"Minä en halua lapsia, koska en halua lapsia" - ei se ole mikään perustelu!

Yhteiskunta ja yhteiskunta. Se kumma kyllä koostuu juurikin niistä yksilöistä, joiden päätökset ap:n mukaan ovat täysin irrelevantteja, koska syyt ovat yhteiskunnassa, eivät yksilössä.

Lasten hankkimista tai hankkimista jättämistä voi toki yrittää perustella järkisyin, mutta loppujen lopuksi kyse on kontrolloimattomasta tunteesta tai ehkäpä jopa vietistä. Itse vertaisin sitä seksuaaliseen suuntautumiseen. Useimmat kiinnostuvat vastakkaisesta sukupuolesta, mutta mukaan mahtuu myös niitä, joita viehättää enemmän oma sukupuoli. En minä pysty järjellisesti perustelemaan, miksi olen hetero. En myöskään pysty järjellisesti perustelemaan, miksi en halua äidiksi.

Minäkään en halua lapsia. Syytä on joskus kysytty, mutta en osaa sitä sen kummemmin perustella miksi se halu puuttuu.

Tämä tuntuu aivan absurdilta, miksi on niin vaikea hyväksyä se, että ihmiset ovat erilaisia ja haluavat eri asioita elämältään? Minulla esimerkiksi ei ole koskaan ollut vauvakuumetta edes sekunnin sadasosaa ja jo pelkkä ajatus äitiydestä on aina tuntunut suunnattoman ahdistavalta ja epämiellyttävältä. Tämä ei varmaankaan riitä AP:lle perusteluksi, mutta itselleni tuo tunne on aina ollut selvä enkä ole suostunut toimimaan omaa sisästä tunnettani vastaan yhteiskunnan tai kenenkään painostuksesta huolimatta.

vela -63

En halua lapsia koska en pidä lapsista. Ällöttää ajatus haisevista vaipoista, räkäisistä nenistä, tahmaisista käsistä ja kakaroiden rääkyminen sattuu korviin.

Olen aistiyliherkkä ja lapset edustavat kaikkea sitä mikä kuormittaa aistejani. En hanki koiraakaan koska ne haukkuvat ja haisevat pahalle. Samasta syystä en halua lapsia lähelleni ja oma lapsi on pahin painajaiseni.

Minun oma mielipiteeni ja valintani enkä ymmärrä miksi se on muille ongelma. 

"Minä halusin lapsia, koska halusin kokea äitiyden, rakastaa omia lapsia. Saada lasteni rakkautta. Koska koen sen hyväksi osaksi elämänkaarta. Minusta on myös mukavaa kasvattaa lapsia ja seurata heidän kehitystään ja "omistaa" perhe. Koin sen avartavan minua ihmisenä - ja lisäävän minulle uudenlaisen roolin, äidin roolin. Lisäksi ajattelin, että se on mukava irtiotto työurasta, joka joka tapauksessa ehtii kestää yli 40 vuotta, huolimatta perhelomista."

Eihän tämä ole mikään perustelu. Miksi Halusit kokea äitiyden? Miksi halusit lasten rakkautta? Miksi koet sen osaksi hyvää elämänkaarta? Miksi sinusta on mukavaa kasvattaa lasta?

Näissähän on kaikissa todennäköisesti se perimmäinen syy "koska pidän lapsista ja halusin lapsia". Koska lapset ja äitiys ovat sinulle positiivinen asia. Ihan samanlainen kehäpäätelmä sinunkin perustelusi on kuin lapsettoman.

On myös olemassa ihmisiä, jotka pakon edestä ovat oppineet hyväksymään, etteivät koskaan saa lapsia, vaikka olisivat halunneet. Syynä voi olla lapsettomuus tai joku sairaus. Lasten saamisen ja vapaaehtoisesti lapsettomien väliin kun mahtuu aika monta erilaista elämäntarinaa. Minulla ei ole mitään tarvetta perustella ap:n kaltaisille jankuttajille yhtään mitään. Se ei ole hänen asiansa.

