Lue keskustelun säännöt.
Oletko muuttanut omistusasunnosta vuokralle? MIksi?
Itseäni iso asuntolaina ahdistaa, ja mietin vuokralle muuttamista ahdistuksen lopettamiseksi. Onko kukaan muu tehnyt niin? Onko siinä mitään järkeä?
Kommentit (400)
Voi kun olisinkin muuttanut vuokralle 90-luvun alussa ja ostanut kaikilla asuntorahoillani Nokian osakkeita. Olisin rikas, jos olisin myynyt osakkeet niiden ollessa huippuhinnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskeppa paljonko loppuelämäsi vuokrat maksaa. Käytä laskennassa vaikka maltillista 2% korotusta vuosittain.
Jos ikää on vaikka 30 ja odottaa elävänsä 80 vuotiaaksi. Oletetaan että vuokra on nyt 700€/kk ja nousee 2% vuodessa. 50 vuoden vuokrat tulee maksamaan yli 700.000€.
Laskepa paljon menee asuntolainaan jos vaihdat koko ikäsi vain suurempaan ja suurempaan asuntoon. Ensin kaksio, sitten kolmio tai neliö. Sitten ok-talo. Et saa koskaan maksettua lainaa pois. Saman verran ellei enemmän menee.
Moniko käy koko ketjun läpi vai lopettaako kolmioon tai neliöön? Toisaalta edelliiseen asuntoon laitetut rahat eivät katoa ellei asunnon arvo tipu, joten isompaan vaihtaessa et menetä mitään. Lopulta vain laina-aika voi pidentyä ellei uutta lainaa ottaessa nosta kuukausierää.
Kyllästyin lainan maksamiseen, lopetin työt ja muutin vuokralle sossun elätiksi. Nyt elämä on pelkkää vapaa-aikaa.
Olen, tai siis olemme.
Myimme omistamamme omakotitalon pois kun pääsin opiskelemaan, meillä oli pienet lapset ja miehellä vasta perustettu yritys. Rahaa oli tosi vähän, joten myymällä saatiin useampi kymppitonni rahaa käyttöön. Sen jälkeen on asuttu kahdessa omakotitalossa vuokralla, kunnes rakensimme tämän nykyisen talon.
Minua taas ahdistaisi vuokra-asunnossa se että milloin tahansa minulle voitaisiin sanoa ”muuta pois”. Ja sitten pitäisi etsiä uusi asunto ja koti. Tottakai siinä on kuukausia aikaa etsiä mutta minulla ei ole mitään kiinnostusta muuttaa monta kertaa. Muuttaminen on mielestäni asunnon vaihdossa kamalin puuha joten en halua ryhtyä siihen vain koska vuokra-asunnon omistaja ”tarvitseekin asunnon omaan/sukulaisen käyttöön/myy sen”.
Etsin itselleni aikoinaan asunnon jossa viihdyn alueelta jossa viihdyn ja toivottavasti en muuta täältä koskaan enää pois, paitsi ehkä joskus vanhuksena jonnekin hoitokotiin (jee...). Kodin remppahommissa olen suht kädetön mutta ”vara-aviomiespalveluita” löytyy jotka hoitavat kodin nikkaroinnit ja pikkutyöt yms. halvalla tarvittaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei olisi varaa eläkeläisenä asua vuokralla. Yhtiövastikkeeni on nyt 300 eur/kk, samanlaisesta asunnosta samassa taloyhtiössä yksi vuokralainen maksaa 1.000 eur/kk.
Olisi kyllä vuokralla asuessa elämä yhtä sentin venytystä, koska asumistukea en saisi.
Siksi tämä asumismuoto minulle paras.
Niin, mietittekö te vuokralla asumisen puolesta puhujat koskaan sitä, miten sitten kun olette eläkkeellä? Vai ajatteletteko te vain, että on on sitten sen ajan murhe?
