Voinko vaatia puolison tiliotteet?
Tilanne on siis se, että minulla ja puolisolla on erilliset tilit, mutta myös yhteinen tili josta maksetaan yhteisen asumisen kulut.
Puolisollani on aina ollut haasteita rahan käytössä, tili tulee-tili menee. Lisäksi hänellä on epäsäännölliset palkkatulot. Hän on joskus ennen yhteenmuuttoamme valehdellutkin siitä, onko hänellä ollutkaan rahaa vai ei, mutta sen sain loppumaan ja yhteiset kulut ovat hoituneet tähän asti. Nyt yhtäkkiä käykin kokoajan niin ettei rahaa muka olekaan.
Voinko vaatia, että näytän omat tiliotteeni ja puolisoni näyttää omansa, että päästään muuttamaan sitä, mihin rahaa hukkaantuu?
Kommentit (70)
Jos miehesi nettotulot on 1500 eur / kk, ja siitä maksetaan 350 eur yhteisiä kuluja, jäljelle pitäisi jäädä 1250 eur ainakin niinä parhaimpina kuukausina. Tästä menee varmasti isoimmat osat ruokaan (200 eur/kk?) ja kulkemisen kustannuksiin (itselläni esim. nämä isot: n. 300 eur/kk). Onko nämä miehelläsi poikkeuksellisen isot? Ajaako paljon kuluttavalla autolla, joka vaatii korjaamista usein? Syökö poikkeuksellisen usein ulkona? Harrastaako jotain kallista? Onko usein ja kosteita baari-iltoja?
Ilman tiliotettakin pystyt varmasti aika hyvin päättelemään, mihin rahaa voisi mennä. Ja jos et pysty, on todennäköisesti taustalla jotain, mitä ei sinulle kerrota.
Vierailija kirjoitti:
21: Puolisolla ei ole varaa YHTEISIIN kuluihin. Eikä kyllä niihin ylimääräisiinkään.
23: Huvitusmenot tarkoittavat esimerkiksi sitä, jos joskus haluamme yhdessä lähteä elokuviin, kesällä vaikka johonkin kotimaan kohteeseen yms. Eli ne menisivät meidän yhteisiin asioihin. Ja tulot ovat omalta osaltani karkeasti 1000e/kk käteenjäävä ja miehellä jää periaatteessa käteen parhaimmillaan 1500, mutta kuten aluksi sanoinkin, epäsäännölliset tulot, joten on mahdollista että joka kuukausi ei todella tule tuota summaa.
25: Emme asu pääkaupunkiseudulla, vaan maalla ja kulut todella paljon siis silloin pienemmät. Ja sehän se onkin ihmeellistä, miksi yhtäkkiä siihen varsin pieneen summaan ei olekaan varaa. Kyse on siis jostain vuodosta, joka pitäisi saada tukittua, mutta pelkkä sanominen ei ole auttanut ja siksi joudun miettimään näin rajua puuttumista.
ap
Jos on epäsäännölliset tulot, sitä tärkeämpi on tarkka kirjanpito. Tietenkään aikuista ihmistä ei voi tähän pakottaa.
Itse ehdottaisin, että kaikki puolison tulot (ja omasikin) menisivät ensiksi pakollisiin menoihin ja jos rahaa jää, sitä voi käyttää muuhun. Tietenkin, jos tulot vaihtelevat niin paljon, etteivät ne oikeasti aina riitä edes puolison osuuteen pakollisista menoista, pitää "lihavina kuukausina" jättää osa ylijäämästä sivuun. Tämä voi tietysti herättää pientä vastustusta, mutta oikeastaan mitään muuta oikeaa keinoa talousasioiden hoitoon ei ole. Jokainen joutuu maksamaan pakolliset menot ensin.
Vierailija kirjoitti:
Jos miehesi nettotulot on 1500 eur / kk, ja siitä maksetaan 350 eur yhteisiä kuluja, jäljelle pitäisi jäädä 1250 eur ainakin niinä parhaimpina kuukausina. Tästä menee varmasti isoimmat osat ruokaan (200 eur/kk?) ja kulkemisen kustannuksiin (itselläni esim. nämä isot: n. 300 eur/kk). Onko nämä miehelläsi poikkeuksellisen isot? Ajaako paljon kuluttavalla autolla, joka vaatii korjaamista usein? Syökö poikkeuksellisen usein ulkona? Harrastaako jotain kallista? Onko usein ja kosteita baari-iltoja?
