Mitä te naiset ajattelette tästä? (Kotitöiden jakaminen)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäi naurattaan tuo tietokoneiden päivittäminen. Meillä se ei vaadi mitään muuta kuin että klikkaa päivitetäänkö nyt. Kyllä. Sitten se kone päivittää itse itsensä. Miten joku saa tosta kotityön?

Ihan samalla tavalla kuin pesukoneen napin painamisestakin saadaan palstamammojen mielestä kotityö ja suuri uurastus. 

Niinpä. Minun mieheni mielestä astianpesukoneen tyhjentäminen oli pikkujuttu. Eihän se vie kuin 5 minuuttia, sanoi mies, kun kerran valittelin, että pitäisi tiskikonekin tyhjentää. Kuinka ollakaan, kun mies oli kotona useamman kuukauden - minä töissä ja lapset koulussa- niin eipä onnistunut tiskikoneen tyhjennys. Kun kysyin syytä moiseen saamattomuuteen, niin mies kertoi syyksi, ettei ehtinyt. Ruuat tein minä töiden jälkeen.

Hassua, sillä minä olin koti-iskänä ja tein ruoat ja hoidin miltei kaikki kotityöt. Tästähän nainen otti nokkiinsa ja vaatimalla vaati tekemään asiat hänen tavallaan, koska eihän mies voi mitenkään hoitaa kotia naista paremmin. On tästä syystä myös ex, koska ei suostunut myöntämään omaa vajavaisuuttaan, voimaantunut kun oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei muuten noista siivoojista.

Jos muistan oikein, niin perussiivous 2 tuntia maksaa jotain 40e. Ei se nyt niin järkyttävän kallista ole, kuin jotkut kuvittelevat. Tottakai jos asunto on sen kuntoinen, että näytätä jo kaatopaikalta, niin varmasti veloittavat enemmän

Kahdessa tunnissa ei viel perheasuntoa siivoa.

Miten sitten kukaan kuvittelee 1.5v lapsen äidin siivoavan, kun isä on töissä ja samalla vahtii lasta, syöttää 2 ateriaa, 2-3 välipalaa, vaihtaa vaipat ja pesee pyllyn, pukee ja riisuu, ulkoiluttaa 2h/pv, leikkii ja lukee lapselle ja antaa varhaiskasvatusta?

Meillä siivottiin lapsen kanssa yhdessä, lapsella oli leikki-imuri. Rättiä heilutti mukana innoissaan. On nyt 3 vuotiaanakin vielä tosi innoissaan mukana kaikissa hommissa. Oli minusta kivaa puuhata pienen kanssa yhdessä eikä tehdä draamaa siitä, jos jäi kesken jonkun syyn takia niin jatkettiin taas kun siltä tuntui 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeilepa joskus olla tuon ikäisen kanssa koti-isänä ilman että puolisosi auttaa. Et kestäisi kahta päivääkään olla vastuussa kaikesta ja ravata lapsen perässä :D

Vastuussa siis mistä kaikesta? Pitääkö lapsen perässä ravata? Mount Everest ilman lisähappea -tyyppien haaste?

Vuokraapa jostain 1,5-vuotias niin ymmärrät.

Minä en kokenut lastani mitenkään vaikeaksi. Terveen lapsen kanssa kaikki on normaalia. Vaikeuden ymmärrän, jos lapsi on sairas tai vammainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos naisesi menisi sinne töihin tienaamaan ja tekisi ne työn ulkopuoliset työt ja sitten jakaisitte ne kotityöt puoliksi?

a) Mitä olen tuttavien tilanteita katsellut, on ongelma se, ettei monella naisella ole sellaista työtä, jolla perhe elätettäisiin.

b) Monet kommentoijat halveksuvat ap:n halua ja kykyä pitää käyttökuntoisena. Uuden/uudehkojn auton pitäminen maksaa herkästi 7000 euroa vuodessa, kun vanhemmalla autolla itse huoltaen voi päästä esim. puoleen, eli 3500 euroon.

c) Siivoajiakin ehdotetaan. Mikäs siinä, jos rahaa on - siis paljon. Monta tuntia saa tehdä keskituloinen töitä, että voi palkata siivoja tunniksi. Toki kotitalousvähennys jeesaa tässä hieman.

Tässä on ongelmana vain raha. Se, mitä ap on töissä tienaamassa. Mikäli ap hoitaa nyt työnsä hyvin, voi se tukea perheen taloutta olennaisesti, kun sitä rahaa taas myöhemmin tarvitaan.

