. ei mitään objektiivisesti mitattavaa. Siinä pärjääminen/pärjäämättömyys ei olisi kertonut mitään. Kyse ei ollut sote-alasta itsestään vaan sen pääsykokeiden "vaikeudesta". Tietysti me tarvitaan roskakuskejakin, mutta ei se liity siihen onko roskakuskien pääsykoe vaikea

Vertailu harmittaa kirjoitti:

Minulla on sekä ammattikorkeakoulututkinto ja maisteritutkinto, molemmat tekniseltä alalta.

Oman kokemukseni mukaan ammattikorkeakoulun opintojen tasoa usein aliarvioidaan: osa kursseista ja kokeista AMK-tasolla on aidosti haastavampia kuin yliopistossa, erityisesti ”suuntaavat” opinnot. Matematiikka ja fysiikka taas menivät yliopistossa selkeästi AMK:ta pidemmälle. Taustatukea havainnolleni antaa se, että itse suoritin olemmat tutkinnot minimitasoa laajempana ja tosissaan ja keskiarvoni yliopistosta on parempi kuin ammattikorkeasta (4,1 vs 4,4). AMK:ssa en päässyt kaikkia kursseja edes ensimmäisellä yrittämällä läpi :D

Yliopistossa ystäväpiiriini kuului sekä AMK:sta että kandiohjelman kautta maisteriohjelmaan tulleita eikä heidän suoriutumisessaan ollut mainittavia eroja, toki molemmista ryhmistä löytyi sekä hyviä että huonoja opiskelijoita, jos näin voi sanoa. Enemmänkin jopa niin, ammattikorkeakoulusta maisteriohjelmaan tulleilla opiskelumotivaatio oli yleensä korkealla, mikä näkyi arvosanoissa ja aktiivisuudessa luennoilla.

Sanoisin siis, että ainakin teknisillä aloilla ammattikorkeakoulun käyneitä usein turhaan katsotaan alaspäin ja ajattelu on turhan mustavalkoista koulutustaustan perusteella.

Mitä ovat suuntaavat opinnot? Olisi kiva tietää mikä kurssi esim. sähköllä olisi vaikeampi amkissa kuin yliopistossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.

Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...

Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla

Ohis

"Hain läpällä" = hait, pääsit pääsykokeeseen, muttet päässyt opiskelemaan.

En päässytkään, koska en mennyt yhteenkään fyysiseen pääsykokeeseen. Niissä olisi kuitenkin ollut jotain haastatteluja ja muuta tylsää. Halusin vain vetää esikokeesta hyvät pisteet

No älä ny lässytä kuka osallistuu pääsykokeeseen saadakseen muuten vain hyvät pisteet eikä halua päästä sisään :D just joo halusit sisään mutta et päässyt ja nyt täällä purat kiukkuasi valehtelemalla. Säälittävää

Joo olisin niin kovasti halunnut sosionomikoulutukseen, mutta en osannut yläkoulutason englantia, matikkaa ja luetun ymmärtämistä. Nyt joudun jatkamaan opiskelua Aallossa muiden toistaitoisten kanssa

Sosionomi-koulutuksen pääsykokeessa on myös haastatteluosuus, jolla on iso painoarvo.

Eräs tuttu hakenut useita kertoja sosionomiksi. Kirjallisissa pärjää kirkkaasti, mutta homma tyssää haastatteluun. Siinä kun tarkkaillaan alalle sopivuutta, sosionomin ammatissa kun ei riitä, että olet kielellisesti tai matemaattisesti hyvä, vaan sinun on oltava sosiaalisesti taitava.

Miksi kukaan kielellisesti ja matemaattisesti taitava haluaisi sosionomiksi? Siis jos nyt puhutaan oikeasta matemaattisesta osaamisesta eikä mistään "sain lyhyestä matikasta E"-tyylisestä. Ehkä haastattelija katsoo, että tuttusi on liian fiksu sosionomikouluun ja pelkää tämän turhautuvan ja lopettavan heti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.

Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...

Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla

Ohis

"Hain läpällä" = hait, pääsit pääsykokeeseen, muttet päässyt opiskelemaan.

En päässytkään, koska en mennyt yhteenkään fyysiseen pääsykokeeseen. Niissä olisi kuitenkin ollut jotain haastatteluja ja muuta tylsää. Halusin vain vetää esikokeesta hyvät pisteet

No älä ny lässytä kuka osallistuu pääsykokeeseen saadakseen muuten vain hyvät pisteet eikä halua päästä sisään :D just joo halusit sisään mutta et päässyt ja nyt täällä purat kiukkuasi valehtelemalla. Säälittävää

Joo olisin niin kovasti halunnut sosionomikoulutukseen, mutta en osannut yläkoulutason englantia, matikkaa ja luetun ymmärtämistä. Nyt joudun jatkamaan opiskelua Aallossa muiden toistaitoisten kanssa

Sosionomi-koulutuksen pääsykokeessa on myös haastatteluosuus, jolla on iso painoarvo.

Eräs tuttu hakenut useita kertoja sosionomiksi. Kirjallisissa pärjää kirkkaasti, mutta homma tyssää haastatteluun. Siinä kun tarkkaillaan alalle sopivuutta, sosionomin ammatissa kun ei riitä, että olet kielellisesti tai matemaattisesti hyvä, vaan sinun on oltava sosiaalisesti taitava.

