Miten YAMK-tutkinto (60-90 op) voi vertautua maisterin tutkintoon (120 op)?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.

Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...

Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla

Ohis

Soteli on vasta esivalintakoe. Sen jälkeen on vielä varsinainen koe, ja on aika erikoista, että jätit "läpän" kesken.

Mikset mennyt varsinaiseen kokeeseen, jos uskot pääseväsi kirkkaasti sisään?

Toisaalta ihmettelen tuollaista tarvetta ylentää itseään. Sote-alan työntekijöitä kun todellakin tarvitaan, joten äläpä viitsi olettaa, että ovat turhia aloja.

Ja jos sote-alan amk:sta valmistuneet ovat sinusta sinua alempia, niin et sitten varmaan tarvitse mm. ensihoitajien, sairaanhoitajien, kätilöjen, fyssarien yms yms. apua koskaan elämässäsi.

Varsinaisessa kokeessa on haastattelu ts. ei mitään objektiivisesti mitattavaa. Siinä pärjääminen/pärjäämättömyys ei olisi kertonut mitään. Kyse ei ollut sote-alasta itsestään vaan sen pääsykokeiden "vaikeudesta". Tietysti me tarvitaan roskakuskejakin, mutta ei se liity siihen onko roskakuskien pääsykoe vaikea

Pointti on siinä, että käyt pääsykokeissa vain väheksyäksesi koulutusta/ ammattia.

Suoraan sanoen asenteesi on todella lapsellinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.

Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...

Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla

Ohis

"Hain läpällä" = hait, pääsit pääsykokeeseen, muttet päässyt opiskelemaan.

En päässytkään, koska en mennyt yhteenkään fyysiseen pääsykokeeseen. Niissä olisi kuitenkin ollut jotain haastatteluja ja muuta tylsää. Halusin vain vetää esikokeesta hyvät pisteet

No älä ny lässytä kuka osallistuu pääsykokeeseen saadakseen muuten vain hyvät pisteet eikä halua päästä sisään :D just joo halusit sisään mutta et päässyt ja nyt täällä purat kiukkuasi valehtelemalla. Säälittävää

Joo olisin niin kovasti halunnut sosionomikoulutukseen, mutta en osannut yläkoulutason englantia, matikkaa ja luetun ymmärtämistä. Nyt joudun jatkamaan opiskelua Aallossa muiden toistaitoisten kanssa

Sosionomi-koulutuksen pääsykokeessa on myös haastatteluosuus, jolla on iso painoarvo.

Eräs tuttu hakenut useita kertoja sosionomiksi. Kirjallisissa pärjää kirkkaasti, mutta homma tyssää haastatteluun. Siinä kun tarkkaillaan alalle sopivuutta, sosionomin ammatissa kun ei riitä, että olet kielellisesti tai matemaattisesti hyvä, vaan sinun on oltava sosiaalisesti taitava.

Miksi kukaan kielellisesti ja matemaattisesti taitava haluaisi sosionomiksi? Siis jos nyt puhutaan oikeasta matemaattisesta osaamisesta eikä mistään "sain lyhyestä matikasta E"-tyylisestä. Ehkä haastattelija katsoo, että tuttusi on liian fiksu sosionomikouluun ja pelkää tämän turhautuvan ja lopettavan heti

Kuka mihinkin ammattiin haluaa.

Sosionomin ammatissa on omat haasteensa, vaikkei matemaattisesti olisi haastavaa. Vai olisiko sinusta mm. lastensuojelutyö helppoa kuin mikä?

Mitä erityisen vaikeaa siinä olisi? Sitä paitsi miksi lastensuojelutyöhön haluava kouluttautuisi sosionomiksi eikä lukisi sosiaalityötä yliopistossa

Sosionomit ja sostt:t tekevät kentällä eri tehtäviä. Sostt:t tekevät esim. päätökset, sosionomit taas kenttätyötä mm. sijaishuollossa, perhetyössä, avopalveluissa, jälkihuollossa jne.

Ja tuo kommentti "mikä siinä muka vaikeaa olisi" kertoo oleellisesti, miten vähän tiedät sosiaalialasta.

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus miettinyt, että onkohan muissa maissa tällaista samanlaista nokkimista.

Ainakin Norjassa näyttäisi olevan sekä høgskol ja universitet (korkeakoulu ja yliopisto).