T. Toinen omassaan asuva eläkeläinen
Typerä boomeri. Kaikille mistusasunto ei sovi. Minä joudun työn takia muuttamaan kahden vuoden välein. Vuositulot on 100ke joten rahasta ei ole kiinni. Siitä on kiinni että ei viitsi joka kolmas vuosi myydä tappiolla taloa. Vain boomerit luulee että jokainen asuu koko elämänsä samassa kaupungissa eikä koskaan muuta suvusta sataa metriä kauemmas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskeppa paljonko loppuelämäsi vuokrat maksaa. Käytä laskennassa vaikka maltillista 2% korotusta vuosittain.
Jos ikää on vaikka 30 ja odottaa elävänsä 80 vuotiaaksi. Oletetaan että vuokra on nyt 700€/kk ja nousee 2% vuodessa. 50 vuoden vuokrat tulee maksamaan yli 700.000€.
Laskepa paljon menee asuntolainaan jos vaihdat koko ikäsi vain suurempaan ja suurempaan asuntoon. Ensin kaksio, sitten kolmio tai neliö. Sitten ok-talo. Et saa koskaan maksettua lainaa pois. Saman verran ellei enemmän menee.
Moniko käy koko ketjun läpi vai lopettaako kolmioon tai neliöön? Toisaalta edelliiseen asuntoon laitetut rahat eivät katoa ellei asunnon arvo tipu, joten isompaan vaihtaessa et menetä mitään. Lopulta vain laina-aika voi pidentyä ellei uutta lainaa ottaessa nosta kuukausierää.
Plus koronnousut.. remontit (esim. Ok-taloon täytyy kattoremontti tehdä 20-30
vuoden kohdilla.. ) vaikka asuisikin koko loppuelämän samassa talossa. Talo rapistuu jos sitä ei huolla ja korjaa. Vuokralla asuessa noista kustannuksista vastaa asunnon omistaja, joka saattaa nostaa vuokraa hieman. Mutta vuokralaisella on aina mahdollisuus muuttaa halvempaan asuntoon vuokralle.
Nykyisessä markkinatilanteessa asuntojen arvot eivät nouse enää missään muualla kuin Helsingissä. Ja sekin tulee taantumaan, koska ne hinnat eivät voi kohta olla miljoonissa. Kenelläkään ei niitä ole kohta varaa ostaa.. eikä toisaalta mitään järkeäkään.
Olen, mutta pidimme omistusasunnon ja otimme siihen vuokralaisen. Muutimme vuokralle, kun tuli tarve muuttaa ulkomaille. Nyt menossa 2. maa ja 2. vuokra-asunto. Omistusasunto makselee itseään Suomessa. Vuokralainen on vaihtunut pari kertaa, mutta uusi on aina löytynyt ekasta näytöstä. Välittäjän + sukulaisen avulla vuokraukset ovat sujuneet hyvin, vaikka itse olemme olleet pois maasta. Välityskulut saa vähentää vuokratulon verotuksessa.
Tiesimme jo asuntoa ostaessa, että jossain vaiheessa työ vie pois Suomesta. Siispä mietimme myös vuokrauspotentiaalia ja jälleenmyyntiä. Taloyhtiössä ei ole tulossa isoja remppoja yli kymmeneen vuoteen, joten se ei stressaa. Kaikki laina on omissa nimissämme, tiedämme ehdot emmekä maksa rahoitusvastiketta. Pinnat eivät ole täydellisessä kunnossa (mm. edellisten omistajien lapsen jäljiltä), mutta kun tuo ei näköjään vaikuta vuokralaisen saamiseen, niin niitä joutaa remontoida sitten, jos joskus muutetaan takaisin.
Musta on rauhoittavaa tietää, että meillä on asunto, johon palata tarvittessa ja joka tod. näk. menisi aika nopeasti kaupaksi vähintään samaan hintaan kuin mitä siitä itse maksoimme, jos sellainen tarve tulisi. Lyhennysvapaata olisi tähän asti saanut helposti milloin vain, mutta emme ole tarvinneet.
