Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle xxx

Kaiken hälinän keskellä, kaipaavat terveiseni hänelle, joka mielessäni on. Olen ajatellut sinua paljon. Viime päivät olen joutunut miettimään hyvin paljon asioita, ratkaisuja ja valintoja. Sinä olet silti pysynyt ajatusteni päällimmäisenä. Ainahan sinä. Joskus kaikesta on vaikeaa luoda kokonaiskuvaa, mutta kaiketi tämäkin solmu joskus aukenee. Sinua minulla on Ikävä isolla iillä. Kumpa voisin sanoa, että kaikki on hyvin. Ei ole. Mutta pärjään. Kun ajattelen sinua. Kiitos että olet.

NP - olisi ihana nähdä sinut taas.

Rakastatko minua vielä?

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

"Hän imi, hän puri, hän puristi mun,

ja hylkäs kuin omenan kuoren.

Hän juonut on mahlan mun maljastain,

hän syönyt on syömeni nuoren.

Kun vihata häntä mä voisin ees!

Mut ei ota tuhka tulta.

Yks sentään lohdutus mulla on:

Sait myrkkyä myös sinä multa."

(-Eino Leino-)

Ah, kiitos. Tämä aamuni piristys on. Juuri tuolta tuntuu mennyt, mutten sitä huomiseeni vihana kanna. Uuteen elämääni otan hänet, joka omenan hellästi kuorii.

Äh, tämähän on ihan kamala.

Katkeran ihmisen kirjoitus siitä, kuinka saa lohtua kostosta.

Ota uuteen elämään hellästi kuoriva vasta sitten, kun et enää vihaa ja katkeruutta kanna, muuten siirrät vanhan pahan tulevaan ja myrkytät sen hyvän.

|kolmas yritys, miksi tämä poistuu ja ketä loukkaa?

Hauskaa kun tuon runon voi ymmärtää näköjään useammalla tavalla🙂

Itse en kyllä runosta katkeruutta tai kostoa löydä.

Lopun "myrkky" viitannee johonkin kauniiseen tahi positiiviseen jota vastapuoli joskus tuntenut ja nähtävästi oletuksena runossa on se ettei yksi ihminen kaipaa jotain vaan menneisyys on jättänyt vastapuoleen myös jonkin muistijäljen joka kaiherruttaa myös häntä.

Mitä kaunista ja positiivista siinä on, että on jättänyt toiselle kaiherruksen tunteen?

Kaunista on toivoa toiselle hyvää jatkoa, ei toivoa jättäneensä kaiherrusta itsestä.

Tuo tulkintasi vain viittaa siihen, että asiaa ei ole käsitelty ja se kaihertaa omaa mieltä, samalla toivoo että se kaihertaisi myös toisen, jotta saisi itse lohdun.

Niin, mielestäni tuossa runossa on esimerkiksi tämänkin säikeen olemassaolon edellytykset.

Kuinka paljon te kaikki ootta siipeenne saaneet kun niin kyynisiä olette?

Vaikkapa varmaankin liki kaikki jotka tässä säikeessä käyvät olettavat että sillä kaipaamalla kaivatulla olisi edes jotain positiivisia tuntemuksia myös takaisin päin.

Eli ts. runon lopun myrkkyä.

Asioiden keskeneräisyyttä kyllä runosta löytyy eikä taakse jättämistä, ihan kuin tältäkin palstalta jossa kaivataan.

Siitähän nää on mukavia että voi tekstin ymmärtää hyvinkin monella tavalla🙂

Ei ole kyynisyyttä lukea teksti, joka on hyvinkin kyyninen.

Myrkky sanan kääntäminen positiiviseksi, vaatii jo taitoa tai silmien ummistamista, nostan hattua, että näin kykenet tekemään.

Älä kuitenkaan analysoi liikaa meitä muita, jotka ei silmiä halua sulkea. Se on runo ja aika helposti luettava sellainen. 🙂

Runon tulkinta kertoo enemmän tulkitsijasta kuin runosta.

Yksi on kyyninen, toinen positiivinen. Tulkinta sen mukaan. Kummalla mikäkin silmä on auki, on taas sitten eri debatti. Pers'silmän kautta katsellen kaikki näyttää pskalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

"Hän imi, hän puri, hän puristi mun,

ja hylkäs kuin omenan kuoren.