Suomessa muutos tehtiin kovin sekavasti.

Suomessa jostain syystä otettiin ammattikorkeakoulujen englanninkielisissä nimissä käyttöön XX university of applied sciences, kun taas oikean yliopiston nimi University of XX. XX paikalle sen kaupungin nimi, jossa oppilavitos sijaitsee. Tuo nimikikkailu koskee kaikkia Suomen ammattikorkeakouluja. Jos ei asiasta mitään tiedä, niin amk yliopistona uppoaa... jos käyttää vain englanninkielisiä nimikkeitä oppilaitoksesta. Tosin tutkintonimike on ditten B.Sc. eikä M.Sc.

Kun amk muutos tehtiin, niin opiskelijoita markkinoitiin valmiina ammatti-ihmisinä eikä minään teoreettisina tutkijoina. Kun amk puoli huomasi, että yritykset rahoittavat tutkimusta tuli yllättäen tutkimuskin amk puolelle. Näin toimittiin ainakin tekniikan puolella.

Amk opetuksen taso ei pärjää yliopustolle. Yliopistosta valmistuneiden tuttujen omia lapsia on opiskelemassa amk puolella ja vanhemmat ihmettelevät miten löysää opiskelu on... tenavat surffaavat netissä.

Olen törmännyt töissä pariin lukion väliin jättäneeseen eli DI tutkinto on tullut polkua peruskoulu - teknillinen koulu - yliopisto.... ja sen kyllä huomaa, eikä millään hyvällä tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.

Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...

Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla

Ohis

"Hain läpällä" = hait, pääsit pääsykokeeseen, muttet päässyt opiskelemaan.

En päässytkään, koska en mennyt yhteenkään fyysiseen pääsykokeeseen. Niissä olisi kuitenkin ollut jotain haastatteluja ja muuta tylsää. Halusin vain vetää esikokeesta hyvät pisteet

No älä ny lässytä kuka osallistuu pääsykokeeseen saadakseen muuten vain hyvät pisteet eikä halua päästä sisään :D just joo halusit sisään mutta et päässyt ja nyt täällä purat kiukkuasi valehtelemalla. Säälittävää

Joo olisin niin kovasti halunnut sosionomikoulutukseen, mutta en osannut yläkoulutason englantia, matikkaa ja luetun ymmärtämistä. Nyt joudun jatkamaan opiskelua Aallossa muiden toistaitoisten kanssa

Sosionomi-koulutuksen pääsykokeessa on myös haastatteluosuus, jolla on iso painoarvo.

Eräs tuttu hakenut useita kertoja sosionomiksi. Kirjallisissa pärjää kirkkaasti, mutta homma tyssää haastatteluun. Siinä kun tarkkaillaan alalle sopivuutta, sosionomin ammatissa kun ei riitä, että olet kielellisesti tai matemaattisesti hyvä, vaan sinun on oltava sosiaalisesti taitava.

Miksi kukaan kielellisesti ja matemaattisesti taitava haluaisi sosionomiksi? Siis jos nyt puhutaan oikeasta matemaattisesta osaamisesta eikä mistään "sain lyhyestä matikasta E"-tyylisestä. Ehkä haastattelija katsoo, että tuttusi on liian fiksu sosionomikouluun ja pelkää tämän turhautuvan ja lopettavan heti

Kuka mihinkin ammattiin haluaa.

Sosionomin ammatissa on omat haasteensa, vaikkei matemaattisesti olisi haastavaa. Vai olisiko sinusta mm. lastensuojelutyö helppoa kuin mikä?

Mitä erityisen vaikeaa siinä olisi? Sitä paitsi miksi lastensuojelutyöhön haluava kouluttautuisi sosionomiksi eikä lukisi sosiaalityötä yliopistossa

Sosionomit ja sostt:t tekevät kentällä eri tehtäviä. Sostt:t tekevät esim. päätökset, sosionomit taas kenttätyötä mm. sijaishuollossa, perhetyössä, avopalveluissa, jälkihuollossa jne.

Ja tuo kommentti "mikä siinä muka vaikeaa olisi" kertoo oleellisesti, miten vähän tiedät sosiaalialasta.

