"Minä en halua lapsia, koska en halua lapsia" - ei se ole mikään perustelu!

Hiljeni :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No samalla logiikalla voi kysyä miksi haluat lapsia? Ja kuka sitten arvioi mitkä ovat ne pätevät perustelut, jotka hyväksytään? "Haluan olla äiti" ei esimerkiksi riitä, koska silloin lapsettoman perustelu "en halua olla äiti" pitäisi riittää.

Luetun ymmärtäminen, haloo!

Kyse ei ollut siitä, että keneltäkään pitäisi tivata yhtään mitään, yksilönä.

Mutta yhteiskunnallisesti ON olemassa syvemmälle meneviä syitä kuin "ihmiset eivät vaan halua lapsia". MIKSI EIVÄT HALUA?

Totta kai samalla lailla voi ja pitääkin miettiä, miksi osa silti haluaa lapsia. Lapsien syntyminen on kumminkin hyvinvointiyhteiskunnalle aika hyödyllinen asia, koska tuleva veronmaksu, joten siksi se puoli asiasta ei ole ollut niin paljon mediassa esillä.

Mutta toki, sitäkin pitää miettiä, koska siellä päässä voisi sitten löytyä keinoja tukea lastenhankintaa. Ja ei, perustelu ei ole "koska halusin lapsia", se on kanta, jolle on aina perustelunsa. MIKSI halusin?

Minä halusin lapsia, koska halusin kokea äitiyden, rakastaa omia lapsia. Saada lasteni rakkautta. Koska koen sen hyväksi osaksi elämänkaarta. Minusta on myös mukavaa kasvattaa lapsia ja seurata heidän kehitystään ja "omistaa" perhe. Koin sen avartavan minua ihmisenä - ja lisäävän minulle uudenlaisen roolin, äidin roolin. Lisäksi ajattelin, että se on mukava irtiotto työurasta, joka joka tapauksessa ehtii kestää yli 40 vuotta, huolimatta perhelomista.

Toisin sanoen minä yhdistin äitiyteen positiivisia tunteita ja kokemuksia. Minulla ei ollut lähipiirissä kielteisiä, mutta jos olisi ollut, kenties olisin ajatellut toisin. Lisäksi minusta (silloin kun lapset hankin eli vuosituhannen alussa) äitiyteen ei suhtauduttu asenneilmastossa niin tiukkapipoisesti ja tuomitsevasti kuin nykyään.

Jos joltain nuo positiiviset tunteet ja kokemukset puuttuvat, siihenkin on ehkä syy, joiden miettiminen yleisellä ja syyllistämättömällä tasolla VOI olla hyvä asia, JOS halutaan lisätä syntyvyyttä.

Ap

Jaan kaikki nuo näkemyksesi lapsista. Minulla on lapsista hyvin positiivinen kuva. En silti halua lapsia, enkä osaa sitä paremmin selittää. Se oli kolumnin pointti, että yhteiskunnalla on sokea piste lapsettomuuden yhteen syyhyn, jos se ei suostu näkemään että on äärimmäisen puhdasta haluamattomuutta hankkia lapsia. Ilmiön koko pitää kartoittaa ja sitä sekottaa se, että minunkaltaiseltani kysytään niin saaamarin pitkään, että miksi miksi miksi, että itsekin alan keksiä syitä, enkä erota enää juurisyytä - en halua.

Tämä.

En ole koskaan edes lapsuudessa tai nuoruudessa ajatellut että haluan lapsia ja perheen. Minulla ei ole koskaan ollut vauvakuumetta. Ei ole koskaan tullut tunnetta että haluan lapsia. En voi ymmärtää sitä tunnetta joka vauvakuumeisilla on, että vauva on saatava tai henki lähtee. En osaa edes kuvitella millaista vauvakuume on. Mitä yhteiskunnan sitten pitäisi ajatella tästä tai miten tähän pitäisi vastata? Ei minulla ole muuta syytä lapsettomuudelle kuin se etten ole koskaan halunnut lasta. Esim. mikään perhepoliittinen päätös tai vauvamyönteisyys ei saisi minua yhtäkkiä haluamaan lasta. Ja iän puolesta onkin jo onneksi myöhäistä joten sukulaisetkaan ei enää utele ja syyllistä.

En jotenkin edes käsitä, että voisin saada lapsen. Jos sellainen tulisi minusta ulos, niin hämmästelisin sitä yhtä paljon, kuin että sisältäni tulisi kirahvi. Niin vieras koko asia on. Ei siihen liity mitään kielteistä, lapset on loistavaa seuraa. Päässäni ei vain yhdisty lasten kivuus ja se, että olisin voinut tehdä niitä itse. En minä koiriakaan ole halunnut tai halunnut tehdä (:D) vaikka ne minusta loistavia ovatkin. Ei kummempaa.