Hän juonut on mahlan mun maljastain,

hän syönyt on syömeni nuoren.

Kun vihata häntä mä voisin ees!

Mut ei ota tuhka tulta.

Yks sentään lohdutus mulla on:

Sait myrkkyä myös sinä multa."

(-Eino Leino-)

Ah, kiitos. Tämä aamuni piristys on. Juuri tuolta tuntuu mennyt, mutten sitä huomiseeni vihana kanna. Uuteen elämääni otan hänet, joka omenan hellästi kuorii.

Äh, tämähän on ihan kamala.

Katkeran ihmisen kirjoitus siitä, kuinka saa lohtua kostosta.

Ota uuteen elämään hellästi kuoriva vasta sitten, kun et enää vihaa ja katkeruutta kanna, muuten siirrät vanhan pahan tulevaan ja myrkytät sen hyvän.

|kolmas yritys, miksi tämä poistuu ja ketä loukkaa?

Hauskaa kun tuon runon voi ymmärtää näköjään useammalla tavalla🙂

Itse en kyllä runosta katkeruutta tai kostoa löydä.

Lopun "myrkky" viitannee johonkin kauniiseen tahi positiiviseen jota vastapuoli joskus tuntenut ja nähtävästi oletuksena runossa on se ettei yksi ihminen kaipaa jotain vaan menneisyys on jättänyt vastapuoleen myös jonkin muistijäljen joka kaiherruttaa myös häntä.

Mitä kaunista ja positiivista siinä on, että on jättänyt toiselle kaiherruksen tunteen?

Kaunista on toivoa toiselle hyvää jatkoa, ei toivoa jättäneensä kaiherrusta itsestä.

Tuo tulkintasi vain viittaa siihen, että asiaa ei ole käsitelty ja se kaihertaa omaa mieltä, samalla toivoo että se kaihertaisi myös toisen, jotta saisi itse lohdun.

Niin, mielestäni tuossa runossa on esimerkiksi tämänkin säikeen olemassaolon edellytykset.

Kuinka paljon te kaikki ootta siipeenne saaneet kun niin kyynisiä olette?

Vaikkapa varmaankin liki kaikki jotka tässä säikeessä käyvät olettavat että sillä kaipaamalla kaivatulla olisi edes jotain positiivisia tuntemuksia myös takaisin päin.

Eli ts. runon lopun myrkkyä.

Asioiden keskeneräisyyttä kyllä runosta löytyy eikä taakse jättämistä, ihan kuin tältäkin palstalta jossa kaivataan.

Siitähän nää on mukavia että voi tekstin ymmärtää hyvinkin monella tavalla🙂

Ei ole kyynisyyttä lukea teksti, joka on hyvinkin kyyninen.

Myrkky sanan kääntäminen positiiviseksi, vaatii jo taitoa tai silmien ummistamista, nostan hattua, että näin kykenet tekemään.

Älä kuitenkaan analysoi liikaa meitä muita, jotka ei silmiä halua sulkea. Se on runo ja aika helposti luettava sellainen. 🙂

Runon tulkinta kertoo enemmän tulkitsijasta kuin runosta.

Yksi on kyyninen, toinen positiivinen. Tulkinta sen mukaan. Kummalla mikäkin silmä on auki, on taas sitten eri debatti. Pers'silmän kautta katsellen kaikki näyttää pskalta.

Näinkö on?

No sitten, positiivinen on hyvä ja antaa tästä kauniin tulkinnan meille pers*ilmäisille;

"Mä toivon et sä kuolet sisältä

Et sul on mies

ja timantteja

ja ontto elämä

Toivon kaikkea pahaa sulle"

Oli laulusta, ei runosta, mutta tulkinnan mahdollisuus kaiketi sama? Hypitäänkö nytkin sanojen yli, muuttuuko sanoma?