No kerro sitten mikä siinä on erityisen vaikeaa. Jenkkitutkimuksessa sosiaalityön valinneet saivat huonoimpia pisteitä älykkyystesteissä kaikista yliopistoaloista

Soteli on todellakin vasta alkukarsintaa. Senhän voi tehdä kuka tahansa varsinaisen hakijan puolesta.

Todelliset pääsykokeet ratkaisevat.

Keskustelu menee ohi otsikosta. Ei ollut tarkoitus vertailla, onko yliopisto parempi kuin AMK, vaan ihmetellä kuinka saman pätevyden voi saada 60 opintopisteellä (vs. 120). Ja vielä enemmänkin sitä, että AMK on käytännön korkeakoulu, mutta silti "mini-maisterilla" sieltä pääsee jopa tohtorikoulutukseen. Eli vähemmän tieteellisestä korkeakoulusta pääsee jatko-opintoihin lyhyemmällä tutkinnolla. Vähän kuin jalkojenhoidon ammattitutkinnolla voisi tulla valituksi lähihoitajan toimeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.

Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...

Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla

Ohis

"Hain läpällä" = hait, pääsit pääsykokeeseen, muttet päässyt opiskelemaan.

En päässytkään, koska en mennyt yhteenkään fyysiseen pääsykokeeseen. Niissä olisi kuitenkin ollut jotain haastatteluja ja muuta tylsää. Halusin vain vetää esikokeesta hyvät pisteet

No älä ny lässytä kuka osallistuu pääsykokeeseen saadakseen muuten vain hyvät pisteet eikä halua päästä sisään :D just joo halusit sisään mutta et päässyt ja nyt täällä purat kiukkuasi valehtelemalla. Säälittävää

Joo olisin niin kovasti halunnut sosionomikoulutukseen, mutta en osannut yläkoulutason englantia, matikkaa ja luetun ymmärtämistä. Nyt joudun jatkamaan opiskelua Aallossa muiden toistaitoisten kanssa

Sosionomi-koulutuksen pääsykokeessa on myös haastatteluosuus, jolla on iso painoarvo.

Eräs tuttu hakenut useita kertoja sosionomiksi. Kirjallisissa pärjää kirkkaasti, mutta homma tyssää haastatteluun. Siinä kun tarkkaillaan alalle sopivuutta, sosionomin ammatissa kun ei riitä, että olet kielellisesti tai matemaattisesti hyvä, vaan sinun on oltava sosiaalisesti taitava.

Miksi kukaan kielellisesti ja matemaattisesti taitava haluaisi sosionomiksi? Siis jos nyt puhutaan oikeasta matemaattisesta osaamisesta eikä mistään "sain lyhyestä matikasta E"-tyylisestä. Ehkä haastattelija katsoo, että tuttusi on liian fiksu sosionomikouluun ja pelkää tämän turhautuvan ja lopettavan heti

Kuka mihinkin ammattiin haluaa.

Sosionomin ammatissa on omat haasteensa, vaikkei matemaattisesti olisi haastavaa. Vai olisiko sinusta mm. lastensuojelutyö helppoa kuin mikä?

Mitä erityisen vaikeaa siinä olisi? Sitä paitsi miksi lastensuojelutyöhön haluava kouluttautuisi sosionomiksi eikä lukisi sosiaalityötä yliopistossa

Sosionomit ja sostt:t tekevät kentällä eri tehtäviä. Sostt:t tekevät esim. päätökset, sosionomit taas kenttätyötä mm. sijaishuollossa, perhetyössä, avopalveluissa, jälkihuollossa jne.

Ja tuo kommentti "mikä siinä muka vaikeaa olisi" kertoo oleellisesti, miten vähän tiedät sosiaalialasta.

No kerro sitten mikä siinä on erityisen vaikeaa. Jenkkitutkimuksessa sosiaalityön valinneet saivat huonoimpia pisteitä älykkyystesteissä kaikista yliopistoaloista

Esimerkiksi jos toimit sijaishuollossa ohjaajana, ja lastenkotiin tulee lapsi/nuori, jota on pahoinpidelty koko ikänsä. Tämä käyttäytyy aggressiivisesti, eikä luota keneenkään.

Hänen kanssaan tulisi osata työskennellä terapeuttisella otteella, jotta saadaan aiheutettua vahinkoa korjattua.