Miestä, miehen työllään tuomaa rahaa ja muiden asioiden hoitamista ei arvosteta juuri ollenkaan. Sitten, jos miestä ei enää ole, tulee arki vastaan. Moni naisleski on ihmeissään, miten esim. omakotitalo hoidetaan. No rahalla voi teettää kaikenlaista, mutta sitten sitä huomaa, pajonko miehen "helposti hoitamat" hommat tulevat maksamaan. P-A-L-J-O-N!

Hehheh...moni naisleski.

Olen lähes 70v ja meillä jo vuosikymmeniä okt hoito on jäänyt minulle, kun mies oli polvi- ja selkävaivainen, eikä ongelmia ole ollut. Ja naapurit ovat yksin asuvia naisia ja hyvin pärjätään.

Ja mitä tulee katon korjaukseen, niitä tehdään todella harvoin 20-40v välein.

Nämä "miesten työt" kuuluvat samaan sarjaan kun tietokoneen päivitys tai sijoitukset.

Hehheh. Hymy hyytyy monella naisella, kun arki tulee vastaan. Eikä pelkästään leskinaiset, vaan myös eronneet. 

Eräs pariskunta erosi. Omakotitalo myytiin. Molemmat ostivat rivarin pätkän. Miehellä ei ongelmia: tekee töitä paljon, tienaa hyvin, uudehko asunto ja tyytyväinen, ettei tarvitse enää hoitaa omakotitaloa. Nainen tuhersi itkua, kun hänen ostamassa rivarin pätkässä on hometta ja on pitänyt olla remonttihelvetissä. Sinänsä mukavia ihmisiä molemmat. Todellisuus tuli vain naiselle negatiivisena yllätyksenä.

Minä, humanistinainen, asun ihan tyytyväisenä vanhassa puutalossa. Veljeni, rakennusalan ammattilainen, osti kerrostaloasunnon jossa tunaroitiin parvekeremppa. Hän asui vuoden kuivuri olkkarissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeilepa joskus olla tuon ikäisen kanssa koti-isänä ilman että puolisosi auttaa. Et kestäisi kahta päivääkään olla vastuussa kaikesta ja ravata lapsen perässä :D

Vastuussa siis mistä kaikesta? Pitääkö lapsen perässä ravata? Mount Everest ilman lisähappea -tyyppien haaste?

Vuokraapa jostain 1,5-vuotias niin ymmärrät.

Minä en kokenut lastani mitenkään vaikeaksi. Terveen lapsen kanssa kaikki on normaalia. Vaikeuden ymmärrän, jos lapsi on sairas tai vammainen.

Missä joku koki lapsen vaikeaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei muuten noista siivoojista.

Jos muistan oikein, niin perussiivous 2 tuntia maksaa jotain 40e. Ei se nyt niin järkyttävän kallista ole, kuin jotkut kuvittelevat. Tottakai jos asunto on sen kuntoinen, että näytätä jo kaatopaikalta, niin varmasti veloittavat enemmän

Kahdessa tunnissa ei viel perheasuntoa siivoa.

Miten sitten kukaan kuvittelee 1.5v lapsen äidin siivoavan, kun isä on töissä ja samalla vahtii lasta, syöttää 2 ateriaa, 2-3 välipalaa, vaihtaa vaipat ja pesee pyllyn, pukee ja riisuu, ulkoiluttaa 2h/pv, leikkii ja lukee lapselle ja antaa varhaiskasvatusta?

Meillä siivottiin lapsen kanssa yhdessä, lapsella oli leikki-imuri. Rättiä heilutti mukana innoissaan. On nyt 3 vuotiaanakin vielä tosi innoissaan mukana kaikissa hommissa. Oli minusta kivaa puuhata pienen kanssa yhdessä eikä tehdä draamaa siitä, jos jäi kesken jonkun syyn takia niin jatkettiin taas kun siltä tuntui 😊

Meillä siivottiin yhdessä kolmen 1-4-vuotiaan kanssa. Sitä mukaan kun keräsin leluja laatikkoon, niin kaksi pienintä latoi niitä takaisin lattialle. Jos oli pakko saada siivotuksi nopeasti, niin siivosin mieluummin iltakympin jälkeen, kun lapset olivat nukkumassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, teet paljon töitä, sitä ei voi kieltää. Uskon, että työsi on myös tärkeää. Mutta muistathan, että vaimosikin tekee erittäin tärkeää työtä: hän huolehtii pienestä lapsestanne ja kodistanne. Lapsen hoitaminen on ympärivuorokautista työtä, jossa ei väliä juurikaan ole mahdollisuuksia omaan aikaan ja lepoon. Lapselta liikenevän ajan vaimosi käyttää nyt kotitöihin, joista on yksin vastuussa. Ei sekään mikään helppo ja kevyt diili ole.