Kyllä varmasti yhteiskunnallisilla syillä on vaikutusta tähän niin kuin kaikkiin sosiaalisiin ilmiöihin. Eri asia sitten on, osaako yksilö perustella ja selittää tunteitaan muille ihmisille niin että hekin ymmärtävät. Ihminen ei aina itsekään tiedä, miksi haluaa tai ei halua jotain. Asioiden tekemättä jättämiseen ei varsinaisesti edes tarvita syytä, koska elämän varrella jää väkisinkin lukematon määrä asioita tekemättä.

Vauvafoorumilla olen kylläkin huomannut, että velat demonisoivat lapsiperheitä ja lapsia enemmän. 

Pikemminkin päättäjien pitäisi ottaa koppi (anteeksi sanonta) kaikista niistä täälläkin käydyistä keskusteluista, joissa puhutaan palkan riittävyydestä, asuntovelasta, synnytysvaurioiden korjaamattomuudesta, yms.

Taustoja ja syitä niistä kiinnostuneille löytyy runsaasti. Mutta jotenkin niitä ei välitetä ottaa vakavasti, koska tähän saakka lapsia on vaan tullut. Nyt vasta, kun ihmisillä alkaa olla kyky tiedostaa ja mahdollisuus valita, alkaa muutos näkyä.

Nuorempana ajattelin haluavani äidiksi. Mutta vasta nyt kun se voisi olla ajankohtaista voi nähdä konkreettiset seuraukset. En halua laittaa itseäni niin alisteiseen tilanteeseen ja katkeroitua.

Tässä tapauksessa se nimenomaan on hyvä ja oikea perustelu. Samoin kuin jos en halua seksiä, sen on riitettävä perusteluksi siihen, etten halua seksiä.

En tahdo hankkia lapsia, koska minulla ei ole halua hankkia niitä. Joillakin ihmisillä taas olisi halu hankkia lapsia, mutta he eivät tahdo hankkia niitä vaikkapa siihen elämätilanteeseen, jossa he parhaillaan ovat tai vaikka koska heillä on jokin periytyvä sairaus. Minusta nämä tapaukset on erotettava toisistaan. On se 1) sisäinen halu saada lapsi, mutta sitten on myös 2) järjellä tehtävä valinta ja sen mukainen halu tai haluttomuus. Jos sitä "vauvakuumetta" ja sisäistä toivetta lapsesta ei ole, on se erinomaisen hyvä perustelu sille, ettei lapsia hanki.

Syitä vapaaehtoiselle lapsettomuudelle löytyy kyllä listattuna vaikka kuinka monesta muusta uutisesta ja artikkelista. Nyt, kun on kirjoitettu yksi teksti, jossa näitä ei käydä läpi, on tämä ilmeisesti ongelmalle ap:lle.

Lainattu teksti on kolumni, jolle on ominaista jonkin ajankohtaisen aiheen kommentointi oman subjektiivisen näkemyksen ja kokemuksen pohjalta. Tässä tapauksessa kolumnin pointti on, että lisääntymisen ja lisääntymättä jättämisen syyt eivät kuulu kenellekään, eikä kenelläkään ole velvollisuutta avata tällaisen henkilökohtaisen valinnan syitä muille.

Kirjoittaja kritisoi sitä, että perheen perustaminen nähdään normaalitilana, ja lapsettomuus poikkeuksena, jolle pitää olla jokin yleisesti hyväksyttävä selitys. Monille asiaan ei kuitenkaan liity mitään erityistä problematiikkaa: lapsiperheen elämä ei vain tunnu houkuttelevalta vaihtoehdolta omalla kohdalla. Sanomalla "en halua lapsia, koska halua lapsia" kirjoittaja tarkoittaa, ettei näe velvollisuudekseen esittää mitään perusteluita kyselijöille. Oikeasti hän siis pystyisi listaamaan syyt, mutta ei pidä sitä tarpeellisena.

Vierailija kirjoitti:

Haluatko harrastaa kanssani seksiä? Etkö? Koska et halua? Ei se ole mikään perustelu!