Vaatii pohjaksi teoriatiedot asiasta, mutta sinun tulee osata hyödyntää sitä teoriaa oikein. Ja sinun tulee olla persoona, jonka alahuuli ei ala väpättää jos sinulle huudetaan.

Vierailija kirjoitti:

Miten joku jaksaa tätä AMK vs. yliopisto keskustelua viikosta toiseen?

Se joka ei saa töitä ilmeisesti.

Vierailija kirjoitti:

Aina vähän mietin, että kuinka herkillä itsetunto voi olla kun aina täytyy olla joku jota nokkia.

Ensin on lukio vs ammattikoulu.

Sen jälkeen yliopisto vs amk.

Tuota samaa olen ihmetellyt, mahdottoman äkäisiä ovat nuo yliopiston suorittaneet YAMK tutkinnon suorittaneille. Miksi?

Jos nuo tutkinnot ovat saman arvoiset mm. työnhaussa, niin miksi moinen kitinää ja vastustaminen?

Molemmat ovat työnsä tehneet opiskelujen suhteen ja hyvä, että yhteiskunta antaa myös mahdollisuuden parempaan, jos lukiota ei tullut suoritettua aikanaan. Olemme kaikki erilaisia oppijoita ja meitä kaikkia tarvitaan.

Voisiko joku äkäinen yliopiston käynyt ihminen argumentoida tätä näkökulmaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina vähän mietin, että kuinka herkillä itsetunto voi olla kun aina täytyy olla joku jota nokkia.

Ensin on lukio vs ammattikoulu.

Sen jälkeen yliopisto vs amk.

Tuota samaa olen ihmetellyt, mahdottoman äkäisiä ovat nuo yliopiston suorittaneet YAMK tutkinnon suorittaneille. Miksi?

Jos nuo tutkinnot ovat saman arvoiset mm. työnhaussa, niin miksi moinen kitinää ja vastustaminen?

Molemmat ovat työnsä tehneet opiskelujen suhteen ja hyvä, että yhteiskunta antaa myös mahdollisuuden parempaan, jos lukiota ei tullut suoritettua aikanaan. Olemme kaikki erilaisia oppijoita ja meitä kaikkia tarvitaan.

Voisiko joku äkäinen yliopiston käynyt ihminen argumentoida tätä näkökulmaa?

Muuten ei haittaa, mutta työkavereikseni haluan fiksuja ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina vähän mietin, että kuinka herkillä itsetunto voi olla kun aina täytyy olla joku jota nokkia.

Ensin on lukio vs ammattikoulu.

Sen jälkeen yliopisto vs amk.

Tuota samaa olen ihmetellyt, mahdottoman äkäisiä ovat nuo yliopiston suorittaneet YAMK tutkinnon suorittaneille. Miksi?

Jos nuo tutkinnot ovat saman arvoiset mm. työnhaussa, niin miksi moinen kitinää ja vastustaminen?

Molemmat ovat työnsä tehneet opiskelujen suhteen ja hyvä, että yhteiskunta antaa myös mahdollisuuden parempaan, jos lukiota ei tullut suoritettua aikanaan. Olemme kaikki erilaisia oppijoita ja meitä kaikkia tarvitaan.

Voisiko joku äkäinen yliopiston käynyt ihminen argumentoida tätä näkökulmaa?

Varmaankin siksi, että ne eivät oikeasti ole sisällöltään ja vaativuudeltaan samanarvoisia. Ha nyt en tarkoita opintopusteiden määriä, joita ei voi edes vertailla kahden eri opilaitostason välillä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina vähän mietin, että kuinka herkillä itsetunto voi olla kun aina täytyy olla joku jota nokkia.

Ensin on lukio vs ammattikoulu.

Sen jälkeen yliopisto vs amk.

Tuota samaa olen ihmetellyt, mahdottoman äkäisiä ovat nuo yliopiston suorittaneet YAMK tutkinnon suorittaneille. Miksi?

Jos nuo tutkinnot ovat saman arvoiset mm. työnhaussa, niin miksi moinen kitinää ja vastustaminen?

Molemmat ovat työnsä tehneet opiskelujen suhteen ja hyvä, että yhteiskunta antaa myös mahdollisuuden parempaan, jos lukiota ei tullut suoritettua aikanaan. Olemme kaikki erilaisia oppijoita ja meitä kaikkia tarvitaan.

