Auttakaa ymmärtämään miten joku voi olla uskova?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lurtti Matteri kirjoitti:

Maailmassa on historian aikana perimätietojen mukaan ollut yhteensä tuhansia jumalia. Mistä sinä, esimerkiksi kristitty tiedät että juuri sinun jumalasi on se oikea ja ne kaikki muut ovat keksittyjä? Ettei sattumanvarainen synnyinpaikkasi ole ainoa syy siihen minkä jumalista olet valinnut?

Epäilyttääkö sinua ollenkaan, että jumala, enkelit, pyhä henki jne ilmestyvät aina ihmisille jotka ovat yksin?

Minulle vaikein asia ymmärtää kanssaeläjistäni on se, miten huteralle pohjalle te (uskovat) loppujen lopuksi laitatte ikään kuin koko elämänne peliin. Kristinuskon alussa oli kirkko, yksi. Sitten joku ihminen tulkitsi raamattua eri tavalla - siinä määrin että hänen piti näkemyserosta johtuen perustaa ja rakentaa oma kirkko. Tänä päivänä eri kristittyjä kirkkokuntia on maailmassa arviolta 33000, joka on enemmän kuin koko raamatussa on jakeita! Keskimääräisesti jokainen raamatun jae aiheuttaa siis niin paljon tulkintaa että näkemyseroista johtuen niille pitää rakentaa oma kirkko. Miten sinä voit olla varma - kyseessä on kuitenkin elämään ja mahdollisesti sen jälkeiseen aikaan vaikuttavista asioista - että se sinulle vanhemmilta, kummivanhemmilta tai rippipapilta ojennettu tulkinta on oikein, etkä ole tietämättäsi vääräuskoinen jonkin erittäin merkittävän kohdan osalta?

Miten perustelet itsellesi ettei millään näin analyyttisellä ole väliä, vaikka kyse on elämän ja kuoleman asiasta? Luet einesten tuoteselosteenkin tarkemmin kuin elämän ohjeeksi tarkoitetun teoksen, joka väitetysti on jumalasi sanaa. Miksi ja mihin oikeasti uskot?

Mietitkö näitä asioita ikinä? Haastatko vakaumustasi? Mitä konkreettista uskomuksesi parantaa elämässäsi?

Mikään jumala ei voi olla kaikkivoipa, eli joku valehtelee. Kuka ja miksi? Tämä väite on helppo osoittaa todeksi esimerkiksi seuraavalla kysymyksellä: Voiko jumalasi luoda niin painavan kiven ettei hän itse jaksa sitä nostaa? Kumpi tahansa vastaus johtaa tulkintaan ettei hän ole kaikkivoipa. Miksi niin sitten väitetään? Minua kiinnostaa kovasti tietää miten joku voi perustaa elämänsä asioihin, jotka ihmiset ovat pystyneet selittämään pois. Toivon sivistynyttä keskustelua.

Toivot sivistynyttä keskustelua, mutta pidät keskustelukumppaneitasi jo lähtökohtaisesti ilmeisesti vähän yksinkertaisina:

"Mietitkö näitä asioita ikinä?"

Et sinä tarjonnut mitään niin uutta ja ihmeellistä, jota jokainen perususkova ei olisi miettinyt.

Sinulla on niin monta kysymystä, joihin en kaikkiin ainakaan kerralla aio ottaa kantaa, niin selitän tuota, mikä sulle omien sanojen mukaan kaikkein vaikeinta ymmärtää.

Eli, ihmettelin tätä jo yhdessä aiemmassa kommentissa, että mikä se suurin uhkakuva on siinä, että laittaa ns. koko elämänsä peliin ja miten koet tämän hankaloittavan uskovan elämää?

Minä teen samoja asioita kuin muutkin ihmiset, syön, hengitän, nukun, harrastan, asioin wc:ssä, kehitän ja sivistän itseäni, työskentelen, kasvatan perhettäni ym... Ei uskonto tuo näihin asioihin mitään erikoisuuksia sinänsä eikä sulje pois kuin joitain minulle vahingollisia asioita. Mitä minun pitäisi nyt siis murehtia siinä, että koko elämäni on nyt perustunut sinun mielestäsi väärille asioille? En näe mitään käytännön eroa ei-uskoviin ystäviin, tuttaviin ja sukulaisiin.