Itse ajattelin, että tuo runo kertoo ahnaasta kaiken nielevästä rakkaudesta, joka on polttanut kaiken ja kirjoittaja on hyvillään siitä, että se toinen ei myöskään jäänyt vaille hänen "myrkkyään". Että myös kirjoittajalla oli yhtä lailla samanlainen vaikutus ja merkitys toiseen ja hänkin joutui rakkauden pistämäksi, vaikka sitten hylkäsikin. Kumpikin sai ansionsa mukaan rakastaa helvetisti, vaikka siitä ei lopulta jäänyt kuin tuhkainen muisto, josta kuitenkaan vihakaan ei enää pysty saamaan ruokaa, niin loppuun se paloi. Tai tuhovoima oli suuri, mutta kokemus oli silti sellainen ettei toista voi vihata, vaikka sille perusteita olisikin.  

Ikävä voi näköjään tuntua ihan fyysisenä. Mun rintaa puristaa.

Kuin sääli hukkaan heittää tällasta tunnetta. kun olen elämäni rakentanut yhden ihmisen kanssa, ja viidentoista vuoden jälkeen tulee puskista yksi vanha yhteinen tuttava joka vie jalat aivan alta, vahvemmin kuin mikään koskaan. Vuosia olen kuiskannut nimeäs ja salaa koko maailmalta toivonut kohtaavani sut vielä edes unissani. Päivät rintaa puristaen elän omaa elämääni ja samalla salaa toivon että jossain toisessa todellisuudessa saisin olla sun jakamattoman huomios kohteena ja rakkaana.

No elämä vei meidät eri kaupunkeihin. Mikään ei taida enää tuoda sua takasin tähän tuppukylään edes käymään. Ystävyyskin sai jotain kolhuja ja erotti meidät lopullisesti toisistamme. Mulla on sua vaan niin ikävä. Ihan helvetin ikävä.

Vierailija kirjoitti:

Kaiken hälinän keskellä, kaipaavat terveiseni hänelle, joka mielessäni on. Olen ajatellut sinua paljon. Viime päivät olen joutunut miettimään hyvin paljon asioita, ratkaisuja ja valintoja. Sinä olet silti pysynyt ajatusteni päällimmäisenä. Ainahan sinä. Joskus kaikesta on vaikeaa luoda kokonaiskuvaa, mutta kaiketi tämäkin solmu joskus aukenee. Sinua minulla on Ikävä isolla iillä. Kumpa voisin sanoa, että kaikki on hyvin. Ei ole. Mutta pärjään. Kun ajattelen sinua. Kiitos että olet.

*halaus*

Tiedän ettei ole hyvin. Miten ihmeessä voisikaan olla? Mutta tiedän myös, että jotenkin selviät mihin ikinä tiesi vie. Olet vahva.

Vierailija kirjoitti:

Sinä joka bannasit puhelimeni: En kirjoita tänne varatulle miehelle. Sulla on väärä H nyt silmätikkuna.

Tää H on härö. Kukaan ei täällä ole kirjoittanut kenellekään Hoolle. Vaarallisen kuuloisia harhoja jollain. Saattaisit hyötyä ammattiavusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä joka bannasit puhelimeni: En kirjoita tänne varatulle miehelle. Sulla on väärä H nyt silmätikkuna.

Tää H on härö. Kukaan ei täällä ole kirjoittanut kenellekään Hoolle. Vaarallisen kuuloisia harhoja jollain. Saattaisit hyötyä ammattiavusta?

Vaarallista harhaa on väittää, että kukaan ei ole kirjoittanut Hoolle. Vaikka ne poistuisivat, ei nähtyä saa näkemättömäksi. Poisto ei ole sama, kuin mitään ei olisi tapahtunut.

-sivusta ihmettelijä

And you can tell everybody this is your song

It may be quite simple but now that it's done

I hope you don't mind

I hope you don't mind that I put down in words

How wonderful life is while you're in the world

You are awesome.I miss you, my sunshine. 

Kiitos, että asuit ajatuksissani viimeisen vuoden. Autoit minut yli pahimmasta, annoit minulle toivoa huomisesta. Kun vihdoin sain kerättyä palaseni, annoin sinulle mahdollisuuden keskustella asioista kanssani. Olin joko myöhässä tai ymmärtänyt alkujaankin heikkona hetkenä väärin. Olen tyytyväinen, etten kaipaa sinua enää mennessäni nukkumaan ja toivon, etten aiheuttanut sinulle liikaa vaivaa tuodessani tunteeni julki. Toivottavasti en ala kaipaamaan kaipaamista, koska hetki olisi kiva hengittää vapautuneesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

"Hän imi, hän puri, hän puristi mun,

ja hylkäs kuin omenan kuoren.