Voisiko joku äkäinen yliopiston käynyt ihminen argumentoida tätä näkökulmaa?

Muuten ei haittaa, mutta työkavereikseni haluan fiksuja ihmisiä.

Yliopisto ei takaa fiksuutta, eikä amk tyhmyyttä.

Fiksu tajuaisi, että tosta tuskin löytyy kausaliteettia. Esim. Itse ihan valitsin AMK:n, vaikka hyvin aikoinaan kirjoitin, sillä turvallisuusalaa kun ei yliopistossa ole tarjolla.

Jhjj kirjoitti:

Fiksu tajuaisi, että tosta tuskin löytyy kausaliteettia. Esim. Itse ihan valitsin AMK:n, vaikka hyvin aikoinaan kirjoitin, sillä turvallisuusalaa kun ei yliopistossa ole tarjolla.

Hyvin rajoittuneitakin näkemyksiä joillakin. Esim. jos ala ei matemaattisesti haastava, niin alan työ olisi helppoa.

Tai että hyvin lukiossa pärjänneen tulisi mennä yliopistoon, eikä valita alaa sen perusteella mikä itseään kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.

Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...

Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla

Ohis

"Hain läpällä" = hait, pääsit pääsykokeeseen, muttet päässyt opiskelemaan.

En päässytkään, koska en mennyt yhteenkään fyysiseen pääsykokeeseen. Niissä olisi kuitenkin ollut jotain haastatteluja ja muuta tylsää. Halusin vain vetää esikokeesta hyvät pisteet

No älä ny lässytä kuka osallistuu pääsykokeeseen saadakseen muuten vain hyvät pisteet eikä halua päästä sisään :D just joo halusit sisään mutta et päässyt ja nyt täällä purat kiukkuasi valehtelemalla. Säälittävää

Joo olisin niin kovasti halunnut sosionomikoulutukseen, mutta en osannut yläkoulutason englantia, matikkaa ja luetun ymmärtämistä. Nyt joudun jatkamaan opiskelua Aallossa muiden toistaitoisten kanssa

Sosionomi-koulutuksen pääsykokeessa on myös haastatteluosuus, jolla on iso painoarvo.

Eräs tuttu hakenut useita kertoja sosionomiksi. Kirjallisissa pärjää kirkkaasti, mutta homma tyssää haastatteluun. Siinä kun tarkkaillaan alalle sopivuutta, sosionomin ammatissa kun ei riitä, että olet kielellisesti tai matemaattisesti hyvä, vaan sinun on oltava sosiaalisesti taitava.

Miksi kukaan kielellisesti ja matemaattisesti taitava haluaisi sosionomiksi? Siis jos nyt puhutaan oikeasta matemaattisesta osaamisesta eikä mistään "sain lyhyestä matikasta E"-tyylisestä. Ehkä haastattelija katsoo, että tuttusi on liian fiksu sosionomikouluun ja pelkää tämän turhautuvan ja lopettavan heti

Kuka mihinkin ammattiin haluaa.

Sosionomin ammatissa on omat haasteensa, vaikkei matemaattisesti olisi haastavaa. Vai olisiko sinusta mm. lastensuojelutyö helppoa kuin mikä?

Mitä erityisen vaikeaa siinä olisi? Sitä paitsi miksi lastensuojelutyöhön haluava kouluttautuisi sosionomiksi eikä lukisi sosiaalityötä yliopistossa

Sosionomit ja sostt:t tekevät kentällä eri tehtäviä. Sostt:t tekevät esim. päätökset, sosionomit taas kenttätyötä mm. sijaishuollossa, perhetyössä, avopalveluissa, jälkihuollossa jne.

Ja tuo kommentti "mikä siinä muka vaikeaa olisi" kertoo oleellisesti, miten vähän tiedät sosiaalialasta.

No kerro sitten mikä siinä on erityisen vaikeaa. Jenkkitutkimuksessa sosiaalityön valinneet saivat huonoimpia pisteitä älykkyystesteissä kaikista yliopistoaloista

Ja mitattiinko noissa testeissä mm. sosiaalista älyä?

Ne ovat saman TASOISIA kyllä, mutta eivät samanarvoisia (esim. juuri opintopisteiden määrän vuoksi).