Minä elän elämäni tietoisena että madot syö.

Olen rohkeampi kuin sinä.

Myös moraalini on korkeampi, koska en odota palkintoa jesse pojalta

Sen kun ajattelet näin. On aika ylimielistä julistautua korkeamoraalisemmaksi kuin joku jota ei edes tunne.

Vierailija kirjoitti:

Ja Jumalako ei muka ole liian monimutkainen kokonaisuus voidakseen yhtäkkiä ilmestyä sattumalta tyhjästä ilman mitään järjellistä syytä?

Jumala on Henki. Henki ei ole ainetta eikä siksi voi olla monimutkainen. Ajatus täydellisestä olennosta on kaunis ja yksinkertainen. Ikuisella Jumalalla ei ole alkua.

Ainakin vanhempi polvi tähän ketjuun kirjoittaneista muistavat varmasti valtion, ison ja suuren maan nimeltä Neuvostoliitto. - Siellä päättivät aikaan kieltää kaikki uskonnot ja uskontojen harjoittamisen. Voisiko joku selittää ja kertoa miksei tämä kielto tuottanut tulosta, eikä toiminut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, monoteistejakin on monenlaisia, polyteisteistä puhumattakaan. Ateismi ei ole sen enempää vastakohta teismille, kuin monoteismillekaan. Teismejä on kolme, ateismi, monoteismi ja polyteismi.

Polyteisti uskoo, että on on monta jumalaa, monoteisti uskoo, että on vain yksi jumala ja ateisti uskoo, että jumalia on nolla (ei ole).

Väärin. Ateismi on nimenomaan tasan ja tarkkaan teismin negaatio, eli teistisen väittämän hylkääminen.

Samoin teismi eli a-ateismi on ateistisen väittämän hylkääminen. Teismi on uskon puutetta ateismiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, monoteistejakin on monenlaisia, polyteisteistä puhumattakaan. Ateismi ei ole sen enempää vastakohta teismille, kuin monoteismillekaan. Teismejä on kolme, ateismi, monoteismi ja polyteismi.

Polyteisti uskoo, että on on monta jumalaa, monoteisti uskoo, että on vain yksi jumala ja ateisti uskoo, että jumalia on nolla (ei ole).

Väärin. Ateismi on nimenomaan tasan ja tarkkaan teismin negaatio, eli teistisen väittämän hylkääminen.

Samoin teismi eli a-ateismi on ateistisen väittämän hylkääminen. Teismi on uskon puutetta ateismiin.

Ei tietenkään ole: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Teismi

Toiseksi, ateismi ei sisällä mitään väittämää, joten senkin osalta mukanokkela aivopierusi tuli lusikallisen kera omaan housuun.

Vierailija kirjoitti:

Lurtti Matteri kirjoitti:

Mikään jumala ei voi olla kaikkivoipa, eli joku valehtelee. Kuka ja miksi? Tämä väite on helppo osoittaa todeksi esimerkiksi seuraavalla kysymyksellä: Voiko jumalasi luoda niin painavan kiven ettei hän itse jaksa sitä nostaa? Kumpi tahansa vastaus johtaa tulkintaan ettei hän ole kaikkivoipa. Miksi niin sitten väitetään?

Kaikkivoipuus ei tarkoita, että mikä tahansa on mahdollista. Kaikkivoipakaan ei voi rikkoa logiikkaa. Jumala voi luoda minkä tahansa painoisen kiven ja nostaa minkä tahansa painoisen kiven. Mikään tuossa ei vie Jumalalta kaikkivoipuutta.

Yksi esimerkki, mikä ei ole kaikkivoipallekaan mahdollista: Miksi Jumala ei voi pelastaa kaikkia ihmisiä? Koska ihmisillä on vapaa tahto, eikä vapaata olentoa voi pakottaa vapaasti valitsemaan pelastusta. Siinä on looginen ristiriita. Robotteja voi pakottaa mutta ihmisiä ei.

Jumala voisi olla luomatta ihmisiä jotka eivät pelastu, tai jumala voisi lopettaa olemasta pikkusieluinen mulkku ja pelastaa kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Valistunut veikkaus on että kristinuskon Jumalaan uskominen on aika lähellä oikeaa. Nimittäin usko mihinkään muuhun Jumalaan ei ole levinnyt jokaikiselle mantereelle kattavasti. Ennen kuin kysyt Aasiasta, niin siellä islamilla on vankka jalansija. Ondonesia, pakistan, malesia jne. Uskovat samaan Abrahamin Jumalaan. Mikään muu jumalusko ei koskaan ole kattanut kaikkia maanosia.