Hän juonut on mahlan mun maljastain,

hän syönyt on syömeni nuoren.

Kun vihata häntä mä voisin ees!

Mut ei ota tuhka tulta.

Yks sentään lohdutus mulla on:

Sait myrkkyä myös sinä multa."

(-Eino Leino-)

Ah, kiitos. Tämä aamuni piristys on. Juuri tuolta tuntuu mennyt, mutten sitä huomiseeni vihana kanna. Uuteen elämääni otan hänet, joka omenan hellästi kuorii.

Äh, tämähän on ihan kamala.

Katkeran ihmisen kirjoitus siitä, kuinka saa lohtua kostosta.

Ota uuteen elämään hellästi kuoriva vasta sitten, kun et enää vihaa ja katkeruutta kanna, muuten siirrät vanhan pahan tulevaan ja myrkytät sen hyvän.

|kolmas yritys, miksi tämä poistuu ja ketä loukkaa?

Hauskaa kun tuon runon voi ymmärtää näköjään useammalla tavalla🙂

Itse en kyllä runosta katkeruutta tai kostoa löydä.

Lopun "myrkky" viitannee johonkin kauniiseen tahi positiiviseen jota vastapuoli joskus tuntenut ja nähtävästi oletuksena runossa on se ettei yksi ihminen kaipaa jotain vaan menneisyys on jättänyt vastapuoleen myös jonkin muistijäljen joka kaiherruttaa myös häntä.

Mitä kaunista ja positiivista siinä on, että on jättänyt toiselle kaiherruksen tunteen?

Kaunista on toivoa toiselle hyvää jatkoa, ei toivoa jättäneensä kaiherrusta itsestä.

Tuo tulkintasi vain viittaa siihen, että asiaa ei ole käsitelty ja se kaihertaa omaa mieltä, samalla toivoo että se kaihertaisi myös toisen, jotta saisi itse lohdun.

Niin, mielestäni tuossa runossa on esimerkiksi tämänkin säikeen olemassaolon edellytykset.

Kuinka paljon te kaikki ootta siipeenne saaneet kun niin kyynisiä olette?

Vaikkapa varmaankin liki kaikki jotka tässä säikeessä käyvät olettavat että sillä kaipaamalla kaivatulla olisi edes jotain positiivisia tuntemuksia myös takaisin päin.

Eli ts. runon lopun myrkkyä.

Asioiden keskeneräisyyttä kyllä runosta löytyy eikä taakse jättämistä, ihan kuin tältäkin palstalta jossa kaivataan.

Siitähän nää on mukavia että voi tekstin ymmärtää hyvinkin monella tavalla🙂

Ei ole kyynisyyttä lukea teksti, joka on hyvinkin kyyninen.

Myrkky sanan kääntäminen positiiviseksi, vaatii jo taitoa tai silmien ummistamista, nostan hattua, että näin kykenet tekemään.

Älä kuitenkaan analysoi liikaa meitä muita, jotka ei silmiä halua sulkea. Se on runo ja aika helposti luettava sellainen. 🙂

Runon tulkinta kertoo enemmän tulkitsijasta kuin runosta.

Yksi on kyyninen, toinen positiivinen. Tulkinta sen mukaan. Kummalla mikäkin silmä on auki, on taas sitten eri debatti. Pers'silmän kautta katsellen kaikki näyttää pskalta.

Näinkö on?

No sitten, positiivinen on hyvä ja antaa tästä kauniin tulkinnan meille pers*ilmäisille;

"Mä toivon et sä kuolet sisältä

Et sul on mies

ja timantteja

ja ontto elämä

Toivon kaikkea pahaa sulle"

Oli laulusta, ei runosta, mutta tulkinnan mahdollisuus kaiketi sama? Hypitäänkö nytkin sanojen yli, muuttuuko sanoma?