En koe, että tämä rajoittaisi elämäämme mitenkään. Vaikeampaa oli muuttaa pois ranskalaisesta vuokra-asunnosta kuin laittaa tuo oma vuokralle Suomesta lähtiessä:'D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakennettiin 15 vuotta sitten 200 neliön talo. Maksoi vähän yli 200.000€ ja nykyisin asumiskulut on keskimäärin noin 400€/kk. Laina on ollut lyhennysvapaalla ja erää on muuteltu sopivaksi kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Laina lyhenee nyt noin tonnilla kuussa ja asuntolainan loppu häämöttää jo ihan parin vuoden päässä.
Juuri eilen katsoin että naapurostassa olisi vuokralle noin 100 neliön rivari ja vuokra olisi "vain" 1200€/kk ja tuleehan tähänkin vielä vesimaksu ja sähkö päälle, eli suunnilleen rahassa sama määrä kuluja kuin meidän omakotitalossa, jossa suurin osa kulusta on kuitenkin sitä kun vierasta pääomaa muutetaan omaksi pääomaksi.
Ja minkälaisen talon saisi rakennutta tänäpäivänä 200 tonnilla? Ehkä tuollaisen 100 neliön talon, jos edes selaista. Tästä nykyisestä saisi ehkä jotain 370 tonnia jos nyt myisi.
Melkoista itsepetosta uskotella itselleen että kannattaa asua vuokralla.
Mistä sinä tiedät muiden elämästä? Mulle on kaikin puolin kannattavampaa asua vuokralla. Siis ihan kaikin. Ja maksan ilomielin vaikka tuon 1200e, ei tunnu missään vaikka olisi tuplasti enemmän.
Olen täyttänyt 50 v.
Ympärillä on ihmisiä, jotka ovat saaneet perinnöksi asuntoja.
Yhdessä asunnossa oli yksi sisaruksista toista vuotta ja sinä aikana myi irtaimistoa ja laittoi paikkoja kuntoon. Asunto oli myynnissä yli vuoden. Tää asukas asui paikkakunnalla vuokralla ja laski, kun maksaa yhtiövastikkeen, asuu halvemmalla. Oli siis eläkkeellä.
Muistaakseen sisaria oli 6 ja summa, mitä tuli jaettavaksi, oli 30 000 euroa.
Ystäväni ”lainasi” osuutensa tälle remppaajalle ja tämä muutti perinnön turvin asumisoikeusasuntoon.
Tämä maa on täynnä muuttotappiokuntia, joissa asunnot eivät mene kaupaksi ilmaiseksikaan.
Tai taloyhtiöitä, joissa remontit tulevat olemaan suurempia, kuin asunnon arvo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskeppa paljonko loppuelämäsi vuokrat maksaa. Käytä laskennassa vaikka maltillista 2% korotusta vuosittain.
Jos ikää on vaikka 30 ja odottaa elävänsä 80 vuotiaaksi. Oletetaan että vuokra on nyt 700€/kk ja nousee 2% vuodessa. 50 vuoden vuokrat tulee maksamaan yli 700.000€.
Vuokran voi ihan hyvin maksaa tuotoilla, jotka omistusasunnon myynnistä saatavalle rahalle saa esim. pörssiosingoista. Ihmiset on vaan huijattu uskomaan, että rahat pitää sijoittaa velaksi asuntoon eikä missään nimessä johonkin paremmin tuottavaan.
Itselläni asumismenojen kattamiseen riittää 250k salkun osingot, mutta myyntihinnat vastaavissa asunnoissa alueella 350k. Aika helppo päätös, kun vaan osaa laskea.