Tuo kivikysymys on siitä hieman infantiili että siinä kuvitellaan Jumalan olevan ihmisen kaltainen olento maapallon fysiikan lakien piirissä. Tekstithän sanovat että Jumala on taivaassa. Fysiikasta tiedät että se on painovoimaton tila jossa pätee täysin eri lait ja koko kysymyksenasettelusi on siihen sopimaton.

Mutta eikö kertomusten mukaan jumala ole luonut kaikki muutkin isot kivet, maapallon esimerkiksi? Eihän siihen 'painovoima taivaassa' mitenkään liity. Kivikysymys on hieman infantiili, mutta tarkoitus onkin esittää tilanne jossa kaikkivoipaisuus kumoutuu joka tapauksessa; esimerkkejä on varmasti myös aikuisempaan makuun.

Vierailija kirjoitti:

Tuo kysymyksesi osoittaa jo sen, että et ymmärrä etkä tule koskaan ymmärtämäänkään, miksi joku uskoo Jumalaan/suurempaan voimaan. Mutta ihan hyvä, että pohdit näitä asioita. Se on jo askel eteenpäin.

Tarkoitatko että usko jumalaan/suurempaan voimaan on jotenkin eteenpäin ihmisen elämässä? Haluatko perustella? Minun käsitykseni on että nimenomaan takapajuisuus ja kehityksen hidastuminen johtuvat uskonnoista, ja siten usko jumalaan/suurempaan voimaan on nimenomaan askel taaksepäin. Miksi usko jumalaan olisi "parempi" ratkaisu kuin ei-uskominen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lurtti Matteri kirjoitti:

Maailmassa on historian aikana perimätietojen mukaan ollut yhteensä tuhansia jumalia. Mistä sinä, esimerkiksi kristitty tiedät että juuri sinun jumalasi on se oikea ja ne kaikki muut ovat keksittyjä? Ettei sattumanvarainen synnyinpaikkasi ole ainoa syy siihen minkä jumalista olet valinnut?

Epäilyttääkö sinua ollenkaan, että jumala, enkelit, pyhä henki jne ilmestyvät aina ihmisille jotka ovat yksin?

Minulle vaikein asia ymmärtää kanssaeläjistäni on se, miten huteralle pohjalle te (uskovat) loppujen lopuksi laitatte ikään kuin koko elämänne peliin. Kristinuskon alussa oli kirkko, yksi. Sitten joku ihminen tulkitsi raamattua eri tavalla - siinä määrin että hänen piti näkemyserosta johtuen perustaa ja rakentaa oma kirkko. Tänä päivänä eri kristittyjä kirkkokuntia on maailmassa arviolta 33000, joka on enemmän kuin koko raamatussa on jakeita! Keskimääräisesti jokainen raamatun jae aiheuttaa siis niin paljon tulkintaa että näkemyseroista johtuen niille pitää rakentaa oma kirkko. Miten sinä voit olla varma - kyseessä on kuitenkin elämään ja mahdollisesti sen jälkeiseen aikaan vaikuttavista asioista - että se sinulle vanhemmilta, kummivanhemmilta tai rippipapilta ojennettu tulkinta on oikein, etkä ole tietämättäsi vääräuskoinen jonkin erittäin merkittävän kohdan osalta?

Miten perustelet itsellesi ettei millään näin analyyttisellä ole väliä, vaikka kyse on elämän ja kuoleman asiasta? Luet einesten tuoteselosteenkin tarkemmin kuin elämän ohjeeksi tarkoitetun teoksen, joka väitetysti on jumalasi sanaa. Miksi ja mihin oikeasti uskot?

Mietitkö näitä asioita ikinä? Haastatko vakaumustasi? Mitä konkreettista uskomuksesi parantaa elämässäsi?