Ei kukaan vertaile ammattikoulun ja lukion todistuksia. Onko amiksessa edes mitään ylppäreitä vastaavaa loppukoetta?

Eli turha niitä vertailla, ovat eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.

Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...

Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla

Ohis

"Hain läpällä" = hait, pääsit pääsykokeeseen, muttet päässyt opiskelemaan.

En päässytkään, koska en mennyt yhteenkään fyysiseen pääsykokeeseen. Niissä olisi kuitenkin ollut jotain haastatteluja ja muuta tylsää. Halusin vain vetää esikokeesta hyvät pisteet

No älä ny lässytä kuka osallistuu pääsykokeeseen saadakseen muuten vain hyvät pisteet eikä halua päästä sisään :D just joo halusit sisään mutta et päässyt ja nyt täällä purat kiukkuasi valehtelemalla. Säälittävää

Joo olisin niin kovasti halunnut sosionomikoulutukseen, mutta en osannut yläkoulutason englantia, matikkaa ja luetun ymmärtämistä. Nyt joudun jatkamaan opiskelua Aallossa muiden toistaitoisten kanssa

Sosionomi-koulutuksen pääsykokeessa on myös haastatteluosuus, jolla on iso painoarvo.

Eräs tuttu hakenut useita kertoja sosionomiksi. Kirjallisissa pärjää kirkkaasti, mutta homma tyssää haastatteluun. Siinä kun tarkkaillaan alalle sopivuutta, sosionomin ammatissa kun ei riitä, että olet kielellisesti tai matemaattisesti hyvä, vaan sinun on oltava sosiaalisesti taitava.

Miksi kukaan kielellisesti ja matemaattisesti taitava haluaisi sosionomiksi? Siis jos nyt puhutaan oikeasta matemaattisesta osaamisesta eikä mistään "sain lyhyestä matikasta E"-tyylisestä. Ehkä haastattelija katsoo, että tuttusi on liian fiksu sosionomikouluun ja pelkää tämän turhautuvan ja lopettavan heti

Kuka mihinkin ammattiin haluaa.

Sosionomin ammatissa on omat haasteensa, vaikkei matemaattisesti olisi haastavaa. Vai olisiko sinusta mm. lastensuojelutyö helppoa kuin mikä?

Mitä erityisen vaikeaa siinä olisi? Sitä paitsi miksi lastensuojelutyöhön haluava kouluttautuisi sosionomiksi eikä lukisi sosiaalityötä yliopistossa

Sosionomit ja sostt:t tekevät kentällä eri tehtäviä. Sostt:t tekevät esim. päätökset, sosionomit taas kenttätyötä mm. sijaishuollossa, perhetyössä, avopalveluissa, jälkihuollossa jne.

Ja tuo kommentti "mikä siinä muka vaikeaa olisi" kertoo oleellisesti, miten vähän tiedät sosiaalialasta.

No kerro sitten mikä siinä on erityisen vaikeaa. Jenkkitutkimuksessa sosiaalityön valinneet saivat huonoimpia pisteitä älykkyystesteissä kaikista yliopistoaloista

Ja mitattiinko noissa testeissä mm. sosiaalista älyä?

Miten sosiaalista älyä mitataan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.

Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...

Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla

Ohis

"Hain läpällä" = hait, pääsit pääsykokeeseen, muttet päässyt opiskelemaan.

En päässytkään, koska en mennyt yhteenkään fyysiseen pääsykokeeseen. Niissä olisi kuitenkin ollut jotain haastatteluja ja muuta tylsää. Halusin vain vetää esikokeesta hyvät pisteet

No älä ny lässytä kuka osallistuu pääsykokeeseen saadakseen muuten vain hyvät pisteet eikä halua päästä sisään :D just joo halusit sisään mutta et päässyt ja nyt täällä purat kiukkuasi valehtelemalla. Säälittävää

Joo olisin niin kovasti halunnut sosionomikoulutukseen, mutta en osannut yläkoulutason englantia, matikkaa ja luetun ymmärtämistä. Nyt joudun jatkamaan opiskelua Aallossa muiden toistaitoisten kanssa

Sosionomi-koulutuksen pääsykokeessa on myös haastatteluosuus, jolla on iso painoarvo.