Tuo on se pointti jota ap ei tajua. Kyseessä ei välttämättä ole "valinta" järjellisin perusteluin vaan tunne. Sitä ei välttämättä osaa itsellekään perustella miksi niin, sen vaan tuntee. Järkisyin voisi löytää plussia ja miinuksia, mutta nämä eivät oikeasti merkitse mitään jos kutsumusta asiaan ei tunne. Siksi näissä kehitysehdotuksissakin mennään vikaan, ei se tonni tai lisäresurssit todellakaan muuta asiaa, pitäisi pystyä vaikuttamaan tunteisiin ja saada se juuri sitä kautta tapahtumaan itsestään. Sitten se, että kuinka monella esim. turvallisuuden tunne vaikuttaisi valintaan, ehkä joillakin, tuskin kaikilla.

Se, ettei halua, on riittävä perustelu.

Yhteiskunnan kannalta, jos siis päättävät tahot lapsia Suomeen toivovat, on kehitettävä keinoja, millä ihmiset saadaan haluamaan lapsia.

On alettava houkuttelemaan ja maanittelemaan sen sijaan, että luotetaan ihmisten vapaaehtoiseen lisääntymishaluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No samalla logiikalla voi kysyä miksi haluat lapsia? Ja kuka sitten arvioi mitkä ovat ne pätevät perustelut, jotka hyväksytään? "Haluan olla äiti" ei esimerkiksi riitä, koska silloin lapsettoman perustelu "en halua olla äiti" pitäisi riittää.

Luetun ymmärtäminen, haloo!

Kyse ei ollut siitä, että keneltäkään pitäisi tivata yhtään mitään, yksilönä.

Mutta yhteiskunnallisesti ON olemassa syvemmälle meneviä syitä kuin "ihmiset eivät vaan halua lapsia". MIKSI EIVÄT HALUA?

Totta kai samalla lailla voi ja pitääkin miettiä, miksi osa silti haluaa lapsia. Lapsien syntyminen on kumminkin hyvinvointiyhteiskunnalle aika hyödyllinen asia, koska tuleva veronmaksu, joten siksi se puoli asiasta ei ole ollut niin paljon mediassa esillä.

Mutta toki, sitäkin pitää miettiä, koska siellä päässä voisi sitten löytyä keinoja tukea lastenhankintaa. Ja ei, perustelu ei ole "koska halusin lapsia", se on kanta, jolle on aina perustelunsa. MIKSI halusin?

Minä halusin lapsia, koska halusin kokea äitiyden, rakastaa omia lapsia. Saada lasteni rakkautta. Koska koen sen hyväksi osaksi elämänkaarta. Minusta on myös mukavaa kasvattaa lapsia ja seurata heidän kehitystään ja "omistaa" perhe. Koin sen avartavan minua ihmisenä - ja lisäävän minulle uudenlaisen roolin, äidin roolin. Lisäksi ajattelin, että se on mukava irtiotto työurasta, joka joka tapauksessa ehtii kestää yli 40 vuotta, huolimatta perhelomista.

Toisin sanoen minä yhdistin äitiyteen positiivisia tunteita ja kokemuksia. Minulla ei ollut lähipiirissä kielteisiä, mutta jos olisi ollut, kenties olisin ajatellut toisin. Lisäksi minusta (silloin kun lapset hankin eli vuosituhannen alussa) äitiyteen ei suhtauduttu asenneilmastossa niin tiukkapipoisesti ja tuomitsevasti kuin nykyään.

Jos joltain nuo positiiviset tunteet ja kokemukset puuttuvat, siihenkin on ehkä syy, joiden miettiminen yleisellä ja syyllistämättömällä tasolla VOI olla hyvä asia, JOS halutaan lisätä syntyvyyttä.

Ap

Sinun ajattelusi ongelma on, että kuvittelet ihmisillä olevan perusteet toiminnalleen. Syyt ehkä ovat, mutta ollaanko näistä oikeasti tietoisia, onkin asia erikseen. Ihmiset eivät yleensä reflektoi elämäänsä tuossa määrin. Todelliset syyt voivat olla muuta kuin itse tiedostetaan tai kehdataan tunnustaa, jolloin yleisessä keskustelussa päädytään luomaan pelkkiä olkiukkoja oletetun perusteella. Kyllähän sitä itsekin päätyy antamaan yleisesti hyväksyttyjä perusteluita asioihin paineen alla. Miten tästä kaikesta sitten päästään tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin? Ei ihmisten äly tähän riitä. Toki aina voi keskustella ja pohtia, ja etenkin yrittää yleistää ja suoraviivaistaa monimutkaisia asioita.