Mikään jumala ei voi olla kaikkivoipa, eli joku valehtelee. Kuka ja miksi? Tämä väite on helppo osoittaa todeksi esimerkiksi seuraavalla kysymyksellä: Voiko jumalasi luoda niin painavan kiven ettei hän itse jaksa sitä nostaa? Kumpi tahansa vastaus johtaa tulkintaan ettei hän ole kaikkivoipa. Miksi niin sitten väitetään? Minua kiinnostaa kovasti tietää miten joku voi perustaa elämänsä asioihin, jotka ihmiset ovat pystyneet selittämään pois. Toivon sivistynyttä keskustelua.

Olen uskova, mutta en perinteisellä luterilaisella tavalla. En usko uskontoihin, mutta uskon, että on olemassa jokin, joka ei ole kulttuurista riippuvainen. Asuinpaikka tai tieto tai kulttuuri ei voi tuottaa totuutta. Totuuden pitää olla jotain, mikä on ajasta ja paikasta riippumatonta.

Julmalat ja enkelit yms liittyvät myös kulttuuriin. Esim. Stigmat ovat todellisia, niistä on paljon silminnäkijöitä, mutta jostain syystä niitä on katolisissa maissa. Mielellä on siis valtava voima.

Samoin minä olen syntynyt Suomeen, niin selitän itselleni asioita Raamatun kautta. Mutta jos olisin syntynyt intiaaniksi, niin selitykseni olisivat toiset.

Uskon kuitenkin, että kaikki juontuu samasta asiasta. Ne vain ilmentyvät eri kulttuureissa eri tavalla.

Olen haastanut vakaumustani niin paljon, ja niin monta vuosikymmentä, että olen varma. Kyse ei ole enää analyyttisesta tiedosta, eikä loogisen ajattelun tuloksesta, vaan kokemuksesta. Ihmeistä tapahtuu minulle koko ajan. Ne antavat minulle uskoa, kun itse näkee syy-seuraussuhteen.

Mitä konkreettista uskoni parantaa? Olen saanut rauhan. Kun minulla on sisälläni rauha, niin se heijastuu ulospäin rauhallisena elämänä. Ulkoinen kun on sisäisen heijastumaa.

Kuka on sinun Vapahtajasi? Missä kirjassa Hänestä kerrotaan? Tiedäthän ettet hyvän hyvänäkään ihmisenä ole itsessäsi täysin synnitön? (vanhanaikainen ilmaisu tiedän!)  Siis kuka voi taata sinulle pääsyn ja avoimen oven hyvään iankaikkisuuteen?

Minulle on olemassa vain yksi nimi: Jeesus.

Mitä siellä iänkaikkuseedessa tehdään?

Pääseeks mun uskoon hurahtanu hullu ex:ä sinne?

Jos exsäsi on antanut elämänsä Jeesukselle ja seuraa nyt Häntä, joo, kyllä hän silloin taivastiellä on.

Iankaikkisuus on niin "pitkä", "korkea" ja suuri etten minä ihmisolento kykene sitä tyhjentävästi selittämään. Sen tiedän mitä Raamattu siitä kertoo ilmestyskirjan viimeisillä luvuilla. Myös sen ettei siellä ole enää murhetta ei kipua vaan kaikki kyyneleet pyyhitään jne. Se on hyvä paikka missä hyvä Jumala hallitsee.  Itsekkin toivoisin voivani ymmärtää enemmän, kuitenkin ihmisen ymmrärrys on rajallinen, viisaimpienkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hieman ohi aiheen, mutta olen lukuisia, lukuisia kertoja yrittänyt selventää tätä aihetta ateisteille. olen todennut, että uskomusjärjestelmä se ateismikin on, ja usein aika dogmaattinen vieläpä. silloin on vaikea päästää poikkeavaa näkemystä läpi. kun olen yrittänyt selittää, mitä usko on minulle, on ateisti kivenkovaan pitänyt kiinni siitä, että uskominen on sitä mitä hän sen ajattelee olevan. myös minun uskoni. näin ollen mitään todellista keskustelua ei pääse edes syntymään, vaan puhutaan ihan eri tasoilla ja ohi toistemme... 

Eipä ihme että joudut selittämään etkä etene keskustelussa, koska sinä olet se joka ei ymmärrä ja on väärässä.

Ateismi on yhtä paljon uskonto, kuin selibaatti on seksiasento.