Eli ymmärrän, että sinulla on rankkaa, mutta niin on myös vaimollasi. Tiedän, koska olen itsekin kotona pian puolitoistavuotiaan kanssa. Olen tehnyt vaativaakin työtä ennen lasta, mutta en ole koskaan ollut näin uskomattoman väsynyt.

Voisitkohan tehdä hiukan vähemmän töitä, jotta pystyisit olemaan enemmän kotona ja osallistumaan kotiarkeen? Tää pikkulapsiaika on tosi rankka vaihe ja voi olla suhteelle tuhoisaa, jos vastuu lapsesta ja kodista jakautuu huomattavan epätasaisesti.

Nuo askareet, joita teet, ovat tosi tärkeitä, mutta väitän että päivittäiset kotityöt vievät huomattavasti enemmän aikaa, koska niitä on pakko tehdä niin usein: astiahuolto, pyykkääminen, ainakin kevyt järjestely ja ylläpitosiivous. Jos nyt et puolia pystykään tekemään, niin tee edes jotain, mieluiten pyytämättä. Tyhjennä silloin tällöin astianpesukone, laita pyykit koneeseen tai ripusta ne, korjaa lapsen lelut illalla lattialta. Siten viestit vaimollesi, että välität yhteisestä kodistanne ja että olette ns samassa veneessä.

Millä järjellä kotityöt vievät enemmän aikaa kuin kaiken ajan? Se kumpi on kotona tekee enemmän, onhan se jo sanomattakin selvää. Se kumpi ei ole kotona maksaa enemmän laskuja. Kotitöihin ei yli kahtatuntia päivässä saa edes menemään, jos vähänkin priorisoi ja käyttää järkeä.

Ihanko oikeasti antaisit 1.5v lapsesi hoitoon perhepäivähoitajalle, joka työaikana tekisi kotityöt - siivoaisi, pesisi pyykit jne ja lapsesi olisi sen ajan oman onnensa nojassa, ilman hoivaa ja turvaa.

Olin vuosia perhepäivähoitajana ja lapsia oli 1-3, osa puolipäivän ja jos oli joku 1.5v lapsi, kaikki aika meni lastenhoitoon ja lähes aina seuraavan päivän ruuan esivalmistin edellisenä iltana, samoin välipalat, kun aika päivällä oli kiireinen.

Uskomatonta, miten kotiäidit kuvitellaan hoitavan kotityöt ja samaan aikaan hoitavan lapset, joka ei onnistu perhepäivähoitajalta

koska jo laki kieltää sen, jo lapsen turvallisuuden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeilepa joskus olla tuon ikäisen kanssa koti-isänä ilman että puolisosi auttaa. Et kestäisi kahta päivääkään olla vastuussa kaikesta ja ravata lapsen perässä :D

Vastuussa siis mistä kaikesta? Pitääkö lapsen perässä ravata? Mount Everest ilman lisähappea -tyyppien haaste?

Vuokraapa jostain 1,5-vuotias niin ymmärrät.

Minä en kokenut lastani mitenkään vaikeaksi. Terveen lapsen kanssa kaikki on normaalia. Vaikeuden ymmärrän, jos lapsi on sairas tai vammainen.

Missä joku koki lapsen vaikeaksi?

Tuolla ylempänä joku oli sitä mieltä, että mies ei kestä puolitoistavuotiasta kahta päivää, kun vastuu on niin kauhea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeilepa joskus olla tuon ikäisen kanssa koti-isänä ilman että puolisosi auttaa. Et kestäisi kahta päivääkään olla vastuussa kaikesta ja ravata lapsen perässä :D

Vastuussa siis mistä kaikesta? Pitääkö lapsen perässä ravata? Mount Everest ilman lisähappea -tyyppien haaste?

Vuokraapa jostain 1,5-vuotias niin ymmärrät.