N42

En ole koskaan halunnut lapsia. Jo nuoresta asti olen sen tiennyt. Minulla ei ole ikinä ollut tunnetta siitä, että haluaisin olla äiti. En siis vain halua. Mitään sen suurempia yksilöityjä syitä minulla ei ole. Tämäkö ei siis riitä perusteluksi sille, etten lapsia hanki? Täytyykö tähän ympärille kehitellä jotain erityisiä syitä, jotta vastaukseni asiaan tyydyttäisi joitakuita muita?

Ehkäpä ihmisillä on nykyään mahdollisuus ilmaista ja toteuttaa oma tahtonsa. Ehkäisymenetelmät ovat tiedossa ja saatavilla, eli raskautumista on helppo välttää. Toisaalta enää ei ole pakko hankkia lasta sukutilan jatkajaksi tai pitämään syytinkiläisistä huolta.

On ihan mahdollista, että ihmiset eivät ennenkään ole halunneet lapsia sen enempää kuin nykyihmisetkään, mutta meillä on vain suurempi valinnanvapaus tässä asiassa.

Minusta ap:n avaus on ihan hyvä kannanotto ihmisen kykyyn perustella mielipiteitään ja reflektoida toimintaansa. Tähän tulisi jokaisella aikuisella olla sisäinen valmius. On sitten taas eri asia, tuleeko syitään avata julkisesti: ei tarvitse, kun kyse on henkilökohtaisista asioista. Mutta totta on, että "en halua lapsia" ei kerro mitään esimerkiksi tutkijalle. Sen sijaan vaikka "en halua lapsia, koska en pidä lapsista" tai "en halua seksiä kanssasi, koska en pidä sinusta" selittää asian perusteen paljon paremmin.

En halua maksaa veroja enkä eläkemaksuja, koska koen niiden ikävästi rasittavan minua. Veroja maksaakseen pitäisi tehdä hirveästi töitä ja eläkemaksujen myös. Jälkimmäisistä ei voi edes mitenkään tietää, saako niistä mitään koskaan itselleen takaisin. Ei vaan huvita, joten en maksa. Onneksi vapaassa yhteiskunnassa ei tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

En jotenkin edes käsitä, että voisin saada lapsen. Jos sellainen tulisi minusta ulos, niin hämmästelisin sitä yhtä paljon, kuin että sisältäni tulisi kirahvi. Niin vieras koko asia on. Ei siihen liity mitään kielteistä, lapset on loistavaa seuraa. Päässäni ei vain yhdisty lasten kivuus ja se, että olisin voinut tehdä niitä itse. En minä koiriakaan ole halunnut tai halunnut tehdä (:D) vaikka ne minusta loistavia ovatkin. Ei kummempaa.

N42

Sama. Ajatus on ihan yhtä absurdi kuin ajatus siitä että hakeutuisi sukupuolenvaihtoleikkaukseen. Onhan sellainen teoreettinen vaihtoehto siis olemassa, mutta kun en koe mitään halua lopputulokseen vaan pidän nykytilaa itselleni sopivana, en osaa todellakaan kuvitella että hakeutuisin operaatioon / raskaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Minusta ap:n avaus on ihan hyvä kannanotto ihmisen kykyyn perustella mielipiteitään ja reflektoida toimintaansa. Tähän tulisi jokaisella aikuisella olla sisäinen valmius. On sitten taas eri asia, tuleeko syitään avata julkisesti: ei tarvitse, kun kyse on henkilökohtaisista asioista. Mutta totta on, että "en halua lapsia" ei kerro mitään esimerkiksi tutkijalle. Sen sijaan vaikka "en halua lapsia, koska en pidä lapsista" tai "en halua seksiä kanssasi, koska en pidä sinusta" selittää asian perusteen paljon paremmin.

Mitenkäs selität, jos ei ole selitystä? Kyllä minä lapsista pidän. En pelkää synnytystä, uraputken katkeamista tai toimeentulon riittämättömyyttä. Ei vain ole mitään kiinnostusta ruveta äidiksi.