Eräs tuttu hakenut useita kertoja sosionomiksi. Kirjallisissa pärjää kirkkaasti, mutta homma tyssää haastatteluun. Siinä kun tarkkaillaan alalle sopivuutta, sosionomin ammatissa kun ei riitä, että olet kielellisesti tai matemaattisesti hyvä, vaan sinun on oltava sosiaalisesti taitava.

Miksi kukaan kielellisesti ja matemaattisesti taitava haluaisi sosionomiksi? Siis jos nyt puhutaan oikeasta matemaattisesta osaamisesta eikä mistään "sain lyhyestä matikasta E"-tyylisestä. Ehkä haastattelija katsoo, että tuttusi on liian fiksu sosionomikouluun ja pelkää tämän turhautuvan ja lopettavan heti

Kuka mihinkin ammattiin haluaa.

Sosionomin ammatissa on omat haasteensa, vaikkei matemaattisesti olisi haastavaa. Vai olisiko sinusta mm. lastensuojelutyö helppoa kuin mikä?

Mitä erityisen vaikeaa siinä olisi? Sitä paitsi miksi lastensuojelutyöhön haluava kouluttautuisi sosionomiksi eikä lukisi sosiaalityötä yliopistossa

Sosionomit ja sostt:t tekevät kentällä eri tehtäviä. Sostt:t tekevät esim. päätökset, sosionomit taas kenttätyötä mm. sijaishuollossa, perhetyössä, avopalveluissa, jälkihuollossa jne.

Ja tuo kommentti "mikä siinä muka vaikeaa olisi" kertoo oleellisesti, miten vähän tiedät sosiaalialasta.

No kerro sitten mikä siinä on erityisen vaikeaa. Jenkkitutkimuksessa sosiaalityön valinneet saivat huonoimpia pisteitä älykkyystesteissä kaikista yliopistoaloista

Esimerkiksi jos toimit sijaishuollossa ohjaajana, ja lastenkotiin tulee lapsi/nuori, jota on pahoinpidelty koko ikänsä. Tämä käyttäytyy aggressiivisesti, eikä luota keneenkään.

Hänen kanssaan tulisi osata työskennellä terapeuttisella otteella, jotta saadaan aiheutettua vahinkoa korjattua.

Vaatii pohjaksi teoriatiedot asiasta, mutta sinun tulee osata hyödyntää sitä teoriaa oikein. Ja sinun tulee olla persoona, jonka alahuuli ei ala väpättää jos sinulle huudetaan.

Aggressiivisen nuoren kohtaamisesta on teoriatietoa ja tutkimuksia eli riittää, kun on tutustunut alansa kirjallisuuteen ja osaa soveltaa. Ohjaajan ei tarvitse luoda uusia ratkaisutapoja. Ei kuulosta supervaikealta

Ehkä ärsyttää se, että jostain syystä on pakko yrittää niputtaa esim. tieteentekemisen suhteen nämä kaksi tutkintoa. Kun tosiasia on se, että vain yliopisto valmentaa ja valmistaa tieteentekemiseen. Tunnen monia, jotka ovat tehneet sekä opparin että gradun ja gradun tehtyään ovat tajunneet, kuinka heppoista se opparin teko on. Ei siihen ole saanut kunnolla edes tukeakaan eikä tutkimustyön edes perusteita ole kunnolla käyty läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lähtötasoa voi verrata. Amk:uun valikoituu porukkaa, jolla tiedot alussa alkeistasoa.

Mistä näin päättelit? Ammattikorkeassa on aloja, jonne on todella korkeat pääsyvaatimukset, kun hakijoita on niin paljon. Lähtötaso ei ole mitään alkeistasoa. Monet päätyy yliopistoon johonkin huuhaa koulutusohjelmaan, jonne pääsee varasijalta 50, koska eivät päässeet sisään ammattikorkeaan.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sote-alan amk-linjojen hakijatilastoja kannattaa vilkaista, jos luulee että sinne vain kävellään sisään...

Itse yliopisto-opiskelijana hain läpällä soteli-kokeessa ja pääsin yhtä lukuunottamatta kaikkiin pk-seudun hakukohteisiin jatkokokeeseen. Käytin yhden illan artikkelien lukemiseen. Nauratti ajatus, että jotkut ihan tosissaan lukevat niitä viikkotolkulla

Ohis

"Hain läpällä" = hait, pääsit pääsykokeeseen, muttet päässyt opiskelemaan.