Minä en kokenut lastani mitenkään vaikeaksi. Terveen lapsen kanssa kaikki on normaalia. Vaikeuden ymmärrän, jos lapsi on sairas tai vammainen.

Missä joku koki lapsen vaikeaksi?

Tuolla ylempänä joku oli sitä mieltä, että mies ei kestä puolitoistavuotiasta kahta päivää, kun vastuu on niin kauhea.

Missä tuossa siis lukee että lapsi on vaikea jonkun mielestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstamammoilla menee TUNTI koneellisen pyykkiä viikkaamiseen ja KAKSI TUNTIA ruoanlaittoon?

Uskoo ken tahtoo. Jaksuja kaikille "raskaan työn raataja"-kotonamakaajille, aikaa on länkyttää palstalla aamusta iltaan maaten. 

Mitä luulet ,montako kertaa sitä ruokaa laitetaan? Lapsiperheessä valmistetaan ja tarjoillaan aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Mielestäni kaksi tuntia on varsin varovainen arvio. Kokeileppa itse ensin selvitellä ja lajitella pyykit koneeseen. Tyhjentää pyykkinarut ja viikata vaatteet ja jaella ne kaappeihin. Sen jälkeen otat ajan kun suoristat ja ripustat uudet 9 kg vaatetta narulle. Voit vapaasti ottaa aikaa.

Jos sinulla menee tunti pesukoneen napin painamiseen , niiden ripustamiseen ja viikkamiseen, niin kannattaa ottaa yhteys sosiaalitoimeen ja pyytää vammaisapua. 

Helposti menee, lajitteluineen, ripustamisineen ja kaappiin viikkauksineen. Mutta mitäpä sinä sinkkumies siitä tietäisit kun omassa pyykissäsi pyörii 3 bokserit, 2 paitaa ja muutamat sukat jotka peset kaikki samassa.

Olen kysynyt eri ikäisiltä 30-75 v. poikamies/vanhapoika/sinkkumiestuttaviltani, että onko sinulla liikaa kotitöitä. Pieni ihmetys on tullut kysymyksestä ja ovat katsoneet kuin hullua;)

Sen sijaan eräs noin 35-vuotias sinkkumies sanoi, että kyllä naisen kanssa asuessa oli paljon enemmän "kotitöitä". Nyt ei tarvitse sisustaa, muuttaa huonekalujen paikkaa, muuttaa verhoja ym. Siivoamista haittaavaa krääsäkään ei tarvitse olla, joten imuroiminen on helpompaa.

Naisen kanssa yhteen muuttaminen lisää kotitöitä. Ihmeellinen paradoksi. Lapsi toki lisää työtä ja sotkua, mutta omalla perfektionismillaan voi siitä tehdä itselleen täysin ylitsepääsemättömän työleirin.

Samaa voi kysyä myös lapsettomilta sinkkunaisilta. Kotityöt eivät rasita, kun siellä kotona ehtii vain käydä kääntymässä pikaisesti. Muu aika ollaan menossa siellä sun täällä.

Pienten lasten kanssa ns siivoaminen on just tommosta leikki-imurointia ja lelujen järjestämistä. Ei heidän kanssaan oikeasti saa siivottua. Siis pestyä lattioita, tampattua mattoja tai patjoja jne.

Eihän kotitöihin muutenkaan päivässä kauaa mene. Meillä astiat menee koneeseen suoraan ruokailun päätteeksi ja kone tyhjennetään kun on valmis. Sama homma pyykkien kanssa. En imuroi joka päivä ja lelut kerätään leikkien päätteeksi tai illalla. Eihän näihin nyt kauaa mene.

Vierailija kirjoitti:

Eihän kotitöihin muutenkaan päivässä kauaa mene. Meillä astiat menee koneeseen suoraan ruokailun päätteeksi ja kone tyhjennetään kun on valmis. Sama homma pyykkien kanssa. En imuroi joka päivä ja lelut kerätään leikkien päätteeksi tai illalla. Eihän näihin nyt kauaa mene.

Juujuu.

Sanoisin, että molemmat hoidatte paljon töitä ja jako kuulostaa siinä mielessä reilulta, joskin työmäärä molemmille suurelta.

Vaikka jako on mielestäni reilu, en siis ihmettele yhtään että vaimosi kokee osansa hyvin raskaaksi. Tällöin on viisasta kuunnella tätä viestiä, syyllistymättä, ja miettiä mitä tilanteelle voisi tehdä.