Oli vaan eri laulu/runo. Ei siitä voi päätellä, että kaikki laulut/runot ovat kyynisen tulkinnan automaattisesti ansaitsevia.

Lisäksi sallinet lievän huvittuneisuuteni siitä, että ehkä ilman tarkoitusta tulit rinnastaneeksi jonkun blah Suomi-rap -"taiteilijan" Eino Leinoon. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä joka bannasit puhelimeni: En kirjoita tänne varatulle miehelle. Sulla on väärä H nyt silmätikkuna.

Tää H on härö. Kukaan ei täällä ole kirjoittanut kenellekään Hoolle. Vaarallisen kuuloisia harhoja jollain. Saattaisit hyötyä ammattiavusta?

Vaarallista harhaa on väittää, että kukaan ei ole kirjoittanut Hoolle. Vaikka ne poistuisivat, ei nähtyä saa näkemättömäksi. Poisto ei ole sama, kuin mitään ei olisi tapahtunut.

-sivusta ihmettelijä

Olen ollut useamman päivän kipeänä ja aikani kuluksi seurannut tätä palstaa reaaliaikaisesti (ainoa virkeä keskustelupasta tietääkseni). Olen siis nähnyt lähes jokaisen viestin heti kun se tullut.

Mitään muita Hoo-viestejä ei ole ollut, kuin noita outoja vainoamisen tunnetta kokevan Hoon viestejä.

Ja että vielä realielämän asioita noilla "haamuviesteillä" perusteltaisiin, niin huh huh sentään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä joka bannasit puhelimeni: En kirjoita tänne varatulle miehelle. Sulla on väärä H nyt silmätikkuna.

Tää H on härö. Kukaan ei täällä ole kirjoittanut kenellekään Hoolle. Vaarallisen kuuloisia harhoja jollain. Saattaisit hyötyä ammattiavusta?

En kärsi harhoista, olen hyvinkin tasapainoinen ja vankasti todellisuudessa kiinni. Tosin täällä kirjoittelee useampi H, joten ehkä sekoitit johonkin toiseen sinäkin. Sinä puolestasi vaikutat kaipausketjun kiusaajalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä joka bannasit puhelimeni: En kirjoita tänne varatulle miehelle. Sulla on väärä H nyt silmätikkuna.

Tää H on härö. Kukaan ei täällä ole kirjoittanut kenellekään Hoolle. Vaarallisen kuuloisia harhoja jollain. Saattaisit hyötyä ammattiavusta?

En kärsi harhoista, olen hyvinkin tasapainoinen ja vankasti todellisuudessa kiinni. Tosin täällä kirjoittelee useampi H, joten ehkä sekoitit johonkin toiseen sinäkin. Sinä puolestasi vaikutat kaipausketjun kiusaajalta.

Ei se ole kiusaamista jos ihmettelee toistuvia outoja vastauksia kysymyksiin, joita kukaan ei esitä. 

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

"Hän imi, hän puri, hän puristi mun,

ja hylkäs kuin omenan kuoren.

Hän juonut on mahlan mun maljastain,

hän syönyt on syömeni nuoren.

Kun vihata häntä mä voisin ees!

Mut ei ota tuhka tulta.

Yks sentään lohdutus mulla on:

Sait myrkkyä myös sinä multa."

(-Eino Leino-)

Ah, kiitos. Tämä aamuni piristys on. Juuri tuolta tuntuu mennyt, mutten sitä huomiseeni vihana kanna. Uuteen elämääni otan hänet, joka omenan hellästi kuorii.

Äh, tämähän on ihan kamala.

Katkeran ihmisen kirjoitus siitä, kuinka saa lohtua kostosta.

Ota uuteen elämään hellästi kuoriva vasta sitten, kun et enää vihaa ja katkeruutta kanna, muuten siirrät vanhan pahan tulevaan ja myrkytät sen hyvän.

|kolmas yritys, miksi tämä poistuu ja ketä loukkaa?

Hauskaa kun tuon runon voi ymmärtää näköjään useammalla tavalla🙂

Itse en kyllä runosta katkeruutta tai kostoa löydä.