Hartainkin kristitty on 99.99 prosenttisesti ateisti, hänhän uskoo vain yhteen jumalaan mutta ei usko tuhansiin muihin jumaliin. Täydellinen ateisti on vain vienyt atesminsa yhtä jumalaa pidemmälle, eikä usko yhdenkään olemassa oloon.

Mutta jos uskot evoluutiosatuun, olet evoluutiouskovainen.

Evoluutio on tieteellisesti todistettu fakta. Kreationistisaarnaajat, joita tubesta tuijotat, saattavat väittää toisin mutta he ovat väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Lurtti Matteri kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy ateistina sanoa että kaikista uskonnoista ymmärrän parhaiten kristinuskoa ihan jo sillä että siinä on paljon tiettyjä juttuja jotka on oikeasti tapahtuneet. Jeesus on ollut kuitenkin olemassa. Se on todistettu. Ne teot taas on toinen juttu jota taas kukaan ei voi todistaa.

Kysehän on loppupeleissä uskosta ja siitä minkä kokee omakseen. Eipä sitä muiden tarvitsekaan ymmärtää koska kyseessä on jokaisen oma henkilökohtainen kokemus ja asia.

Ei pidä paikkaansa. Edes suurinpiirtein aikalaisista historioitsijosta ainoastaan Josefus mainitsee kirjoituksissaan jeesus nasaretilaisen. Kukaan muu aikakauden lukuisista historioitsijoista ei mainitse koko hahmoa, mikä häneen yhdistettyihin ihmetekoihin nähden on erittäin outoa. Toki raamatussa puhutaan jeesuksesta, mutta se ei riitä todisteeksi hänen olemassaolostaan yhtään sen enempää kuin se että Keskimaassa on asunut Reppulien sukua, koska Taru Sormusten Herrasta niin kertoo.

Lentokoneiden lentäminen pilvenpiirtäjiin ei ole henkilökohtainen asia. Kuoripoikien *** ei ole henkilökohtainen asia. Kondomien kieltäminen pahasti HI-viruksen runtelemilla alueilla Afrikassa ei ole henkilökohtainen asia.

Tietenkään terroriteot eivät ole henkilökohtainen asia (miten liittyy kristittyihin?), eikä hyväksikäyttö eikä järjettömät kortsunkäyttökiellot. 

t. uskis

Kristitty terrorismi on aivan samanlainen käsite kuin muihin uskontoihin liitetty, ja yhtälailla läsnä maailmassa. Iskut ab orttiklinikoille toiminee tuoreena esimerkkinä. Googleta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lurtti Matteri kirjoitti:

Mikään jumala ei voi olla kaikkivoipa, eli joku valehtelee. Kuka ja miksi? Tämä väite on helppo osoittaa todeksi esimerkiksi seuraavalla kysymyksellä: Voiko jumalasi luoda niin painavan kiven ettei hän itse jaksa sitä nostaa? Kumpi tahansa vastaus johtaa tulkintaan ettei hän ole kaikkivoipa. Miksi niin sitten väitetään?

Kaikkivoipuus ei tarkoita, että mikä tahansa on mahdollista. Kaikkivoipakaan ei voi rikkoa logiikkaa. Jumala voi luoda minkä tahansa painoisen kiven ja nostaa minkä tahansa painoisen kiven. Mikään tuossa ei vie Jumalalta kaikkivoipuutta.

Yksi esimerkki, mikä ei ole kaikkivoipallekaan mahdollista: Miksi Jumala ei voi pelastaa kaikkia ihmisiä? Koska ihmisillä on vapaa tahto, eikä vapaata olentoa voi pakottaa vapaasti valitsemaan pelastusta. Siinä on looginen ristiriita. Robotteja voi pakottaa mutta ihmisiä ei.

Jumala voisi olla luomatta ihmisiä jotka eivät pelastu, tai jumala voisi lopettaa olemasta pikkusieluinen mulkku ja pelastaa kaikki.

Pelastus = Ikuisesti kestävät juhlat joista ei voi poistua ja joissa pukeudutaan pellavaan ja lauletaan repeatilla ylistyslauluja olennolle joka loi syövän... meitsi passaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hieman ohi aiheen, mutta olen lukuisia, lukuisia kertoja yrittänyt selventää tätä aihetta ateisteille. olen todennut, että uskomusjärjestelmä se ateismikin on, ja usein aika dogmaattinen vieläpä. silloin on vaikea päästää poikkeavaa näkemystä läpi. kun olen yrittänyt selittää, mitä usko on minulle, on ateisti kivenkovaan pitänyt kiinni siitä, että uskominen on sitä mitä hän sen ajattelee olevan. myös minun uskoni. näin ollen mitään todellista keskustelua ei pääse edes syntymään, vaan puhutaan ihan eri tasoilla ja ohi toistemme... 