Ap on oikeassa, vaikka sitä näyttää olevan erittäin vaikea tajuta. Onko palstan keskivertainen älykkyysosamäärä alle kahdeksankymmentä, luulen että on.

Siellä uleåborgissa moni haluaa.

En halua lapsia koska lapsiperhe-elämä on pelkkää paskaa. Paskavaippoja, ripulitauteja. Kihomatoja ja syyhyä. Ei oo omaa rauhaa, pitää tuhlata rahojaan sellaiseen mihin ei halua. Eiköhän suurimman osan mammoista miehet katsele salaa haaveillen aidan toiselle puolelle ja harmittele kuinka oma elämä on pilalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No samalla logiikalla voi kysyä miksi haluat lapsia? Ja kuka sitten arvioi mitkä ovat ne pätevät perustelut, jotka hyväksytään? "Haluan olla äiti" ei esimerkiksi riitä, koska silloin lapsettoman perustelu "en halua olla äiti" pitäisi riittää.

Luetun ymmärtäminen, haloo!

Kyse ei ollut siitä, että keneltäkään pitäisi tivata yhtään mitään, yksilönä.

Mutta yhteiskunnallisesti ON olemassa syvemmälle meneviä syitä kuin "ihmiset eivät vaan halua lapsia". MIKSI EIVÄT HALUA?

Totta kai samalla lailla voi ja pitääkin miettiä, miksi osa silti haluaa lapsia. Lapsien syntyminen on kumminkin hyvinvointiyhteiskunnalle aika hyödyllinen asia, koska tuleva veronmaksu, joten siksi se puoli asiasta ei ole ollut niin paljon mediassa esillä.

Mutta toki, sitäkin pitää miettiä, koska siellä päässä voisi sitten löytyä keinoja tukea lastenhankintaa. Ja ei, perustelu ei ole "koska halusin lapsia", se on kanta, jolle on aina perustelunsa. MIKSI halusin?

Minä halusin lapsia, koska halusin kokea äitiyden, rakastaa omia lapsia. Saada lasteni rakkautta. Koska koen sen hyväksi osaksi elämänkaarta. Minusta on myös mukavaa kasvattaa lapsia ja seurata heidän kehitystään ja "omistaa" perhe. Koin sen avartavan minua ihmisenä - ja lisäävän minulle uudenlaisen roolin, äidin roolin. Lisäksi ajattelin, että se on mukava irtiotto työurasta, joka joka tapauksessa ehtii kestää yli 40 vuotta, huolimatta perhelomista.

Toisin sanoen minä yhdistin äitiyteen positiivisia tunteita ja kokemuksia. Minulla ei ollut lähipiirissä kielteisiä, mutta jos olisi ollut, kenties olisin ajatellut toisin. Lisäksi minusta (silloin kun lapset hankin eli vuosituhannen alussa) äitiyteen ei suhtauduttu asenneilmastossa niin tiukkapipoisesti ja tuomitsevasti kuin nykyään.

Jos joltain nuo positiiviset tunteet ja kokemukset puuttuvat, siihenkin on ehkä syy, joiden miettiminen yleisellä ja syyllistämättömällä tasolla VOI olla hyvä asia, JOS halutaan lisätä syntyvyyttä.

Ap

Jaan kaikki nuo näkemyksesi lapsista. Minulla on lapsista hyvin positiivinen kuva. En silti halua lapsia, enkä osaa sitä paremmin selittää. Se oli kolumnin pointti, että yhteiskunnalla on sokea piste lapsettomuuden yhteen syyhyn, jos se ei suostu näkemään että on äärimmäisen puhdasta haluamattomuutta hankkia lapsia. Ilmiön koko pitää kartoittaa ja sitä sekottaa se, että minunkaltaiseltani kysytään niin saaamarin pitkään, että miksi miksi miksi, että itsekin alan keksiä syitä, enkä erota enää juurisyytä - en halua.