En myöskään halua koiraa tai uutta Teslaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jotenkin edes käsitä, että voisin saada lapsen. Jos sellainen tulisi minusta ulos, niin hämmästelisin sitä yhtä paljon, kuin että sisältäni tulisi kirahvi. Niin vieras koko asia on. Ei siihen liity mitään kielteistä, lapset on loistavaa seuraa. Päässäni ei vain yhdisty lasten kivuus ja se, että olisin voinut tehdä niitä itse. En minä koiriakaan ole halunnut tai halunnut tehdä (:D) vaikka ne minusta loistavia ovatkin. Ei kummempaa.

N42

Sama. Ajatus on ihan yhtä absurdi kuin ajatus siitä että hakeutuisi sukupuolenvaihtoleikkaukseen. Onhan sellainen teoreettinen vaihtoehto siis olemassa, mutta kun en koe mitään halua lopputulokseen vaan pidän nykytilaa itselleni sopivana, en osaa todellakaan kuvitella että hakeutuisin operaatioon / raskaaksi.

Juuri näin. Mutta mikä on se juurisyy, miksi et halua vaihtaa sukupuoltasi? :P

Vierailija kirjoitti:

Se on kehäpäätelmä. Todellisuudessa sille on aina syvemmät taustasyyy.

https://yle.fi/uutiset/3-10540463

Minusta kukin on vapaa valitsemaan sellaisen perhemuodon tai sinkkuuden kuin haluaa. Kenelläkään ei ole oikeutta kyseenalaistaa YKSILÖIDEN ratkaisuja tai syyllistää.

Mutta kolumnisti Siltamäki on nyt syyllistynyt ja ottanut itseensä aivan turhaan.

Se, mistä uutisissa on keskusteltu, on YHTEISKUNNALLINEN ILMIÖ. Ei yksilöiden tekemiset.

Jos vaikkapa nuoret alkaisivat suuressa määrin muuttaa ulkomaille, sekin olisi yhteiskunnallinen ilmiö, jonka taustoja olisi syytä alkaa miettiä, ilman että syyllistettäisiin tai kiellettisiin nuorten oikeutta etsiä parempaa elämää.

Se, että vanhemmuus tuntuu epämiellyttävältä ja lapset ikäviltä ON ilmiö, jonka syitä on hyvä pohtia. Taustalla voi olla taloudellisia syitä ja vaikkapa asennesyitä, joihin voi ja kannattaa vaikuttaa. Esimerkikis nuorten naisten asema työmarkkinoilla ja yleinen moralisoiva ilmapiiri, joka edellyttää naisilta täydellistä elämänmuutosta äitiyden myötä.

Siltamäki rinnastaa utelut lapsettomuudesta uteluihin jaloviinan juomisesta. Vaikka minusta kumpaakaan ei sovi tivata, niin osaan kyllä ihan senkin jaloviinan juomattomuudenkin perustella jollakin muulla kuin "en vain halua".

Se on pahaa ja siitä tulee nopeasti kaatokänniin, mitä en halua. Näin, oliko kamalan vaikeaa?

Mulla ainakin on rahaa, eikä asema työmarkkinoilla mietityttänyt yhtäön, kun hankin lapsia. Silti lapset ovat mielestäni äitiyteen lähemmin perehdyttyäni ihan kamalia. En suosittele kenellekään. Tai se lähinnä on vanhemmuudessa kamalaa, että saat hoidettua lapselle traumattoman aikuisuuden. Se on sitten sinun syysi, jos lapsellasi on aikuisena traumoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme artikkeli. Suomi on kyllä perhevastainen yhteiskunta nykyään ja lapsiperheet tullaan lähitulevaisuudessa pitämään omituisina outolintuina. Eiköhän kaikki lasten sosiaali- ja terveyspalvelut tulla lakkauttamaan tämän takia niin joutuu pärjäämään itse. Paska yhteiskunta kaikin puolin.

Ei vaan lapsia ei tehdä, koska hyvinvointi on lakkautusuhan alla.

Ja hyvinvointi on lakkautusuhan alla, koska maksajat loppuvat.  

Nythän aivan väärät ihmiset on lakanneet lisääntymästä: ne, joilla olisi edellytyksiä elättää itsensä ja perheensä. höyryuuni sossusta-porukka lisääntyy aivan sujuvasti tukien turvin kuten ennenkin ja opettaa jälkikasvunsa luottamaan samaan. Nämä tunnolliset ja kunnolliset, jotka suorittavat humanistisia tutkintoja toisensa perään ja kiertelevät pätkätyöstä toiseen, eivät lisäänny, koska etsivät "sitä oikeaa" joka on mahdollisimman täydellinen, ja jos sellaisen ihmeen sattuvat löytämään, suorittavat parisuhdetta kaikin voimin. Jos lapsi sattuu ehtiä syntymään, suoritetaan äitiyttä kaikin voimin, kunnes huomataan että hei en jaksa, jolloin onkin aika erota miehen kanssa.