Eipä ihme että joudut selittämään etkä etene keskustelussa, koska sinä olet se joka ei ymmärrä ja on väärässä.

Ateismi on yhtä paljon uskonto, kuin selibaatti on seksiasento.

Hartainkin kristitty on 99.99 prosenttisesti ateisti, hänhän uskoo vain yhteen jumalaan mutta ei usko tuhansiin muihin jumaliin. Täydellinen ateisti on vain vienyt atesminsa yhtä jumalaa pidemmälle, eikä usko yhdenkään olemassa oloon.

Mutta jos uskot evoluutiosatuun, olet evoluutiouskovainen.

Evoluutio on tieteellisesti todistettu fakta. Kreationistisaarnaajat, joita tubesta tuijotat, saattavat väittää toisin mutta he ovat väärässä.

Evoluution mekanismia ei ole löydetty eikä todistettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lurtti Matteri kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy ateistina sanoa että kaikista uskonnoista ymmärrän parhaiten kristinuskoa ihan jo sillä että siinä on paljon tiettyjä juttuja jotka on oikeasti tapahtuneet. Jeesus on ollut kuitenkin olemassa. Se on todistettu. Ne teot taas on toinen juttu jota taas kukaan ei voi todistaa.

Kysehän on loppupeleissä uskosta ja siitä minkä kokee omakseen. Eipä sitä muiden tarvitsekaan ymmärtää koska kyseessä on jokaisen oma henkilökohtainen kokemus ja asia.

Ei pidä paikkaansa. Edes suurinpiirtein aikalaisista historioitsijosta ainoastaan Josefus mainitsee kirjoituksissaan jeesus nasaretilaisen. Kukaan muu aikakauden lukuisista historioitsijoista ei mainitse koko hahmoa, mikä häneen yhdistettyihin ihmetekoihin nähden on erittäin outoa. Toki raamatussa puhutaan jeesuksesta, mutta se ei riitä todisteeksi hänen olemassaolostaan yhtään sen enempää kuin se että Keskimaassa on asunut Reppulien sukua, koska Taru Sormusten Herrasta niin kertoo.

Lentokoneiden lentäminen pilvenpiirtäjiin ei ole henkilökohtainen asia. Kuoripoikien *** ei ole henkilökohtainen asia. Kondomien kieltäminen pahasti HI-viruksen runtelemilla alueilla Afrikassa ei ole henkilökohtainen asia.

Älä syytä kristinuskoa tai uskovaisia katolisten pedofiilipappien teoista.

Kyllä niitä lapsiin sekaantuja riittää myös luterilaisessa kirkossa.

Ateisteissako ei?

Ei tarvi ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ateisti kirjoitti:

HEIPS

Jokainen on uskovainen halusi sitä tai ei. Itse uskon jumalaan, mutta valitettavasti en kirkkoon.

Ateistit uskovat pieneen jakamattomaan ainee alkuosaan, jonka löytyminen ratkaisee kaikki muut olemassaoloon liittyvät kysymykset. Sama uskonto uskoo siihen, että jotain syntyi olemattomuudesta ilman mitään siihen laukaisevaa impulssia (koska olemattomuudessahan ei ole mitään edes sitä impulssia) .

Mielestäni muut uskonnot kuin ateismi ovat rationaalisempia koska niissä hyväksytään selityksenä että on olemassa jotain selaista jota ihmismieli ei voi ymmärtää. 

Ateistitkaan eivä ehkä kuitenkaan ole edes hieman ysinkertaisia vaikka vaikuttaa siltä.  Ehkä se jakamaton aineen osanen vielä löytyy, siis sellainen, joka ei koostu mistään muusta kuin itsestään,  eikä sitä näin ollen voi esim halkaista kahtia.

