Lue keskustelun säännöt.
Mistä voi etukäteen tietää, että tuleeko mies hoitamaan lapsia sitten kun niitä saadaan?
28.11.2018 |
Täällä on koko ajan ketjuja, joissa joku äiti valittaa, että hänen mies ei osallistu lasten hoitamiseen tai kotitöihin eikä ymmärrä äidin väsymystä, ja sitten muut kommentoivat ketjuun, että mitäs menit lisääntymään miehen kanssa, jota ei kiinnosta omien lasten hoito. Mistä sen voi etukäteen tietää, että mies tulee tai ei tule hoitamaan niitä omia lapsiaan tai omaa vauvaansa, sitten kun niitä lapsia on saatu? Itse sain yhdessä suunnitellun lapsen miehen kanssa, joka ennen lapsen syntymää teki paljon kotitöitä, hoiteli paljon yhteisiä asioita, tykkäsi leikkiä kavereiden lasten kanssa ja sanoi monta kertaa, että sitten kun saadaan lapsia, niin hän tietenkin hoitaa niitä yhtä paljon kuin minä. No eipä hoitanut, lapsi on nyt vuoden, eikä mies ole hoitanut häntä juuri yhtään, joskus muutaman minuutin jaksaa lapsensa kanssa leikkiä. Miten olisin voinut ennakoida tämän ja olla lisääntymättä juuri hänen kanssa?
Kommentit (332)
Kysymykseen en osaa vastata. Näyttää siltä, ettei miehen kelvollisuudesta vastuuntuntoiseksi isäksi ole mitään takeita.
Varminta ehkä onkin perustaa perhe vain ja ainoastaan siinä tapauksessa, jos on itse henkisesti varautunut tulevaisuuteen yksinhuoltajana ja tietää voimavarojensa riittävän siihen. Avioerot ovat sen verran yleisiä, että yh:ksi päätyminen on todennäköistä joka tapauksessa, oli mies millainen isä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama. Mies tekee kotitöitä, leikki ja jutteli kavereiden lasten kanssa. Ajattelin, että siinäpä iskäainesta. Ei ollu.
Vierailija kirjoitti:
Kysymykseen en osaa vastata. Näyttää siltä, ettei miehen kelvollisuudesta vastuuntuntoiseksi isäksi ole mitään takeita.
Varminta ehkä onkin perustaa perhe vain ja ainoastaan siinä tapauksessa, jos on itse henkisesti varautunut tulevaisuuteen yksinhuoltajana ja tietää voimavarojensa riittävän siihen. Avioerot ovat sen verran yleisiä, että yh:ksi päätyminen on todennäköistä joka tapauksessa, oli mies millainen isä tahansa.
Yksinhuoltaja saa paljon helpommin apua tuttavilta ja kunnalta kuin naimisissa oleva nainen, jonka mies - yhteisten lasten isä - asuu samassa taloudessa, koska kaikki tutut tietenkin ajattelee, että sen isän täytyy hoitaa niitä lapsiaan äidin rinnalla eikä tuttujen tulla isän sijasta sinne niitä hoitamaan.
Samis. Lasteni isä valmensi junioreita innokkaana ennen isäksi tuloa ja tykkäsi lapsista. Kotona hoidettiin kotityöt tasan. Mies tykkäsi laittaa ruokaa ja osasi siivota.
Sitten kun lapset syntyivät huomasinkin olevani yksin kotona hoitamassa lapsia kun mies jatkoi huoletonta elämäänsä harrastuksineen. Työpäivän jälkeen mies saattoi käydä nukkumaan sohvalle, kun oli niin väsynyt toimistossa istumisesta.
Kyllä oli petetty olo, mutta itseäni oli kai syytettävä miehen valinnasta kun en ollut selvännäkijä. Äitejä on helppo syyllistää huonoista valinnoista, isillähän ei ole mitään vastuuta omasta käytöksestään.
Meillä minä olin pitkään vela ja lopulta mies sai ylipuhuttua lapsen tekoon. Tosin olin itsekin jo pehmenemässä mutta mies halusi lasta ja päätin lähteä siihen. Arvatkaa kiinnostiko miestä lastenhoito mukulan synnyttyä. Ei vähääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, mut heitän ehdotukseks empatiakyvyn? Halu auttaa pyyteettömästi? Luulis, ettei sellanen ihminen omia lapsia jätä huomiotta.
Ei mistään joten kannattaa olla realisti ja tajuta että miesten puheet loppuvat siihen kun nainen on saatettu raskaaksi - siitä eteenpäin se on aika monen miehen mielestä täysin naisen oma projekti. Lisää siihen myös henkisesti taantuva lapsen isä joka kadehtii oman lapsensa saamaa hoivaa ja aikaa. Vöhön kuten ylimääräinen lapsi jolla on vain isompi lapsilisä (palkka).
Pessimisti ei pety.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku osallistumaton iskä tuli tänne alapeukuttaan.
Ei sitä oikein mitenkään voi tietää. Vaikka mies kinuaisi lasta niin useimmilla se asenne on sama kuin lapsella koiraan. "juu juu kyllä mä hoidan" lupaillaan silmät kirkkaana...eikä varmana toteudu.