Niin no, pörssiin sijoittaminen ei välttämättä ole ratkaisu ihmisille, joita ahdistaa jo sekin, että on asuntolaina, taloyhtiöön voi joskus tulla remontti tai nurmikko pitää leikata. Kuitenkin pitäisi vähän jaksaa perehtyä ja miettiä, että saa ne hyvät osinkotulot. Ja jos haluaa optimoida sekä korkeaa tuottoa että nopeutta, niin ei se riskittömästi onnistu, eli kyllä sitä riskiäkin pitäisi vähän sietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me asutaan tosi kalliilla alueella ja kun tilantarve kasvoi perheen myötä, ei meillä ollut varaa ostaa isompaa asuntoa samalta alueelta joten laitettiin oman pieni asunto vuokralle muutettiin itse vuokralle isompaan.
Toimii hyvin, sitten kun lapset muuttavat omilleen niin voidaan miehen kanssa palata vanhaan asuntoon.
Me juuri harkitaan muuttavamme vuokralle, tarvitaan enemmän tilaa mutta tässä kaupunginosassa ei ole vara ostaa isompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No teknisesti kyllä. Myin omistusasuntoni ja muutin toiseen kuntaan asumisoikeusasuntoon. En jaksanut enää omakotitaloelämää ja siihen sisältyvää vaivaa. Nyt asun kerrostalossa ja en ole varma uskallanko ostaa tältä uudelta paikkakunnalta omistusasuntoa, koska tämä on melko pieni taantuva muuttotappiokunta.
Hienosti kokemuksia ja näkemyksiä eri puolilta katsottuna. Alkuperäinen kysyjä tätä tuskin enää lukee tai se ei ole hänelle ajankohtaista, mutta jos joku nyt on samassa tilanteessa niin mulle kävi näin. Asunto ostettu 80-90-luvun taitteessa, yksin, ja just se lainanmaksuahdistus tuli tutuksi. Myin sen aikanaan pois, taisi tulla vähän tappiota, mutta henkinen helpotus oli suuri. Vannoin ettei ikinä enää asuntolainaa. Olosuhteiden pakosta muutin eikä siinä tilanteessa olisi ollut mahdollista eikä edes järkevää ostaa uutta joten asuin vuokralla pitkään.
Pikakelauksella 2010-luvulle. Ostin sitten kuitenkin asunnon, laitoin sen vuokralle. Kaikki meni hyvin, ostin toisen ja kolmannenkin. Lainaa on nyt kyllä pirusti, mutta enää ei ahista. Yritän saada lainat pois ennen eläkeikää tai ainakin niin että pian eläköitymisen jälkeen tulisi puhdasta lisätuloa.
Sanoisin siis ettei tarvitse jumittaa aiemmin tehdyissä päätöksissä. Elämä muuttuu, ihminen muuttuu, näkökulmat muuttuu, rahatilanne muuttuu. Jokainen elää omaa elämäänsä ja tietää parhaiten mikä kaikki vaikuttaa päätöksentekoon. Mutta ainakaan sen ei pitäisi olla ulkopuolisten käsissä eikä arvosteltavissa, tekee mitä hyvänsä.
Kyllä. Sain työsuhdeasunnon, joka oli erittäin hyvä diili. Millään matematiikalla en saanut lainanlyhennystä taloudellisesti järkevämmäksi ratkaisuksi.
Muu perhe asuu Helsingissä.
Itse asun muualla viikot.
Tulen paikkakunnalle ma ja lähden kotiin pe.
Asun työpaikkaani vastapäätä, rintamamiestalon yläkerrassa.
Maksan vuokraa 300 e kk sis lämpimän ruuan illalla.
Diili on osaksi siksi, että asun esimieheni äidin kanssa samassa talossa ja näin tiedän äiti voi hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei olisi varaa eläkeläisenä asua vuokralla. Yhtiövastikkeeni on nyt 300 eur/kk, samanlaisesta asunnosta samassa taloyhtiössä yksi vuokralainen maksaa 1.000 eur/kk.
Olisi kyllä vuokralla asuessa elämä yhtä sentin venytystä, koska asumistukea en saisi.
Siksi tämä asumismuoto minulle paras.