Ilman tiliotettakin pystyt varmasti aika hyvin päättelemään, mihin rahaa voisi mennä. Ja jos et pysty, on todennäköisesti taustalla jotain, mitä ei sinulle kerrota.
Millä matematiikalla?
Mutta joka tapauksessa: ongelmahan kai on se, ettei puoliso maksa sovittua osuutta yhteisistä menoista. Se, mihin hän käyttää loput rahat ei kuulu ap:lle saati meille muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli hän ei siis osta kotiin uutta tavaraa tai uusia vaatteita, jotka sinä huomaisit? Tuollainen ns. näkymättömyys yleensä kertoo esimerkiksi peliriippuvuudesta, veloista, päihderiippuvuudesta, jopa pettämisestä... Vaatisin kyllä nähdä tiliotteet. Jos hän on rehellinen, niin kyllä hän ne näyttää.
Minä en suostuisi näyttämään vaikka siellä ei mitään hämärää olekaan. Kyse ei ole minusta rehellisyydestä.
Jos joudun pyytämään läheiseltä lainaa (tai lahjoitusta) elämiseen ja tämä kysyy miten tähän on tultu, on se minusta ihan asiallinen kysymys, johon tulee vastata myös asiaankuuluvasti. Ja kyllä, jos joutuisin auttamaan taloudellisesti esim. vanhempiani kuukaudesta toiseen, ottaisin varmasti jossain vaiheessa kirjapidon haltuun tarkistaakseni onko asioissa korjaamisen varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehesi nettotulot on 1500 eur / kk, ja siitä maksetaan 350 eur yhteisiä kuluja, jäljelle pitäisi jäädä 1250 eur ainakin niinä parhaimpina kuukausina. Tästä menee varmasti isoimmat osat ruokaan (200 eur/kk?) ja kulkemisen kustannuksiin (itselläni esim. nämä isot: n. 300 eur/kk). Onko nämä miehelläsi poikkeuksellisen isot? Ajaako paljon kuluttavalla autolla, joka vaatii korjaamista usein? Syökö poikkeuksellisen usein ulkona? Harrastaako jotain kallista? Onko usein ja kosteita baari-iltoja?
Ilman tiliotettakin pystyt varmasti aika hyvin päättelemään, mihin rahaa voisi mennä. Ja jos et pysty, on todennäköisesti taustalla jotain, mitä ei sinulle kerrota.
Millä matematiikalla?
Mutta joka tapauksessa: ongelmahan kai on se, ettei puoliso maksa sovittua osuutta yhteisistä menoista. Se, mihin hän käyttää loput rahat ei kuulu ap:lle saati meille muille.
Siinä vaiheessa se kuuluu ap:lle, jos hän joutuu maksamaan puolison osuuden yhteisistä menoista.
Ehdota erilleen muuttoa ja katso alkaako rahaa yhtäkkiä löytymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehesi nettotulot on 1500 eur / kk, ja siitä maksetaan 350 eur yhteisiä kuluja, jäljelle pitäisi jäädä 1250 eur ainakin niinä parhaimpina kuukausina. Tästä menee varmasti isoimmat osat ruokaan (200 eur/kk?) ja kulkemisen kustannuksiin (itselläni esim. nämä isot: n. 300 eur/kk). Onko nämä miehelläsi poikkeuksellisen isot? Ajaako paljon kuluttavalla autolla, joka vaatii korjaamista usein? Syökö poikkeuksellisen usein ulkona? Harrastaako jotain kallista? Onko usein ja kosteita baari-iltoja?
Ilman tiliotettakin pystyt varmasti aika hyvin päättelemään, mihin rahaa voisi mennä. Ja jos et pysty, on todennäköisesti taustalla jotain, mitä ei sinulle kerrota.
Millä matematiikalla?
Mutta joka tapauksessa: ongelmahan kai on se, ettei puoliso maksa sovittua osuutta yhteisistä menoista. Se, mihin hän käyttää loput rahat ei kuulu ap:lle saati meille muille.
Siinä vaiheessa se kuuluu ap:lle, jos hän joutuu maksamaan puolison osuuden yhteisistä menoista.