Ja naistenlehdet toistavat näitä kaikuna: ne ovat täynnä eronneita voimaantuneita naisia, jotka ovat elämänsä ensi kertaa maksaneet itse laskunsa netissä, vievät lapsia viiteen eri harrastukseen viikossa plus kisamatkat, harrastavat itse maantiejuoksua yöaikaan koska muulloin ei ehdi ja ovat loistavissa väleissä eksän kanssa mutta eivät vaan kärsi liittoa enää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jotenkin edes käsitä, että voisin saada lapsen. Jos sellainen tulisi minusta ulos, niin hämmästelisin sitä yhtä paljon, kuin että sisältäni tulisi kirahvi. Niin vieras koko asia on. Ei siihen liity mitään kielteistä, lapset on loistavaa seuraa. Päässäni ei vain yhdisty lasten kivuus ja se, että olisin voinut tehdä niitä itse. En minä koiriakaan ole halunnut tai halunnut tehdä (:D) vaikka ne minusta loistavia ovatkin. Ei kummempaa.

N42

Sama. Ajatus on ihan yhtä absurdi kuin ajatus siitä että hakeutuisi sukupuolenvaihtoleikkaukseen. Onhan sellainen teoreettinen vaihtoehto siis olemassa, mutta kun en koe mitään halua lopputulokseen vaan pidän nykytilaa itselleni sopivana, en osaa todellakaan kuvitella että hakeutuisin operaatioon / raskaaksi.

Juuri näin. Mutta mikä on se juurisyy, miksi et halua vaihtaa sukupuoltasi? :P

Niinpä! Voisihan siihen keksiä vaikka mitä, joutuisi ajelemaan partaa, ei saisi käyttää hameita, jne jne, mutta ei ne olisi todellinen syy. Vaan se, että koen itseni naiseksi (lapsettomaksi), eikä minulla ole ikinä käynyt mielessäkään ajatusta että haluaisin olla mies (tehdä lapsia).

Lasten hankkiminen on niin henkilökohtainen asia ettei sille voi olla mitään muuta syytä kuin se että haluaako lapsia vai ei. Jos ihminen haluaa lapsia, se on tunne jota ei voi selittää yhtään millään, meillä kaikilla on geeneissä lisääntymistarve, kaikilla eläimillä ja kasveilla. Kun haluaa oman lapsen, sen haluaa, vaikka mikä olisi, mikään järkipuhe ei auta. Koska lapsen haluaminen on tunne, myös haluamattomuus on tunne, joten sitä vastaan ei voi argumentoida millään.

Jokaisella syntyvällä lapsella on oikeus tulla tähän epävarmaan maailmaan toivottuna, eli vanhempien pitää tuntea halua saada oma lapsi. Vain siten lapsella on mahdollisuus onnelliseen hyvään lapsuuteen.

Joku tuolla valitteli (random) veronmaksusta. No itse tienaan kivasti suht helpolla hommalla ja maksan verot, ei se ole mulle homma eikä mikään. Lasten tekeminen sen sijaan on, sillä ne vievät aikaa, rahaa sekä tuovat mukanaan epämiellyttävää seuraa kaveriensa vanhempien muodossa. En viihdy vapaa-ajallani juurikaan ihmisten parissa. Pahin pelkoni olisi tuottaa maailmaan joku rikollinen ketä ei kiinnosta muu kuin oma etu, eikä hänestä näin ollen tulisi veronmaksajaa rahan mennessä ties mihin.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuo on oikein hyvä syy olla hankkimatta lasta, en minäkään halua koiraa, lapsia halusin ja sain.

Miksi halusin, en ainakaan siksi, että se oli yhteiskunnalle tärkeää.

Mikä ihmeen erinomaisuus meissä suomalaisissa on, että juuri meidän tulee lisääntyä, kun maailma hukkuu ihmisiin ja pa..koihin, joita me ihmiset tuotetaan ja kulutetaan?

No, onhan suomalainen yhteiskunta ylivoimainen aika moneen verrattuna, mitä tulee turvallisuuteen, terveyteen, ja vapauteen. Meillä oli kahinamme n. 100 vuotta sitten, sen jälkeen täällä on rakennettu monen mielestä oikein malliyhteiskuntaa.

