Mistä voi etukäteen tietää, että tuleeko mies hoitamaan lapsia sitten kun niitä saadaan?
Täällä on koko ajan ketjuja, joissa joku äiti valittaa, että hänen mies ei osallistu lasten hoitamiseen tai kotitöihin eikä ymmärrä äidin väsymystä, ja sitten muut kommentoivat ketjuun, että mitäs menit lisääntymään miehen kanssa, jota ei kiinnosta omien lasten hoito. Mistä sen voi etukäteen tietää, että mies tulee tai ei tule hoitamaan niitä omia lapsiaan tai omaa vauvaansa, sitten kun niitä lapsia on saatu? Itse sain yhdessä suunnitellun lapsen miehen kanssa, joka ennen lapsen syntymää teki paljon kotitöitä, hoiteli paljon yhteisiä asioita, tykkäsi leikkiä kavereiden lasten kanssa ja sanoi monta kertaa, että sitten kun saadaan lapsia, niin hän tietenkin hoitaa niitä yhtä paljon kuin minä. No eipä hoitanut, lapsi on nyt vuoden, eikä mies ole hoitanut häntä juuri yhtään, joskus muutaman minuutin jaksaa lapsensa kanssa leikkiä. Miten olisin voinut ennakoida tämän ja olla lisääntymättä juuri hänen kanssa?
Kommentit (332)
Mulla on mies joka osallistuu täysillä, ja on aina osallistunut. Sellainen joka toi pyytämättä vettä kun imetin, tarkisti vaippaa pyytämättä, vaihtoi vaatteet jos niihin meni puklua jne. Olen meidän 3v esikoiselta leikannut kynnet ehkä kaksi kertaa, ja 6kk kuopukselta kerran, koska mies huomaa pitkät kynnet nopeammin ja on aina leikannut ne. Näin esimerkkinä.
Kun mietin että mistä voi etukäteen tietää käyttäytyykö mies näin, niin mieleen tulee että kannattaa tarkkailla millainen mies on kun te tai joku muu läheinen sairastaa. Siinä huomaa hoivavietin (ehkä). Mun mies on ainakin aina ollut todella hoivaava kun olen kipeänä, kerran olin leikkauksen jälkeen toipilaana 2 viikkoa, niin hän huolehti kaikesta eikä ollut yhtään ärsyyntynyt. Monille miehille toisen avuttomuus tuntuu olevan punainen vaate, sellainen heikkous jotenkin ärsyttää, halutaan että toinen tsemppaisi eikä osata suhtautua. Eli jos mieheltä puuttuu tämä ärsyyntyminen avuttomuuteen ja hän haluaa hoivata ns. heikkoja, niin ehkä siitä voisi päätellä jotain?
Varmaan siitä tykkääkö mies sukulaistensa lapsista ja onko ylipäätään hoivaviettiä olemassa omia lapsia kohtaan..kertoo paljon jos mies yleisesti tykkää ystäviensä lapssita ja vaikka lemmikeistä yms. Miten mies suhtautuu muihin haavoittuvaisiin asioihin..vanhuksiin ja vauvoihin esim.? Tämä riippuu paljon varmasti miehen iästä..25 v ajattelee varmaan hiukan eri tavalla kuin 35 v..sitten tietty on miehiä jotka elävät kaksoiselämää..haluavat pönkittää egoaan ja pettävät vaimoa joka on vauvojen kanssa kotona..ihan perus kuvio. Kilteinkin saattaa silti perhearjesta hairahtua..mutta on kai niitä kaidan polunkin tallaajia jolle perhe on nro. 1. Itse tykkään kilteistä..alfaurokset (sellasiet machoilevat eivät ole yhtään kivoja - joskus hiukan päälle + 20 v. niitä ehkä jaksoi..kun ei itsekään toivonut mitään pysyvää tai aitoa elämään). Ja kiltit miehet ovat miellyttämishaluisia lakanoiden välissä ;)
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoito kuuluu äidille.
Miksi vain äidille? Perustelut?
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoito kuuluu äidille.