Ainoa tapa varmistaa että isä edes osaa olla lapsensa kanssa on jättää hänet lapsen kanssa yksin. Eli ei päällekkäisiä isyys- ja äitiyslomia vaan lomat eri aikoihin, jolloin isäkin joutuu(lue:saa) olemaan lapsensa kanssa ja kehittää omat rutiininsa tämän kanssa. Ja tietenkin isä kotona olevana hoitaa suurimman osan kotitöistä samoin kuin äitikin tekee äitiysvapaallansa. Tasapeli ja yhtäläiset vastuut vanhemmiksensa vaikka sitten pakolla, ei muuten miehiä isiksi saa koulittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa tietenkin henkisesti varautua siihen, että itse on päävastuussa lapsesta. Toki se on loogista jo imetyksen takia, ei siinä alussa mies paljon ehdi sylitellä kun on rinnoilla "koko ajan".
Mietin, miten miehesi perustelee muutoksen, miksi ei toimikaan kuten lupasi? Tämä on tärkeä tietää, mikä syynä!
Monille miehille isyys sitten kuitenkin tulee vähän yllätyksenä, ennakkoajatukset on tietenkin äidilläkin vähän eri kuin mitä sitten todellisuus. Voi olla aika erilaista se alku kun oli kuvitellut. Vauvan saaminen saattaa laukaista myös oman kriisin, ehkä alitajunnasta tulee mieleen epäkohtia omasta varhaislapsuudessa. Vanhemmaksi tulo on joka tapauksessa iso prosessi ja muutos, siinä taitekohdassa voi tapahtua henkisesti kaikenlaista niin isälle kuin äidillekin.
Suosittelen puhumista, puhumista ja puhumista! Selvittäkää syitä ja seurauksia, miksi ja mitä sitten.
Tsemppiä, lapset on joka tapauksessa parasta maailmassa <3
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mut heitän ehdotukseks empatiakyvyn? Halu auttaa pyyteettömästi? Luulis, ettei sellanen ihminen omia lapsia jätä huomiotta.
Olin luullut miehelläni olevan pyyteetöntä auttamishalua, koska hän aina autteli minua minun omissa jutuissa ja kavereitaan ja sukulaisia heidän jutuissaan. Edelleen hän auttelee kavereitaan ja sukulaisiaan ja jopa minua sellaisissa minun omissa jutuissa, jotka ei liity lapseemme mitenkään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli miehen pitää elättää perheensä ja lisäksi hoitaa kotityötkin? Mitä se äityislomaäityli/kotirouva päivisin tekee muuta kuin nillittää vauvapalstalla?
Aloituksessani en kommentoinut mitään kotitöiden tekemisestä vaan pelkästään oman lapsen hoitamisesta. Luitko aloituksen? Siinä kirjoitin, että mies ei hoida omaa lastaan. Vai onko oma lapsi mielestäsi kotityö? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitenkään. Mulla vauvakuumeinen mies teki saman, laisti kaikesta, ja lisää lapsia olisi silti pitänyt saada, yksi kun ei riittänyt pitämään minua kotona. Mies meni lopulta vaihtoon. Helpommalla muuten pääsi yh:na yhden lapsen kanssa kuin ydinperheessä yhden lapsen ja yhden aikuislapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä oikein mitenkään voi tietää. Vaikka mies kinuaisi lasta niin useimmilla se asenne on sama kuin lapsella koiraan. "juu juu kyllä mä hoidan" lupaillaan silmät kirkkaana...eikä varmana toteudu.
Ainoa tapa varmistaa että isä edes osaa olla lapsensa kanssa on jättää hänet lapsen kanssa yksin. Eli ei päällekkäisiä isyys- ja äitiyslomia vaan lomat eri aikoihin, jolloin isäkin joutuu(lue:saa) olemaan lapsensa kanssa ja kehittää omat rutiininsa tämän kanssa. Ja tietenkin isä kotona olevana hoitaa suurimman osan kotitöistä samoin kuin äitikin tekee äitiysvapaallansa. Tasapeli ja yhtäläiset vastuut vanhemmiksensa vaikka sitten pakolla, ei muuten miehiä isiksi saa koulittua.
Sitkeää laistajaisää ei kyllä pakolla saa koulittua. Jätä sellainen yksin lapsen kanssa, niin laistajaisä makuuttaa huutavaa lasta sitterissä tekemättä yhtäkään hoitoliikettä äidin poissaoloaikana. Päälle vielä murjottaa seuraavan viikon, kun häntä pakotettiin omaa lastaan hoitamaan äidin käydessä kaupassa.
Kyllä siinä lapsen hyvinvointi ajaa miehen koulutuksen edelle ja ennen pitkää seuraa vääjäämätön ero.
Vierailija kirjoitti:
Eihän miehetkään saa takuuta siitä, että nainen ei jää lihavaksi.
Tai, että nainen on hyvä äiti. Voihan se olla näitä äitejä joiden lapsi kasvaa purkkiruualla ja ruudun eessä.