Ateisti on ilman jumaluskoa. Piste. Ateismi ei ole uskonto, liike eikä järjestäytynyt ryhmittymä, vaan ainoastaan terminä vastakohta teismille (teismi=jumalusko, a=etuliite, joka muuttaa sanan vastakohdakseen). Ateisteja on monenlaisia, mutta ateismi itsessään ei ole mikään aatesuuntaus. Se tarkoittaa yksinkertaisesti vain jumaluskon puutetta. 

Mua ei uskonnot kiinnosta, kunhan ette tuputa niitä muille tai yritä muuttaa yleistä maailmanjärjestystä oman vakaumuksenne mukaiseksi. Pysytte vaan nätisti siellä kirkoissanne ja elätte sen sananne mukaan. Tämä pätee kaikkiin uskontoihin.

Käytän itsestäni termiä uskonnoton ja seuraan tieteellistä tutkimusta tarkasti. Vaan kukapa tietää, mitä tutkimisen myötä maailmankaikkeudesta paljastuu, siksi älytön öyhöttäminen ja hatarien uskomusten faktaksi julistaminen (=uskonnot) on puhdasta idiotismia. 

Suomen kieli on vähän rajoittunutta.

Sinä puhut asiasta ”faith”. Sitä uskoa ei ateistilla ole.

Sitten on ”belief”, joka suomennetaan usein uskoksi myös. Oikeasti sana on uskomus. On uskomus uskoa, että Jumala on olemassa. On uskomus uskoa, että jumalaa ei ole olemassa. Uskoa molemmat.

Ateisti ei usko siihen että jumalaa ei ole olemassa. Ateisti ei hyväksy sinun todistamatonta väitettä että jumala on olemassa. Kaksi täysin eri asiaa.

En minä väitä, että jumala on olemassa. Minä uskon, että jumala on olemassa.

Minä hylkään väitteesi.

Minkä väitteen? Esimerkki ateistien ylivoimaisesta älykkyydestä vs uskovat..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hieman ohi aiheen, mutta olen lukuisia, lukuisia kertoja yrittänyt selventää tätä aihetta ateisteille. olen todennut, että uskomusjärjestelmä se ateismikin on, ja usein aika dogmaattinen vieläpä. silloin on vaikea päästää poikkeavaa näkemystä läpi. kun olen yrittänyt selittää, mitä usko on minulle, on ateisti kivenkovaan pitänyt kiinni siitä, että uskominen on sitä mitä hän sen ajattelee olevan. myös minun uskoni. näin ollen mitään todellista keskustelua ei pääse edes syntymään, vaan puhutaan ihan eri tasoilla ja ohi toistemme... 

Eipä ihme että joudut selittämään etkä etene keskustelussa, koska sinä olet se joka ei ymmärrä ja on väärässä.

Ateismi on yhtä paljon uskonto, kuin selibaatti on seksiasento.

Hartainkin kristitty on 99.99 prosenttisesti ateisti, hänhän uskoo vain yhteen jumalaan mutta ei usko tuhansiin muihin jumaliin. Täydellinen ateisti on vain vienyt atesminsa yhtä jumalaa pidemmälle, eikä usko yhdenkään olemassa oloon.

Mutta jos uskot evoluutiosatuun, olet evoluutiouskovainen.

Evoluutio on tieteellisesti todistettu fakta. Kreationistisaarnaajat, joita tubesta tuijotat, saattavat väittää toisin mutta he ovat väärässä.

Evoluution mekanismia ei ole löydetty eikä todistettu.

Evoluution mekanismi näkyy ja todistuu sillä kun menette vanhempienne kanssa porukalla peilin eteen, ja toteatte että yksikään lapsista ei ole identtinen klooni kummastakaan vanhemmasta.

Vítun äälíö.

No tietysti suvullinen lisääntyminen tuottaa jälkeläisiä, joiden geeniperimä on erilainen kuin vanhemmilla. Ei se ole mikään evoluution mekanismi. Sitä ei ole todistettu, miten laji muuttuu toiseksi lajiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lurtti Matteri kirjoitti:

Maailmassa on historian aikana perimätietojen mukaan ollut yhteensä tuhansia jumalia. Mistä sinä, esimerkiksi kristitty tiedät että juuri sinun jumalasi on se oikea ja ne kaikki muut ovat keksittyjä? Ettei sattumanvarainen synnyinpaikkasi ole ainoa syy siihen minkä jumalista olet valinnut?