Lopun "myrkky" viitannee johonkin kauniiseen tahi positiiviseen jota vastapuoli joskus tuntenut ja nähtävästi oletuksena runossa on se ettei yksi ihminen kaipaa jotain vaan menneisyys on jättänyt vastapuoleen myös jonkin muistijäljen joka kaiherruttaa myös häntä.

Voi voi! Kiltti ja empaattinen selittää taas mustaa valkoiseksi. Haloo, kävijät eivät ole älyllisesti vajaita, vaikka kuvittelet olevasi jotenkin huippuälykäs. Lapsellista; kostonhimoa ja suuruuskuvitelmia.

Säälittävä

Älä höpötä🙂

En ole kävijöiden älyyn ottanut kantaa enkä omaani.

Omalta osaltani voinen sanoa että kovin vajavaista on tään Hopeaketun pääkopassa ja hyvä niin. Tieto ja äly luo tuskaa, pölöjänä kun taaperran niin elo auvoisempaa🙂

Kiva kun Leinon teksti herättänyt tulkintaa, keskustelua. Ei varmaan Leino viimeisinä ajatuksina miettinyt et vauva-palstalla analysoidaan hänen tuotoksiaan🙂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

"Hän imi, hän puri, hän puristi mun,

ja hylkäs kuin omenan kuoren.

Hän juonut on mahlan mun maljastain,

hän syönyt on syömeni nuoren.

Kun vihata häntä mä voisin ees!

Mut ei ota tuhka tulta.

Yks sentään lohdutus mulla on:

Sait myrkkyä myös sinä multa."

(-Eino Leino-)

Ah, kiitos. Tämä aamuni piristys on. Juuri tuolta tuntuu mennyt, mutten sitä huomiseeni vihana kanna. Uuteen elämääni otan hänet, joka omenan hellästi kuorii.

Äh, tämähän on ihan kamala.

Katkeran ihmisen kirjoitus siitä, kuinka saa lohtua kostosta.

Ota uuteen elämään hellästi kuoriva vasta sitten, kun et enää vihaa ja katkeruutta kanna, muuten siirrät vanhan pahan tulevaan ja myrkytät sen hyvän.

|kolmas yritys, miksi tämä poistuu ja ketä loukkaa?

Hauskaa kun tuon runon voi ymmärtää näköjään useammalla tavalla🙂

Itse en kyllä runosta katkeruutta tai kostoa löydä.

Lopun "myrkky" viitannee johonkin kauniiseen tahi positiiviseen jota vastapuoli joskus tuntenut ja nähtävästi oletuksena runossa on se ettei yksi ihminen kaipaa jotain vaan menneisyys on jättänyt vastapuoleen myös jonkin muistijäljen joka kaiherruttaa myös häntä.

Mitä kaunista ja positiivista siinä on, että on jättänyt toiselle kaiherruksen tunteen?

Kaunista on toivoa toiselle hyvää jatkoa, ei toivoa jättäneensä kaiherrusta itsestä.

Tuo tulkintasi vain viittaa siihen, että asiaa ei ole käsitelty ja se kaihertaa omaa mieltä, samalla toivoo että se kaihertaisi myös toisen, jotta saisi itse lohdun.

Niin, mielestäni tuossa runossa on esimerkiksi tämänkin säikeen olemassaolon edellytykset.

Kuinka paljon te kaikki ootta siipeenne saaneet kun niin kyynisiä olette?

Vaikkapa varmaankin liki kaikki jotka tässä säikeessä käyvät olettavat että sillä kaipaamalla kaivatulla olisi edes jotain positiivisia tuntemuksia myös takaisin päin.

Eli ts. runon lopun myrkkyä.

Asioiden keskeneräisyyttä kyllä runosta löytyy eikä taakse jättämistä, ihan kuin tältäkin palstalta jossa kaivataan.

Siitähän nää on mukavia että voi tekstin ymmärtää hyvinkin monella tavalla🙂

Ei ole kyynisyyttä lukea teksti, joka on hyvinkin kyyninen.

Myrkky sanan kääntäminen positiiviseksi, vaatii jo taitoa tai silmien ummistamista, nostan hattua, että näin kykenet tekemään.