Vaihtoehtoja:

- Kevennätte teidän molempien työtaakkaa, niin että kumpikin kokee jaksamisensa riittävän

- Palkkaatte kotiin silloin tällöin apua lastenhoitoon / kodin askareisiin

- Huolehditte vaimosi (ja myös sinun) jaksamisesta muuten, järjestätte hänelle aikaa rentoutua ja palautua (omaa aikaa, hierontaa jne.)

Lisäksi suosittelisin, että silloin tällöin hankkisitte lapsenvahdin, ja lähtisitte yhdessä ulos syömään, ettei arki ole pelkkää puurtamista. Näette toisenne taas uusin silmin!

Miten itse jaksat? Muista huolehtia myös omasta jaksamisestasi. :) Tsemppiä!

Tähän ollaan tultu kun naiset jyrää miehet. Feministit haluaa että kaikki jaetaan fifty/fifty. Pelottavaa jos parisuhteessa mietitään että kaikki työt pitäisi jakaa tasaisesti, ihan älytön idea. Pistä akkasi kuriin, ole mies!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeilepa joskus olla tuon ikäisen kanssa koti-isänä ilman että puolisosi auttaa. Et kestäisi kahta päivääkään olla vastuussa kaikesta ja ravata lapsen perässä :D

Vastuussa siis mistä kaikesta? Pitääkö lapsen perässä ravata? Mount Everest ilman lisähappea -tyyppien haaste?

Vuokraapa jostain 1,5-vuotias niin ymmärrät.

Minä en kokenut lastani mitenkään vaikeaksi. Terveen lapsen kanssa kaikki on normaalia. Vaikeuden ymmärrän, jos lapsi on sairas tai vammainen.

Missä joku koki lapsen vaikeaksi?

Tuolla ylempänä joku oli sitä mieltä, että mies ei kestä puolitoistavuotiasta kahta päivää, kun vastuu on niin kauhea.

Missä tuossa siis lukee että lapsi on vaikea jonkun mielestä?

Ahaa. Lapsen kanssa olo on vaikeaa. Mikä siinä on vaikeaa tai niin superraskasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, teet paljon töitä, sitä ei voi kieltää. Uskon, että työsi on myös tärkeää. Mutta muistathan, että vaimosikin tekee erittäin tärkeää työtä: hän huolehtii pienestä lapsestanne ja kodistanne. Lapsen hoitaminen on ympärivuorokautista työtä, jossa ei väliä juurikaan ole mahdollisuuksia omaan aikaan ja lepoon. Lapselta liikenevän ajan vaimosi käyttää nyt kotitöihin, joista on yksin vastuussa. Ei sekään mikään helppo ja kevyt diili ole.

Eli ymmärrän, että sinulla on rankkaa, mutta niin on myös vaimollasi. Tiedän, koska olen itsekin kotona pian puolitoistavuotiaan kanssa. Olen tehnyt vaativaakin työtä ennen lasta, mutta en ole koskaan ollut näin uskomattoman väsynyt.

Voisitkohan tehdä hiukan vähemmän töitä, jotta pystyisit olemaan enemmän kotona ja osallistumaan kotiarkeen? Tää pikkulapsiaika on tosi rankka vaihe ja voi olla suhteelle tuhoisaa, jos vastuu lapsesta ja kodista jakautuu huomattavan epätasaisesti.

Nuo askareet, joita teet, ovat tosi tärkeitä, mutta väitän että päivittäiset kotityöt vievät huomattavasti enemmän aikaa, koska niitä on pakko tehdä niin usein: astiahuolto, pyykkääminen, ainakin kevyt järjestely ja ylläpitosiivous. Jos nyt et puolia pystykään tekemään, niin tee edes jotain, mieluiten pyytämättä. Tyhjennä silloin tällöin astianpesukone, laita pyykit koneeseen tai ripusta ne, korjaa lapsen lelut illalla lattialta. Siten viestit vaimollesi, että välität yhteisestä kodistanne ja että olette ns samassa veneessä.

Millä järjellä kotityöt vievät enemmän aikaa kuin kaiken ajan? Se kumpi on kotona tekee enemmän, onhan se jo sanomattakin selvää. Se kumpi ei ole kotona maksaa enemmän laskuja. Kotitöihin ei yli kahtatuntia päivässä saa edes menemään, jos vähänkin priorisoi ja käyttää järkeä.