Epäilyttääkö sinua ollenkaan, että jumala, enkelit, pyhä henki jne ilmestyvät aina ihmisille jotka ovat yksin?

Minulle vaikein asia ymmärtää kanssaeläjistäni on se, miten huteralle pohjalle te (uskovat) loppujen lopuksi laitatte ikään kuin koko elämänne peliin. Kristinuskon alussa oli kirkko, yksi. Sitten joku ihminen tulkitsi raamattua eri tavalla - siinä määrin että hänen piti näkemyserosta johtuen perustaa ja rakentaa oma kirkko. Tänä päivänä eri kristittyjä kirkkokuntia on maailmassa arviolta 33000, joka on enemmän kuin koko raamatussa on jakeita! Keskimääräisesti jokainen raamatun jae aiheuttaa siis niin paljon tulkintaa että näkemyseroista johtuen niille pitää rakentaa oma kirkko. Miten sinä voit olla varma - kyseessä on kuitenkin elämään ja mahdollisesti sen jälkeiseen aikaan vaikuttavista asioista - että se sinulle vanhemmilta, kummivanhemmilta tai rippipapilta ojennettu tulkinta on oikein, etkä ole tietämättäsi vääräuskoinen jonkin erittäin merkittävän kohdan osalta?

Miten perustelet itsellesi ettei millään näin analyyttisellä ole väliä, vaikka kyse on elämän ja kuoleman asiasta? Luet einesten tuoteselosteenkin tarkemmin kuin elämän ohjeeksi tarkoitetun teoksen, joka väitetysti on jumalasi sanaa. Miksi ja mihin oikeasti uskot?

Mietitkö näitä asioita ikinä? Haastatko vakaumustasi? Mitä konkreettista uskomuksesi parantaa elämässäsi?

Mikään jumala ei voi olla kaikkivoipa, eli joku valehtelee. Kuka ja miksi? Tämä väite on helppo osoittaa todeksi esimerkiksi seuraavalla kysymyksellä: Voiko jumalasi luoda niin painavan kiven ettei hän itse jaksa sitä nostaa? Kumpi tahansa vastaus johtaa tulkintaan ettei hän ole kaikkivoipa. Miksi niin sitten väitetään? Minua kiinnostaa kovasti tietää miten joku voi perustaa elämänsä asioihin, jotka ihmiset ovat pystyneet selittämään pois. Toivon sivistynyttä keskustelua.

Toivot sivistynyttä keskustelua, mutta pidät keskustelukumppaneitasi jo lähtökohtaisesti ilmeisesti vähän yksinkertaisina:

"Mietitkö näitä asioita ikinä?"

Et sinä tarjonnut mitään niin uutta ja ihmeellistä, jota jokainen perususkova ei olisi miettinyt.

Sinulla on niin monta kysymystä, joihin en kaikkiin ainakaan kerralla aio ottaa kantaa, niin selitän tuota, mikä sulle omien sanojen mukaan kaikkein vaikeinta ymmärtää.

Eli, ihmettelin tätä jo yhdessä aiemmassa kommentissa, että mikä se suurin uhkakuva on siinä, että laittaa ns. koko elämänsä peliin ja miten koet tämän hankaloittavan uskovan elämää?

Minä teen samoja asioita kuin muutkin ihmiset, syön, hengitän, nukun, harrastan, asioin wc:ssä, kehitän ja sivistän itseäni, työskentelen, kasvatan perhettäni ym... Ei uskonto tuo näihin asioihin mitään erikoisuuksia sinänsä eikä sulje pois kuin joitain minulle vahingollisia asioita. Mitä minun pitäisi nyt siis murehtia siinä, että koko elämäni on nyt perustunut sinun mielestäsi väärille asioille? En näe mitään käytännön eroa ei-uskoviin ystäviin, tuttaviin ja sukulaisiin.

Minä elän elämäni tietoisena että madot syö.

Olen rohkeampi kuin sinä.

Myös moraalini on korkeampi, koska en odota palkintoa jesse pojalta

Sen kun ajattelet näin. On aika ylimielistä julistautua korkeamoraalisemmaksi kuin joku jota ei edes tunne.

Tai olettaa että ilman toivoa taivaallisesta palkkiosta uskovat olisivat pahoja, moraalittomia jne, ateistit ovat sitä hyvästä sydämestä mutta uskovat pakosta/pelosta.