Tai että nainen tekee kotitöitä.
Jos joku nainen osoittautuu huonoksi äidiksi, joka ei huolehdikaan lapsestaan, vaikka ennen lapsen saamista teki paljon kotitöitä, tykkäsi hoitaa kavereiden lapsia jne, niin ei siinä tilanteessa kukaan tule miehelle sanomaan, että mitäs menit lisääntymään tuollaisen huonon äidin kanssa. Naista sensijaan syyllistetään joka ainoa kerta siitä, että mies ei hoida omaa lastaan ja huudetaan, että mitäs menit lisääntymään tuollaisen miehen kanssa. Ap
Mies oli/on sellainen mukava aktiivinen perusmies joka viihtyy myös kotona. Halusi lapsia ja ei tullut mieleenkään etteikö olisi osallistuva ja hyvä isä koska muuta vaihtoehtoa ei edes olisi ollut vaan se on itsestäänselvyys. Olen liian laiska ja mukavuudenhaluinen ihminen että yksin pyörittäisin koko perheen arkea. Alusta asti mies on hoitanut vauvoja...vaihtanut vaippaa, kylvettänyt, nukuttanut, vienyt vaunulenkille, leikkinyt ym ym. Heti muodostui hyvä isä-lapsisuhde. Minä tein omasta halusta kotihommia enemmän kun olin kotona pikkulasten kanssa niin oli sitten enemmän aikaa yhdessä oloon iltaisin ja viikoloppuisin. Ennen lapsia tehtiin kotihommia yhdessä ja niin tehdään taas nytkin kun enää nuorin asuu kotona. Meillä tosin on 2 tervettä ja rauhallista/perustyytyväistä lasta niin olemme päässeet helpolla.
Mies ei ole muutenkaan itsekäs ihminen vaan auttaa oman perheen lisäksi myös vanhoja sukulaisia.
Mies on jämäkkä ja turvallinen ja perhekeskeinen ja fiksu ja arvostaa ja rakastaa perhettään. Perhe on ykkönen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli miehen pitää elättää perheensä ja lisäksi hoitaa kotityötkin? Mitä se äityislomaäityli/kotirouva päivisin tekee muuta kuin nillittää vauvapalstalla?
Aloituksessani en kommentoinut mitään kotitöiden tekemisestä vaan pelkästään oman lapsen hoitamisesta. Luitko aloituksen? Siinä kirjoitin, että mies ei hoida omaa lastaan. Vai onko oma lapsi mielestäsi kotityö? Ap
Niin millainenkohan olit, kun mies yritti hoitaa lasta? Itse ainakin ajoin itse miehen ns. apuriksi. En antanut olla täysvaltainen vanhempi. Minusta mies ei osannut hoitaa oikein ( minun tavallani). Sitten heittäydyin marttyyriksi, kun päävastuu lapsesta jäi minulle.
Näin siis toimin nuorena äitinä. Iltatähden ilmestyessä tilanne oli aivan eri. Olin muuttunut. Ei paljon kiinnostanut oliko lapsi, kuin muotilehdestä reväisty tai tekikö koko ajan just oikeita, kehittäviä asioita. Olin rennompi. Annoin miehelle tilaa olla omanlaisensa vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä oikein mitenkään voi tietää. Vaikka mies kinuaisi lasta niin useimmilla se asenne on sama kuin lapsella koiraan. "juu juu kyllä mä hoidan" lupaillaan silmät kirkkaana...eikä varmana toteudu.
Ainoa tapa varmistaa että isä edes osaa olla lapsensa kanssa on jättää hänet lapsen kanssa yksin. Eli ei päällekkäisiä isyys- ja äitiyslomia vaan lomat eri aikoihin, jolloin isäkin joutuu(lue:saa) olemaan lapsensa kanssa ja kehittää omat rutiininsa tämän kanssa. Ja tietenkin isä kotona olevana hoitaa suurimman osan kotitöistä samoin kuin äitikin tekee äitiysvapaallansa. Tasapeli ja yhtäläiset vastuut vanhemmiksensa vaikka sitten pakolla, ei muuten miehiä isiksi saa koulittua.
Sitkeää laistajaisää ei kyllä pakolla saa koulittua. Jätä sellainen yksin lapsen kanssa, niin laistajaisä makuuttaa huutavaa lasta sitterissä tekemättä yhtäkään hoitoliikettä äidin poissaoloaikana. Päälle vielä murjottaa seuraavan viikon, kun häntä pakotettiin omaa lastaan hoitamaan äidin käydessä kaupassa.
Kyllä siinä lapsen hyvinvointi ajaa miehen koulutuksen edelle ja ennen pitkää seuraa vääjäämätön ero.
Tämä on kyllä totta.
Pitäisi laittaa molemmat vanhemmat allekirjoittamaan hoitosopimus jossa lupautuvat hoitamaan lasta vaikka sakon uhalla.
Saattaa se vaipan vaihtoon sujua jos vaihtoehtona on 100e sakko.
Mitä miehesi on kertonut käytöksensä syyksi?