Ihanko oikeasti antaisit 1.5v lapsesi hoitoon perhepäivähoitajalle, joka työaikana tekisi kotityöt - siivoaisi, pesisi pyykit jne ja lapsesi olisi sen ajan oman onnensa nojassa, ilman hoivaa ja turvaa.

Olin vuosia perhepäivähoitajana ja lapsia oli 1-3, osa puolipäivän ja jos oli joku 1.5v lapsi, kaikki aika meni lastenhoitoon ja lähes aina seuraavan päivän ruuan esivalmistin edellisenä iltana, samoin välipalat, kun aika päivällä oli kiireinen.

Uskomatonta, miten kotiäidit kuvitellaan hoitavan kotityöt ja samaan aikaan hoitavan lapset, joka ei onnistu perhepäivähoitajalta

koska jo laki kieltää sen, jo lapsen turvallisuuden vuoksi.

Minun puolesta saa pestä pyykkiä ja astioita. Minä siivosin silloin kun oli päiväuniaika ja illalla jos jotakin oli, yleensä ei. Ulkoiltiinkin pariin otteeseen jo päivällä, ja vielä joskus illalla. Kyllä minä kuvittelen naisen pystyvän kotitöissä sämään kuin mieskin pystyy. En siis kuvittele enää, että kaikki naiset tai miehet pystyvät. Olen itse töissä rakennusalalla ja teen kaikki "paskatyöt" joten tuo koti-isän rooli oli vähän kuin puuhakasta lomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeilepa joskus olla tuon ikäisen kanssa koti-isänä ilman että puolisosi auttaa. Et kestäisi kahta päivääkään olla vastuussa kaikesta ja ravata lapsen perässä :D

Vastuussa siis mistä kaikesta? Pitääkö lapsen perässä ravata? Mount Everest ilman lisähappea -tyyppien haaste?

Vuokraapa jostain 1,5-vuotias niin ymmärrät.

Minä en kokenut lastani mitenkään vaikeaksi. Terveen lapsen kanssa kaikki on normaalia. Vaikeuden ymmärrän, jos lapsi on sairas tai vammainen.

Missä joku koki lapsen vaikeaksi?

Tuolla ylempänä joku oli sitä mieltä, että mies ei kestä puolitoistavuotiasta kahta päivää, kun vastuu on niin kauhea.

Missä tuossa siis lukee että lapsi on vaikea jonkun mielestä?

Ahaa. Lapsen kanssa olo on vaikeaa. Mikä siinä on vaikeaa tai niin superraskasta?

Yritä nyt vielä. Pinnistä. Ei siinä noinkaan lue.

Olen kommentoija 413. Haluaisin vielä muistuttaa täällä, että ihmiset ja perheet ovat yksilöllisiä. Joku ei koe kotiäidin/-isän roolia yhtä raskaaksi ja se voi johtua monesta muuttujasta, mm. lasten iästä ja temperamentista, saamastaan arvostuksesta, sekä parisuhteen laadusta, ja miljoonasta muusta asiasta.

Fakta kuitenkin on, että on hyvin yleistä kokea kotiäitiys/-isyys raskaaksi, etenkin pikkulapsiaikaan. Tämä on varmasti se vallalla oleva kokemus. Jos sinun kokemuksesi on toinen, hienoa sinulle ja myös perheellesi. :) Kuitenkaan ei kannata kasvattaa toisten taakkaa ymmärtämättömyydellä, vaan miettiä mitä voisi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Olen kommentoija 413. Haluaisin vielä muistuttaa täällä, että ihmiset ja perheet ovat yksilöllisiä. Joku ei koe kotiäidin/-isän roolia yhtä raskaaksi ja se voi johtua monesta muuttujasta, mm. lasten iästä ja temperamentista, saamastaan arvostuksesta, sekä parisuhteen laadusta, ja miljoonasta muusta asiasta.

Fakta kuitenkin on, että on hyvin yleistä kokea kotiäitiys/-isyys raskaaksi, etenkin pikkulapsiaikaan. Tämä on varmasti se vallalla oleva kokemus. Jos sinun kokemuksesi on toinen, hienoa sinulle ja myös perheellesi. :) Kuitenkaan ei kannata kasvattaa toisten taakkaa ymmärtämättömyydellä, vaan miettiä mitä voisi tehdä.

Fakta on myös se, että monet aiheuttavat ihan itse tuon kuormittavuuden. Pikkulapsi tarvitsee ruokaa, leikkiä ja unta.