Ei kuulu. Ap:lla on oikeus vaatia sovittu osuus yhteisistä menoista ja mikäli toinen osapuoli ei sitä maksa, hän voi vetää johtopäätöksensä ja erota. Mitään oikeutta toisen henkilökohtaisen tilin tutkimiseen hänellä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän off topic, mutta silmiä avaava ketju. Tajua, kuinka avoin meidän parisuhde on. Olen aina miettinyt, miksi ihmiset vaativat toisilta milloin mitäkin, me kun emme sitä tee. Ni, ei tarvitse, koska kaikki on avointa ja läpinäkyvää. Tiedämme toistemme salasanat, tiliotteet ja kuitit pyörivät pöydillä nähtävillä, miehen tekstarit tulevat (vahingossa tosin) minun padille...
ei meidän tarvitse tällaisia ketjuja tehdä.
N50Minä tajuan, kuinka onnekas olen, kun elän ihmisen kanssa, jolla on sama arvomaailma kuin minulla. Molemmat laitamme yhteiselle tilille saman, sovitun summan, jolla katetaan asuminen ja ruoka, eikä muista rahoista tarvitse tehdä toiselle tiliä. Laitteet ovat yksityisiä ja salasanoilla suojattuja, koska ei ole mitään tarvetta tietää, mitä toinen viestii. Kumpikin pitää itsestäänselvyytenä, että parisuhteen lisäksi on myös ihan oma elämä. Ei tarvitse pyytää toisen tiliotteita tai vaatia mitään muutakaan.
No, ei ap olisikaan pyytänyt tiliotteita tai mitään muutakaan, jos puoliso olisi laittanut tilille sovitun summan joka kuukausi.
Mitä itse olisit tehnyt, jos olisitte sopineet esim. 500 euron kuukausisimmasta ja huomaat laittavasi joka kuukausi 1000 euroa yhteiselle tilille, eikä puolisosi laita senttiäkään? Toki voit yksityisyyden nimissä jatkaa sitä maksamista, mutta uskoisin, että jossain vaiheessa kysyisit, olisiko puolisollasi mahdollisuus maksaa jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehesi nettotulot on 1500 eur / kk, ja siitä maksetaan 350 eur yhteisiä kuluja, jäljelle pitäisi jäädä 1250 eur ainakin niinä parhaimpina kuukausina. Tästä menee varmasti isoimmat osat ruokaan (200 eur/kk?) ja kulkemisen kustannuksiin (itselläni esim. nämä isot: n. 300 eur/kk). Onko nämä miehelläsi poikkeuksellisen isot? Ajaako paljon kuluttavalla autolla, joka vaatii korjaamista usein? Syökö poikkeuksellisen usein ulkona? Harrastaako jotain kallista? Onko usein ja kosteita baari-iltoja?
Ilman tiliotettakin pystyt varmasti aika hyvin päättelemään, mihin rahaa voisi mennä. Ja jos et pysty, on todennäköisesti taustalla jotain, mitä ei sinulle kerrota.
Millä matematiikalla?
Mutta joka tapauksessa: ongelmahan kai on se, ettei puoliso maksa sovittua osuutta yhteisistä menoista. Se, mihin hän käyttää loput rahat ei kuulu ap:lle saati meille muille.
Siinä vaiheessa se kuuluu ap:lle, jos hän joutuu maksamaan puolison osuuden yhteisistä menoista.
Ei kuulu. Ap:lla on oikeus vaatia sovittu osuus yhteisistä menoista ja mikäli toinen osapuoli ei sitä maksa, hän voi vetää johtopäätöksensä ja erota. Mitään oikeutta toisen henkilökohtaisen tilin tutkimiseen hänellä ei ole.
No, kyllä nyt meni saivarteluksi. Tuollaisessa tapauksessa, yhteistaloudessa elettäessä, ap:lla on oikeus pyytää esim. tiliotteita nähtäväksi tai muuta selvitystä rahankäytöstä, mutta puolisonsa ei ole pakko siihen suostua, mutta hän sitten vastaa seurauksista.
Vähän sama tilanne, kun menisit naapuripankkiin pyytämään lainaa ja he kysyvät tiliotteitasi kotipankistasi. Voit toki vastata heille, ettei sinun tiliasiasi kuulu heille (niinkuin eivät tietenkään kuulukaan, pankkisalaisuuden nimissä he voivat tarkistaa tiliasioitasi musita pankeista varsin rajoitetusti) mutta seurauksena on todennäköisesti lainan epääminen.
Minä en suostuisi näyttämään vaikka siellä ei mitään hämärää olekaan. Kyse ei ole minusta rehellisyydestä.