Nyt suunta on ehkä kääntynyt huonompaan päin, mutta edelleen yhteiskuntamme päivihittää noissa asioissa mennen tullen suurimman osan maailmasta. Kuten muutkin länsimaat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ap:n avaus on ihan hyvä kannanotto ihmisen kykyyn perustella mielipiteitään ja reflektoida toimintaansa. Tähän tulisi jokaisella aikuisella olla sisäinen valmius. On sitten taas eri asia, tuleeko syitään avata julkisesti: ei tarvitse, kun kyse on henkilökohtaisista asioista. Mutta totta on, että "en halua lapsia" ei kerro mitään esimerkiksi tutkijalle. Sen sijaan vaikka "en halua lapsia, koska en pidä lapsista" tai "en halua seksiä kanssasi, koska en pidä sinusta" selittää asian perusteen paljon paremmin.

Mitenkäs selität, jos ei ole selitystä? Kyllä minä lapsista pidän. En pelkää synnytystä, uraputken katkeamista tai toimeentulon riittämättömyyttä. Ei vain ole mitään kiinnostusta ruveta äidiksi.

En myöskään halua koiraa tai uutta Teslaa.

Minusta on vain outoa, ettei jotain asiaa osaa selittää. Siis edes itselleen, muille ei tarvitse. Esim. minä en halua koiraa, koska en tahdo lenkittää sitä, enkä tahdo Teslaa, koska kesämökkini lähellä ei ole latausverkkoa. Paras ystäväni ei tahdo lasta, koska "vihaa" vauvoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ap:n avaus on ihan hyvä kannanotto ihmisen kykyyn perustella mielipiteitään ja reflektoida toimintaansa. Tähän tulisi jokaisella aikuisella olla sisäinen valmius. On sitten taas eri asia, tuleeko syitään avata julkisesti: ei tarvitse, kun kyse on henkilökohtaisista asioista. Mutta totta on, että "en halua lapsia" ei kerro mitään esimerkiksi tutkijalle. Sen sijaan vaikka "en halua lapsia, koska en pidä lapsista" tai "en halua seksiä kanssasi, koska en pidä sinusta" selittää asian perusteen paljon paremmin.

Mitenkäs selität, jos ei ole selitystä? Kyllä minä lapsista pidän. En pelkää synnytystä, uraputken katkeamista tai toimeentulon riittämättömyyttä. Ei vain ole mitään kiinnostusta ruveta äidiksi.

En myöskään halua koiraa tai uutta Teslaa.

Minusta on vain outoa, ettei jotain asiaa osaa selittää. Siis edes itselleen, muille ei tarvitse. Esim. minä en halua koiraa, koska en tahdo lenkittää sitä, enkä tahdo Teslaa, koska kesämökkini lähellä ei ole latausverkkoa. Paras ystäväni ei tahdo lasta, koska "vihaa" vauvoja.

Yleensä pitäisi osata selittää, eli perustella, miksi haluaa jotain. Ei miksi ei halua jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ap:n avaus on ihan hyvä kannanotto ihmisen kykyyn perustella mielipiteitään ja reflektoida toimintaansa. Tähän tulisi jokaisella aikuisella olla sisäinen valmius. On sitten taas eri asia, tuleeko syitään avata julkisesti: ei tarvitse, kun kyse on henkilökohtaisista asioista. Mutta totta on, että "en halua lapsia" ei kerro mitään esimerkiksi tutkijalle. Sen sijaan vaikka "en halua lapsia, koska en pidä lapsista" tai "en halua seksiä kanssasi, koska en pidä sinusta" selittää asian perusteen paljon paremmin.

Mitenkäs selität, jos ei ole selitystä? Kyllä minä lapsista pidän. En pelkää synnytystä, uraputken katkeamista tai toimeentulon riittämättömyyttä. Ei vain ole mitään kiinnostusta ruveta äidiksi.

En myöskään halua koiraa tai uutta Teslaa.

Minusta on vain outoa, ettei jotain asiaa osaa selittää. Siis edes itselleen, muille ei tarvitse. Esim. minä en halua koiraa, koska en tahdo lenkittää sitä, enkä tahdo Teslaa, koska kesämökkini lähellä ei ole latausverkkoa. Paras ystäväni ei tahdo lasta, koska "vihaa" vauvoja.

Yleensä pitäisi osata selittää, eli perustella, miksi haluaa jotain. Ei miksi ei halua jotain.

Miksi ei tarvitse osata perustella miksei halua jotain? Huom, edelleen itselleen, ei muille. Minusta on huolestuttavaa, jos ihminen voi todeta vaikka "en tahdo kätellä naista" tai "En halua syödä lounasta ho.mon työkaverin kanssa" ja tämä olisi ok, eikä muuta reflektiota voi pyytää.