Niin, mietittekö te vuokralla asumisen puolesta puhujat koskaan sitä, miten sitten kun olette eläkkeellä? Vai ajatteletteko te vain, että on on sitten sen ajan murhe?
T. Toinen omassaan asuva eläkeläinen
Me myytiin omistusasunto 8 vuotta sitten ja on asuttu vuokralla siitä lähtien - paikkakuntakin on vaihtunut jo kolmeen kertaan näinä vuosina. Eläkepäiviä ajatellen hankittiin muutama vuosi sitten sijoitusasunto joka maksaa itse itseään.
Kyllä tämä vuokralaisena olemisen vapaus on hintansa arvoinen - koska tahansa voi vaihtaa maisemaa kun siltä tuntuu :)
89 lainapaperiin nimi ja rakentamaan...2000 erosin.Vuokralle lapsen kanssa. Lapsi muutti omilleen ja isosta rivarista, minä keskustaan pienern sanalliseen kaksioon Kaikk on hyvin.
Omakotitalossa paljon suuremmat menot.
Eläkkeelle pääsin, en kaipaa isoa taloa
Myyntiin vain. .tuttu möi 90. luvulla rakennetun, koronan aikaan, saivat enemmän kuin maksoivat. Heti meni muutamassa viikossa.Tuurilla.
Kymmenen vuotta eteenpäin...ei saa mitään, jos vanhempi talo.
Joo, Muutin okt talosta kunnan omistamaan uudehkoon paritaloon, Kun ei rahat avioeron jälkeen ei rahat riittänyt vanhan talon ylläpitoon ja iso perhe niin ei ois yhden ihmisen tuloilla saanut lisälainaa että suurempaan muuttaisi, Myin tosiaan tuon rintsikan pois ja nyt asutaan kunna paritalossa jossa 5H-K sauna ja kun ollaan landella niin tässä on takka ja ilmalämpöpumppu ja muutenkin tosi tasokas ettei edes usko että asuu kunnan omistamassa paritalossa; No joo vuokra vähän isohko mutta saan asumistuen ja edellisen asunnon myynnistä sain maksettua velat pois ja loppuosuudella ostin kesämökin ja paremman auton, Sekä jäi säästön yllättäviä menoja varten. Ei kaduta yhtään. Olen asunut tätä ennenkin vuokralla ja omistusasunnoissa, Pahin oli pieni rivitaloyhtiö jossa eläkelläisiä, Kyttäsivät mitä teet ja valittivat lasten pienestä pihaleikkien äänestä, Ja marmatusta kun vieraita kylässä niin ei joku pääse vieraspaikalle, Haloo sitä varten se paikka on, ei ne asumaan jääneet. Sitten Asuin kerrostalossa kun olin työelämän alussa, as oy josta ekan asunnon ostin, Siellä mummo naputti patteria ja valitteli metelistä ja muutenkin ahdasmielistä porukkaa, Vuokralla kun asuu vuokrataloyhtiössä ei niuhoteta niin herkästi kun ihmisillä muuta mietittävää, jos omassa asun niin omakotitalossa jos varallisuus antaisi periksi. Vuokralla asumisessa on helppoa vaihtaa asuntoa elämäntilanteen mukaan ja jos uutta työtä etsii niin voi lähteä toiselle paikkakunnalle, Itse kun olen liikkuvaa sorttia ja useamman ammattin omaava äippä, Autonasentaja, Lähihoitaja sekä Linja-autonkuljettaja, Mieli tekisi alkaa opiskelemaan metsäkoneen rattiin, Lapsetkin sanoo mitä meidän äippä ei osaa korjata tai ajaa sitä ei tarvitse, Ja olen huomannut kun miestä tässä on vähän etsiskelty, Kun sanon että autot ja koneet kiinnostavat, On moni mies lopettanut kiinnostuksensa, pelkäävät visiin että käy miehisyyden päälle, Ei taida dikata kun mimmi remppaa autonsa itse. No nyt lipsahti aiheen ulkopuolelle, sorry.