Miksi kukaan kielellisesti ja matemaattisesti taitava haluaisi sosionomiksi? Siis jos nyt puhutaan oikeasta matemaattisesta osaamisesta eikä mistään "sain lyhyestä matikasta E"-tyylisestä. Ehkä haastattelija katsoo, että tuttusi on liian fiksu sosionomikouluun ja pelkää tämän turhautuvan ja lopettavan heti

Kuka mihinkin ammattiin haluaa.

Sosionomin ammatissa on omat haasteensa, vaikkei matemaattisesti olisi haastavaa. Vai olisiko sinusta mm. lastensuojelutyö helppoa kuin mikä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.

Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...

Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla

Ohis

"Hain läpällä" = hait, pääsit pääsykokeeseen, muttet päässyt opiskelemaan.

En päässytkään, koska en mennyt yhteenkään fyysiseen pääsykokeeseen. Niissä olisi kuitenkin ollut jotain haastatteluja ja muuta tylsää. Halusin vain vetää esikokeesta hyvät pisteet

No älä ny lässytä kuka osallistuu pääsykokeeseen saadakseen muuten vain hyvät pisteet eikä halua päästä sisään :D just joo halusit sisään mutta et päässyt ja nyt täällä purat kiukkuasi valehtelemalla. Säälittävää

Joo olisin niin kovasti halunnut sosionomikoulutukseen, mutta en osannut yläkoulutason englantia, matikkaa ja luetun ymmärtämistä. Nyt joudun jatkamaan opiskelua Aallossa muiden toistaitoisten kanssa

Sosionomi-koulutuksen pääsykokeessa on myös haastatteluosuus, jolla on iso painoarvo.

Eräs tuttu hakenut useita kertoja sosionomiksi. Kirjallisissa pärjää kirkkaasti, mutta homma tyssää haastatteluun. Siinä kun tarkkaillaan alalle sopivuutta, sosionomin ammatissa kun ei riitä, että olet kielellisesti tai matemaattisesti hyvä, vaan sinun on oltava sosiaalisesti taitava.

Miksi kukaan kielellisesti ja matemaattisesti taitava haluaisi sosionomiksi? Siis jos nyt puhutaan oikeasta matemaattisesta osaamisesta eikä mistään "sain lyhyestä matikasta E"-tyylisestä. Ehkä haastattelija katsoo, että tuttusi on liian fiksu sosionomikouluun ja pelkää tämän turhautuvan ja lopettavan heti

Kuka mihinkin ammattiin haluaa.

Sosionomin ammatissa on omat haasteensa, vaikkei matemaattisesti olisi haastavaa. Vai olisiko sinusta mm. lastensuojelutyö helppoa kuin mikä?

Mitä erityisen vaikeaa siinä olisi? Sitä paitsi miksi lastensuojelutyöhön haluava kouluttautuisi sosionomiksi eikä lukisi sosiaalityötä yliopistossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.

Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...

Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla

Ohis

"Hain läpällä" = hait, pääsit pääsykokeeseen, muttet päässyt opiskelemaan.

En päässytkään, koska en mennyt yhteenkään fyysiseen pääsykokeeseen. Niissä olisi kuitenkin ollut jotain haastatteluja ja muuta tylsää. Halusin vain vetää esikokeesta hyvät pisteet

No älä ny lässytä kuka osallistuu pääsykokeeseen saadakseen muuten vain hyvät pisteet eikä halua päästä sisään :D just joo halusit sisään mutta et päässyt ja nyt täällä purat kiukkuasi valehtelemalla. Säälittävää

Joo olisin niin kovasti halunnut sosionomikoulutukseen, mutta en osannut yläkoulutason englantia, matikkaa ja luetun ymmärtämistä. Nyt joudun jatkamaan opiskelua Aallossa muiden toistaitoisten kanssa

Sosionomi-koulutuksen pääsykokeessa on myös haastatteluosuus, jolla on iso painoarvo.

Eräs tuttu hakenut useita kertoja sosionomiksi. Kirjallisissa pärjää kirkkaasti, mutta homma tyssää haastatteluun. Siinä kun tarkkaillaan alalle sopivuutta, sosionomin ammatissa kun ei riitä, että olet kielellisesti tai matemaattisesti hyvä, vaan sinun on oltava sosiaalisesti taitava.

Miksi kukaan kielellisesti ja matemaattisesti taitava haluaisi sosionomiksi? Siis jos nyt puhutaan oikeasta matemaattisesta osaamisesta eikä mistään "sain lyhyestä matikasta E"-tyylisestä. Ehkä haastattelija katsoo, että tuttusi on liian fiksu sosionomikouluun ja pelkää tämän turhautuvan ja lopettavan heti

Kuka mihinkin ammattiin haluaa.

Sosionomin ammatissa on omat haasteensa, vaikkei matemaattisesti olisi haastavaa. Vai olisiko sinusta mm. lastensuojelutyö helppoa kuin mikä?

Mitä erityisen vaikeaa siinä olisi? Sitä paitsi miksi lastensuojelutyöhön haluava kouluttautuisi sosionomiksi eikä lukisi sosiaalityötä yliopistossa

Voin kertoa, että lapsen kiireellinen sijoitus tai huostaanotto eivät ole helppoja hommia vaikka ei niitä tosin sosioniomit hoidakaan. Pääperiaatteena lastensuojelutyössä on, että harva asiakasperhe on asiakkaana vapaaehtoisesti. Välillä heitä pitää väijyä pitkäänkin.