En päässytkään, koska en mennyt yhteenkään fyysiseen pääsykokeeseen. Niissä olisi kuitenkin ollut jotain haastatteluja ja muuta tylsää. Halusin vain vetää esikokeesta hyvät pisteet

No älä ny lässytä kuka osallistuu pääsykokeeseen saadakseen muuten vain hyvät pisteet eikä halua päästä sisään :D just joo halusit sisään mutta et päässyt ja nyt täällä purat kiukkuasi valehtelemalla. Säälittävää

Joo olisin niin kovasti halunnut sosionomikoulutukseen, mutta en osannut yläkoulutason englantia, matikkaa ja luetun ymmärtämistä. Nyt joudun jatkamaan opiskelua Aallossa muiden toistaitoisten kanssa

Sosionomi-koulutuksen pääsykokeessa on myös haastatteluosuus, jolla on iso painoarvo.

Eräs tuttu hakenut useita kertoja sosionomiksi. Kirjallisissa pärjää kirkkaasti, mutta homma tyssää haastatteluun. Siinä kun tarkkaillaan alalle sopivuutta, sosionomin ammatissa kun ei riitä, että olet kielellisesti tai matemaattisesti hyvä, vaan sinun on oltava sosiaalisesti taitava.

Miksi kukaan kielellisesti ja matemaattisesti taitava haluaisi sosionomiksi? Siis jos nyt puhutaan oikeasta matemaattisesta osaamisesta eikä mistään "sain lyhyestä matikasta E"-tyylisestä. Ehkä haastattelija katsoo, että tuttusi on liian fiksu sosionomikouluun ja pelkää tämän turhautuvan ja lopettavan heti

Kuka mihinkin ammattiin haluaa.

Sosionomin ammatissa on omat haasteensa, vaikkei matemaattisesti olisi haastavaa. Vai olisiko sinusta mm. lastensuojelutyö helppoa kuin mikä?

Mitä erityisen vaikeaa siinä olisi? Sitä paitsi miksi lastensuojelutyöhön haluava kouluttautuisi sosionomiksi eikä lukisi sosiaalityötä yliopistossa

Sosionomit ja sostt:t tekevät kentällä eri tehtäviä. Sostt:t tekevät esim. päätökset, sosionomit taas kenttätyötä mm. sijaishuollossa, perhetyössä, avopalveluissa, jälkihuollossa jne.

Ja tuo kommentti "mikä siinä muka vaikeaa olisi" kertoo oleellisesti, miten vähän tiedät sosiaalialasta.

No kerro sitten mikä siinä on erityisen vaikeaa. Jenkkitutkimuksessa sosiaalityön valinneet saivat huonoimpia pisteitä älykkyystesteissä kaikista yliopistoaloista

Esimerkiksi jos toimit sijaishuollossa ohjaajana, ja lastenkotiin tulee lapsi/nuori, jota on pahoinpidelty koko ikänsä. Tämä käyttäytyy aggressiivisesti, eikä luota keneenkään.

Hänen kanssaan tulisi osata työskennellä terapeuttisella otteella, jotta saadaan aiheutettua vahinkoa korjattua.

Vaatii pohjaksi teoriatiedot asiasta, mutta sinun tulee osata hyödyntää sitä teoriaa oikein. Ja sinun tulee olla persoona, jonka alahuuli ei ala väpättää jos sinulle huudetaan.

Aggressiivisen nuoren kohtaamisesta on teoriatietoa ja tutkimuksia eli riittää, kun on tutustunut alansa kirjallisuuteen ja osaa soveltaa. Ohjaajan ei tarvitse luoda uusia ratkaisutapoja. Ei kuulosta supervaikealta

Niin riittää. Vaan se tiedonkäyttö aidossa tilanteessa ei olekaan niin helppoa. Ja jokainen itseasiassa kehittää niitä itselleen sopivia tapoja ratkaista noita ongelmia, ei ole yksiselitteistä, että nyt teet näin ja näin.

Ja kuten sanottu, myös persoonan on oltava myös oikea. Työssä ei pärjää esimerkiksi ylimielisellä asenteella.