Ei kuulu. Äidit ovat keskimäärin ihan jäätävän huonoja kasvattajia. Synnytys ja imetys (valvotusti) ok, mutta muuten naisen synnyttämien lasten on parempi olla isiensä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Samaistun sinuun täysin. Mieheni ilmoitti seurustelun alussa, että tahtoo lapsia. Kieltäydyin. Pari vuotta seurusteltiin ja luulin olevani raskaana ja kun raskaustesti näytti negatiivista niin hypin riemusta ja mies suuttui minulle, koska oli toivonut tärppäävän.
Pari vuotta myöhemmin suostuin lapsen hankkimiseen. Olin varma, että hän olisi loisto isä joka haluu olla lapsensa kanssa mutta toisin kävi. Töiden jälkee oli kiva jäädä kaljalle, kaikki mahdolliset ekstra työpäivät piti ottaa mitä vaan sai. Kun pakotan hänet pojan kanssa lenkille niin näyttää nyreetä naamaa... Enpä olisi ikinä arvannut, että joutuisin lähes yksin hoitaa ja kasvattaa lasta.
Tuo syö niin paljon henkisiä voimavaroja, kun aikuista ihmistä täytyy patistaa hoitamaan oman osuutensa. Ei sellainen ole mikään tasavertainen kunnioitettava kumppani, vaan yksi holhottava lisää. Joo, ei herätä seksuaalisia tunteita tällainen kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoito kuuluu äidille.
Ei kuulu. Äidit ovat keskimäärin ihan jäätävän huonoja kasvattajia. Synnytys ja imetys (valvotusti) ok, mutta muuten naisen synnyttämien lasten on parempi olla isiensä kanssa.
Palstamiesten mielestä naiset nyt vain ovat ihan kaikilla tavoilla ihan jäätävän huonoja ja epäkelpoja.
Jokin järjestys sentään tässä maailmassa kuitenkin, kun ei noita uroita ole naisilla rasitettu, vaan saavat ihan rauhassa ilman elellä. 😘
Kai sille miehelle voi joskus soittaa ja pyytää häntä tulemaan joku ilta lapsenvahdiksi?
Vierailija kirjoitti:
Lemmikkitesti esim. hankkimalla koiran.
1. Jos mies ihan oma-aloitteisesti herää yöllä viemään koiran ulos ripulin iskiessä.
2. Ottaa vastuuta rokotuksista ymv.eläinlääkärikäynneistä
3. Opettelee kynsien leikkuun, jos ei jo osaa
4. Ruokkii koiran ja täydentää ruokavarastoja ihan oma-aloitteisestiMeillä koira (yhteinen päätös) ja miehelle kaikki nämä täysin ylivoimaisia. Lenkittää koiraa yhtä paljon kuin minä. Ja ei todellakaan tulis mieleen hankkia lapsia :D
Lemmikkieläinnaisen _voi_ tunnistaa seuranhakuilmoituksessa olevasta lemmikin kuvasta. Toki voi rakentaa lemmikin kera vielä mahdottomamman yhtälön sinne ruuhkavuosille. Tuossa muutama sivu aiemmin todettiin että vauva tarvii selviytyäkseen huolenpitoa ja siinähän on soppa kun lisänä on vielä lemmikki tai useampi. Elämä on täynnä valintoja, osasta tehdyistä valinnoista tullaan sitten tänne avautumaan ja valittamaankin. : )
Ja kyllä olen hoitanut sairasta yöllä, käyttänyt lääkärissä, leikannut kynnet ja ruokkinut sekä täydentänyt ruokavarastoja - vauvalle ja isommallekin lapselle.
Koska mies voi olla myös väsynyt. Usko tai älä.
Kuten sanotaan, lapsi kun kuolee niin äidiltä kysytään miten hän jaksaa. Tämän jälkeen kysyneet kävelevät miehen luokse ja kysyvät häneltä, miten vaimosi jaksaa.
Ei välttämättä. Monesti vieraiden ihmisten auttaminen tuottaa suurempaa tyydytystä ja isukki voi olla jatkuvasti auttelemassa kavereitaan, mutta ovat lapset jäävät hoitamatta.
Lapsen kiitollisuus on lyhytaikaista. Äsken se hymyili, mutta taas se jaksaa valittaa. Savotta tuntuu loputtomalta.