Älä kuitenkaan analysoi liikaa meitä muita, jotka ei silmiä halua sulkea. Se on runo ja aika helposti luettava sellainen. 🙂

Runon tulkinta kertoo enemmän tulkitsijasta kuin runosta.

Yksi on kyyninen, toinen positiivinen. Tulkinta sen mukaan. Kummalla mikäkin silmä on auki, on taas sitten eri debatti. Pers'silmän kautta katsellen kaikki näyttää pskalta.

Näinkö on?

No sitten, positiivinen on hyvä ja antaa tästä kauniin tulkinnan meille pers*ilmäisille;

"Mä toivon et sä kuolet sisältä

Et sul on mies

ja timantteja

ja ontto elämä

Toivon kaikkea pahaa sulle"

Oli laulusta, ei runosta, mutta tulkinnan mahdollisuus kaiketi sama? Hypitäänkö nytkin sanojen yli, muuttuuko sanoma?

Oli vaan eri laulu/runo. Ei siitä voi päätellä, että kaikki laulut/runot ovat kyynisen tulkinnan automaattisesti ansaitsevia.

Lisäksi sallinet lievän huvittuneisuuteni siitä, että ehkä ilman tarkoitusta tulit rinnastaneeksi jonkun blah Suomi-rap -"taiteilijan" Eino Leinoon. :D

Ei voikkaan, mutta useasta voi, kuten juuri tuosta Einon runosta. :)

Sallinen, tämä blah Suomi-rap taiteilija oli kirjamessuilla puhumassa lyrikoista ja suurinosa sanoituksista väittäisin tuon Einoleinon blah runoa syvällisemmiksi, vaikka kyseinen kappale ei omiin suosikkeihin kuuluukkaan, niin sen kamaluudessa ei jää tulkinnan varaa, ellei tosiaan päättömästi hyppele sanojen yli, siksi oli oiva esimerkki siitä, ettei se tulkinta aina tulkitsijasta kerro.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä joka bannasit puhelimeni: En kirjoita tänne varatulle miehelle. Sulla on väärä H nyt silmätikkuna.

Tää H on härö. Kukaan ei täällä ole kirjoittanut kenellekään Hoolle. Vaarallisen kuuloisia harhoja jollain. Saattaisit hyötyä ammattiavusta?

Vaarallista harhaa on väittää, että kukaan ei ole kirjoittanut Hoolle. Vaikka ne poistuisivat, ei nähtyä saa näkemättömäksi. Poisto ei ole sama, kuin mitään ei olisi tapahtunut.

-sivusta ihmettelijä

Olen ollut useamman päivän kipeänä ja aikani kuluksi seurannut tätä palstaa reaaliaikaisesti (ainoa virkeä keskustelupasta tietääkseni). Olen siis nähnyt lähes jokaisen viestin heti kun se tullut.

Mitään muita Hoo-viestejä ei ole ollut, kuin noita outoja vainoamisen tunnetta kokevan Hoon viestejä.

Ja että vielä realielämän asioita noilla "haamuviesteillä" perusteltaisiin, niin huh huh sentään!

Reaaliaikaisesti seurannut palstaa/ ketjua, no se on jo varsinkin kipeänä iso saavutus. Tylsyyttäni täällä myös käynyt ja aika mielivaltaista poistelua ollut. Ettet nyt itse harhoissasi kirjoittele puolesta ja vastaan näitä h viestejä ja sitten niitä poistele? Tapa se sekin on pitää ketjua pinnalla.

Heippa Savoon täältä unimaailmasta. Peittojen pöllyttely on kai muodostunut tavaramerkikseni. Tässä yksi petauspuistelu. Se kesäinen ilta on jäänyt mieleen vaikken tarkkaan kaikkea muistakaan. Unet tuppaavat unohtumaan. Jalo nautinto siihen liittyi, sekä taivaankappale. Mahdatko olla hereillä, vai saavuttaako tämä päiväuni sinut? Ihan kuin olisit tuossa taannoin käväissyt täällä ainakin torkuilla. Mutta varmaksi en voi sanoa. Pitää mennä, Nukku-Masa on varsinainen orjapiiskuri, ei kerkeä enempää. Terveisin suuteleva houreesi, unentuoja Pihakeinu.